eVOKES Database

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

”Kerro minulle, mitä minun pitäisi opiskella”. Kaksi opinto-ohjaustilaisuutta Eesti Majassa Helsingissä keväällä 2015

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Maris Leponiemi

Julkaisun kuvaus

Keväällä 2015 järjestettiin Eesti Majassa Helsingissä kaksi opinto-ohjaustilaisuutta aiheena kouluttautumismahdollisuudet Suomessa. Tapahtumiin osallistui runsaasti ohjauksen tarpeessa olevia aikuisia virolaisia maahanmuuttaja(naisia). Artikkeli on katsaus heidän ohjaustarpeisiinsa ja käsittelee elinikäistä opiskelua sekä uravalintapalveluita.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Maris Leponiemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

maris@leponiemi.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuiskoulutuskeskus, aikuisopetus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aikuisväestö, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammatillinen, ammatti, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, ammattitietopalvelujen kehittäminen, ammattitietopalvelut, ammattitutkinto, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, coaching, elinikäinen, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakoiva ohjaus, ennaltaehkäisy, epävirallinen oppiminen, etäohjaus, etäopiskelu, hallinnonala, hallinto, henkilökohtainen, henkilökohtainen ohjaus, hyvinvointi, ikääntyvä työvoima, ikääntyvä väestö, ikääntyvät, inhimillinen pääoma, jatko-opiskelupaikan valinta, järjestö, kansainvälinen, kansainvälisyys, kansalainen, kansalaisopisto, kansanopisto, kelpoisuus, kelpoisuusvaatimus, kielellinen vähemmistö, kielikurssit, kielitaito, kielitutkinnot, kokonaisvaltainen ohjaus, kolmas sektori, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, kotoutumiskoulutus, koulutuksen ulkopuolella olevat, koulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, kulttuurienvälisen ohjausprosessin aloitus, kulttuurienväliset viestintätaidot ohjauksessa, kunnat, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, maahanmuutto, maahanmuuttopolitiikka, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, mentorointi, moniammatillinen verkostotyö, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, nainen, naiset, neuvontapalvelut, nuorten aikuisten osaamisohjelma, näyttötutkinnot, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjaajat, Ohjaamo, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjausprosessi, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, osaamiskartoitukset, osaava työvoima, osallisuus, pääkaupunkiseutu, rahoitus, rekrytointi, riskiryhmä, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, seniorit, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, sosiaaliala, syrjäytyminen, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, tasa-arvo, teknologia, työ- ja elinkeinohallinto, työelämä, työelämän rakenteet, työelämän ulkopuolella olevat, työelämäohjaus, työelämässä pysyminen, työelämätieto, työhyvinvointi, työllisyysstrategia, työmarkkinat, työntekijät, työssä jaksaminen, työssä olevat, työttömät, työura, työvoima, työvoiman kysyntä, työvoiman osaaminen, työvoiman saatavuus, työvoiman ulkopuolella olevat, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, täydennyskoulutus, ulkomaalaiset, ura- ja rekrytointipalvelut, uranhallinta, uranhallintataidot, uraohjaaja, uraohjaus, uraohjauspalvelut, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnitteluprosessi, urasuunnitteluvalmiudet, urateoriat, uravalinta, valmennus, valtakunnallinen, verkosto, verkosto-osaaminen, verkoston kehittäminen, virtuaalinen ohjaus, väestö, välityömarkkinat, yhdenvertaisuus, yhdistykset, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, yritys, ammatinharjoittaja, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus -VALMA, Sedu Kauhajoki

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Riina Lahti

Julkaisun kuvaus

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa Valmassa on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa ja valmentavaa koulutusta. Yhdistämisen tarkoituksena oli muodostaa perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen toimiva ja yhtenäinen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutuskokonaisuus.

Artikkelissa kerrotaan Valman koulutuksen suunnittelusta ja koulutuksen käynnistymistä yleensä Sedussa ja etenkin maakunnassa Sedu Kauhajoella. Pieni opetuspiste luo Valma koulutuksen toteutumiselle omat haasteensa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Riina Lahti

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuskeskus Sedu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

riina.lahti@sedu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, elämänhallinta, erityisopiskelijat, henkilökohtainen ohjaus, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, menetelmien kehittäminen, moniammatillinen verkostotyö, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, nuoret, nuorisotakuu, nuorten ohjaus, ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, opintopolku, opiskelijat, opiskelu, oppimateriaali, oppiminen, oppisopimuskoulutus, ryhmänohjaus, siirtymävaihe, työelämätieto, työssä oppiminen, urasuunnitteluvalmiudet, valmennus, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, opintokeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, verkosto, koulutuksessa olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, alueellinen, valtakunnallinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Tablet-laitteiden käyttö oppilaanohjauksessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Svetlana Melekhova

Julkaisun kuvaus

Opinto-ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämistyöni aiheena oli tablet-laiteiden käyttö oppilaanohjauksessa peruskoulussa. Tavoitteena oli tutkia miten opinto-ohjaajat ovat hyödyntäneet tablettia omassa työssään ja mitkä ovat tablet-laitteiden hyödyt ja haasteet opetusvälineenä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Svetlana Melekhova

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sv.melekhova@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Naile Hotti

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Artikkelin tavoitteena on auttaa ihmisiä ymmärtämään miten tärkeä on itseluottamus. Sen puuttuessa ihmisen on vaikea asettaa realistiset tavoitteet ja tietysti toteuttaa ne.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Naile Hotti

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammatiikorkeakoulu, ammattillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

naile-ka@yandex.ru

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, nuoret, aikuiset, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, lisäopetus, työelämätieto

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Green caren / luontolähtöisen toiminnan mahdollisuuksia ryhmäyttämisessä ja aloitusvaiheen ohjaamisessa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Opiskelijoiden vieminen luontoon ensimmäiseksi opiskelupäiväksi osoittautui erittäin hyväksi toimintatavaksi. Kohteeksi valittiin lähiseudun nuotiopaikka tai tulipalopakkasella mieluummin kota. Päivän aikana tehtiin tulet, keiteltiin nokipannukahvit ja askarreltiin yksinkertaista retkiruokaa nuotiolla. Ryhmä tutustui toisiinsa erilaisin tutustumisleikein ja opetteli toistensa nimet. Tutustumisleikit ovat osittain luontoon liittyviä. Osin menetelmiä olisi voinut käyttää sisätiloissakin. Päivän ohjelmaan kuuluu myös oman luontosuhteen pohdintaa. Mitä se on ja mitä se kenellekin merkitsee.
Luontoympäristö helpottaa uuden ryhmän tutustumista ja ryhmäytymistä sekä luo ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Luontosuhteen kautta voi tutkia omia arvoja, pohtia luontoalalla toimivien ammattietiikkaa sekä parantaa itsetuntemusta. Tavoitteena oli myös parantaa tiedon vastaanottamista välttämällä ensimmäisen päivän informaatioähky.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Arvioinnissa käytettiin opiskelijoilta kerättyä vapaamuotoista palautetta.

Lupaavan käytännön tulokset

Luontoympäristössä koettu ensimmäinen opiskelupäivä keräsi pääosin kiittävää palautetta. Luontoympäristön koettiin vähentävän jännitystä, rentouttavan ja vapauttavan ilmapiiriä ja helpottavan tutustumista. Osittain jo ympäristön epämuodollisuus ja kontrasti luokkatilan pakotettuun istumajärjestykseen verrattuna tuntui helpottavan jännitystä, jota luontoympäristö vielä vahvisti.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Arvonen, S. 2014: Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus. Latvia. 197 s
MTT, THL ja Lapin AMK 2014: Green Care –työkirja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. Saatavilla: www.mtt/greencare. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/green-care-tyokirja-17.3.2014.pdf. Viitattu 14.12.2014
Salonen, K. 2010: Mielen luonto. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Green spot. Helsinki. 136 s.
Soini, K., Ilmarinen, K., Yliviikari, A. & Kirveennummi, A. 2011: Green Care sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):3: 320-331.
VoiMaa –hanke: Luonto hyvinvoinnin lähteenä – suomalainen Green Care. VoiMaa –hanke.

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Rahko

Yhteyshenkilön organisaatio

PSK-Aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiina.rahko@psk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2015, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisopetus, aikuisopiskelija, ilmapiiri, kehittäminen, koulun olosuhteet, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, oppimisympäristö, työmuotojen kehittäminen, voimavaraistuminen, yhteisöllisyys, ympäristö, Creen care, Luonto, ryhmäyttäminen, tutustuminen, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, Outi Ruusuvirta

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Ruusuvirta, O. (2015). European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies. International Journal for Educational and Vocational Guidance. Advance online publication http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into European Lifelong Guidance Policy Network representatives’ conceptions of the role of information and communication technologies (ICT) related to national lifelong guidance policies. The role of ICT in relation to national lifelong guidance policies was conceived as (1) unexploited, (2) emerging, (3) acknowledged but fragmented, and (4) strategic. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool to enable policy makers and other stakeholders to deepen their understanding of critical aspects that may have an important role in relation to further developments and the successful implementation of existing and emerging technologies in the guidance service sector.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisten ohjaus, aluehallintovirasto (AVI), ELGPN, elinikäinen, etäohjaus, Euroopan unioni, fenomenografia, hallinto, internet, internet-ohjaus, johtaminen, julkaisu, järjestelmäarviointi, kansainvälinen, kehittäminen, kilpailukyky, kokonaisarviointi, koordinointi, korkea-asteen ohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspolitiikka, kustannustehokkuus, kustannusvaikutus, käyttökustannus, käytäntö, laadun arviointi, laatu, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tuloksellisuus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, ohjausympäristö, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiede, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietopalvelut, tietoyhteiskunta, toimintapolitiikka, toimintastrategia, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinoministeriö, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, ura- ja rekrytointipalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, 2015, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Itsetuntemusta vahvistavien harjoitusten käyttö erityisnuorten ohjauksessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Riitta Talka, Taru Tuulijärvi

Julkaisun kuvaus

Kehittämistyön tavoitteena on koota uranohjausmateriaalia, joka tukee erityisopetuksen kenttää ja käytännön opetusta sekä ohjaustyötä. Kehitettävän tehtävän tavoitteena on luoda selkeä käsitys ja konkreettinen kokonaisuus, urapolkukartta, opiskelijalle ja ohjaajalle seikoista, jotka vaikuttavat opiskelijan koulutusalavalintaan tällä hetkellä. Tehtävän tavoitteena on, että opiskelijalle syntyisi kokonaisvaltainen käsitys omista taidoistaan, vahvuuksistaan, rajoitteistaan ja unelmistaan. Tehtävät vahvistavat opiskelijan itsetuntemusta, valmiuksia tehdä ammatillisia koulutusvalintoja ja nuoren tulevaisuusorientaatiotaitoja. Urapolkukartta sisältää toiminnallisia opetusmenetelmiä aihealueittain, joita ovat: itsetuntemus (vahvuudet, taidot, rajoitteet, unelmat), koulutuksen ja ammattien tuntemus (työnominaisuudet), oppilaitostietoisuuden lisääminen ja tukea valmiutta valintojen tekemiseen ja varasuunnitelman luomiseen. Harjoitteiden kulusta ja ohjeistuksesta valmistettiin opetusta helpottava PP- esitys. Ohjaajan tehtäväksi jää valita selkokielellä ohjeistetuista harjoitteista tarvitsemansa tai hän voi käyttää niitä kaikkia. Tehtävien tavoitteena on ”kuljettaa” uranohjausopetusta loogisesti eteenpäin siten, että lopuksi opiskelija kokoaa itselleen konkreettisen Urapolkukartan. Urapolkukarttaa voidaan käyttää henkilökohtaisen ohjauksen tukena, esimerkiksi yhteishakua tehdessä. Urapolkukartta on selkokielinen jatkosuunnitelma kartta, jonka avulla nuoren on helppo hahmottaa tulevaisuuttaan ja tehdä valintoja.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Seija Koskela

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

seija.koskela@jamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Kertomuksia elämästä: elämäntapahtumien merkityksiä koulutus- ja uraratkaisuissa osana elämänkulkua.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Sanna Salo

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Salo, Sanna. 2015. Kertomuksia elämästä. Elämäntapahtumien merkityksiä koulutus- ja uraratkaisuissa osana elämänkulkua. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.

Tutkimukseni käsitteli elämäntapahtumien merkityksiä koulutus- ja uraratkaisuissa. Tutkimuskysymyksinä oli tarkastella taustalla vaikuttavia tekijöitä ja elämäntapahtumia, jotka saavat merkityksiä koulutus- ja uraratkaisuissa sekä näiden elämäntapahtumien merkitysten avaaminen. Tutkimukseni näkökulma oli narratiivinen ja keräsin tutkimusaineistoni narratiivisin metodein. Tutkimukseni aineistona oli kuusi yksilöhaastattelua, jotka keräsin elämänkertahaastattelun ja syvähaastattelun variaatiolla. Analysoin tulokset aineistolähtöisesti narratiivisin metodein. Tutkimukseni tulokset kuvaavat koulutus- ja uraratkaisuissa merkityksiä saaneita elämäntapahtumia ja niiden merkityskokonaisuuksia. Elämäntapahtumat saivat keskeisen merkityskokonaisuuden koulutus- ja uraratkaisujen rakentumisessa. Merkityksiä saaneet elämäntapahtumat muodostuivat suhteessa sosiaaliseen, henkiseen ja fyysiseen ympäristöön. Taustalla vaikuttavien tekijöiden ja elämäntapahtumien merkitys koulutus- ja uraratkaisuissa jakautui ympäristön ja aikakauden, taloudellisen tilanteen sekä parisuhteen ja perheen kokonaisuuksiin. Merkityksellisiä elämäntapahtumia koulutus ja uraratkaisuissa olivat myös vastoinkäymiset, käännekohdat, koulutuksen ja työn hyödyt sekä sattumat. Elämäntapahtumien merkityskokonaisuudet olivat moninaisia ja ne olivat suhteessa koulutus- ja uraratkaisuihin esimerkiksi voimaannuttavia ja mahdollistavia, ajatuksia ja toimintaa muokkaavia sekä vahingollisia. Elämänkulun, elämäntapahtumien ja kertomuksellisuuden näkökulma tarjosi monipuolisen lähestymistavan tarkastella yksilön koulutus- ja uraratkaisuja. Alati uudistuva ja yksilöllinen näkökulma elämän tarkasteluun luo useita jatkotutkimusmahdollisuuksia.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201505272072

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sanna Salo

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.maria.salo@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2015, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

The Role of Emerging Technologies

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

The Role of Emerging Technologies, Sub-theme syntheis on the sevent International Symposium on Career Development and Public Policy, ICCDPP symposium 16.6.2015., USA, Des Moines.; 06/2015

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This paper synthesizes the section of country reports that has addressed the role of emerging technologies in career development and public policies. The overall aim is to identify and describe the aspects that may play important roles in relation to further developments and successful implementation of existing and emerging technologies in the career service sector. This synthesis is based on the 15 country reports that covered the theme. 2. The Nature of the Problem Information and Communications Technology (ICT) in career development refers to the products, infrastructure, and electronic content that enhance policy and systems development for career services, resources, and tools. It refers to how interactive services, resources, and tools are designed and developed for citizens, how citizens use these, and how such uses in turn reshape their designs. It also refers to the digital competency required to use ICT in a career development context. Digitalization across our daily lives, including the use of ICT in career-related activities, has increased dramatically in recent years. This increase has led the career service development and public policy sector to acknowledge the need to expand its understanding of these emerging technologies and their impact on career development and public policy. A growing consensus exists both in research and in various policy documents reflecting the role of ICT in career development, which is both important and becoming increasingly essential.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.is2015.org/wp-content/uploads/2015/05/Emerging-Technologies.pdf

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2015, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen rahoitus, tieto- ja viestintätekniikka, valtakunnallinen, kansainvälinen, muu tieteellinen julkaisu

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Experts in career guidance have to realize the influence of social media

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Torhild Slaatto: Jaana Kettunen interviewed by Nordic Network for Adult (NVL) netjournal DialogWeb

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

The use of technologies changes daily life, job life and also career guidance. Career practitioners have to realize that the locus of control is shifting from experts to a blend of expert and socially-constructed knowledge. Technology provides new opportunities for career practitioners, but it also creates a demand of new competence. Jaana Kettunen at Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä in Finland deals with these questions in her research. She shared some of her findings at the NVL guidance seminar “Guidance on a distance – Nordic challenges and solutions” in Oslo recently. DialogWeb got the opportunity to interview her.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://nvl.org/Content/ID/13255/Experts-in-career-guidance-have-to-realize-the-influence-of-social-media

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, James P. Sampson Jr., Raimo Vuorinen

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Sampson, J.P., & Vuorinen, R. (2015). Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 43-56. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners' understanding of competency for social media in career services. Sixteen Danish and Finnish practitioners with experience using social media in career services were interviewed in focus groups. Competency for social media in career services was conceived as (i) an ability to use social media for delivering information, (ii) an ability to use social media for delivering career services, (iii) an ability to utilise social media for collaborative career exploration and (iv) an ability to utilise social media for co-careering. The findings can be used to develop pre-service and in-service training of career practitioners and support for the deepening of their competency, using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuisten ohjaus, ammattitaito, ammattitietopalvelut, artikkeli, asiantuntijapalvelut, ELY-keskus, etäohjaus, fenomenografia, henkilöstö, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutustarve, käyttöönotto, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaava työvoima, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjaaja, uraohjaajakoulutus, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto-osaaminen, virtuaalinen ohjaus, 2015, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, kansainvälinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Koulun ja monikulttuurisen perheen toimiva yhteistyö

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Natalia Kelkka

Julkaisun kuvaus

Monikulttuurinen ohjaus, koulun ja perheen yhteistyö maahanmuuttajien näkökulmasta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Natalia Kelkka

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

natalia.kelkka@outlook.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, lapset, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen laatu, alueellinen, kansainvälinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Elinikäisen ohjauksen kehittäminen alueilla

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Sakari Saukkonen & Marjo Halmiala

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Elinikäisen ohjauksen kehittäminen alueilla.
Kehittämistoiminnan edellytykset, ohjauspalvelut ja niiden saatavuus

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Ohjauspalvelujen saatavuudesta ei tarkkaa tietoa

Ihmiset joutuvat muuttuvassa yhteiskunnassa tekemään elämänsä aikana yhä useampia koulutus- ja uravalintoja. Valintojensa tueksi he tarvitsevat tietoa ja ohjausta. ELY-keskukset ovat vuodesta 2012 alkaen koordinoineet alueidensa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. ELY-keskukset ovat edistyneet ohjauspalvelujen koordinoinnissa, mutta ELY-alueilla ei ole selvää käsitystä siitä miten palvelut tavoittavat kansalaiset.

