eVOKES Database

Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus
Kirjaudu sisään

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Muut liitteet

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä

2. Muut tiedot

Alkamisaika

1.1.2003

Päättymisaika

31.12.2007

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Työryhmän mukaan tulisi perustaa alueellisia ohjauksen kehittämisestä ja ohjaustoiminnan suunnittelusta vastaavia yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen, esimerkiksi opetus- ja työhallinnon, asiantuntijoiden sekä ohjaustyötä tekevien ammattilaisten edustajia. Ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyötä tulisi jatkossakin kehittää.
Koulutuksen nivelvaiheiden ohjauksessa eri tahojen yhteistyön tulee olla toimivaa. Kunnan tulisi perusopetuksen järjestäjänä vastata eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämisestä. Paikallisissa opetussuunnitelmissa tulisi kuvata hallinnonalojen rajat ylittävät yhteistyökäytännöt.
Ohjauspalveluiden saatavuus tulee taata myös koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka etsivät jatkokoulutuspaikkaa tai ovat keskeyttäneet opintonsa. Näille 17-18-vuotiaille nuorille, joilla ei ole toisen asteen koulutuspaikkaa, tulisi järjestää sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen yhteistyönä ikätarkastus, jonka yhteydessä annettaisiin myös opiskeluun ja työnhakuun liittyvää ohjausta ja neuvontaa.
Nuorilla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus osallistua perusopetuksen lisäopetukseen siten, että he voivat hankkia tarvittavia lisävalmiuksia jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan. Perusopetuksen lisäopetuksen rahoitusta tulee kehittää siten, että myös ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat järjestää lisäopetusta.
Työryhmän mukaan opintososiaalisia etuuksia tulisi tarkistaa etenkin toisen asteen opiskelijoiden osalta siten, että opiskelu ilman työssäkäyntiä olisi mahdollista.
Opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden seuranta- ja ohjausvastuusta tulisi sopia paikkakunta- tai seutukuntakohtaisesti. Tavoitteena tulisi olla, että ohjaukseen olisi mahdollista päästä viikon sisällä.
Korkeakouluissa opintojen ohjauksen tulee kuulua korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmiin.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä. Opetusministerön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004: 29.

Liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetushallitus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Opetushallituksen oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke 2003 - 2007

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2004, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen

2. Muut tiedot

Alkamisaika

1.5.2002

Päättymisaika

1.5.2004

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Opetusministeriö asetti 24.4.2002 opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmän ajalle 1.5.2002–1.5.2004. Työryhmän tehtävänä oli:
- kehittää nuorten koulutukseen ja työelämään ohjaamiseen liittyvää yhteistyötä (opinto-ohjaus, ammatinvalinnanohjaus, koulutus- ja ammattitietopalvelu sekä nuorten työnvälitys)
- tehdä ehdotuksia koulutus- ja työvoimapoliittisten sekä ohjauksellisten toimenpiteitten tehostamiseksi tavoitteena kaikkien nuorten sujuva siirtyminen koulutuksesta työelämään tai jatko-opintoihin
- kartoittaa hyviä ohjauskäytäntöjä ja edistää niiden levittämistä opinto-ohjausta suorittaville
- edistää nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen levittämistä opetus- ja työhallinnon aloilla.
Työryhmä ehdottaa, että perustettaisiin ohjauksen kehittämisestä ja toiminnan suunnittelusta vastaavia alueellisia yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen asiantuntijoiden ja muiden ohjaustyötä tekevien ammattilaisten edustajia. Nivelvaiheet ovat nuoren opintopolulla kohtia, jolloin ohjauspalveluiden toimivuus punnitaan. Näissä siirtymävaiheissa tarvitaan oppilaitosten välistä ja yksilön tarpeista lähtevää eri hallinnonalojen edustajien välistä yhteistyötä. Koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret eivät muodosta homogeenista ryhmää, jolle riittäisi yhdenlaisen ohjaus- ja tukimallin kehittäminen. Perusopetuksen jälkeisen koulutustakuun onnistuminen edellyttää, että on olemassa keino löytää ne nuoret, jotka ovat jäämässä vaille opiskelupaikka tai jotka eivät aloita opintoja, vaikka koulutuspaikan saisivatkin. Myös toisella asteella opintonsa keskeyttävät työtä tai uutta opiskelupaikkaa vailla olevat nuoret tulisi tavoittaa. Ohjauspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus tulisi taata. Jokaisella koulutuksen ulkopuolella olevalla nuorella tulisi olla saatavilla sellaisia ohjaus- ja tukipalveluja, jotka vastaavat hänen tarpeitaan ja jotka on sijoitettu sellaisiin tiloihin, joihin nuoren on helppo tulla.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:29. Helsinki: Opetusministeriö.

Liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.