eVOKES Database

Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus
Kirjaudu sisään

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Muut liitteet

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet

2. Muut tiedot

Alkamisaika

23.03.2011

Päättymisaika

23.03.2011

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2010 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on
1.laatia 28.2.2011 mennessä ehdotus kansalliseksi elinikäisen ohjauksen strategiaksi, joka käsittää kaikkien kouluasteiden ja -muotojen sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja työelämän tarjoamat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut elinikäisen opiskelun ja oppimisen näkökulmasta,
2.laatia ehdotukset elinikäisen ohjauksen strategian toimeenpanemiseksi sekä
3.tukea ja edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämistyötä sekä vahvistaa hallinnonalojen ja eri toimijoiden yhteistyötä.

Työryhmä selvitti tätä väliraporttia varten, mitkä tällä hetkellä ovat elinikäisen ohjauksen toteutumisen ongelmia ja kiireisimpiä kehittämistarpeita ja määritteli tältä pohjalta viisi strategista tavoitetta. Työryhmä teki jo tässä vaiheessa myös esityksiä strategisten tavoitteiden toteutumisen edellyttämistä toimenpiteistä.

Työryhmä katsoi, että elinikäisen ohjauksen toteutuminen edellyttää seuraavien strategisten tavoitteiden toteutumista:
1.Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita
2.Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat
3.Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen
4.Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään
5.Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena

Englanninkielinen abstrakti

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen
strategiset tavoitteet
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15

Liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr15.pdf?lang=fi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä

2. Muut tiedot

Alkamisaika

1.1.2003

Päättymisaika

31.12.2007

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Työryhmän mukaan tulisi perustaa alueellisia ohjauksen kehittämisestä ja ohjaustoiminnan suunnittelusta vastaavia yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen, esimerkiksi opetus- ja työhallinnon, asiantuntijoiden sekä ohjaustyötä tekevien ammattilaisten edustajia. Ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyötä tulisi jatkossakin kehittää.
Koulutuksen nivelvaiheiden ohjauksessa eri tahojen yhteistyön tulee olla toimivaa. Kunnan tulisi perusopetuksen järjestäjänä vastata eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämisestä. Paikallisissa opetussuunnitelmissa tulisi kuvata hallinnonalojen rajat ylittävät yhteistyökäytännöt.
Ohjauspalveluiden saatavuus tulee taata myös koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka etsivät jatkokoulutuspaikkaa tai ovat keskeyttäneet opintonsa. Näille 17-18-vuotiaille nuorille, joilla ei ole toisen asteen koulutuspaikkaa, tulisi järjestää sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen yhteistyönä ikätarkastus, jonka yhteydessä annettaisiin myös opiskeluun ja työnhakuun liittyvää ohjausta ja neuvontaa.
Nuorilla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus osallistua perusopetuksen lisäopetukseen siten, että he voivat hankkia tarvittavia lisävalmiuksia jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan. Perusopetuksen lisäopetuksen rahoitusta tulee kehittää siten, että myös ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat järjestää lisäopetusta.
Työryhmän mukaan opintososiaalisia etuuksia tulisi tarkistaa etenkin toisen asteen opiskelijoiden osalta siten, että opiskelu ilman työssäkäyntiä olisi mahdollista.
Opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden seuranta- ja ohjausvastuusta tulisi sopia paikkakunta- tai seutukuntakohtaisesti. Tavoitteena tulisi olla, että ohjaukseen olisi mahdollista päästä viikon sisällä.
Korkeakouluissa opintojen ohjauksen tulee kuulua korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmiin.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä. Opetusministerön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004: 29.

Liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetushallitus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Opetushallituksen oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke 2003 - 2007

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2004, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lissabonin strategia - Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2005-2008

Strategisen linjauksen tiedot

1. Strategisen linjauksen nimi

Lissabonin strategia - Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2005-2008

2. Muut tiedot

Alkamisaika

2005

Päättymisaika

2008

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Työllisyyspolitiikka sisältää työllisyysasteen nostamisen ja työmarkkinoiden toiminnan parantamisen. Tähän pääsemiseksi tarvitaan työurien pidentämistä, joka sisältää myös sen, että nuorten pitäisi päästä aikaisemmin työelämään.