Tällaisiin tuloksiin on tullut Jyväskylän yliopistossa toimiva Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus (Vokes) juuri julkistetussa raportissaan. Tutkimuksessa ohjauspalvelujen toimivuutta arvioivat 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueelle perustettua yhteistyöryhmää. Vokes selvittää opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta alueellisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen koordinointia. Nyt julkistetun ensimmäisen seurantatutkimuksen aineisto on kerätty 2014–2015.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45858/978-951-39-6192-3.pdf?sequence=1

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2015, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen rahoitus, valtakunnallinen, muu tieteellinen julkaisu

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Yhteistyö opintojen ohjauksessa ja uraohjauksessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Valtiontalouden tarkastusvirasto

Julkaisun kuvaus

Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa https://www.vtv.fi/files/4701/05_2015_Yhteistyo_opintojen_ohjauksessa_ja_uraohjauksessa.pdf

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2015, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Pienen lukion ja yläkoulun ohjaussuunnitelman laatiminen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tuula Ahokainen

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kuvataan pienen lukion ja yläkoulun ohjaussuunnitelman laatimista, jossa yläkoulun oppilaanohjaaja ja lukion opinto-ohjaaja on sama henkilö. Artikkelissa keskitytään myös erityisesti ryhmänohjaajien ohjauksellisiin tehtäviin .Ohjaussuunnitelma on hyvä käytännön työkalu oppilaitoksessa, jonka avulla voidaan osaltaan perehdyttää organisaation uusia toimijoita ja tuoda ohjausta näkyväksi. Ohjaussuunnitelman laatiminen edistää ohjauksen tasalaatuisuutta myös pidemmällä aikavälillä sekä helpottaa myös kehitystyötä, kun käytänteet, periaatteet ja toimijoiden vastuualueet ovat siinä selkeytettyinä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2015, hyvä perusopetus, kehittäminen, koulut, lukio, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Kouluviihtyvyys toisella asteella

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tuula Laukkanen

Julkaisun kuvaus

Kiinnostuin tutkimaan kouluviihtyvyyttä, koska se on koulutyön kannalta eräs keskeisempiä tekijöitä. Aikaisempien tutkimusten selvittäminen auttoi minua lähestymään omaa työtäni. Tässä kehittämistehtävässäni käytetty näkemys perustuu osaksi Anne Konun Erik Allardtin pohjalta muokkaamaan hyvinvointikäsitykseen. Konu (2002) käsittää hyvinvoinnin kokonaisvaltaisena, ihmisen eri elämänalueet sisältävänä kokonaisuutena. Hän jakaa mallissaan hyvinvoinnin neljään osaan: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentilan. Tässä työssäni keskityn kouluviihtyvyyden tutkimiseen lähinnä kahden osa-alueen näkökulmasta: koulun olosuhteet ja sosiaaliset suhteet. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jossa oli strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Lähtökohtana oli selvittää, viihtyvätkö opiskelijat koulussa ja miten sosiaaliset suhteet ja koulun fyysinen ympäristö vaikuttavat kouluviihtyvyyteen. Tutkimuksen kohteena oli 39 opiskelijaa. Henkilöt otettiin satunnaisesti eri koulutusaloilta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tuula Laukkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tuulalaukkanen1@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, kouluviihtyvyys, sosiaaliset suhteet, ilmapiiri, osallisuus, viihtyvyys, koulun olosuhteet, koulun fyysinen ympäristö, yhteisöllisyys, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Huoli puheeksi - apua ohjaukseen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Hokkanen

Julkaisun kuvaus

Huoli puheeksi - apua ohjaukseen -kehittämistyön tavoitteena on luoda toimiva käytäntö ammatilliselle toiselle asteelle pulmien ratkaisemiseen niiden varhaisessa vaiheessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Hokkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Saimaan ammattiopisto Sampo

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.hokkanen@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, urheiluopisto, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Koirakaveri ohjauksen tukena

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tuija Huusko

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tuija Huusko

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

huuskonkaira151@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Ohjaus toimii -blogi / opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittäminen

2. Projektitiedot

Alkamisaika

29.11.2013

Päättymisaika

31.12.2015

Projektin kuvaus

Ohjaus toimii - blogi kuvaa opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittämisprosessissa toteutettuja harjoituksia ja niistä saatuja kokemuksia. Prosessiin osallistui puolentoista vuoden aikana kymmenkunta Kanta-Hämäläistä opinto-ohjaajaa. Prosessi jatkuu laajentuen edelleen opoille ja muille opetusalan ammattilaisille. Toimintaa kuvataan jatkossakin blogissa http://ohjaustoimii.blogspot.fi/ .

Tähänastisen kehittämisprosessin tavoitteena on ollut entistä toimivimpien, monipuolisempien ja ohjauksen näkökulmasta relevanttien ohjauksellisten menetelmien kehittäminen opinto-ohjaukseen; opotunneille, suur- ja pienryhmiin sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen. Toiminnallisten menetelmien haasteena on aiemmin ollut se, että niissä ei ole huomioitu koulun 45-75 minuutin oppituntien sykliä tai ylipäätään opinto-ohjauksellisia tavoitteita ja tarpeita. Ohjauksen toiminnallisten menetelmien lähtökohtana on kuitenkin mm. draamakasvatuksen ja tarinateatterin menetelmät.

Toiminnallisten menetelmien käyttö vaatii kokeilua ja oman toiminnan analyysiä, jotta opinto-ohjaaja voi niitä ohjauksen pedagogisiin tavoitteisiin soveltaa ja näin kehittää edelleen omaa persoonallista ohjauksen työkalupakkiansa. Tätä koulutusprosessi kokonaisuudessaan tarjosi. Prosessi oli vuorovaikutteista ja toiminnallista kehittämistyötä, jossa oli myös työnohjauksellisia elementtejä. Opoilta koulutuksen kuluessa saadun palautteen mukaan koulutus antoi positiivista virtaa opon työhön, ammatti-identiteettiin, toiminnalliseen tekemiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön sekä voimaannutti osallistujia.

Toiminnallisten menetelmien ja koulutusprosessin avainsanoja olivat mm. turvallisuus, luottamus, oma tila, ryhmä, kiinnittyminen, kohtaaminen, oma ja toisen kokemus, vuorovaikutus – kaikki nämä asiat löytyvät myös ohjauksen ja ohjauksellisuuden ytimestä. Prosessissa niitä kehitettiin käytännön työkalupakiksi. Blogi niistä tehtiin, jotta työkalupakki olisi dokumentoitu, jaettavissa ja kokemukset reflektoitavissa.

Opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittämisen koulutusprosessin taustalla on myös tavoite tehostaa erityisesti ammatillisesta koulutuksesta valmistumista ja ns. väärien uravalintapäätösten tekemistä. Koulutusprosessin toteuttamisesta vastasi Somepedia-hanke, joka on yksi valtakunnallisen Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen hanke http://teholapaisy.wikispaces.com.

Kouluttajana ja prosessin vetäjänä toimi Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen (YTM, psykodraamaohjaaja), jolla on vankkaa kokemusta mm. psyko- ja sosiodraamamenetelmistä sekä ryhmädynamiikan ja ryhmänohjauksen menetelmien kouluttamisesta.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

http://ohjaustoimii.blogspot.fi/

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ohjaustoimii.blogspot.fi/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tarja Koskinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tarja.koskinen@kktavastia.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatinvalinnanohjaus, asiantuntijuus, blogi työvälineenä, henkilökohtainen ohjaus, hyvä käytäntö, jatko-opiskelupaikan valinta, kehittäminen, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, perusaste, prosessi, ryhmäohjaus, siirtymävaihe, uravalinta, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiset, työssä olevat, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, Hämeen ELY, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Ammattikirjasto - tarinoita työelämästä

Käytännön lyhyt kuvaus

Työelämän ja peruskoulun välinen yhteistyö näyttää suositusten ja asetusten mukaan olevan tiivistä. Peruskoulun oppilaille ja opinto-ohjaajille osoitetut tutkimukset osoittavat kuitenkin, että työelämätietoutta kaivataan enemmän. Ammattikirjastotapahtumassa rikottiin ryhmiin, aikatauluihin ja oppiaineisiin sidottu oppimisympäristö ja oppilaat tutustuivat valitsemiinsa uratarinoihin kouluun saapuneiden ammatinedustajien avulla. Ammattikirjasto tapahtuma soveltuu myös muihin oppilaitoksiin esim. ammatillisten opintojen orientaatiovaiheeseen, suuntautumisvaihtoehtojen pohdintaan tai jatkokoulutukseen motivoinnissa.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Pattayan suomalaisen koulun opinto-ohjaussuunnitelma

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tanja Välipakka-Toivonen

Julkaisun kuvaus

Artikkelin tavoitteena on kuvata JAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen kehittämistyötäni - opinto-ohjaussuunnitelman laadinnan prosessia Pattayan suomalaiselle koululle. Pattayan suomalaisen koulun ohjausmalli rakentuu oppilaan opintopolun vaiheiden mukaan esikoulusta yhdeksänteen luokkaan saakka: ohjaus opintojen alkuvaiheessa, ohjaus opintojen aikana, ohjaus opintojen päättö- ja nivelvaiheessa sekä jälkiohjaus. Tämän lisäksi siihen sisältyy myös toiminnan tavoitteet ja vastuualueet. Artikkelissa käsittelen opintopolun vaiheet yhdistäen ne ohjausosaamisen kolmeen eri osa-alueeseen Vehviläistä lainaten: polku-, ympäristö- ja tilaosaaminen. Pattayan suomalaisessa koulussa ei ole tähän saakka ollut kirjallista opinto-ohjaussuunnitelmaa. Opinto-ohjaussuunnitelma on kuitenkin koko yhteisön työkalu, joka sitouttaa sekä oppilaat että henkilökunnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ohjaussuunnitelma, 2015, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jenny Bimrose, Jaana Kettunen, Tannis Goddard

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Bimrose, J., Kettunen, J. & Goddard, T. (2015). ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 8-23. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.975677

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Much progress has been made in integrating information and communications technology (ICT) into careers practice, but there is still room for improvement. An international lens is adopted to examine some key elements that contribute to the successful integration of ICT into careers practice. We start by exploring the role of policy, using the UK as a case study. Next, the perceptions that Finnish career practitioners have of ICT are reviewed using research findings into the different ways they think about social media and its purpose in career services. Finally, lessons learned from the design and integration of online services within career development programming in Canada are discussed that ensure accessibility both to practitioners and their clients.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.975677

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2015, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, hallinto, internet, internet-ohjaus, järjestelmä, kansainvälinen, kehittämiskohde, korkea-asteen ohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, neuvontapalvelut, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, sosiaalinen media, tasa-arvo, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinohallinto, työ- ja elinkeinotoimisto, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ohjaustyön opas

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Sanna Vehviläinen

Julkaisun kuvaus

Ohjaustyön opas on tarkoitettu opettajille, opinnäytteiden ohjaajille, kouluttajille, työharjoittelun ohjaajille, opinto-ohjaajille, työnohjaajille, valmentajille, uraohjaajille, mentoreille ja tuutoreille. Se tarjoaa tukea myös asiakaskohtaamisiin, esimiestyöhön, johtamiseen, kehittämiseen tai konsultointiin. Käytännöllinen ja opastava teos auttaa ohjaamaan tavoitteellisemmin, jäsentyneemmin ja yhteisöllisemmin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.gaudeamus.fi/ohjaustyon-opas/

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Koulutus

1. Koulutuksen nimi

Verkostoharjoittelun itsearviointi

2. Tiedot koulutuksesta

Alkamisaika

26.08.2014

klo

8.00

Päättymisaika

26.08.2014

klo

16.00

Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin

Mskk

Koulutuksen kuvaus

Oma itsearviointi, verkostoharjoittelusta

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Koulutuksen järjestäjä

Jamk

4. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Hänninen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Pirjo.hanninen @jamk.fi

Asiasanat

koulutus, koulutushaku, peruskoulu, lukio, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työttömät, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, tehostettu tuki, naiset, miehet, koulutustieto, työelämätieto, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, alueellinen, Pirkanmaan ELY, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners' conceptions of social media in career services

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2013

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J.P., Jr. (2013). Career practitioners´ conceptions of social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 41, 301-317. doi:10.1080/03069885.2013.781572

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports the outcomes of a study, undertaken from a phenomenographic perspective, of career practitioners' conceptions of social media usage in career services. Fifteen Finnish career practitioners – representing comprehensive, secondary and higher education as well as public employment services – were interviewed in focus groups. The analysis of the interview data revealed five distinct descriptive categories reflecting the career practitioners' conceptions of social media's use in career services. Social media in career services was conceived as (1) unnecessary, (2) dispensable, (3) a possibility, (4) desirable and (5) indispensable. The results indicated associations between career practitioners' conceptions and their practice. Moreover, the critical aspects identified in this study can be used to support the career practitioners' understanding of new technologies in career services.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2013.781572

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2013, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, internet, internet-ohjaus, kaikki ikäryhmät, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjaus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön osaaminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoyhteiskunta, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkostomaiset järjestelyt, yleinen tuki, sosiaalinen media, fenomenografia, tutkimusartikkeli, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen esteettömyys, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, kansainvälinen, tieteellinen artikkeli, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Hyvinvointikeskustelu 7.luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Merja Jokinen

Julkaisun kuvaus

Kehittämishankkeessani pohdin, miten aiemmin vanhempainvarttina tunnettu hyvinvointikeskustelu toimii 7. luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä. Pohdinnassani hyödynnän omien kokemusteni lisäksi palautetta, jonka sain hyvinvoinnin "Vahvuudet ja vaikeudet" arviointi-menetelmää käyttäneiltä luokanohjaajilta.

Täydennyskoulutus, jossa saisi tietoa ohjauskeskustelun rakentamisesta ja voisi harjoitella hyvinvointikeskustelun kaltaisia ohjaustilanteita, tukisi aineenopettajan luokanohjaajuutta kahdenvälisissä ja kolmikantakohtaamisissa. Ohjauksen näkökulman avaaminen aineenopettajalle avartaisi yleistä käsitystä siitä, että oppilaan ohjaus kuuluu vain opinto-ohjaajan tehtäviin. Tietoisuuden lisääminen ohjauksen periaatteista tukisi luokanohjaajaa tehtävässään. Luokanohjaajalle tulisi antaa myös enemmän valmiuksia ryhmän ohjaamiseen ja yhteisöllisyydentunteen rakentamiseen luokan oppilaiden kesken.

Luokanohjaajia tulisi selkeästi ohjata käyttämään Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (VaVa-kyselyä) oppilastuntemuksen lisääjänä 7. luokalla. Tuloksia voisi käyttää keskustelunavaajina tai suunnannäyttäjinä.

Hyvinvointikeskustelu antaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella lasta kodin ja koulun yhteistyöverkossa ja tehdä ohjauksellisesti merkittäviä havaintoja tukien kasvua. Joidenkin perheiden kohdalla hyvinvointikeskustelu voi antaa mallin ottaa puheeksi haastavia asioita murrosikäisen kanssa. Nuorelle puolestaan voi olla hyvin voimaannuttavaa saada oma ääni kuuluviin itseä koskevissa asioissa, luokanohjaajan tukemana.

Tavoitteena olisi oltava palautteen saaminen yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista läpi yläkoulun. Tämä edellyttää kodin, luokanohjaajan ja oppilashuollon asiantuntijoiden luottamuksellista yhteistyötä, jotta tieto tuen tarpeesta siirtyisi riittävän ajoissa toteutukseen.

Merkityksellistä lapsen kannalta on, että huoltaja(t) ja koulun oppilasta varten osoittama aikuinen, luokanohjaaja, pysähtyvät yhdessä katsomaan lapsen kanssa kasvusuuntaa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Merja Jokinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Lehtisaaren koulu/Säynätsalon peruskoulu, Jyväskylän kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.jokinen@jkl.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, alueellinen, arviointimenetelmä, hyvinvointi, itsearviointi, laadun arviointi, luokanohjaajuus, menetelmien kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, vanhemmat, voimavaraistuminen, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2014, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Työkalupakki perusopetuksen 7.- 9. luokkien pienryhmäohjaukseen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Leila Kurtén-Korkiala

Julkaisun kuvaus

Artikkeli kertoo kehittämistyöstäni, jonka tavoitteena oli selvittää minkälaisissa asioissa pienryhmäohjausta, voisi hyödyntää yläkoulun perusopetuksen 7.-9. luokilla. Valitsin kehittämistyöni aiheeksi perusopetuksen pienryhmäohjauksen työkalupakin laatimisen, joka sisältää vaihtoehtoja teemoihin, jotka ovat käyttökelpoisia yläkoulun pienryhmäohjauksessa. Osa kehittämistyötäni oli myös kokeilla pienryhmäohjauksen toimivuutta käytännössä kahden 8. luokan pienryhmän kanssa. Laadin oman koulun käyttöön myös erilaisista harjoituksista ja tehtävistä koostuvan työkalupakin, joka sisältää tehtäviä ja harjoituksia opiskelutaitojen ja opiskelun tehostamiseksi sekä tulevaisuuden suunnitelmien kartoittamiseksi. Tulen kertomaan tässä artikkelissa kokemuksiani toteuttamastani pienryhmäohjauksesta ja millaisin menetelmin se toteutui.

Kehittämistehtävän aiheen valintaan vaikutti oma kokemus yläkoulun oppilaanohjauksesta sekä tarve kehittää omaa osaamistani pienryhmäohjauksen osalta. Perusopetuksen oppilaanohjaus tulisi opetussuunnitelman perusteiden (2004, 260) mukaan muodostua luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta. Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan että, oppilaalle tulisi järjestää pienryhmäohjausta, jossa oppilas oppii käsittelemään kaikille yhteisiä tai oppilaiden henkilökohtaisia ohjauksellisia kysymyksiä, jotka ovat jaettavissa muiden ryhmän jäsenten kanssa.(POOSP 2004, 259)
Pienryhmäohjaus hyvin suunniteltuna ja toteutettuna antaa lisäresursseja ohjaukseen ja sen avulla voidaan saada useammille oppilaille kohdistettua enemmän ohjausaikaa, josta monella opinto-ohjaajalla on pulaa suuren työmäärän takia.
Myös sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeä osa-alue perusopetuksen oppilaiden pienryhmäohjauksessa. Vertaistuki jota, oppilaat voivat saada pienryhmäohjauksessa toisiltaan on myös, tärkeä osa-alue kun puhutaan pienryhmäohjauksen hyödyistä.
Pienryhmäohjaus tarjoaa monia mahdollisuuksia oppilaanohjaajille luovaan kehittelyyn sekä soveltamiseen. Pienryhmäohjauksella voidaan monipuolisesti ohjata eri teemojen avulla mm. opiskelutaitojen kehittämistä, jatko-opintoihin ohjausta ja ammatillista suuntautumista sekä tukea myös oppilaan henkilökohtaista kasvua. Pienryhmäohjauksen käyttö oppilaanohjauksessa voi edistää nuorten taitoja koskien heidän päätöksentekoa ja elämänsuunnittelua sekä kehittää nuorten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. (Kasurinen, 2004)

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Leila Kurtén-Korkiala

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, hyvä käytäntö, hyvä perusopetus, kehittäminen, nuoret, nuorten ohjaus, oppilaanohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, perusasteella opiskelevat, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ryhmäohjaus, palvelujen tuottajat, lapset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Matin ja Liisan koulun malli työelämäyhteistyöstä

Käytännön lyhyt kuvaus

Taustaa

Lapinlahdella toteutettavan työelämäyhteistyön vahvuus on, että se ei ole pelkästään oppilaanohjauksen ja opinto-ohjaajan harteilla olevaa toimintaa. Sekä kunnan sivistystoimen johto että koulun johto ovat sitoutuneet toiminnan mahdollistamiseen ja laadulliseen kehittämiseen. Useat oppiaineet ja opettajat toteuttavat ja ovat toteuttaneet opetussuunnitelman perusteissa yhä voimakkaammin painotettua periaatetta:

Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Opetussuunnitelman perusteet 2010

Tämän opetussuunnitelman periaatteen toteutus on tapahtunut konkreettisesti työpaikoille tehdyin opintokäynnein ja monimuotoisessa yhteistyössä kummiyritysten kanssa.




Opettajien työelämäyhteistyö ja Ope -TET

Koulun yhteisenä tehtävänä nähdään opettajien perehdyttäminen työelämään ja peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sekä toisella asteella että korkea-asteella. Ohjenuorana on, että koulua käydään elämää varten ja näin ollen opettajien täytyy tietää ajantasaisesti mitä työelämässä ja jatkokoulutuksessa tapahtuu ja kuinka oppilas voi hyödyntää oppimaansa niissä.

Opettajien perehdyttäminen tapahtuu esimerkiksi opettajankokouksien ja Veso -päivien pitämisellä yrityksissä ja oppilaitoksissa. Matin ja Liisan koulun lisäksi toiminnassa ovat myös mukana yhteistyökoulut Joensuusta ja Ähtäristä. Tämän yhteistyökuvion myötä tutustumistoiminta laajenee myös Savon ulkopuolelle.

Toinen osa toimintaa on opettajien omakohtainen tutustuminen työelämään ja jatko-opintoihin.
Ope -TET toteutetaan yhdeksäsluokkalaisten TET -jakson aikana, jolloin sijaisjärjestelyt voidaan hoitaa tunneilta vapautuvien opettajien yhteistyönä. Luokanopettajat ovat tulleet myös mukaan toimintaan ja myös heille sijaiset löytyvät yläkoulun puolelta. Toiminnan tuloksena kouluyhteisöön syntyy yhteinen kokemus ja ymmärrys työelämästä.

Ope -TET -jakson pituus on Matin ja Liisan koulussa vähintään kaksi päivää ja tutustumiskohteen saa jokainen opettaja valita itse. Jaksoon kuuluu vähintään yksi päivä työpaikalla ja yksi päivä saman alan oppilaitoksessa. Tämä järjestely tuo opettajalle tietoa ja näkemystä enemmän kuin yksinomaan työpaikalla toteutettu jakso. Esimerkkinä voidaan mainita matematiikan opettaja, joka kertoi saaneensa ammattioppilaitoksen rakennuslinjalta paljon käyttökelpoista tietoa siitä, minkälaisia matemaattisia valmiuksia sinne tulevalta oppilaalta odotetaan.


Ope -TET -toiminnalla nähdään olevan vaikutusta myös opettajien työssä jaksamiseen. Opettajat ovat kokeneet uudella tavalla työnsä merkityksen nähtyään millaisia vaatimuksia nykyinen ja tuleva työelämä työntekijöille asettaa. Eivätkä oivallukset oman työn merkityksestä liity yksin työelämään, vaan myös yleisemmin ihmisen elämisen laatuun esimerkiksi terveystiedon ja liikunnan opetuksessa. Oman opetuksen suunnitteluun antaa uutta pontta ajatus siitä, että oppilaan tulevaisuutta katsotaan etäämmälle kuin pelkästään perusopetuksen jälkeiselle toiselle asteelOpettajat ovat kokeneet Ope -TET -jaksot erittäin myönteisinä. Heidät on otettu yrityksissä vastaan hyvin ja heihin on panostettu. Yhteinen etukäteissuunnittelu työpaikalla takaa opettajalle sen kokemuksen ja tiedot, joita hän on tullut jaksolta hakemaankOppilaat mukana jo alakoulusta läht”Uimaan oppii uimalla” ja työelämätaitojen ja tietojen oppiminen tapahtuu parhaiten siellä missä työ tehdään luokan seinien ulkopuolella. Oppilaiden omakohtaiset kokemukset työelämästä auttavat oppilasta suunnittelemaan omaa jatko-opinto- ja työuraansa ja muuttamaan asennettaan opiskelua ja työelämää kohtaSuunnitelmallinen oppilaiden työelämätietouden ja –taitojen lisääminen on Matin ja Liisan koulussa toteutettu luokan ulkopuolella tapahtuvissa 1-10 koulupäivän mittaisissa jakso6. 1 päiLähisukulaisen tms. ammattiin tutustumista huhtikuussa, kaikilla alakoul7. 1+1 päivKoulun sisäinen TET, keittiöllä ja talonmiehen/siivoojan 8. 2 päi1 päiHoiva -TET, 10 kohdetta tai oma ko2. asteen oppilaitok9. 5+5 päiv5 päivää ensimmäisellä kouluviikolla (tai aiemmin) ja 5 päivää helmikuun aKuudennelle luokalle on lisätoimintana lukuvuonna 2010-2011 tullut mahdollisuus tutustua ja toimia Taloudellisen Tiedotustoimiston Yrityskylä-projektissa. Projektia pohjustetaan ensiksi kymmenen tunnin ajan koululla, jonka jälkeen seuraa yksi toimintapäivä yrityskylässä KuopiosYhdeksännen luokan ensimmäiseen TET -jaksoon on varattu syksyn ensimmäinen kouluviikko. Oppilas on voinut olla TET -jaksolla myös ennen koulun alkua kesällä, tällöin oppilaalla on ensimmäinen kouluviikko lomaa. Tähän järjestelyyn ollaan yleisesti tyytyväisiä seuraavista syis1. Oppilaat ovat paremmin päässeet toivomiinsa paikkoihin, kun TET jakaantuu useamman viikon ajalle. Pienellä paikkakunnalla tämä on etu, sillä useampi oppilas pääsee samaan työpaikkaan. Myös kesäajan matkailu lisää tutustumismahdollisuuksia sellaisiin ammatteihin ja töihin, joita ei Lapinlahdella o2. Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä, kun oppilaat ovat tulleet TET- jaksolleen aikana, jolloin heille on mahdollista osoittaa sopivaa tekemist3. Opettajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että yhdeksännen luokan oppilaat aloittavat koulun viikkoa muita myöhemmin. Tällöin opettajille jää enemmän aikaa seitsemäsluokkalaisten ohjaukseen ja uuteen opiskeluympäristöön perehdyttämiKummiyritys- ja kummioppilastoimiMatin ja Liisan koululla on panostettu myös kummiyritystoimintaan, johon monen eri alan yritykset ovat lähteneetkin mukaan. Kummiyritystoiminnan avulla oppilaat ovat päässeet tutustumaan sellaisienkin yritysten toimintaan, jotka eivät voi ottaa oppilaita TET -jaksoilOppilaat ja opettaja määrittelevät yhteistyömuodot ja – tavat yhdessä kummiyritysten kanssa. Suunnitelmissa huomioidaan molempien osapuolten intressit ja pyritään siihen, että sekä yritykset että oppilaat hyötyvät toiminnasta. Huoltajat huomioidaan myös toiminnassa ja yhteisistä tapahtumista on jäänyt paljon myönteisiä kokemuksia. Kahdeksannen luokan vanhempainilta pidetään kummiyrityksen tiloisOnnistuneen kummiyritystoiminnan lähtökohtina nähdä1. Rehtorin myönteinen suhtautuminen kummiyritystoiminta2. Yrityksen ja koulun sitoutuminen ja yhteissuunnitte3. Opettajan mielenkiinto ja innostus yritysmaailmYrityksestä - kuten koulustakin - pitää löytää mieluiten pysyvät yhteyshenkilöt, jotka pystyvät toimintaan sitoutumaan ja siitä vastaamaan seuraavat kolme vuotta. Suunnitelmia pitää pystyä tarkistamaan uusien ideoiden ja tilanteiden mukaKummiyritystoimintaa koulun puolelta koordinoi kokonaisuutena opinto-ohjaaja. Yhdessä kunkluokanohjaajan ja kummiyrityksen edustajan kanssa suunnitellaan toimintaa siten, että se sopluontevasti ko. yritykseen ja mahdollisimman monen aineen opetukseen. Esimerkiksi kummitoiminnassa paikallisen meijerialan yrityksen kanssa on syntynyt videokäsikirjoituksia ja lehtijuttuja (äidinkieli) sekä kuvitettu reseptikirja (kuvataide ja kotitalous). Kemian tunneilla on syvennytty maidonjalostuksen resepteihin, matematiikassa tilavuus- ja prosenttilaskentaan ja maantiedossa voidaan verrata eri EU-maiden maidontuotantoa. Tutuksi ovat tulleet myös tehtaan hygieniamääräyksKummiyritystoiminnassa on tutustuttu myös yrityksen työajan ulkopuoliseen toimintaan kuten pikkujouluihin ja pilkkikisoihin. Oppilaat ovat valmistaneet yrityksen pikkujouluihin ohjelmaa ilmaisutaidon ja musiikin tunneilla, tekstiilityössä on tehty puvustukset ja somistukset ja teknisessä työssä lavastuksUusin yhteistyömuodoista on ns. kummioppilastoiminta, jonka kautta pienet yritykset voivat tulla koulu - yritysyhteistyöhön mukaan. Teknisessä työssä annetaan ahkerille ja alasta kiinnostuneille oppilaille yhdeksännellä luokalla mahdollisuus työskennellä yhden jakson ajan teknisen työn tunnit (3 h/vko) lapinlahtelaisessa yrityksessä ns. kummioppilaLapinlahdella pitkäjänteinen työ on tuonut tulokseksi tilanteen, jossa yritykset kääntyvät koulun puoleen kysyäkseen onko yhtään kummiluokkaa vapaa

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytäntö on kehitetty opetusuunnitelman pohjalta, jossa todetaan mm. eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Suunnattu peruskoulun 6.- 9. luokkien oppilaille ja opettajille.

Keskeisinä toimijoina rehtorit, opinto-ohjaajat, luokanohjaajat, ainelehtorit sekä työelämän/yritysten edustajat.

Rehtorit ovat mahdollistaneet toiminnan antamalla resursseja sekä suhtautumalla toimintoihin myönteisesti.

Yläkoulussa organisaattorina toiminut opinto-ohjaaja ja alakouluissa luokanopettajat.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Kouluyritysyhteistyöstä on tullut koulujen pysyvä käytäntö. Myös muiden opettajien kuin opinto-ohjaajan tietoisuus työelämästä ja eri koulumuodoista on parantunut. Jokainen opettaja osallistuu oppilaan ohjaukseen laajemmin kuin oman aineensa pohjalta.

Oppilaiden tietämys työelämästä on monipuolistunut ja omakohtaiset kokemukset lisääntyneet.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

Ohjauksen polkuja - perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvät käytänteet (Oppaat ja käsikirjat 2012:4, Opetushallitus)

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Heikkinen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Matin ja Liisan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.heikkinen52@gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero

050-5558924

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2000, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kaksi opoa ysien ohjauksessa

Käytännön lyhyt kuvaus

Lapinlahdella on OKE –hankkeen myötä muodostunut käytäntö, jossa yhdeksäsluokkalaisten ohjauksessa käytetään kahta opinto-ohjaajaa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa että luokkaohjauksessa.

Opinto-ohjaaja selvittää yhdeksännen luokan ensimmäisen jakson loppuun mennessä, mitkä ovat oppilaiden ensisijaiset jatkokoulutustoiveet, lukio-opinnot vai ammatillinen koulutus. Valinnan pohjaksi kaikille oppilaille on esitelty sekä lukio-koulutus että ammatillinen koulutus. Kahdeksannella luokalla on ollut myös ns. oppilaitos –TET -päivä.

Mielenkiinnon perusteella tehdyn jaon perusteella Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion opinto-ohjaaja aloittaa haastattelukierroksen toisessa jaksossa lukiosta kiinnostuneiden parissa ja perusasteen opinto-ohjaaja muiden kanssa heidän jatkosuunnitelmistaan.

Kolmannessa jaksossa molemmat opot ovat yhtä aikaa opo -tunneilla ja vetävät ryhmilleen oman ohjelman. Kaksoistutkinnosta kiinnostuneet vaihtavat ryhmää aihepiirien mukaan tarvittaessa. Jakson opo -tunteja varten on varattu kaksi luokkaa, joista toinen on atk-luokka. Opot keskenään sopivat luokkien käytöstä.

Lukio-opintoja harkitsevien ryhmässä käsiteltäviä asioita:
-tutustumista lukion oppiaineisiin
-lukion ainevalinnat
-ylioppilaskirjoitukset
-lukion lukujärjestyksen teko
-lukion jälkeiset opiskelumahdollisuudet (AMK, yliopisto)
-vierailu lukiolla

Ammatillisia opintoja harkitsevien ryhmässä käsiteltäviä asioita:
-ammatillisten tutkintojen rakenne, sisällöt, ym.
-lähiseudun ammatilliset oppilaitokset ja niiden koulutustarjonta
-projektityö eniten kiinnostavasta koulutusohjelmasta ja ammatista
-oppisopimuskoulutus
-vierailu ammattioppilaitoksella

Käytäntö on ollut käytössä nyt viisi vuotta. Oppilaiden palaute on ollut erittäin positiivista.
”Tunneilla käsiteltiin itseä kiinnostavia asioita.”
”Sain paljon tietoa ja askarruttavat asiat selveni.”
”Ryhmän koko oli hyvä, opolla oli aikaa jokaiselle.”

Kahden opon käyttöä on tarkoitus jatkaa tulevinakin lukuvuosina OKE –hankkeen loppumisesta huolimatta. Tämän mahdollistaa Matin ja Liisan koulun sekä Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion rehtoreiden myönteinen suhtautuminen asiaan sekä käytännön järjestelyjen (esim. lukujärjestyksessä molemmat opot samaan aikaan käytössä) mahdollistaminen.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytäntö on kehitetty ohjauksen tehostamiseksi oppilaan tulevaisuuden suunnitelmien selventämiseksi. Kukin oppilas saa enemmän yksilöllisempää ja henkilökohtaisempaa tietoa siitä koulumuodosta, josta on kiinnostunut.

Kohderyhmänä ovat yhdeksäsluokkalaiset oppilaat.

Keskeisenä toimijana ovat olleet Matin ja Liisan yläkoulun sekä Lapinlahden Lukion ja Kuvataidelukion opinto-ohjaajat.

Em. koulujen rehtorit suunnittelevat lukujärjestykset toiminnan mahdollistamiseksi. Yhdeksänsien luokkien opotuntien aikana molemmat opot ovat käytettävissä ysien tunneille yhtäaikaa.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Toiminta on esimerkkinä oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvissä käytänteissä Opetushallituksen Ohjauksen polkuja kirjassa (Oppaat ja käsikirjat 2012:4).

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaat ovat olleet tyytyväisiä, koska ovat saaneet syvällistä tietoa koulutuksesta, josta ovat eniten kiinnostuneita. Lukioon lähteneiden opiskelijoiden tietoisuus lukion kursseista on ollut tarkkaa jo ennen lukion aloittamista. Samoin ammatillisten tutkintojen rakenne, sisällöt ym. ovat olleet selvempiä ammatillisiin opintoihin suunnanneilla.

Oppilaat ovat olleet motivoituneita, kun tunneilla käsitellään itseä kiinnostavia asioita enemmän. Eikä tarvitse kuunnella niitä asioita, jotka eivät kosketa itseä. (oppilaiden mielipiteitä)

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Riitta Winberg

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Matin ja Liisan koulu, Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

riitta.winberg@lapinlahti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-4883241

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2009

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Joustava perusopetus, erilainen mahdollisuus opiskella peruskoulun kahdeksas tai yhdeksäs luokka

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jarmo Keränen

Julkaisun kuvaus

JOUSTAVA PERUSOPETUS, ERILAINEN MAHDOLLISUUS OPISKELLA PERUSKOULUN KAHDEKSAS TAI YHDEKSÄS LUOKKA

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jarmo Keränen

Yhteyshenkilön organisaatio

Haukiputaan yläkoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jarmo.keranen@eduouka.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Luokanohjaajan materiaali

Käytännön lyhyt kuvaus

Luokanohjaajan (luokanvalvojan) materiaali on tarkoitettu tukimateriaaliksi 7.–9.-
luokkien luokanohjaajan tunneille. Materiaali on tehty kymmentä, tasaisesti lukuvuoden
ajalle sijoittuvaa luokanohjaajan tuntia varten. Materiaalissa on kymmenen eri teemaa,
ja jokaisesta teemasta on oma sovelluksensa eri vuosiluokille. Jokaiselle tunnille on
valmis tuntisuunnitelma sekä suunnitelmassa mainitut tehtävät, harjoitukset ja muut
tarvittavat materiaalit.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Luokanohjaajan materiaali on laadittu tukimateriaaliksi kerran kuukaudessa pidettäville luokanohjaajan tunneille. Ajatuksena on, että materiaalin avulla luokanohjaajan tunneilla saadaan käsiteltyä yläkoulun 7. - 9.-luokan oppilaille tärkeäksi katsottuja teemoja. Tavoitteena on ollut myös se, että tunnin valmistelu on kohtuullisen vaivatonta luokanohjaajan kannalta. Hyviä teemoja ja tehtäviä löytyy paljon eri lähteistä, mutta niiden käyttö jää harmittavan vähälle, koska aikaa niiden etsimiseen ja niihin perehtymiseen kouluarjessa on useinkin liian vähän. Materiaalikansion avulla on haluttu helpottaa tätä työtä. Suurin osa kansion materiaaleista on kerätty valmiina eri lähteistä. Osa materiaalista on kehitelty itse, ja osa on muunneltu valmiista materiaaleista. Valmiiden materiaalien lähteet on aina mainittu.

Luokanohjaajan materiaalissa on kymmen eri teemaa:

• Yläkouluun perehdyttäminen, 7.lk
• Ryhmäytyminen, 8.lk ja 9.lk
• Opiskelutaidot I
• Turvallisuus
• Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen
• Luokkahenki
• Opiskelutaidot II
• Vastuullinen nuori
• Nettikäyttäytyminen
• Hyvät tavat
• Lukuvuoden yhteenveto

Joillekin tunneille on vaihtoehtoisia tehtäviä tai toteutustapoja, joista luokanohjaaja voi valita luokalleen ja itselleen sopivimman vaihtoehdon. Materiaalia on pyritty laatimaan niin, että siitä riittää tekemistä koko tunnin ajalle. Kaikkea ei välttämättä ehditä käydä läpi – eikä se itsetarkoitus olekaan. Luokanohjaaja itse on se, joka lopulta tunnin sisällön päättää. Kansion materiaalia ei tarvitse orjallisesti noudattaa, omat
sovellukset ovat täysin mahdollisia. Kansion tavoite on toimia tukena luokanohjaajan työssä. Tärkeintä luokanohjaajan tunneilla on kuitenkin vastata aina nimenomaan senhetkisiin luokan tarpeisiin, jotka voivat olla joskus jotain täysin muuta kuin mitä materiaalikansiossa ehdotetaan.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

http://www.oporasti.fi/materiaalia_ylaluokkien_luokanohjaajalle_valvojalle/

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Pauliina Hentilä

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Merikadun koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pauliina.hentila@raahe.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8303122

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2009

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Selvitys koulun ja kodin välisen vuorovaikutustaidon kehittämisestä maahanmuuttajaäitien näkökulmasta

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Inna Liimatainen

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Artikkeli käsittelee maahanmuuttajataustaisten äitien suhtautumista koulun ja kodin välisiin yhteydenpitomenetelmiin sekä heidän kokemuksiaan suomalaisesta koulusta, oppilaanhuollosta ja opinto-ohjauksesta

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Inna Liimatainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

dmi-inna@yandex.ru

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen käyttäjät, peruskoulu, lapset, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, naiset, koulutustieto, palvelujen laatu, kansainvälinen, 2013, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kotiläksypaketti peruskoulun 7.-9. luokkalaisille - apua pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen jatko-opiskelupaikan valintaan

Käytännön lyhyt kuvaus

Artikkelissani esittelen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna 2012–2013 opinto-ohjaajankoulutukseni opintoihin kuuluvan kehittämistyön. Kehittämistyössäni suunnittelin ja toteutin kotiläksypaketin peruskoulun luokille 7-9. Kotiläksypaketin tarkoituksena on edistää suunnitelmallista ja pitkällä aikavälillä tapahtuvaa oppilaiden itsetuntemusta sekä ammatti- ja jatko-opiskelupaikkatietoutta, ja näin ollen helpottaa peruskoulun päättöluokalla tapahtuvaa jatko-opiskelupaikan valintaa. Kotiläksypaketin kotitehtävät ovat luonteeltaan toiminnallisia ja edistävät samalla oppilaan tiedonhakutaitoa ja -prosessointia. Kotiläksypaketti tukee oppilasta ajattelemaan yllä mainitsemia aiheita myös koulupäivän ulkopuolella.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Katariina Pieskä

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

JAMK, opo-opiskelija 2012-2013

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kmpieska@gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, jatko-opiskelupaikan valinta, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, perusasteella opiskelevat, 2013

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Pilottiprojekti työvoimapoliittisesta alkuvaiheen peruskouluopetuksesta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anne Lehtinen-Nyrhilä

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli käsittelee Tampereella pilottina 2013 alkanutta maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten peruskoulutodistukseen tähtäävää työvoimapoliittista, alkuvaiheen perusopetukseen ja peruskoulutodistukseen tähtäävää TYPO-koulutusta ja siitä tähän mennessä syntyneitä kokemuksia. Artikkeli pohjautuu projektin ensimmäisen neljänneksen esittelyyn, tämän hetkisille kokemuksille, teoreettisille lähtökohdille ja kokonaisvaltaisen ohjauksen suunnitelmaan.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, alueellinen, 2013