15-24-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2003 Suomessa lähes 40 prosenttia ja EU:ssa hiukan alle 37 prosenttia. Suuri osa suomalaisista nuorista työskentelee opiskelun ohella, mikä hidastaa valmistumista. Suomessa 90 prosenttia 18-24-vuotiaista oli suorittanut vähintään perusasteen tutkinnon tai oli opiskelemassa, kun vastaava osuus EU-maissa keskimäärin oli 81 prosenttia vuonna 2001. Ongelmana Suomessa on koulutukseen pääsyn lykkääntyminen, koulutusaikojen pitkittyminen, koulutuksen keskeyttäminen ja työllistymisen viivästyminen valmistumisen jälkeen. Hallituksen tavoitteena on nopeuttaa nuorten siirtymistä koulutukseen ja työmarkkinoille.

Tavoitteena on, että korkeakoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskevat ja koulutuksen keskeyttämiset vähenevät. Vuonna 2005 käynnistetyn nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että 96 prosenttia perusopetuksen päättävistä sijoittuu välittömästi lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen vuonna 2008. Osuus oli 94,5 prosenttia vuonna 2003. Tähän pyritään perusopetuksen sisältöä, oppilaanohjausta ja neuvontaa parantamalla, opiskelijavalintoja kehittämällä sekä uudistamalla toisen asteen koulutuksen yhteishakujärjestelmä sähköiseksi palvelujärjestelmäksi. Ammatillisen koulutuksen yhteyteen kehitetään ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, josta opiskelija voi siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa vahvistetaan.

Uusien korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on 21 vuotta ja tutkinnon suorittaneiden keski-ikä ammattikorkeakouluissa 25 vuotta ja yliopistoissa yli 27 vuotta. Tavoitteena on, että korkeakouluopintojen aloittamisikä alenee vuodella vuoteen 2008 mennessä, jolloin 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Nyt osuus on 36 prosenttia. Lisäksi tavoitteena on, että korkeakoulusta valmistumisikä laskee vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteisiin pyritään yliopistojen opiskelijavalintoja ja hakumenettelyjä kehittämällä. Opetusministeriö pyrkii siihen, että yliopistoihin voitaisiin hakea valtakunnallisen yhteishaun kautta lukuvuodesta 2008-2009 alkaen. Lukion suorittamisessa palataan asteittain kolmen vuoden tavoiteaikaan.

Vuoden 2005 elokuussa tuli voimaan useita päätöksiä, joilla pyritään lyhentämään opintoaikoja yliopistoissa. Yliopistojen tutkintorakenne muutettiin Bolognan prosessin mukaisesti kaksiportaiseksi ja samassa yhteydessä opintojen mitoitus uudistettiin. Tutkinnon suorittamiselle asetetaan enimmäisajat, joiden puitteissa tutkinto on suoritettava.

Koulutuksen keskeytti vuonna 2003 ammatillisessa koulutuksessa noin 10 prosenttia, ammattikorkeakouluissa noin 6 prosenttia ja yliopistoissa noin 5 prosenttia opiskelijamäärästä. Koulutuksen keskeyttämisten vähentäminen kaikissa koulutusjärjestelmän osissa on otettu keskeiseksi tavoitteeksi. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa otetaan syksyllä 2006 alkavasta koulutuksesta lähtien käyttöön ammattiosaamisen näytöt, joiden tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja tehostaa siirtymistä työelämään. Kaikilla koulutusasteilla on kehitetty opetusta (ml.
verkko-opetusta), oppimisprosesseja sekä opintojen ohjausta keskeyttämisen vähentämiseksi ja nopeaa valmistumista tukevaksi.


Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen toimenpideohjelma 2005-2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3a/2005. Valtiovarainministeriö.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen toimenpideohjelma 2005-2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3a/2005. Valtiovarainministeriö.

Liitetiedostot

Tiedosto: Lissabonin strategia- Suomen toimenpideohj. 2005-20087.pdf (851 Kt)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.vm.fi/julkaisut

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Valtiovarainministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2005, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, toinen aste, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Hallituksen strategia-asiakirja 2006

Strategisen linjauksen tiedot

1. Strategisen linjauksen nimi

Hallituksen strategia-asiakirja 2006

2. Muut tiedot

Alkamisaika

2006

Päättymisaika

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Hallitus on 20.4.2006 antanut periaatepäätöksen hallituksen strategia-asiakirjasta 2006. Strategia-
asiakirjalla tehostetaan hallituksen keinoja edistää, ohjata ja valvoa hallitusohjelman toteutusta.
Strategia-asiakirja sisältää hallitusohjelmassa sovitut politiikkaohjelmat, jotka ovat työllisyysohjelma,
yrittäjyyden politiikkaohjelma, tietoyhteiskuntaohjelma ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma.
Näiden lisäksi mukana ovat hallituksen erityisseurannassa olevat muut poikkihallinnolliset politiikat.
Sekä politiikkaohjelmien että poikkihallinnollisten politiikkojen osalta on asetettu vaikuttavuus- ja muut
keskeiset tavoitteet sekä määritelty konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

KOULUTUS JA KULTTUURI

Suomi yhteiskuntana rakentuu osaamisen, tiedon ja luovuuden varaan. Koulutuksella edistetään kansalaisten valmiuksia, ja samalla koulutuspoliittisilla toimenpiteillä vaikutetaan hallituksen
talouskasvun ja työllisyyden vahvistamistavoitteisiin.

Työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin kuuluu, että nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista lisätään ja nuorisotyöttömyyttä alennetaan. Tavoitteena on, että korkeakoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskee, koulutuksen läpäisy nousee ja keskeyttäminen vähenee ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopinnoissa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yliopistojen tutkintorakenteiden kehittämistä sekä opintojen ohjauksen ja keskeyttämisen vähentämisen tehokkaita tukitoimia. Yliopistojen opiskelijavalintoja kehitetään. Tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Yliopistojen yhteishakujärjestelmän rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Toteutetaan toimenpideohjelma korkeakoulututkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa. Opinto-oikeuden täsmentämisen edellyttämä yliopistolain muutos tuli voimaan 1.8.2005. Yliopistoissa toteutetaan useita hankkeita opintojen edistämiseksi (mm. kahdentoista yliopiston valmiiksi viidessä vuodessa -hanke). Ammattikorkeakouluissa läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota.

Opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat kehittämisen painopisteenä. Toteutetaan ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen toimenpideohjelma. Opinto-ohjausta sekä opiskelijoiden tuki- ja neuvontapalveluja kohdennetaan erityisesti niille opiskelijoille, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa. Keskeyttämisalttiuden tunnistamiseksi ja oikeiden toimien kohdentamiseksi selvitetään ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen yksilötason syitä sekä opintojen kulun kannalta kriittiset vaiheet. Selvitetään koulutuksen järjestäjien toimenpiteiden merkitystä keskeyttämisen vähenemiseksi ja etsitään menestyksellisiä toimintamalleja. Kartoitetaan keskeyttämisen tila aloittain ja alueittain kaikilla sektoreilla ja päätetään sen perusteella keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä lisätoimenpiteistä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2006.
Hallituksen strategia-asiakirja 2006.

Liitetiedostot

Tiedosto: hallituksen strategia-asiakirja_2006.pdf (737 Kt)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j03-strategia-asiakirja-2006/pdf/fi.pdf

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2006

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, toinen aste, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen strateginen johtaminen, alueellinen, valtakunnallinen, 2006, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.