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Työkalupakki monikulttuurisen ohjauksen tueksi

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Emese Mátyás

Julkaisun kuvaus

Kehittämistyöni tavoitteena oli koota tulevaa ohjaustyötäni tukeva työkalupakki, joka nojautuu opinto-ohjaaja koulutuksen aikana muodostuneeseen käyttöteoriaani. Koska taustaltani olen Suomessa pitkään asunut maahanmuuttaja, työskentelisin tulevaisuudessa mielelläni maahanmuuttajataustaisten nuorten ja aikuisten ohjaajana. Työkalupakkini olen koostanut tästä syystä ensisijaisesti monikulttuuristen ohjattavien tarpeita silmällä pitäen, mutta harjoituksia on toki mahdollista hyödyntää myös suomalaisten ohjattavien kanssa työskennellessä.
Kirjoituksessani perehdyn monikulttuurisen ohjauksen kannalta relevantteihin teoreettisiin lähtökohtiin ja samalla perustelen työkalupakkiin sisältyvien harjoitusten valintaa. Sen jälkeen esittelen kehittämistyön toteuttamistapaa sekä pohdin harjoitusten soveltuvuutta monikulttuuriseen ohjaukseen. Kehittämistyön toinen osa, itse työkalupakki on erillisenä liitteenä kehittämistyön tekijällä; työkalupakki lähetetään pyynnöstä kiinnostuneille.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Emese Mátyás

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

emese.matyas73@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, aikuiskoulutus, maahanmuuttajien ohjaus, peruskoulutus, toinen aste, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, nuoret, aikuiset, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, 2013

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Fedotoff

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin
pilottihanke.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät esittivät vuonna 2005 opetusministeriölle idean nuorten tieto- ja
neuvontatyön aluekoordinoinnista. Kyseisenä vuonna nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tuotti alle 30
kuntaa – vuoden 2012 alussa palveluja tuottaa 245 kuntaa. Räjähdysmäisesti kasvanut palveluiden
määrä on kasvattanut myös ammatillisen tiedon ja lähituen tarvetta. Opinnäytetyöni tietoperustana ovat
nuorten tieto- ja neuvontatyötä linjaavat kansalliset ja eurooppalaiset suositukset sekä kehittämisohjelmat,
kehittämistyöpäivillä tuetettu tieto, sähköpostihaastattelut sekä henkilökohtainen kokemukseni ja
osaamiseni nuorten tieto- ja neuvontatyöstä.
Nuorisotyön rakenteelliset muutokset kuntaliitosten ja palvelurakenneuudistuksen myötä ovat haastaneet
vaikutuksiltaan myös nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisen ja laadun varmistamisen kaikilla
tasoilla. Uudenlainen alueellinen yhteistyö ja työn muuttuneet painopisteet sekä palveluiden kehittäminen
hankkeiden pohjalta vaatii uudenlaista ajattelua ja muutosta työn tekemiselle.
Tarkastelen opinnäytetyössäni tutkivalla ja kehittävällä otteella yhteisöllisen kehittämisen prosessia
nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointimallin pilottihankkeessa. Toimintaympäristönä on Oulun
seudun ja Oulunkaaren kunnat. Tutkimuksen osallistujat ovat alueen kuntien nuorisotyöntekijöitä, joiden
työnkuvaan kuuluu nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden toteuttaminen. Työn tilaajana toimii Sivistys-
ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupungin nuorisotoimi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Fedotoff

Yhteyshenkilön organisaatio

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.fedotoff@ouka.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, alueellinen, valtakunnallinen, 2012, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Youth Information and Counselling

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Fedotoff ja Mika Pietilä

Painovuosi

2011

Tutkimuksen koko nimi

Fedotoff, Jaana & Pietilä, Mika (2011). Youth Information and Counselling. In Merikivi, Jani & Timonen, Päivi & Tuuttila, Leena (eds.) SÄHKÖÄ ILMASSA - NÄKÖKULMIA VERKKOPERUSTAISEEN NUORISOTYÖHÖN. (CHARGED UP AND ONLINE: AD-VANCES IN YOUTH WORK). Finnish Youth Research Society, The University Of Ap-plied Sciences (HUMAK) And City Of Helsinki Youth Department: Helsinki.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

According to one definition, the principal tasks of youth information and counselling are the provi-sion of information, guidance and counselling to young people. How does this work change when it goes online? Do the approaches and requirements change from meeting face-to-face? Which pro-fessional skills are emphasised and what are the prerequisites for online counselling? In this ar-ticle, Jaana Fedotoff, Coordinator, and Mika Pietilä, Planning Officer from the National Coordina-tion and Development Centre of Youth Information and Counselling Services attempt to address these questions by comparing meeting face-to-face with meeting online and by considering the principles of the European Youth Information Charter.
The 2010 amendment of the Finnish Youth Act (2006) placed a greater emphasis on developing information and counselling services directed at young people. The fact that youth information and counselling was mentioned in the Youth Act as one of statutory services for young people was a strong indication of the importance of these services for people working in the sector. The first youth information and counselling services were provided in the 1980s at various service centres and points. These services also included web-based information provision and counselling. After the recession in the early 1990s, this service provision model has become more popular. At the same time, co-operation and networking with other organisations in the youth service sector – even when it comes to creating web-based services for young people – has become more and more important. First and foremost, youth information and counselling services in every shape and form are preventive youth work, aimed at supporting young people‟s equal opportunities for a good life and healthy development.
In this context, the concepts of provision of information and guidance as well as counselling have a similar meaning, regardless of medium or operating environment. However, the tools and environ-ment do have an impact on the nature of the work and bring to the fore certain special features, such as ethical issues. Over recent years, the tools and channels of web-based youth information and counselling services have become more diverse. In addition to websites, social media also present new opportunities, and they have made available an expanding, diversifying matrix of ser-vices and organis

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Fedotoff

Yhteyshenkilön organisaatio

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.fedotoff@ouka.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2011, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Sähköinen HOPS-lomake ohjauksen tukena ammatillisessa peruskoulutuksessa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Kirsi Ahvenlampi

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kirsi Ahvenlampi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kirsi.ahvenlampi@rpkk.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, 2013, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

SOMEn käyttö venäjän kielen tunnilla

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Viktoria Glubokova

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Viktoria Glubokova

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

virinea@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, tieto- ja viestintätekniikka, kansainvälinen, 2013, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Koulutus

1. Koulutuksen nimi

Opinto-ohjaajien erilliset opinnot (60 op) 2012-2013

2. Tiedot koulutuksesta

Alkamisaika

01.09.2012

klo

Päättymisaika

31.12.2013

klo

Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin

Jyväskylä

Koulutuksen kuvaus

Opinto-ohjaajien koulutukseen hakeminen 2012
Opinto-ohjaajien erilliset opinnot (60 op)
2012-2013
Hakuaika alkaa 1.3. ja päättyy 30.3 klo 16.15

Opinto-ohjaajien erilliset opinnot (60 op) alkavat syyskuussa 2012 ja opinnot kestävät kolme lukukautta. Monimuotokoulutuksena toteutettavat opinnot voi suorittaa työn ohessa. Koulutus antaa kelpoisuuden toimia peruskoulun oppilaanohjaajana ja lukion sekä ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan tehtävissä.

Voit hakea koulutukseen, jos sinulla on ylempi yliopistollinen korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään 12 kuukauden kokemus ohjaus- tai opetustyöstä (päätoiminen, vähintään 16 h/vko). Ota huomioon, että ohjaustyötä on myös ammatinvalinnanohjaus, opiskelun ohjaus, jatko-opintoihin ohjaus, uraohjaus ja työnohjaus.

Sisäänottokiintiö on 40 opiskelijaa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

https://www.jyu.fi/edu/laitokset/okl/koulutusala/ohjausala/haku/opolisa

Liitetiedostot

3. Koulutuksen järjestäjä

Jyväskylän yliopisto Ohjausalan koulutus- ja tutkimusyksikkö

4. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kaisa Kentala

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto Ohjausalan koulutus- ja tutkimusyksikkö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

opo-valinta@jyu.fi

Asiasanat

koulutus, koulutushaku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, valtakunnallinen, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kaukajärven ohjauskäytäntö 6. luokalta 7.luokalle siirryttäessä

Käytännön lyhyt kuvaus

Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa ovat osallisina yläkoulun opinto-ohjaaja, 6. luokkien luokanopettajat yläkoulun ja alakoulujen rehtorit, erityisopettajat ja yläkoulun tulevat luokanohjaajat ja aineenopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö kaikilta kouluilta. Prosessi alkaa 6. luokan marraskuussa ja jatkuu 7. luokan lokakuuhun. Mallissa on määritelty prosessin aikataulu kuukauden ja tapahtuman tarkkuudella sekä kaikkien toimintojen vastuuhenkilöt.
Malli niveltyy Kaukajärven oppilasalueella käytössä olevaan tiedonsiirtokäytäntöön, jossa oppilaan tiedot siirtyvät eskarista päättöluokalle huoltajan luokanopettajan ja luokanvalvojan yhteistyönä. Oppilas on myös aktiivinen toimija tiedonsiirrrossa.

Päätoimintoja ovat luokanopettajien aktiivinen osallistaminen, koulutus ja informointi siirtymisprosessista, oppilaiden ja heidän huoltajiensa informointi ja yläkouluun tutustuttaminen, oppilaiden konkreettinen ryhmäyttäminen tutustumispäivänä ja syksyn ryhmäytystoiminta, tulevan luokanohjaajan tutustuminen luokkaansa, tiedonsiirto ennen luokkien muodostamista ja niiden jälkeen sekä prosessin onnistumisen seuranta.

Keväällä toteutettavaan oppilaiden tutustumispäivään osallistuvat tulevan luokanohjaajan lisäksi uusien aineitten opettajat anatmalla "oppiainesuihkun omassa oppiaineessaan.
Luokanohjaajan kansioon kerätään oppilastietoja oppilaalta itseltään (oppilaan kirje tulevalle luokanohjaajalle), huoltajalta (tiedonsiirtolomake) luokanopettajalta ja erityisopettajalta ( luokan tiedonsiirtolomake ja suullinen informaatio sekä mahdollinen HOJKS tai oppimissuunnitelma).
Mallia on toteutettu vuodesta 2009 lähtien ja paranneltu palautteen, olosuhteiden ja arvioinnin mukaisesti vuosittain.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Malli on kehitetty tavoitteena saada tiedonsiirto molempiin suuntiin toimivaksi oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Aktiivisella toiminnalla saadaan ohjauksellista tietoa ja taitoa siirrettyä myös luokanopettajien työhön. Huoltajien ja oppilaiden eri toimijoilta saama ristiriitainenkin tieto on nyt yhdenmukaista.
Kohderyhmänä ovat kaikki nivelvaiheen toimijat. Tärkeimpänä oppilas ja hänen huoltajansa. Luokanopettaja, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtorit ja erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö saavat nivelvaiheen ohjaustoiminnalleen raamit ja jakavat yhteisen tiedon.
Keskeisinä toimijoina ovat luokanopettaja, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtorit ja erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö
Toiminan resurssit tulevat koulujen normaalista toiminnasta.
Toiminta on organisoitu Kaukajärven koulun oppilaaksiottoalueen puitteissa. Kaukajärven kouluun tulevat Annalan koulun ja Karosen toimipisteen sekä Kaukajärven yhtenäiskoulun kuudensien luokkien oppilaat. Toimintaa johdetaan sekä vastuut ja työnjako suoritetaan laaditun aikataulun mukaan.
Malli löytyy osoitteesta www. toponetti.fi Etusivu » Opo » Toplake-hanke » Tuotettu materiaali ja toiminta sieltä Väliseminaarin materiaali ja Yläkouluun!-esitys

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Arvointitieto kertoo arvioinnin tarpeellisuudesta kun halutaan jatkuvaa kehittämistä ja käytäntyöjen muokkaamista. Kaikkien toimijoiden mukanaolo kehittämisessä on tarpeen.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.toponetti.fi/opo/toplake-hanke/tuotettu_materiaali_ja_toiminta/
Polku: Etusivu » Opo » Toplake-hanke » Tuotettu materiaali ja toiminta ja sieltä väliseminaarin materiaali ja Yläkouluun!-esitys. Materiaalia päivitetään syksyn kuluessa lisää.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Herlevi-Turunen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, Perusopetus, Kaukajärven koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.herlevi-turunen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

0400-592186

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Lielahden TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9. luokan oppilaille

Käytännön lyhyt kuvaus

Tuettu perusopetus -ja ohjaushanke on aloitettu Lielahden koulun 9. luokalla vuonna 2008. Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa keskeisinä toimijoina koulussa ovat oppilaanohjaaja, luokanvalvoja ja tukiopetusta antavat aineenopettajat sekä erityisopettaja. Kohderyhmänä ovat ne 9. luokan oppilaat, joiden kaikkien aineiden keskiarvo on alle 7,0. Oppilaille järjestetään tukiopetusta haluamissaan aineissa ja lisättyä ohjausresurssia, koulutuskokeiluja ja tutustumisia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Lisä-TET on myös mahdollinen. Osallistuminen toimintaan on oppilaalle vapaa-ehtoista. Oppilaiden oma motivaatio ja huoltajien tuki on tärkeää.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9.lk oppilaille aloitettiin Lielahden koulussa Tampereella vuonna 2008. Koulussamme oli syksyllä 2008 noin 30 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo alle 7.0. Olimme huolissamme näistä oppilaista ja heidän sijoittumisestaan toiselle asteelle. On yleisesti tiedossa, että tamperelaisiin oppilaitoksiin vaaditaan hyviä keskiarvoja (yli 7.0). Ohjauskäytännön tavoitteena on tukea ns. syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä, motivoida heitä opiskeluun, numeroiden korottamiseen ja urasuunnitteluun sekä varmistaa, että he saisivat mieluisan ja itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa. Oppilaan oma motivaatio ja halu osallistua TUPO -toimintaan on tärkeää. Myös huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa pyritään lisäämään. Syksyllä 2010 15 oppilaan keskiarvo oli alle 7.0. Näistä TUPO-toimintaan lähti mukaan 9 oppilasta. Oppilaanohjaaja haastatteli yhdessä luokanvalvojan kanssa oppilaat ja huoltajat syyskuussa. Lokakuussa aloitettiin tukiopetus niissä aineissa, joissa oppilas itse halusi. Tukiopetus tapahtuu pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Oppilaanohjaaja tapaa oppilaita tehostetusti ja säännöllisesti lukuvuoden aikana, järjestää tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja toisen asteen oppilaitoksiin oppilaan toiveiden mukaisesti ennen yhteishakua. Myös lisä-TET on mahdollinen. Tarvittaessa järjestetään myös muita tukitoimia esim. kuraattori-, psykologi- ja avo-psykologitapaamisia yms.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

TUPO-ryhmää opettaneita opettajia on joka kevät haastateltu ja samalla mietitty yhdessä kehittämismahdollisuuksia opettajan näkökulmasta. Oppilailta on saatu joka kevät sekä suullista että kirjallista palautetta TUPO-ryhmään kuulumisesta ja koulun käytänteistä.

Käytännön vaikuttavuus

Karkeasti noin puolet TUPOon osallistuneista oppilaista on hyötynyt saamastaan lisätuesta. Ensimmäisenä kokonaisena vuotena TUPOon osallistuneista suurimmalla osalla oli oppimisvaikeuksia. Silti vähän yli puolet sai arvosanojaan nostettua ja eräs oppilas nosti keskiarvoaan yli numerolla. Toinen onnistuja, jolla on laajoja oppimiseen liittyviä ongelmia, nosti keskiarvoaan puolella numerolla. Lukuvuonna 2010-11 ryhmään kuuluu suureksi osaksi käyttäytymisongelmista ja oman ohjauksen toiminnan ongelmista kärsiviä oppilaita.

Tämä menetelmä korostaa oppilaan omaa motivaatiota ja vanhempien tukea kotoa. Joskus tukiopetusta järjestetään myös omalla ajalla. Numerot nousevat jos oppilas itse paneutuu asiaan, vaikka oppimisen suhteen olisikin ongelmia.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Mari Nikkanen ja Tuula Weijo

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, perusopetus, Lielahden koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mari.nikkanen@koulut.tampere.fi ja tuula.weijo@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Mari 0400764424 tai Tuula 040 801 2729

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, hyvä perusopetus, koululaiset, koulut, ohjaus, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppiminen, syrjäytymisvaarassa olevat, tehostettu tuki, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2008

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Nuorten mielenterveys ja ohjaus- koulutus, Tampere

Käytännön lyhyt kuvaus

Koulutus opinto- ohjaajille, kuraattoreille, erityisopettajille ja terveydenhoitohenkilöstölle. Katso tarkemmin liitetiedostoista.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

www.toponetti.fi/opo/materiaalipankki/nuorten-mielenterveys-ja-ohjaus-/

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Juhani Kaasinen, Liisa Huhta

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juhani.kaasinen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

0400-208325

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2010, erityistä tukea tarvitsevat, koulutus, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, perusasteella opiskelevat, siirtymävaiheessa olevat

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.1.2011

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yrittäjäksi kasvamista, vaan tavoitteena on kokonaisvaltainen asenteiden ja taitojen kehittäminen. Yrittäjyyskasvatukseen osallistuu koko oppilaitoksen ja oppilashuollon ohella alueella toimivat kolmannen sektorin toimijat sekä yrittäjät. Pienen kaupungin yrittäjäjärjestö halusi tukea oppilaitostyötä ja tuoda enemmän esille oman alueen yrittäjien toimintaa ja yrittäjämäisen toiminnan mahdollisuuksia.

Yrittäjyyskasvatus oli jo kulahtanut sana, minkä takia innostin verkostoa koulutuksin ja erilaisten tapahtumien kautta mukaan toimintaan. Yrittäjyyden teemavuonna koottu yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmä on motivoitunut ja innokas jatkamaan työtä, jossa annetaan mahdollisuudet opettajien ja yrittäjien yhteistyölle ja oppilaiden hyvälle elämänhallinnalle.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Yrittämällä eteenpäin -hankkeessa, jota hallinnoi Koulutuskeskus Sedu, pilotoitiin eteläpohjalaista yrittäjyyskasvatuksen toimintamallia kolmella alueella, joista Alavus toimi pienen kaupungin pilottina.
Alavuden kaupungin strategiassa yhtenä tärkeimpänä painopistealueena on yrittäjyyskasvatus, jonka vaikuttavuus toteutuu alueella pitkällä tähtäimellä kasvavana yritysten määränä ja väkilukuna.

Yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmään kuuluvat Alavuden yläkoulun ja lukion sekä Ammattiopisto Luovin/Alavus rehtorit ja opot sekä alakoulujen edustajat. Lisäksi mukana ovat Alavuden kaupungin hallituksen puheenjohtaja ja sivistysjohtaja, Alavuden Kehityksen toimitusjohtaja, nuorisotoimen edustaja sekä kolmannen sektorin toimijoita Paja 66, 4H ja lisäksi kaksi edustajaa Alavuden yrittäjistä.

Lupaavan käytännön arviointi

Koko hankkeen käytäntöjä arvioidaan Yrittäjyyskasvatus aallonharjalla -kyselyn kautta. Keskityn artikkelissani vain Alavuden toimintaan.

Lupaavan käytännön tulokset

Oppilaitoksissa on järjestetty erilaisia tapahtumia kuten yrittäjärastit kevään viimeisellä kouluviikolla, ope-yrittäjätreffit ideoiden erilaisia yrittäjyyskasvatukseen liittyviä toimintoja tai tapahtumia sekä yrittäjäseminaareja ja erilaisia koulutuspäiviä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmän tavoitteena on kehittää oppilaitos-yrittäjä yhteistyötä mm. tet-paikkojen ja ope-yrittäjätreffien kautta. Myös opetusmenetelmiin annettiin uusia ideoita.

Mitä seuraavaksi?

Hankkeen rahoituksella viritetty toiminta jatkaa itsenäisenä toimintana. Jokaisella oppilaitoksella on oma nimetty yhteyshenkilö yrittäjien hallituksesta, minkä lisäksi on vielä useita luokkien kummiyrittäjiä ja koulujen kummiyrittäjiä. Opettajille järjestetään koulutuspäiviä ja NY-toiminta aloitetaan alaluokista "NY Minä+sinä=me"- ja "NY Mitä ihmiset tekevät" -ohjelmista. Toimintaryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa yrittäjien puheenjohtajan kutsumana.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Projektipäällikkö Heli Kaunisto

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuskeskus Sedu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

heli.kaunisto@sedu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Etelä-Pohjanmaan ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Blogi TETin oppimispäiväkirjana 9. luokalla

Käytännön lyhyt kuvaus

Työelämääntutustumisen päivittäinen raportointi verkossa äidinkielen ja oppilaanohjauksen hankkeena. Tampereella Pyynikin koulussa muokattiin ja testattiin blogi-työkalua. Toponetin sivustolle luotiin blogi-pohja, jota noin 20 9. -luokan oppilaan kanssa testattiin. Raportointia ohjattiin päivittäisellä yhteydenpidolla opettajien ja oppilaiden välillä.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TET Tampereella
TET, työelämään tutustuminen, on Tampereen perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritelty 9. luokkien kohdalla kymmenen koulupäivän laajuiseksi. Kaikki kaupungin koulut ovat mukana Toponetin (www.toponetti.fi) tukemassa järjestelmässä. Koulut jaetaan vuosittain kuuteen kahden viikon mittaiseen TET-jaksoon. Yhtä aikaa TETissä on noin kolme koulua kerrallaan.

Tutustumispaikkoja hankitaan Toponetti-sivuston kautta. Työpaikat voivat verkkoyhteydellä ilmoittaa tutustumispaikkojen määrän jaksoittain, määritellä toivomuksia ja ilmoittaa yhteystietonsa ja toimialansa. Jokaisella koululla ja opolla on omia TET-paikkoja ja osa oppilaista saa tai joutuu myös itse hankkimaan tutustumispaikkansa riippuen julkisen tarjonnan määrästä. Yleensä oppilaat ovat kymmenen koulupäivän ajan samassa tutustumispaikassa, mutta jokaisessa koulussa on tilanteita, jolloin jokunen oppilas vaihtaa TET-paikkaa jakson aikana.

Pyynikin koulu
Pyynikillä on jo vuosia toimittu yksilöllisellä tavalla. Lähes kaikki oppilaat ovat kahdessa TET-paikassa, viikon kummassakin. Tavallisesti oppilaat ovat hankkineet toisen paikan itse ja toinen paikka on järjestetty koulun toimenpitein.

TETin raportointi Pyynikillä ja blogin osuus
Lähtiessään TETtiin oppilaat ovat ottaneet mukaansa tutustumispaikalla täytettävän palautekortin, johon työnantajan edustaja arvioi oppilasta. Lisäksi oppilailla on ollut velvollisuus pitää pienimuotoista päiväkirjaa ja kirjata huomioita työpaikasta ja ammateista (ks. liitteitä).
Blogin kirjoittaminen on varsin uusi kielenkäytön muoto. Sen ajankohtaisuus ja julkisuus kiehtovat. Siihen on mahdollisuus liittää kommentointia ja keskustelua. TETin palautemuotona blogia ei ole aikaisemmin käytetty. Halusimme testata sitä. Selvitimme, mitä pitää tehdä, että saadaan aikaiseksi toimiva blogi-alusta. Optinet Lempäälässä toimi työvälineen rakentajana.

Tapasimme Optinetissä kehitysryhmän kanssa kertaalleen. Mukana oli opo, Toplakkeen vastuuhenkilöitä, kaksi 9. -luokan oppilasta ja yrityksen työntekijöitä. Ideoimme blogin alustaa. Merkittävää oli, että oppilaan näkökulma saatiin jo tässä vaiheessa kuuluviin. Tärkein yksityiskohta oli se, että oppilaat hyväksyivät periaatteen, että opettaja lukee ja kuittaa blogitekstin ennen sen julkaisemista.

Seuraavassa vaiheessa kyseltiin halukkaita testaajia. Onnekkaasti yksi koulumme äidinkielen opettajista innostui asiasta. Hänen intoaan lisäsi mahdollisuus saada pieni korvaus hankkeen rahoista. Hän lupasi hankkia kymmenen blogistia kahdelta opettamaltaan luokalta ja opolle jäi toiset kymmenen suostuteltavaksi. Kun oppitunneilla kyselin halukkuutta raportoida blogin muodossa, innostus oli hyvin erilaista luokittain. Halukkaita löytyi varsin helposti. Pyrin siihen, että mukana on poikia ja tyttöjä tasaisesti eri luokilta. Yhteensä vain yhdeltä luokalta seitsemästä ei tullut ketään blogistia.

Kun Optinet oli saanut pohjan alustavaan kuntoon, pidettiin blogisteille koulutus. Jokaiselle annettiin tehtäväksi koulutuksen jälkeen kirjautua blogi-sivulle. Käytännössä tämä tapahtui TET:sta edeltävällä viikolla. Ensimmäiset kirjautumiset onnistuivat viikonvaihteessa ennen TET-päiviä. Suurin osa kirjautui vasta kun aloitti ensimmästä kirjoittamissessiotaan. Kirjautumista helpotti se, että ohjeet lähetettiin oppilaiden spostiin. Pieniä murheita koitui tunnuksista, joilla oppilaiden piti avata tampere.opit.fi-postinsa. Oikeastaan kaikki syyt olivat enemmän salasanojen unohtelemista kuin teknisiä hankaluuksia. Tosin heti ensivaiheessa Optinet reagoi sähäkästi muutamiin teknisiin virheisiin ja kömmähdyksiin. Työväline oli käytännössä moitteettomassa kunnossa toisen TET-päivän aamuna.

Jo toisen TET-päivän aamuna saimme kuitata ensimmäiset blogimerkinnät. Siitä alkoi kahden viikon joka aamuinen kommunikointisessio. Kaikki tekstit oli hyvä lukea ja oppilaat odottivat myös kommentteja. Päivittäin oppilaille lähetettiin vinkkejä siitä, mihin voisivat TET:ssa kiinnittää huomiota. Jotkut raportoivat saamiensa vinkkien perusteella, toiset tekivät omiaan. Vaikeudeksi tuli valita sopiva linja tekstien hyväksymisessä. Äidinkielen opettaja näki tekstit hieman toisella tavalla kuin opo. Toinen seikka, joka askarutti, oli oppilaan kirjoittamisen ja opettajan lukemisen välinen viive. Kokeilussa oli mielestäni optimimäärä oppilaita opettajaa kohden. Helposti päivittäin saattoi kulua tunti tekstien lukemiseen, kommentointiin ja julkaisemiseen tai takaisin palauttamiseen. Jos paljon palautti takaisin, joutui niitä uudelleen katselemaan uusien tekstien kera.

Joka tapauksessa on nähtävä hienona mahdollisuutena oppilaiden ja opettajien yhteistyö blogien julkaisemisessa. Kommunikaatio muistuttaa verkko-opetusta. Opettajat voivat käyttää koulun oppitunneista vapautuvan työajan erittäin järkevästi TET:n aikana tapahtuvaan yksilölliseen verkko-opetukseen seuratessaan, hyväksyessään, ohjatessaan ja kommentoidessaan oppilaiden tekstejä. Oppilaat tuntuvat kokemukseni mukaan reagoivan hyvin herkästi saamaansa palautteeseen. Helposti pystytään määrittelemään opettajien vapautuvien oppituntien perusteella, kuinka monta blogistia hänen vastuulleen määritellään. Kokeilusta saatu kokemus viittaa siihen, että oppilasta kohden kuluu noin yksi oppitunti viikossa.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Blogin onnistuminen
Kokeiluun ilmoittautui 21 oppilasta. Kirjoittamaan ryhtyi 19, jotka pääsivät myös kirjautumaan blogi-sivulle. Yksi oppilas on pitänyt päiväkirjaa omalla koneellaan ja teksti tullaan vielä siirtämään blogiksi.

Oppilaiden päivittäinen raportointi onnistui osittain. Lähes kaikki oppilaat kirjoittivat päivittäisen blogin vaikka ne saattoivat ilmestyä sykäyksittäin. Opettajien hyväksymistehtävä onnistui myös kohtuullisesti. Hyväksyttäväksi lähetettyjen blogitekstin päivittäinen lukeminen oli välillä työlästä. Aikaa kului erityisesti silloin, kun oppilaat kirjoittivat useamman päivän annoksen kerrallaan tai opettaja joutui palauttamaan tekstejä muokattavaksi ja palautetut tekstit kiertyivät uudelleen hyväksyttäväksi.

Tässä kokeilussa testattiin blogityövälinettä. Tekstien sisältöön ei paljon puututtu. Kuitenkin joka päivä tarjottiin oppilaille uutta näkökulmaa työelämän tarkastelemiseen. Vain muutama oppilas tarttui annettuihin vinkkeihin. Näyttää siltä, että blogia kirjoittaneet oppilaat ovat pohtineet enemmän TETin olemusta ja antia kuin muut.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Ari Silvennoinen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, Pyynikin koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

ari.silvennoinen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040 738 5640

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2010, työelämäohjaus, työelämään tutustuminen, blogi työvälineenä, oppimispäiväkirja, Pirkanmaan ELY, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Oppilaanohjaus oppilaan tukena- Simon yläkoulun oppilaanohjaussuunnitelma

Käytännön lyhyt kuvaus

Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Kaija Virrankari

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Simon koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kaija.virrankari@simo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

05054118413

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, Lapin ELY, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, perusasteella opiskelevat, siirtymävaiheessa olevat, 2013

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Luokanvalvojuudesta luokanohjaajuuteen Kaukajärven koulussa Tampereella

2. Projektitiedot

Alkamisaika

1.10.2008

Päättymisaika

31.12.2010

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Kaukajärven koulussa siirryttiin luokanvalvojuudesta luokanohjaajuuteen. Projektin aikana kehitettiin menetelmiä opettajien ohjaajuuden vahvistamiseksi. Tarkoituksena oli vastata oppilaiden aikuistarpeeseen, lisätä opettajien ohjaajuutta sekä kehittää käytännön menetelmiä rangaistuskeskeisyydestä kasvatuskeskeisiin menetelmiin. Näihin ongelmiin haettiin vastauksia jo toimivien mallinteiden vahvistamisesta ja niiden uudelleen jäsentämisestä. Uutena kehityskohteena tuli kasvatuksen tuki eli KaTu-opettajuus.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Herlevi-Turunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Kaukajärven koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.herlevi-turunen@koulut.tampere.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, luokanohjaajuus, peruskoulu, verkosto, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

NUOVE-esiselvitys kansallisista ohjauksen arviointityövälineistä

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.03.2009

Päättymisaika

28.02.2010

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Tutkimus on Työ- ja elinkeinoministeriön ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen allekirjoittaman sopimuksen mukainen esiselvitys, joka liittyy Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla kokonaisuuteen. Tutkimushankkeessa tuotetaan tiedotuksesta, neuvonnasta ja ohjauksesta vastaaville tahoille työvälineitä oman toiminnan itsearviointiin sekä eri työmuotojen ja prosessien vaikuttavuuden arviointiin. Arviointivälineiden rakentaminen on osa pysyvän poikkihallinnollisen kansallisen elinikäisen ohjauksen palautejärjestelmän kehittämistä. Tietp-, neuvonta ja ohjauspalvelujen arvioinnin lähtökohtana tulee olla tieto nykytilanteesta, mikä edellyttää jo olemassa olevan arviointitiedon kartoittamista ja hyödyntämistä. TNO-palveluja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti siten, että selvityksessä otetaan huomioon kaikki palvelujen tuottamiseen vaikuttavat mekanismit.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The aim of the project is to analyse the existing quality development frameworks in Finland and make a proposal for a national framework for the evaluation of lifelong guidance provision in Finland. The proposal for national metacriteria will be executed by the end of February 2009.

Projektin julkaisut

Suunnitelman mukaan esiselvitys julkaistaan 28.2.2010

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Vuorinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.vuorinen@jyu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, indikaattori, palvelujen laatu, ammatinharjoittaja, aikuiskoulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2009, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projektin tiedot

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Eurooppalainen ohjaustutkimuksen foorumi, European Guidance & Counselling Research Forum EGCRF

2. Projektitiedot

Alkamisaika

2004

Päättymisaika

2007

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Tutkimuksen ja käytännön linkittäminen
Tämän projektin tarkoituksena on lisätä ohjauksen tasa-arvoista saatavuutta tuomalla yhteen ohjauksen käytännön toimintaa ja ohjaustutkimusta.

Mistä projektissa on kyse ?

Projektin aikana perustetaan eurooppalainen käytännön ohjaustyötä ja alan tutkimusta kokoava verkosto. Verkoston toimintaa tukee web-sivusto Keskiössä on ohjaustoiminnan ydinongelmat palvelujen tasa-arvoisten saantimahdollisuuksien näkökulmasta. Web-sivuston sisältöä kehittävät maakohtaiset ryhmät (Englanti, Tanska, Suomi, Kreikka ja Slovenia), joiden jäsenet edustavat web-sivuston käyttäjäryhmiä. Nä-mä ryhmät kokoontuvat ensin yhteiseen tapaamiseen ja sen jälkeen keskustelua jatketaan verkossa. Keskustelujen yhteenvedot ja muu keskeinen materiaali käännetään jokaisen projektissa mukana olevan maan kielelle web-sivustoon. Lisäksi kommentaarit julkaistaan englannin kielellä osana uuden tiedon luomisprosessia.


Kenelle web-sivusto on tarkoitettu?
Kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ohjauksen käytännöistä, esimerkiksi:
• hallinnon edustajat
• tutkijat
• kouluttajat
• ohjausalan ammattilaiset ja opiskelijat
• päätöksentekijät, ja
• poikkihallinnolliset yhteistyöverkostot


Mitä webbisivusto voi tarjota sinulle?
Eurooppalainen ohjaustutkimuksen foorumi (European Guidance & Counselling Research Forum) webbisivusto
• tarjoaa käyttöösi verkoston, jonka jäsenet ovat osa laajaa eurooppalaista ohjauksesta kiinnostunutta yhteisöä;
• tarjoaa reaaliaikaisen pääsyn uusimpaan ohjauksen tasaarvoista saatavuutta koskevaan tutkimustietoon
• linkittää sinut kirjastoresursseihin (NLRG).

Pilottiprojektia rahoittaa Euroopan Komissio Leonardo da Vinci –ohjelmalla.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The aim of this project is to support innovative counselling and guidance by building dialogue between research and practice.

The objective was to develop a research and practice network supported by an on-line tool (the European Guidance & Counselling Research Forum website). This network for guidance and counselling, supported by ICT, has been designed to strengthen the evidence base for practice by integrating relevant research with practice in the area of Equal Opportunties.

In each of the partner countries (UK, Denmark, Finland, Greece & Slovenia) expert groups were formed, selected from the target groups for the website. These groups met face-to-face to discuss issues of policy and practice related to equal opportunities.

The various expert groups decided which materials they considered to be particularly relevant to the overarching objective for the project. Where appropriate, these were translated into the common language of English, and located on this website together with other materials that you can access here.

This process of knowledge sharing and dissemination is part of a continuing process of new knowledge creation. This in an important contribution to the development and transfer of innovation in training and continuing professional development to the wider community of guidance and counselling through the use of ICT.

Target groups for the European Guidance & Counselling Research Forum:

* practitioners
* managers
* researchers
* trainers
* students and
* policy makers, together with
* others in related fields interested in guidance & counselling research.

The European Guidance & Counselling Research Forum website will:

* create and support an on-line community of interest for guidance;
* bring practice, research and policy closer together;
* focus on the core problems of counselling and guidance practice.

Partnership
Partners in the project comprise five universities and two SME Partnerships.

The EGCRF project is funded by the European Union in the LEONARDO DA VINCI Community Vocational Training Action Programme.

Projektin julkaisut

Projektiesite liitteenä

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.guidance-europe.org

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Projektikoordinaattori Jenny Bimrose

Yhteyshenkilön organisaatio

University of Warwick, Institute for Employment Research, Coventry CV4 7AL, England

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

j.bimrose@warwick.ac.uk

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, koulutustieto, työelämätieto, ammatinharjoittaja, 2004, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, ESR-ohjelma, kansainvälinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projektin tiedot

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Ohjaustutkimuksen kansallinen foorumi

2. Projektitiedot

Alkamisaika

2005

Päättymisaika

2009

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Ohjaustutkimuksen kansallisen foorumin tavoitteena on koota suomalaisia ohjausalan ammattilaisia, tutkijoita, sidosryhmien edustajia ja päätöksentekijöitä yksilöimään kehittämiskohteita eri kohderyhmille suunnattujen ohjauspalvelujen saatavuuden lisäämiseksi.

Ohjaustutkimuksen kansallisen foorumin tavoitteena on koota suomalaisia ohjausalan ammattilaisia, tutkijoita, sidosryhmien edustajia ja päätöksentekijöitä yksilöimään kehittämiskohteita eri kohderyhmille suunnattujen ohjauspalvelujen saatavuuden lisäämiseksi. Pyrkimyksenä on myös lisätä ohjausalan tutkimustiedon käytettävyyttä rakennettavan kansallisen verkkopalvelun avulla. Palvelua rakennetaan osan Leonardo da Vinci –ohjelmaan kuuluvaa projektia, jossa ohjauksen saatavuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella myös muiden EU:n jäsenmaiden näkökulmista.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The goal of this National Guidance Researh Forum is to invite Finnish guidance professionals, reseachers, social partners and policy makers to identify key questions for concideration in promoting equal access to guidance among various target groups. Another aim of this national web-based service is also to enhance the usability of existing guidance research. The service is developed within a Leonardo da Vinci project and it provides a platform to explore the issue of equal access to guidance among other participating EU member states.

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.guidance-europe.org/country/FINLAND/projekt/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Vuorinen ja Merja Karjalainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.vuorinen@jyu.fi, merja.karjalainen@jyu.fi

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatinharjoittaja, 2005, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen strateginen johtaminen, ESR-ohjelma, alueellinen, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tukena

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2010

Päättymisaika

30.06.2013

Projektin kuvaus

Pirilän Porras -hanke on Oulun seudun eteläisten kuntien hanke, jolla haetaan ratkaisuja 15 - 24-vuotiaiden nuorten työllistymiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulutuksesta ja työstä. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, TE-hallinnon ja kuntien toimijoiden kanssa.

Osana Pirilän Porras -hanketta toteutettiin edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden kanssa ammattistartilta ja kymppiluokalta eniten ammatinvalinnan ohjausta tarvitseville opiskelijoille tiivis ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava kokonaisuus. Kokonaisuus sisältää kyky- ja persoonallisuuteen liittyviä arviointeja, yksilöllisiä ohjauskeskusteluja ja ryhmätoimintaa edellä. Tavoitteena oli kehittää ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava ryhmän toiminta oppilaitoksen, TE-toimiston ja kunnan eri toimijoiden toteuttamana ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tueksi.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Nuorten työllistymisen palveluketju, Pirilän Porras -hanke
Pirilän Porras -hankkeen arviointiraportti

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jenni Kiiskilä

Yhteyshenkilön organisaatio

OSAO

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jenni.kiiskila@osao.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Pohjois-Pohjanmaan ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

IAEVG-konferenssi: Coherence, Co-operation and Quality in Guidance and Counselling

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

03.06.2009

klo

Päättymisaika

05.06.2009

klo

Tapahtumapaikka

Jyväskylän yliopisto, Suomi

Tapahtuman järjestäjä(t)

Ohjausalan kansainvälinen järjestö IAEVG

Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)

The focus in this conference is on guidance as a systemic entity which takes into account the services visible to users and the mechanisms behind the planning and managing those services in order to enhance congruence between strategic planning and the implementation of guidance and counselling services. In this framework guidance can be seen as a chain of services and the responsibility of jointly shared by multiple providers. The importance of service networks and networking as a developmental activity is addressed.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/ktl/iaevg2009fin/call

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sakari Saukkonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sakari.saukkonen@jyu.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, palvelujen laatu, ammatinharjoittaja, työ- ja elinkeinotoimisto, Keski-Suomen ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, kansainvälinen, 2009, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lomakeohje_1.1.pdf

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

Asiantuntijaluento 4.3.2013: Prof. James P. Sampson - Variables Affecting Readiness to Benefit from Career Interventions

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

04.03.2013

klo

12.00

Päättymisaika

04.03.2013

klo

13.30

Tapahtumapaikka

Jyväskylän yliopisto, L 304

Tapahtuman järjestäjä(t)

Koulutuksen tutkimuslaitos

Tapahtuman kuvaus

Professori Sampson Florida State Universitystä tarkastelee urasuunnittelun valmiuksien arvioinnin merkitystä ohjausprosessissa. Luento on seurattavissa myös suorana internetissä. Noin puolen tunnin alustuksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä luentosalissa että verkossa chatin välityksellä. Luento on englanninkielinen, mutta kysymyksiä voi tehdä myös suomen kielellä.

Tilaisuuden järjestäjänä toimii KTL ja Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus. Vierailuluento sisältyy myös Jyväskylän yliopiston 150 –juhlavuoden tapahtumiin.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/ktl/en/variables-affecting-readiness/live

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Vuorinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.vuorinen@jyu.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, Keski-Suomen ELY, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskus, opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, kansainvälinen, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Yrittäjyyskasvatus näkyväksi

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Kati Ainassaari

Julkaisun kuvaus

Jokainen opettaja, kasvattaja ja opinto-ohjaaja toteuttavat työssään omalla tavallaan yrittäjyyskasvatusta niin toiminnallisten menetelmien, teoriatietojen jakamisen ja taitojen opettamisen kuin sisäisen yrittäjyyden tukemisenkin kautta. Emme aina tiedosta sitä, kun se on niin luontevana osana työmme arkea. Opinto-ohjauksessakin se omalta osaltaan on tukemassa ja edistämässä mm. nuorten metataitoja, urahallintataitoja, työelämävalmiuksia ja elämän- ja arjenhallinnan taitoja. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset, erilaiset strategiat ja linjaukset sekä opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmat osaltaan haastavat ja ohjaavat niin koulujen toimintakulttuureita kuin yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja päämääriäkin. Tässä artikkelissa syvennytään näihin teemoihin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutukseen tekemääni kehittämistyöhön (yrittäjyys-kasvatussuunnitelma yläkoululle & vuosikello) ja sen tekemisprosessiin sekä lopputuloksiin. Kehittämistyöni kautta nousi esiin mm. oman ja muiden tekemän työn tiedostamisen/tietämisen tärkeys, se miten paljon se helpottaa oppiainerajoja ylittävän yhteistyön tekemistä, päällekkäisyyksien välttämistä ja niin oppilaiden kuin opettajienkin arkea. Kun tämänhetkinen tilanne on tiedossa, on työn ja toimintojen kehittäminen sekä tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen helpompaa ja kynnys muutoksille on matalampi. Vuosikello toi konkreettisesti näkyväksi ja kaikkien tietoon keskeisimmät yläkoulun tapahtumat ja toiminnot kalenterikuukausittain koko lukuvuoden ajalta. Yrittäjyyskasvatuksen pohtiminen osana oppiaineiden arkea teki siitä näkyvää ja tiedostettua niin opettajien kuin oppilaidenkin arjessa. Artikkelin kautta sukellatkin yrittäjyyskasvatuksen syövereihin saaden makupaloja myös yläkoulun arjesta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaamispääoma, Yrittäjyyskasvatus, opinto-ohjaus, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet

2. Muut tiedot

Alkamisaika

23.03.2011

Päättymisaika

23.03.2011

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2010 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on
1.laatia 28.2.2011 mennessä ehdotus kansalliseksi elinikäisen ohjauksen strategiaksi, joka käsittää kaikkien kouluasteiden ja -muotojen sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja työelämän tarjoamat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut elinikäisen opiskelun ja oppimisen näkökulmasta,
2.laatia ehdotukset elinikäisen ohjauksen strategian toimeenpanemiseksi sekä
3.tukea ja edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämistyötä sekä vahvistaa hallinnonalojen ja eri toimijoiden yhteistyötä.

Työryhmä selvitti tätä väliraporttia varten, mitkä tällä hetkellä ovat elinikäisen ohjauksen toteutumisen ongelmia ja kiireisimpiä kehittämistarpeita ja määritteli tältä pohjalta viisi strategista tavoitetta. Työryhmä teki jo tässä vaiheessa myös esityksiä strategisten tavoitteiden toteutumisen edellyttämistä toimenpiteistä.

Työryhmä katsoi, että elinikäisen ohjauksen toteutuminen edellyttää seuraavien strategisten tavoitteiden toteutumista:
1.Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita
2.Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat
3.Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen
4.Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään
5.Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena

Englanninkielinen abstrakti

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen
strategiset tavoitteet
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr15.pdf?lang=fi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen nykytilan kartoitus yhtenäisperuskoulussa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Anna-Kaisa Loukusa

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

"On se minusta ihan kunnossa" Pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilan kartoitus

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Perusopetuksen oppilaanohjaukselle tavoitteita ja haasteita asettavat niin valtakunnallinen perusopetussuunnitelma kuin hyvin heterogeeninen oppilasaines. Työssä kartoitettiin pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilaa kyselytutkimuksen avulla. Tuloksia hyödynnetään koulukohtaista ohjaussuunnitelmaa laadittaessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna-Kaisa Loukusa

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ohjaussuunnitelma, opetussuunnitelma, oppilaanohjaus, peruskoulu, oppilashyvinvointityö, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Opinto-ohjaussuunnitelma ammatillisessa perusopetuksessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Virpi Niku

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli esittelee Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) opinto-ohjaussuunnitelmaa ja sen laatimiseen vaikuttaneita asioita. Opinto-ohjaussuunnitelman tavoitteena on ollut yhtenäistää uuden koulutuskuntayhtymän periaatteet ja käytänteet opiskelijoiden opinto-ohjauksessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, henkilökohtainen opiskeluohjelma, ohjaussuunnitelma, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, peruskoulu, lukio, nuorisotoimi, nuoret, aikuiset, työssä olevat, toisella asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Moniammatillinen yhteistyö nuoren koulumotivaation tukemisessa.

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Ulla Laulumaa

Julkaisun kuvaus

Alueellinen ohjausalan ammattilaisten koulutuspäivä järjestettiin syksyllä 2012 Pohjois-Pohjanmaalla. Koulutuksen tarvetta selvitettiin sähköpostikyselyllä ja aihepiiriksi valikoitui "Nuoren koulumotivaation tukeminen".
Ohjausalan ammattilaisten yhteistyö on koettu tärkeäksi ja tämä on tullut näkyväksi esimerkiksi erilaisissa koulutuspäivissä, joissa yhteistä asiaa on tarkasteltu eri ammatillisten toimijoiden näkökulmasta.
Koulutuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli myös parantaa yhteistyön sujuvuutta eri kouluasteiden sekä etsivän nuorisotyön välillä.
Moniammatillisen yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on yhteinen tavoite nuoren parhaaksi. Eri toimijoiden välisen yhteistyön tulee olla avointa vuorovaikutusta ja tietojen vaihtamista, unohtamatta salassapitosäännöksiä. Yhteistyö ei saa muodostua kilpailevaksi toiminnaksi, vaan työllä on oltava yhteiset selkeät toimintaperiaatteet ja päämäärät.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Ulla Laulumaa

Yhteyshenkilön organisaatio

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

ulla.laulumaa@jedu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuorisotoimi, verkosto, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Tutkija vai tutkittava? – Esimerkki oman työn kehittämisestä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Johanna Hakkarainen

Julkaisun kuvaus

Artikkeli opinto-ohjaaja opintojen kehittämishakkeesta, jossa pureuduin oman työyhteisöni ET-Porin toimintaan ja oman ammatillisen osaamiseni kehittämäiseen. Artikkelissani kuvaan prosessia, jossa kehittämistyöstä muotoutui moniammatillisena yhteistyönä toteutettu projekti, ja minusta kehittämishakkeen tekijänä tutkijasta tutkimuskohde. Kehittämistyön prosessikuvauksen kautta pyrin kannustamaan omaa työtä kehittäviä rohkeasti hakeutumaan tutkijana toimimisen sijaan tutkimuskohteiksi ja yksin puurtamisen sijaan antautuvan moniammatillisen yhteistyön kautta monipuolisempiin oppimiskokemuksiin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Johanna Hakkarainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

johka@wippies.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, verkosto, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Kommunikea, 6. ohjauksen toimintapolitiikan kansainvälinen symposium

2. Muut tiedot

Alkamisaika

5.12.2011

Päättymisaika

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus

Tämä kommunikea on yhteenveto 5.-7.12.2011 Budapestissä järjestetyn ohjauksen toimintapolitiikan 6. kansainvälisen symposiumin aikana käydyistä keskusteluista. Symposiumissa oli mukana yhteensä 127 osallistujaa 31 maasta. Ennen symposiumia kansalliset tiimit laativat tilannekatsauksen omasta maastaan kunkin jäljempänä kuvatun neljän teeman osalta. Symposiumin aikana osallistujat keskustelivat pienryhmissä kansallisista tilannekatsauksista tehdyn yhteenvedon perusteella. Ryhmäkeskustelujen pohjalta tehtiin yhteinen koonta, joka esiteltiin osallistujille kokouksen aikana. Tämä kommunikea puolestaan on yhteenveto näistä symposiumin aikana käydyistä keskusteluista, eikä niinkään osallistujien kansallista toimintaa sitova dokumentti. Tämä kommunikea on suunnattu ensisijaisesti kansallisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO-palvelujen) järjestämisestä vastuussa oleville päättäjille.

Englanninkielinen abstrakti

This communique represents the summary of the discussions during the 6th International symposium on career development and public policies 5-7 December 2011, Budapest, Hungary. The symposium was attended by 127 representatives from 31 countries. Each country team prepared a country report in advance of the event, covering the four themes outlined below. Theme syntheses provided the basis for round-table discussions, the conclusions of which were fed back and synthesised at plenary sessions. This Communiqué represents a summary of the collective conclusions of those present at the event. It does not bind any of the institutions which they represented. It is addressed primarily to policy-makers.

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://eletpalya.munka.hu/web/eletpalya-folyoirat/iccdpp1
http://www.iccdpp.org

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Vuorinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.vuorinen@jyu.fi

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, palvelujärjestelyt, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, tieto- ja viestintätekniikka, kansainvälinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Kodin ja koulun yhteistyön kehittämissuunnitelma Ahtialan koulussa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Marjo Eklund

Julkaisun kuvaus

Kehityssuunnitelman tavoitteena on tehostaa ja löytää uusia toimintamuotoja kodin ja koulun yhteistyöhön Ahtialan yhtenäiskoulussa. Lähtökohtana ovat tyytyväisyyskyselyt ja uusi Lahden kaupungin uusi perusopetuksen ohjaussuunnitelma. Kehityssuunnitelma jakautuu kahteen osa-alueeseen; viestinnän ja tilaisuuksien, palaverien ja muiden face-to-face -tilanteiden kehittämiseen. Tavoite on luoda selkeä toimintamalli, joka koskee koko henkilökuntaa ja toisaalta on tarjolla kaikille asiakkaille.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjo Eklund

Yhteyshenkilön organisaatio

Ahtialan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjo.eklund@edu.lahti.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2011, kehittämissuunnitelma, kodin ja koulun yhteistyö, perusaste, peruskoulutus, yhteistyö, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Verkko-ohjaus osaksi OpinOvi -palveluohjausta

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Anne Tonteri

Painovuosi

2011

Tutkimuksen koko nimi

Verkko-ohjaus osaksi OpinOvi -palveluohjausta

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anne Tonteri

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

annetonteri@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, menetelmät ja työmuodot, palveluohjaus, peruskoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, alueellinen, 2011, opinnäyte, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Opinto-ohjauksen kehittäminen lukiossa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Anita Pirttijärvi

Julkaisun kuvaus

Artikkeli opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyöstä (osana hanketta).
OKM käynnisti 2010 syksyllä 12 lukion kattavaa lukion opinto-ohjauksen kehittämisen pilottihankkeen (päättyy 2012 keväällä). Lukiomme on yksi hankkeeseen valituista. Keskeinen tavoite hankkeella on saada opiskelijat yksilöinä miettimään itselleen sopivia uravaihtoehtoja. Tämä tarkoittaa henkilökohtaisen ohjauksen lisäämistä ja opiskelijan tukemista valinnoissaan. Opiskelijoille rakennetaan lukio-opintojen aikainen portfolio, joka sisältää opiskelijan valintoja lukio-opinnoissa, ohjauskeskusteluraportteja, henkilökohtaisten ominaisuuksien analysointia sekä uravalintojen suunnitelmia lukio-opintojen aikana. Valintojen helpottamiseksi hankkeen aikana käynnistetään tavoitteellinen TET harjoittelu valinnaisina opinto-ohjauskursseina. TET suoritetaan työpaikoilla tai jatko-opiskelupaikoissa. Hankkeen aikana lisätään yhteistyötä työ-ja elikeinoelämään (TE-toimistot, yrittäjät) hyödyntämällä verkostossa olevia palveluja opinto-ohjauksessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/avustukset/Lukion_opinto-ohjauksen_kehittaminen.html
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/avustukset/lukion_opinto-ohjauk-sen_kehittaminen/paatos_lukio_opo.pdf
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr14.pdf?lang=

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anita Pirttijärvi

Yhteyshenkilön organisaatio

Kemijärven kaupunki/sivistyosasto/lukio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anita.pirttijarvi@kemijarvi.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, lukio, lukiokoulutus, opinto-ohjaus, opintopolku, työelämään tutustuminen, urapolku, urasuunnittelu, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, verkosto, nuoret, koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Kahden koulutuskulttuurin kohtauspisteessä. Näkökulmia kahta tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ohjauksesta.

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Pirjo Nissinen

Julkaisun kuvaus

Artikkeli perustuu kahta tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ohjaussuunnitelman laatimisen taustaksi
koottuun tietoon. Näkökulma artikkelissa on ensisijaisesti ammatillisen kahta tutkintoa suorittavan opiskelijan ohjauksessa. Keskeisinä teemoina ovat kaksi erilaista koulutuskulttuuria ja näiden välinen yhteistyö opiskelijan ohjauksessa.
Artikkelin sisältö:
Kahden tutkinnon suorittaminen nuoren koulutusvalintana
Kahden tutkinnon opiskelun haasteista
Kahta tutkintoa suorittavan opiskelijan ohjaus
Ohjaussuunnitelma ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS opinto-ohjauksen apuna
Opintojen eteneminen

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Nissinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pirjo.nissinen@phnet.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, ammatti, ammattiala, ammattikorkeakoulu, elinikäinen oppiminen, elämänsuunnittelu, koulutus- ja työelämätietous, lukio, lukiokoulutus, menetelmät ja työmuodot, nivelvaiheiden ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, toisella asteella opiskelevat, urasuunnittelu, yliopisto, ylioppilastutkinto, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projektin tiedot

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 - 2010 / kehittävä arviointi

2. Projektitiedot

Alkamisaika

1.5. 2008

Päättymisaika

31.8. 2010

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen ja tulokset)

Oppilaanohjauksen kehittämitoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnassa on mukana yhteensä 148 kunta- seutu- tai oppilaitoskohtaista hanketta. Valtakunnallista kehittämistoimintaa rahoittaa Opetusministeriö ja sen koordinoinnista vastaa Opetushallitus. Oppilaanohjausta kehitetään paikallisesti ja seudullisesti moniammatillisesti ja eri hallintokuntien, viranomaistahojen, organisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Varsinaiset kehittämistoimet toteutetaan koulutuksen järjestäjän/koulun oman paikallisen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Kehittämisen kohteena ovat perusopetuksen 6.–9. vuosiluokkien opinto- ja ammatinvalinnanohjausjärjestelyt kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämistavoitteena on tehostaa perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on varmistaa kaikille perusopetuksen päättäneille opiskelupolun jatkuminen. Huomiota kiinnitetään erityisesti palvelujen jatkumoon koulutuksen nivelvaiheissa. Oppilaitostasolla pyritään vahvistamaan oppilaiden ja opettajien jatko-opinto- ja työelämätietoutta sekä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Kehittävän arvioinnin tavoitteet ja toteuttaminen

Kehittämistyötä tuetaan valtakunnallisesti kehittävällä arvioinnilla, josta vastaa Itä-Suomen yliopisto.Kehittävän arvioinnin tavoitteena on kerätä tietoa ja havaintoja siitä, miten kehittäminen etenee. Kehittävän arvioinnin avulla pyritään nostamaan esille ja mallintamaan hyviä vaikutuksia, ilmiöitä ja käytäntöjä, jotka nousevat esiin paikallisesta oppilaanohjauksen kehittämistyöstä.

Kehittävän arvioinnin tavoitteena on:

* lisätä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta,
* tunnistaa vaikuttavia toimintaprosesseja,
* selvittää hyviä ja huonoja käytänteitä,
* vahvistaa jatkuvan kehittämisen kulttuuria,
* lisätä ohjauksellista ajattelutapaa,
* kehittää vakiinnutettavia toimintatapoja sekä
* kartoittaa, miten eri toimijat arvioivat oppilaanohjauksen kehittämistyön vaikuttavan perusopetuksen laadun kehittämiseen.

Kehittämistyön arviointikehyksen muodostavat oppilaanohjaukselle määritetyt valtakunnalliset kehittämistavoitteet, oppilaanohjaukseen liittyvä lainsäädäntö ja säädökset, valtakunnalliset linjaukset liittyen nuorten hyvinvointiin, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ehkäisemiseen ja lisäksi oppilaanohjausta sivuava ajankohtainen arviointi- ja tutkimustieto. Arvioinnissa huomioidaan myös Euroopan unionin määrittämät elinaikaisen ja elinikäisen ohjauksen keskeiset periaatteet.

Kehittämistyön aineistoa kerätään osallistuvan havainnoinnin (koulutusjaksot ja vierailut kunnissa ja oppilaitoksissa), verkkolomakkeiden (koulutuspalaute, oppilaanohjauksen tilannekartoitus hankkeen alussa ja lopussa), eri sidosryhmien teemahaastatteluiden sekä ryhmähaastatteluiden ja keskusteluiden kautta. Aineisto kerätään kehittäjäkoulutusjaksoilla sekä vierailuilla kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämishankkeista kerätään lisäksi toiminnan ja koulutuksen yhteydessä syntyvää aineistoa (esim. kuntien ja oppilaitosten toiminta- ja kehittämissuunnitelmat).

Tulokset

Arviointi- ja tutkimustietoa raportoidaan jatkuvalla periaatteella ja säännöllisin väliajoin koko kehittämishankkeen toimintakauden ajan eri toimija- ja sidosryhmille. Raportointi tapahtuu väliraporttien, esitysten ja yhteenvetojen avulla.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Atjonen, P. Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho M. 2009. Missä ohjaus on menossa?Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisestä syksyllä 2008. Moniste 7/ 2009. Helsinki: Opetushallitus.

Atjonen, P. 2009. Onko ohjaus ohjauksessa? Verkostomaisesti tuotettujen palvelujen mallin soveltaminen oppilaanohjauksen itsearviointiin. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/VOP_hankeitsearviointi.pdf

Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2009. Menossa ja mukana. Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisen tilasta syksyllä 2008. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/menos-sa_ja_mukana.pdf

Manninen, J. & Mäkinen, S. 2009. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 – 2010. Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella 2008–2009. http://www.peda.net/img/portal/1707032/koontaraportti.pdf

Mäkinen, S. 2008a. Kohti entistä ehompaa oppilaanohjausta. Vuosia 2008–2010 koskevien oppilaanohjauksen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/okoraportti1.pdf

Mäkinen, S. 2008b. Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010. Ennakko-tuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/lahtotilanne.pdf

Mäkinen, S. 2008c. Tuumasta toimeen. Oppilaanohjauksen tarkennettujen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppi-laanohjaus/tuumasta_toimeen.pdf

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan kehittävän arvioinnin raportit ovat saatavissa osoitteessa:
http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi

http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/oppilaanohjauksen_kehittamistoiminta

3. Projektin yhteystiedot

yhteyshenkilön nimi

Sanna Mäkinen

yhteyshenkilön organisaatio

Itä-Suomen yliopisto

yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.makinen@uef.fi

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, palvelujen laatu, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, peruskoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat, 2008

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä

2. Muut tiedot

Alkamisaika

1.1.2003

Päättymisaika

31.12.2007

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Työryhmän mukaan tulisi perustaa alueellisia ohjauksen kehittämisestä ja ohjaustoiminnan suunnittelusta vastaavia yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen, esimerkiksi opetus- ja työhallinnon, asiantuntijoiden sekä ohjaustyötä tekevien ammattilaisten edustajia. Ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyötä tulisi jatkossakin kehittää.
Koulutuksen nivelvaiheiden ohjauksessa eri tahojen yhteistyön tulee olla toimivaa. Kunnan tulisi perusopetuksen järjestäjänä vastata eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämisestä. Paikallisissa opetussuunnitelmissa tulisi kuvata hallinnonalojen rajat ylittävät yhteistyökäytännöt.
Ohjauspalveluiden saatavuus tulee taata myös koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka etsivät jatkokoulutuspaikkaa tai ovat keskeyttäneet opintonsa. Näille 17-18-vuotiaille nuorille, joilla ei ole toisen asteen koulutuspaikkaa, tulisi järjestää sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen yhteistyönä ikätarkastus, jonka yhteydessä annettaisiin myös opiskeluun ja työnhakuun liittyvää ohjausta ja neuvontaa.
Nuorilla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus osallistua perusopetuksen lisäopetukseen siten, että he voivat hankkia tarvittavia lisävalmiuksia jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan. Perusopetuksen lisäopetuksen rahoitusta tulee kehittää siten, että myös ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat järjestää lisäopetusta.
Työryhmän mukaan opintososiaalisia etuuksia tulisi tarkistaa etenkin toisen asteen opiskelijoiden osalta siten, että opiskelu ilman työssäkäyntiä olisi mahdollista.
Opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden seuranta- ja ohjausvastuusta tulisi sopia paikkakunta- tai seutukuntakohtaisesti. Tavoitteena tulisi olla, että ohjaukseen olisi mahdollista päästä viikon sisällä.
Korkeakouluissa opintojen ohjauksen tulee kuulua korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmiin.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä. Opetusministerön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004: 29.

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetushallitus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Opetushallituksen oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke 2003 - 2007

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2004, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen

2. Muut tiedot

Alkamisaika

1.5.2002

Päättymisaika

1.5.2004

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Opetusministeriö asetti 24.4.2002 opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmän ajalle 1.5.2002–1.5.2004. Työryhmän tehtävänä oli:
- kehittää nuorten koulutukseen ja työelämään ohjaamiseen liittyvää yhteistyötä (opinto-ohjaus, ammatinvalinnanohjaus, koulutus- ja ammattitietopalvelu sekä nuorten työnvälitys)
- tehdä ehdotuksia koulutus- ja työvoimapoliittisten sekä ohjauksellisten toimenpiteitten tehostamiseksi tavoitteena kaikkien nuorten sujuva siirtyminen koulutuksesta työelämään tai jatko-opintoihin
- kartoittaa hyviä ohjauskäytäntöjä ja edistää niiden levittämistä opinto-ohjausta suorittaville
- edistää nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen levittämistä opetus- ja työhallinnon aloilla.
Työryhmä ehdottaa, että perustettaisiin ohjauksen kehittämisestä ja toiminnan suunnittelusta vastaavia alueellisia yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen asiantuntijoiden ja muiden ohjaustyötä tekevien ammattilaisten edustajia. Nivelvaiheet ovat nuoren opintopolulla kohtia, jolloin ohjauspalveluiden toimivuus punnitaan. Näissä siirtymävaiheissa tarvitaan oppilaitosten välistä ja yksilön tarpeista lähtevää eri hallinnonalojen edustajien välistä yhteistyötä. Koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret eivät muodosta homogeenista ryhmää, jolle riittäisi yhdenlaisen ohjaus- ja tukimallin kehittäminen. Perusopetuksen jälkeisen koulutustakuun onnistuminen edellyttää, että on olemassa keino löytää ne nuoret, jotka ovat jäämässä vaille opiskelupaikka tai jotka eivät aloita opintoja, vaikka koulutuspaikan saisivatkin. Myös toisella asteella opintonsa keskeyttävät työtä tai uutta opiskelupaikkaa vailla olevat nuoret tulisi tavoittaa. Ohjauspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus tulisi taata. Jokaisella koulutuksen ulkopuolella olevalla nuorella tulisi olla saatavilla sellaisia ohjaus- ja tukipalveluja, jotka vastaavat hänen tarpeitaan ja jotka on sijoitettu sellaisiin tiloihin, joihin nuoren on helppo tulla.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:29. Helsinki: Opetusministeriö.

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Karjalainen Merja, Kasurinen Helena (toim.)

Painovuosi

2006

Tutkimuksen koko nimi

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä
Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti
Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimusselosteita 31

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen. Raportissa kuvataan tämän hankkeen lähtökohtia, tavoitteita, laajuutta sekä alueellisten hankkeiden toimintaa. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut ohjauspalveluiden saatavuuden, riittävyyden ja laadun takaaminen kaikille oppilaitoksissa opiskeleville. Hankkeessa on kehitetty alueellista ja moniammatillista yhteistyötä sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä. Oppilaitosten sisäinen kehittäminen on keskittynyt ohjauksen sisältöjen ja menetelmien monipuolistamiseen.

Raportti tarjoaa esimerkkejä hyvistä ohjauksen käytännöistä sekä näkökulmia ohjauksen kehittämiseen ja toteuttamiseen oppilaitoksissa ja alueellisissa verkostoissa. Aluehankkeissa on keskitytty nivelvaiheen ohjaukseen, opintojen keskeyttämisen vähentämiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

Raportti on tarkoitettu kaikille oppilaan- ja opinto-ohjauksesta kiinnostuneille: opinto- ja oppilaanohjaajille, opettajille, rehtoreille, koulu- ja sivistystoimenjohtajille, työvoima- ja sosiaalitoimen työntekijöille ja päätöksentekijöille.

Julkaisuvuosi: 2006 | Laajuus: 210 sivua | ISBN: 951-39-2464-5 | Tuotekoodi: G031

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The National Board of Education launched in the autumn of 2003 the Career Guidance
Development Project that is due to continue until the end of 2007. The Ministry of Education
of Finland fi nances the project, which is also a part of the labour policy strategy
of the Ministry of Labour. In the Education and Research 2003–2008 Development
Plan, the Ministry of Education has made counselling services one of the central foci
of development. The labour policy strategy of the current government of Finland also
places increased emphasis on the development of counselling services for youth.

In addition, evaluation of the counselling provision presents challenges for developing
counselling services. According to the results of an OECD project evaluating counselling
provision, well-functioning information, counselling and guidance services are vital
for the education system and the job market. The Evaluation of Educational Guidance
and Counselling project by the Finnish National Board of Education in 2002 revealed
that there were large differences in the availability of student counselling services. In
particular, the transition stage from basic education to secondary-level education proved
to be problematic, according to the evaluation.

The goal of the Career Guidance Development Project is to promote regional and
intermunicipal cooperation among different professional groups and different agen8
cies. Preventive measures will be intensifi ed in order to accomplish early detection and
intervention and to decrease dropout rates. The aim of the project is to develop the guidance
and follow-up systems for transitions along the educational pathway. The Career
Guidance Development Project has been implemented as regional municipal projects.
There have been 48 of such regional projects in different areas of Finland. This report
describes the development work carried out by these regional projects. The material has
been collected in the beginning of 2006 via a questionnaire survey.

All these regional projects have developed regional, intermunicipal and interagency
cooperation among different professional groups. Student services have been enhanced
and developed. Early recognition and intervention have been addressed through regional
training events. The regional projects have discovered operational models for
decreasing dropout rate, easing transition stages along the educational pathway and
developing follow-up systems. Developing the quality criteria for guidance and developing
feedback and evaluation systems will require further resources.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/img/portal/5916/Verkkojulkaisu_G031.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, 2006, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Seija Nykänen

Painovuosi

2010

Tutkimuksen koko nimi

Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa. Matkalla verkostojohtamiseen? Tutkimuksia 25. Koulutuksen tutkimuslaitos.

Painos

Painopaikka

Jyväskylän yliopistopaino

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa selvitettiin opinpolun eri vaiheissa käytössä olevien ohjauksen palvelujärjestelyjen yhteistyön johtamista. Tutkimus kohdentuu palveluiden suunnitteluun ja johtamiseen. Tuloksina esitetään palvelujärjestelyjen johtamisen neljä ulottuvuutta.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The research task was to examine the management and leadership of cooperation between the guidance and counselling services available at different phases of the individual study path. Conceptions of the management of services crystallized intoi four dimensions.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Seija Nykänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

seija.nykanen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, yleinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, opetushallinto, valtakunnallinen, 2010, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Seija Nykänen, Merja Karjalainen, Raimo Vuorinen, Lea Pöyliö

Painovuosi

2007

Tutkimuksen koko nimi

Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen - poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana
Tutkimusselosteita 34

Painos

2. painos

Painopaikka

Helsinki

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Miksi ohjauksen palvelujen tuottamisessa tarvitaan verkostoa? Mitkä ovat alueellisen ohjausyhteistyön vahvuudet ja kehittämistarpeet? Miten ohjauksen yhteistyökumppanit kuvaavat moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä? Miten organisaatioiden välinen ja sisäinen ohjaus toimii? Miten toteutuvat ohjausta koskevat opetussuunnitelmien perusteiden linjaukset?

Koulutuksen tutkimuslaitoksen CHANCES- hankkeessa tarkasteltiin ja arvioitiin ohjauksen alueellista verkostotyötä moniulotteisena prosessina ohjauksen palvelujärjestelyjen matriisimallin avulla. Ohjaus on osa kansallista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa. Sen avulla voidaan edistää kansallista ja alueellista hyvinvointia, koulutuksellista tasa-arvoa sekä kansalaisten osallisuutta. Laadukkaat ja kustannustehokkaat alueellista kehittämistä edistävät ohjausjärjestelyt edellyttävät poikkihallinnollista yhteissuunnittelua, päätöksentekoa ja koordinaatiota. Asiakkaalle ohjaus näyttäytyy opinpolun eri vaiheissa moniammatillisesti tuotettuina palveluina. CHANCES - tutkimustyön tuloksena syntyi verkostomaisesti tuotettujen ohjauksen systeemisten palvelujärjestelyjen VOP-malli, jota voidaan hyödyntää kansallisten, alueellisten ja eri organisaatioiden ohjauksen palvelujen kehittämisessä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/img/portal/6822/G034.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Vuorinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.vuorinen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, opetushallitus, ammatinharjoittaja, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, ESR-ohjelma, alueellinen, valtakunnallinen, 2007, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

Ohjaus Suomessa 2010

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

10.02.2010

klo

Päättymisaika

11.02.2010

klo

Tapahtumapaikka

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki

Tapahtuman järjestäjä(t)

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ja NUOVE-projekti

Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)

Ohjaus Suomessa 2010 -seminaari tarjoaa näkökulmia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen ja toiminnan kehittämiseen niin valtakunnallisella kuin aluetasolla. Sen tavoitteena on lisätä yhteistyötä kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toimijoiden sekä keskeisimpien sidosryhmien välillä, välittää tietoa ja kokemuksia sekä tuottaa aineistoa valtakunnallisen kehittämisohjelman arvioinnin tueksi.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=246%3Aennakkokutsu-ohjaus-suomessa-2010-seminaariin&catid=1%3Aaikuisohjauksen-koordinaatioprojekti-ajankohtaista&Itemid=403&lang=fi

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Erno Hyvönen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

erno.hyvonen@jamk.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, palvelujen laatu, ammatinharjoittaja, siirtymävaiheessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, esiopetuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strategisen linjauksen tiedot

1. Strategisen linjauksen nimi

Euroopan neuvoston päätöslauselma 2008: "Elinikäisen ohjauksen parempi sisällyttäminen elinikäisen oppimisen strategioihin"

2. Muut tiedot

Alkamisaika

31.10.2008

Päättymisaika

Mahdollinen säädösnumero

15030/08

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

PÄÄTÖSLAUSELMA VAHVISTAA
ohjauksen jatkuvasti prosessiksi, joka auttaa kansalaisia iästä riippumatta ja koko elämän ajan
määrittämään voimavaransa, taitonsa ja mielenkiintonsa kohteet, tekemään koulutusta ja työtä
koskevia päätöksiä ja hallitsemaan henkilökohtaista elämänuraa koulutuksessa, työssä ja muissa
yhteyksissä, joissa on mahdollista hankkia ja/tai käyttää näitä voimavaroja ja taitoja. Ohjaus käsittää
yksilöllisiä tai ryhmässä toteutettavia toimia, jotka koskevat tiedottamista, neuvontaa, taitojen
arviointia, tukea sekä päätöksenteossa ja uranhallinnassa tarvittavien valmiuksien opettamista.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

CONFIRM:
the definition of guidance as referring to a continuous process that enables citizens at any age and at
any point in their lives to identify their capacities, competences and interests, to make educational,
training and occupational decisions and to manage their individual life paths in learning, work and
other settings in which those capacities and competences are learned and/or used. Guidance covers
a range of individual and collective activities relating to information-giving, counselling,
competence assessment, support, and the teaching of decision-making and career management
skills.

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/08/st15/st15030.en08.pdf
http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/08/st15/st15030.fi08.pdf

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Euroopan Unionin neuvosto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, palvelujen laatu, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen rahoitus, tieto- ja viestintätekniikka, kansainvälinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

Jatko-opintopäivä

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

klo

12.00

Päättymisaika

klo

15.00

Tapahtumapaikka

2. asteen oppilaitos

Tapahtuman järjestäjä(t)

Perusasteen ja 2. asteen opinto-ohjaajat

Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)

Jatko-opintopäivä järjestetään 2. asteen oppilaitoksessa ja siellä on mahdollisuus tutustua päättöluokan jälkeisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä saada tietoja kevään yhteishaun aikataulusta ja toteutuksesta.

Oppilaille tietoiskuja on iltapäivällä, jolloin tutustutaan eri koulutusaloihin sekä koulutustarjontaan. Saman päivän iltana järjestetään huoltajille vanhempainilta samasta teemasta.

Keskitetyt, 2-3 yläkoulun yhteiset oppilaitos- ja koulutusesittelyt antavat kootusti ajankohtaista tietoa 2. asteen vaihtoehdoista niin nuorelle, hänen huoltajalleen kuin peruskoulun opettajillekin.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.toponetti.fi/opo/jatko-opintopaivat/

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mikko Siippainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Tampereen kaupunki, perusopetuksen hallinto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mikko.siippainen@koulut.tampere.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, peruskoulu, lukio, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, yleinen tuki, koulutustieto, opetushallinto, alueellinen, 2008, 2009, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, A., Nyholm, N., Siniharju, M. & Svedlin, R

Painovuosi

2002

Tutkimuksen koko nimi

Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8. Helsinki:Opetushallitus.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Opetushallitus

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus on arvioinut opinto-ohjauksen tilaa perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Arvioinnin pääkohteet olivat ohjauksen saatavuus ja sen rooli koulutuksen siirtymävaiheissa eli siirryttäessä perusopetuksen kuudennelta vuosiluokalta seitsemännelle, perusopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä toisen asteen koulutuksesta työhön tai jatko-opintoihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 7.–9. oli keskimäärin 245 oppilasta, lukioissa keskimäärin 288 ja ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin 510 opiskelijaa opinto-ohjaajaa kohti. Yhdellä ohjaajalla saattoi olla ohjattavia alle kymmenestä yli tuhanteen. Kun opinto-ohjaajalla on yli 300 ohjattavaa, eivät opiskelijat voi saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Tällaisia oppilaitoksia oli peruskouluista noin viidesosa, lukioista vajaa kolmannes ja ammatillisista oppilaitoksista runsas kolmannes. Perusopetuksen kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle siirtymiseen paneudutaan kouluissa monipuolisesti. Oppilaita ja heidän vanhempiaan perehdytetään yläluokkien opiskeluun monin tavoin. Kuitenkin noin kolmasosa tai yli puolet vanhemmista katsoi saaneensa heikosti tietoa lapsensa 7. vuosiluokalle siirtymisestä. Perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirtymistä valmistellaan opinto-ohjauksessa koko yläluokkien ajan. Arviointi osoittaa, että perusopetuksessa huolehdittiin hyvin oppilaiden hakeutumisesta yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus on yksi koulujärjestelmän ongelma-alueista. Arvioinnissa tuli monin tavoin esille erityisesti perusopetuksen oppilaiden suuri tarve tietää työelämästä ja ammateista. Opiskelijoiden mukaan tutkinnoista sai hyvin tietoja, mutta ammattien ja niiden työtehtävien sisältö jäi hämäräksi. 3,5 % ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8,5 % on vaarassa pudota tai syrjäytyä koulutuksesta. Perusopetuksen rehtorien arvion mukaan keskimäärin 5–7 % oppilaista ei ollut riittävän kypsiä siirtymään kuudennelta vuosiluokalta yläasteen opintoihin, ja noin 7 %:lla peruskoulun oppilaista ei ollut riittäviä valmiuksia siirtyä toisen asteen opintoihin. Arvioinnissa ilmeni, että vajaalla puolella oppilaitoksista oli käytössään koulukuraattoripalveluja; vielä harvemmalla oli koulupsykologin palveluja. Opinto-ohjaajat joutuivat usein hoitamaan myös tehtäviä, jotka normaalisti kuuluisivat koulukuraattorille tai -psykologille. Tilannetta ei voida pitää edes tyydyttävänä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Ulla Numminen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulukokemukset ja koulutusratkaisut

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Juhani Pirttiniemi

Painovuosi

2000

Tutkimuksen koko nimi

Koulukokemukset ja koulutusratkaisut. Peruskoulun vaikuttavuuden tarkastelu oppilasnäkökulmasta. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 168.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, missä määrin oppilaiden koulunkäynnin kokemukset ovat yhteydessä heidän onnistumiseensa yhteishaussa. Tutkimusaineiston tiedot on kerätty lomakekyselyllä peruskoulun 9. luokan 2099 oppilaalta. Saadut lomaketiedot on yhdistetty saman vuoden (1995) yhteishakutietoihin. Lomakkeista koottujen sekä yhteishakutietojen avulla on selvitetty koulukokemusten ja oppilaiden taustatekijöiden yhteyttä koulutukseen hakemiseen ja pääsemiseen sekä yhteishaussa epäonnistumiseen.
Tutkimustulosten perusteella oppilaiden koulukokemukset ovat monilta osin huonoja. Kielteisiä ovat erityisesti poikien opettajakokemukset, mutta myös poikien keskinäisissä sosiaalisissa suhteissa on enemmän ongelmia kuin tytöillä. Koulukokemukset ovat selvemmin yhteydessä yhteishaussa onnistumiseen kuin siinä hakemiseen. Kielteisimmät koulukokemukset ennakoivat peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Vaikka oppilaiden koulukokemuksilla on merkitystä oppilaiden peruskoulun jälkeisen tulevaisuuden kannalta, ei ole yllättävää, että taustatekijöillä on näitäkin vahvempi vaikutus. Vanhempien työttömyys sekä perhesuhteisiin liittyvät ongelmat ovat yhteydessä yhteishaussa epäonnistumiseen. Riskioppilaiden lisäksi melko suuri joukko poikia saa peruskoulussa niin huonoja arvosanoja, että toisen asteen koulutusvaihtoehdot ovat vähäiset. Koulun vaikuttavuuden tarkastelussa oppilaan henkilökohtaisen ohjauksen sekä opinto-ohjauksen tekijät tulevat voimakkaasti esille. Oppilaiden kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, ettei heitä oteta riittävästi huomioon, heidän mielipiteitään ei kuunnella, eivätkä he saa tarvitsemaansa määrää henkilökohtaista ohjausta. Yllättävää on, että opinto-ohjauksen ovat kokeneet myönteisimmin oppilaat, jotka varmimmin epäonnistuvat yhteishaussa. Tutkimustulosten perusteella koulun vaikuttavuutta oppilasnäkökulmasta kehitettäessä olisi kiinnitettävä huomiota opettajien ohjauksellisiin taitoihin. Oppilaiden tukemisen ja ohjaamisen tulisi olla nykyistä selvemmin kaikkien opettajien vastuulla. Opinto-ohjaajien olisi voitava työskennellä enemmän niiden peruskoulun päättävien oppilaiden kanssa, jotka ovat ilmeisessä vaarassa syrjäytyä koulutuksesta. Syrjäytymisen estämiseksi ja koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi peruskoulun ohjaus- ja seurantavelvoitetta olisi ulotettava peruskoulun jälkeiseenkin aikaan.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The purpose of this research was to find out to what extent students´ experiences of
school are connected with their success in the joint application of students for
secondary education after comprehensive school. The research data were collected
in 1995 through a questionnaire filled in and returned by 2099 students in the ninth
grade of comprehensive school. Data from the questionnaire were combined with
the joint application data from the same year. The information from the questionnaire
and the joint application data helped to explain the relationship between school
experiences and student background factors in applying for and admission to
secondary education as well as in poor performance in the joint application process. In assessments of school effectiveness, the personal guidance and counselling
of students are prominently mentioned. The students' criticism is especially aimed
at the fact that they do not receive enough attention, their opinions are not listened
to, and they do not receive enough personal guidance. It is surprising that student
counselling is most positively experienced by those students who are most certain
to fail in the joint application process. These findings indicate that more emphasis must be placed on the councelling skills of all teachers when improving the effectiveness of primary school education.
The teachers' role in the support and guidance of students should be increased, as
should the ability of student councellors to work with those comprehensive school
leavers who are at obvious risk of terminating their education. To prevent
marginalization and to increase the effectiveness of education, the responsibility of
student counselling and following-up during comprehensive school should be
extended also to the time after comprehensive school.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pirttiniemi/koulukok.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Juhani Pirttiniemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetushallitus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juhani.pirttiniemi@oph.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2000, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strategisen linjauksen tiedot

1. Strategisen linjauksen nimi

Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma

2. Muut tiedot

Alkamisaika

04.12.2003

Päättymisaika

31.12.2008

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on koulutuksen perusturvan toteutumisen varmistaminen. Tavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ja tätä kautta koulutuksellisten perusoikeuksien toteutuminen kaikille ihmisille kaikilla koulujärjestelmän tasoilla. Kehittämissuunnitelman erityisiä painopisteitä ovat mm. lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus.

Tavoitteeksi asetetaan ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle. Nuorten siirtymistä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään nopeutetaan. Tämä edellyttää opiskelijavalintojen kehittämistä, koulutuksen läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään vahvistamalla tukiopetusta, erityisopetusta ja opiskelija- ja oppilashuoltoa, toteuttamalla koulutustakuu ja kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The economic and social welfare of Finnish society is based on an egalitarian public education system and
innovations generated by the productionand application of new knowledge. An efficacious education and
research system entails a sufficient level of public funding, which secures access to education, and
research services and their international competitiveness.

The productionand utilisation of researched knowledge is gaining more and moreimportance in safeguarding sustainable economic development in all fields. Everyone should have an equal right to participate in education according to their abilities and special needs and to develop themselves irrespectively of their financial standing. It is the responsibility of the public authorities to guarantee opportunities for all, irrespective of their age, place of residence, language and economic standing, to participate in high-standard education and training.

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Opetusministeriön julkaisuja 2004:6

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_190_opm06.pdf?lang=fi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetusministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2003, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuorisotoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palvelujärjestelyille. Yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n jäsenmaille ja komissiolle

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto EGLPN

Julkaisun kuvaus

Tässä julkaisussa esitetään suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan ja palvelujärjestelyjen kehittämiseen opetus-, koulutus-, työllisyys- ja sosiaalialoilla. Suuntaviivojen tarkoituksena on edistää kansalaisten urasuunnittelutaitojen kehittämistä sekä urapalvelujen ja -työvälineiden ammattimaisuutta. Tavoitteena on myös osoittaa, kuinka elinikäisen ohjauksen yhtenäiset toimintapolitiikat ja palvelujärjestelyt edesauttavat koulutus-, työllisyys-, nuoriso- ja yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Kirjassa esitetyt suuntaviivat, vaihtoehdot ja indikaattorit on tarkoitettu päättäjien, toimintapolitiikan kehittäjien, yhteiskunnallisten sidosryhmien, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO-palvelujen), asiantuntijoiden, ohjaajien ja heidän kouluttajiensa käyttöön. Suuntaviivoihin on koottu ELGPN:n jäsenien vuosina 2007–15 tekemä toimintapolitiikan kehitystyö.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.elgpn.eu/publications/browse-by-language/finnish/suuntaviivoja-elinikaisen-ohjauksen-toimintapolitiikalle-ja-palvelujarjestelyille-yhteiset-tavoitteet-ja-periaatteet-eu-n-jasenmaille-ja-komissiolle

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Vuorinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.vuorinen@jyu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Vertaismentorointi opetustyön jaksamisen tukena

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tiina Haataja

Julkaisun kuvaus

Opinto-ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämistyöni aiheena oli vertaismentorointi opetustyön jaksamisen tukena. Tavoitteena oli selvittää mitä verme on ja mitä hyötyä on vertaismentoroinnista.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

https://www.dropbox.com/s/7c3k7de0xr26lvk/%20Verme.rtf?dl=0

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, aikuiset, työssä olevat, menetelmät ja työmuodot

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Maahanmuuttajien lukioon valmistavan koulutuksen eli LUVAn ohjaussuunnitelman kehittäminen

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Maarit Rintala

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Tässä artikkelissa kuvaan kehittämistyötä, jossa yhdessä opettajien kanssa kehitimme ohjaussuunnitelman maahanmuuttajien lukioon valmistavaan koulutukseen Porin aikuislukiossa. Lisäksi selvitin, miten paikalliset tahot ohjaavat maahanmuuttajia ja minkälaisia verkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuuksia aikuislukiolla on niiden kanssa, mitkä ovat ohjausalan maahanmuuttajatyön ammattilaisten työtehtävät ja vastuujaot sekä mistä voimme saada apua opiskelijoillemme haastavissa tilanteissa. Samalla selvitin ohjauksemme katvealueita; mitä kannattaa ottaa vielä huomioon ja kehittää monikulttuurisessa ohjauksessamme. Haastattelin maahanmuuttajien kanssa toimivia työntekijöitä: TE-toimiston maahanmuuttoasioiden virkailijat, seurakunnan maahanmuuttajakoordinattori, Satakunnan monikulttuurikeskuksen työntekijät ja kaupungin maahanmuuttajatyötiimin sosiaalityöntekijä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuislukio, kulttuurienvälinen ohjaus, kulttuurienväliset viestintätaidot ohjauksessa, lukiokoulutus, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, moniammatillinen verkostotyö, moniammatillisuus, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, verkosto-osaaminen, lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, monihallinnollinen verkostotyö, alueellinen, valtakunnallinen, 2015, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Yrittäjyyttä yläkouluun STEP-Y -hankkeen avulla

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Päivi Tahvanainen

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kuvataan STEP-Y- askelin tulevaisuuden työelämää -hankkeen aloittamista Pyhäselän yläkoululla. Hankkeen tavoitteena on lisätä yläkoululaisten työelämä- ja yrittäjyystietoutta kehittämällä ja syventämällä opetushenkilökunnan työelämäosaamista ja avaamalla erityisesti sisäisen yrittäjyyden käsitettä. Hankkeessa otetaan käyttöön YES-verkoston ja Nuori yrittäjyys-ohjelman materiaaleja sekä luodaan omia hyviä käytänteitä työelämän ja yrittäjyyden tuomiseksi kiinteämmäksi osaksi koulun toimintaa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi Tahvanainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Pyhäselän koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

paivi.k.tahvanainen@jns.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, ohjauksen kehittäminen, peruskoulu, työelämätieto, työelämään tutustuminen, Yrittäjyyskasvatus, palvelujen tuottajat, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, alueellinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen

Painovuosi

2016

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J. (2016). Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?. In J. Fedotoff, H. Leppäkari, & P. Timonen (Eds.), Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön : suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (pp. 71-74). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja kehittämiskeskus, Oulun kaupunki.

Painos

Painopaikka

Oulu

Kustantaja

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja kehittämiskeskus

Tutkimuksen kuvaus

Sosiaalinen media on ajankohtainen, mutta tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palveluiden) kentällä verrattain vähän tutkittu alue. Tämä artikkeli pyrkii osaltaan vastaamaan tähän puutteeseen tarkastelemalla millaisia taitoja ohjaaja tarvitsee kyetäkseen toimimaan ammatillisesti sosiaalisessa mediassa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/koordinaatit-nuortentietojaneuvontatyohon.pdf

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2016, muu tieteellinen julkaisu

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Goal Mapping -menetelmä uraohjauksen työkaluna

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Suomenkielinen karttapohja ja ohjeistus
http://static1.squarespace.com/static/535e34dfe4b0b4cb5133b4e9/t/547dcc6de4b005bddc8a860d/1417530477571/Brian+Mayne+GM+worksheets+FIN.pdf
Brian Mayne esittelee kehittämänsä Goal Mapping -motivointimenetelmän
http://www.liftinternational.com/goal-mapping/index.html

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, Ohjaamo, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, kansainvälinen, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Tet-jakson ohjaaminen ja raportoiminen sosiaalisessa mediassa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Yläkoulun työelämään tutustumisen raportointiin on avautunut uudet mahdollisuudet tekniikan kehittymisen ja sosiaalisen median luomien mahdollisuuksien myötä. Tässä kehittämistyössä testattiin ensinnäkin älypuhelimen keskusteluryhmä-sovelluksen hyödyntämistä työelämään tutustumisjakson (tet) ohjauksessa. Toiseksi kokeiltiin luokan yhteistä blogipohjaa yhtenä tet-jakson raportointialustana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Uutta toimintamallia kokeiltiin pienessä yksityiskoulussa 8-9-luokan oppilaille tet-jakson aikana. Raportti on osa opinto-ohjaajakoulutusta. Se antaa matalan kynnyksen esimerkin yläkoulun opinto-ohjaajille, kuinka sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää ohjauksessa.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Leena Hiltunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

leena.hiltunen@joensuu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, hyvä perusopetus, internet, internet-ohjaus, itsearviointi, kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppimispäiväkirja, ryhmäohjaus, työelämätieto, työelämään tutustuminen, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, 2015, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Havaintoja Luxemburgin koulutusjärjestelmästä ja ohjauksesta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Linda Björkgård, Terhi Petäjä

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Linda Björkgård

Yhteyshenkilön organisaatio

Kokkolan kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

linda.bjorkgard@kokkola.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, opetushallitus, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, kansainvälinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Eettiset dilemmat ja eettinen kuormittuneisuus opinto-ohjaajan työssä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Henna Matkoski ja Sanna Peltonen

Painovuosi

2016

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Henna Matkoski / Sanna Peltonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

hensu7@hotmail.com / sakapelt@outlook.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, koulutustieto, alueellinen, 2016, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

”Että sitä tuntee olevansa ihminen, eikä mikään numero jossain paperilla” – erityisellä osaamisella kohti aikui-suutta ja työelämää

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Sanna Selkamo

Painovuosi

2016

Tutkimuksen koko nimi

”Että sitä tuntee olevansa ihminen, eikä mikään numero jossain paperilla” – erityisellä osaamisella kohti aikui-suutta ja työelämää

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden erityisnuorten ohjauksen ja tuen tarvetta työelämään siirryttäessä. Pyrkimyksenäni oli lisätä tietoa ja ymmärrystä ohjauksen ammattilaisille, kun oh-jattavana on nuori, jonka koulutuspolkua ovat leimanneet oppimisen ja/tai tarkkaavaisuuden erityispiirteet. Tavoitteena oli myös tuoda esiin ohjausalan asiantuntijoiden näkemyksiä koulutuksen jälkeisestä nivelvaiheen ohjaustyös-tä sekä alueellisen ja moniammatillisen yhteistyön toimivuudesta ohjauksen erityiskysymyksissä.
Tutkimustehtäviä lähestyttiin laadullisen tutkimuksen menetelmin feno-menografisen tutkimusotteen kautta. Tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä fenomenografisen aineistoanalyysin että aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää.
Fenomenografinen aineistoanalyysi tuotti viisi ylätason kuvauskategoriaa, jotka kuvasivat tutkimuksessa tarkasteltavaa erityisnuorten uraohjauksen ilmiötä. Nämä kategoriat olivat: erityisnuorten koulutuspolku työelämään, ohjaus ja muu oppimisen tuki erityisnuoren ammatillisen kasvun tukena, koke-muksien ja vahvuuksien kautta työelämään, erityisohjaus tukena nuoren urakehityksessä ja moniammatillinen ohjaustyö erityisnuoren urakehityksen tukena.
Keskeisenä ilmiönä tutkimuksessani nousi esiin, että koetut oppimisvaikeudet ja kielteiset peruskouluajan kokemukset olivat ohjanneet erityisnuoria ammatillisen uranpolun valintaan. Ammatillisessa koulutuksessa saatuun ohjaukseen ja muuhun tukeen oltiin tyytyväisiä ja niiden katsottiin auttaneen opintojen loppuunsaattamista. Myös vuosien varrella omaksuttujen selviytymisstrategioiden sekä ”oman jutun löytämisen” opintojen aikana koettiin tu-kevan koulutuksen jälkeistä siirtymää. Toisen tutkimustehtävän tuloksiin viitaten voidaan todeta, että alueellinen moniammatillinen ohjaustyö on melko toimivaa, mutta tarve erityisohjaukselle omana ohjausmuotonaan on ilmeinen.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Pysyvä tunniste on URN:NBN:fi:jyu-201701031046 ja pysyvä verkko-osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201701031046.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sanna Selkamo

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

saselkam@student.jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), sosiaali- ja terveystoimi, yritys, verkosto, nuoret, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, erityinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen esteettömyys, alueellinen, 2016, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Ohjaussuunnitelman laadinta kunnalle ja koululle

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

26.1.2017

Päättymisaika

5.6.2018

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ohjaus, ohjaussuunnitelma, perusaste, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, palvelujen koordinointi, alueellinen, Keski-Suomen ELY, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa?

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anne Koskela

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kuvataan esteettömyyttä käsitteenä ja käytännön toimina opiskelijan arjessa Savonia-ammattikorkeakoulussa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anne Koskela

Yhteyshenkilön organisaatio

Savonia-ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anne.koskela@savonia.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, erityinen tuki, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, esteettömyys, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, palvelujen esteettömyys, alueellinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Odotushuone

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

syyskuu 2017

Päättymisaika

helmikuu 2017

Lupaavan käytännön kuvaus

Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.

Lupaavan käytännön arviointi

11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.

Lupaavan käytännön tulokset

Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Magdalena Biela

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

magdalena.biela@hotmail.fr

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ohjauksen merkitys JOPO-toiminnassa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Minna Peurala

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kuvataan, miten ohjaus näkyy ja mitä se merkitsee JOPO-toiminnassa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2017, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

” Mitä sinä teet, mitä minä teen?” Peruskoulun ohjaussuunnitelman laatimisprosessi

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Sanna Aho

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sanna Aho

Yhteyshenkilön organisaatio

Kannonkosken koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.aho@kannonkoski.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2017, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Veturiopetus

Käytännön lyhyt kuvaus

Artikkelissa käsittelen Kauhajoen avosairaalakoulu, Veturiopetuksen, taustaa lainsäädännöstä sekä Veturiopetuksen tavoitteita sekä ohjaustarpeita.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Kauhajoen Veturiopetus (avopuolen sairaalakoulu) on perusopetuslakiin perustuvaa toimintaa, jonka mukaisesti avo- tai osastohoidossa (erityissairaanhoito sekä sijaishuolto) olevalle oppilaalle on aina järjestettävä opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. (Perusopetuslaki 4 a §)

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Veturiopetuksen tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti perusopetuslain mukaisesti avohoidon ja/tai sijaishuollon aikana sekä tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhdessä hoidon asettamien tavoitteiden kanssa. Jakson aikana tavoitteena voivat olla esimerkiksi koulumuotoarviot, koulunkäynnin tilanteen selkiyttäminen ja tukeminen, oppilaan syrjäytymisen estäminen tai peruskoulun suorittaminen loppuun. Tavoitteena voi myös olla tutkimusjakson aikana tehtävät tutkimukset, jolloin oppilas on sairaalakoulussa, jolloin turvataan hänen oppimistaan jakson aikana.
Veturiopetuksen aikana opetus toteutetaan yhteistyössä oman lähikoulun kanssa. Tavoitteena on pedagogisen kuntoutuksen myötä palauttaa oppilas takaisin omaan ryhmäänsä tai löytää oppilaalle ryhmä, jossa hän voi edetä omien kykyjensä mukaisesti. Pyrkimyksenä on noudattaa mahdollisuuksien mukaan oppilaan oman luokka-asteen mukaista viikkotuntimäärää tai jaksojärjestelmää, jolloin paluu omaan lähikouluun on helpompaa. Oppilaan lopullinen viikkotuntimäärä määräytyy kuitenkin oppilaan koulukuntoisuuden mukaan.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Viljanen Niina

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Kauhajoen kaupunki, Kauhajoen yhteiskoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

niina.viljanen@kauhajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen

Painovuosi

2017

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J. (2017). Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research. Studies, 32. Dissertation. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Finnish Institute for Educational Research

Tutkimuksen kuvaus

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ja sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa. Työn pyrkimyksenä on lisätä tietämystä ja keskustelua tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ohjauspalveluissa. On tärkeää, ettei aihetta tarkastella ainoastaan tutkijoiden näkökulmasta, vaan siinä voidaan nähdä myös mahdollisuudet merkittäviin muutoksiin ohjaajan työssä. Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli (1) tutkia ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ohjauspalveluissa; (2) tarkastella ohjaajien käsityksiä tarvittavasta osaamisesta sosiaalisen median käyttöön ohjauspalveluissa; ja (3) havaita kriittiset tekijät sosiaalisen median osaamisen kehittämisessä ammattikunnan sisällä.

Englanninkielinen abstrakti

This research examines career practitioners’ conceptions of social media and competency for social media in career services, contributing to current understanding and discussion of the use of ICT in a career services context. It is important to see this body of knowledge not only from the perspective of researcher but also as a potentially transforming approach to the work of career practitioners. New technologies and social media offer significant opportunities for career services, but they also create demand for new competency among career practitioners. The research aims (1) to investigate career practitioners’ conceptions of social media in career services; (2) to examine career practitioners’ conceptions of competency for social media in career services; and (3) to identify the critical aspects in developing social media competency within the profession. In the three empirical studies that comprise the thesis, data were gathered in two sets of focus group interviews—the first with Finnish career practitioners who had little or no experience of using social media in their professional work, and so were considered novices in the professional use of social media, and the second with Finnish and Danish career practitioners with experience of using social media in the course of their work.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Finnish Institute for Educational research

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2017, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anna-Maija Virtanen

Painovuosi

2018

Tutkimuksen koko nimi

Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Kehittämistyö kertoo, miten digitutortoiminta käynnistettiin ja jalkautettiin Ylivieskan kouluihin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna-Maija Virtanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jokirannan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anna-maija.virtanen@edu.ylivieska.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, hyvä perusopetus, koulut, koulutus, mentorointi, ohjaus, opetus, opetussuunnitelma, peruskoulu, tieto- ja viestintäteknologia, tietotekniikka, verkosto, palvelujen käyttäjät, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, tieto- ja viestintätekniikka, opetushallinto, alueellinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.