eVOKES Database

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

”Kerro minulle, mitä minun pitäisi opiskella”. Kaksi opinto-ohjaustilaisuutta Eesti Majassa Helsingissä keväällä 2015

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Maris Leponiemi

Julkaisun kuvaus

Keväällä 2015 järjestettiin Eesti Majassa Helsingissä kaksi opinto-ohjaustilaisuutta aiheena kouluttautumismahdollisuudet Suomessa. Tapahtumiin osallistui runsaasti ohjauksen tarpeessa olevia aikuisia virolaisia maahanmuuttaja(naisia). Artikkeli on katsaus heidän ohjaustarpeisiinsa ja käsittelee elinikäistä opiskelua sekä uravalintapalveluita.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Maris Leponiemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

maris@leponiemi.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuiskoulutuskeskus, aikuisopetus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aikuisväestö, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammatillinen, ammatti, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, ammattitietopalvelujen kehittäminen, ammattitietopalvelut, ammattitutkinto, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, coaching, elinikäinen, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakoiva ohjaus, ennaltaehkäisy, epävirallinen oppiminen, etäohjaus, etäopiskelu, hallinnonala, hallinto, henkilökohtainen, henkilökohtainen ohjaus, hyvinvointi, ikääntyvä työvoima, ikääntyvä väestö, ikääntyvät, inhimillinen pääoma, jatko-opiskelupaikan valinta, järjestö, kansainvälinen, kansainvälisyys, kansalainen, kansalaisopisto, kansanopisto, kelpoisuus, kelpoisuusvaatimus, kielellinen vähemmistö, kielikurssit, kielitaito, kielitutkinnot, kokonaisvaltainen ohjaus, kolmas sektori, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, kotoutumiskoulutus, koulutuksen ulkopuolella olevat, koulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, kulttuurienvälisen ohjausprosessin aloitus, kulttuurienväliset viestintätaidot ohjauksessa, kunnat, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, maahanmuutto, maahanmuuttopolitiikka, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, mentorointi, moniammatillinen verkostotyö, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, nainen, naiset, neuvontapalvelut, nuorten aikuisten osaamisohjelma, näyttötutkinnot, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjaajat, Ohjaamo, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjausprosessi, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, osaamiskartoitukset, osaava työvoima, osallisuus, pääkaupunkiseutu, rahoitus, rekrytointi, riskiryhmä, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, seniorit, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, sosiaaliala, syrjäytyminen, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, tasa-arvo, teknologia, työ- ja elinkeinohallinto, työelämä, työelämän rakenteet, työelämän ulkopuolella olevat, työelämäohjaus, työelämässä pysyminen, työelämätieto, työhyvinvointi, työllisyysstrategia, työmarkkinat, työntekijät, työssä jaksaminen, työssä olevat, työttömät, työura, työvoima, työvoiman kysyntä, työvoiman osaaminen, työvoiman saatavuus, työvoiman ulkopuolella olevat, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, täydennyskoulutus, ulkomaalaiset, ura- ja rekrytointipalvelut, uranhallinta, uranhallintataidot, uraohjaaja, uraohjaus, uraohjauspalvelut, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnitteluprosessi, urasuunnitteluvalmiudet, urateoriat, uravalinta, valmennus, valtakunnallinen, verkosto, verkosto-osaaminen, verkoston kehittäminen, virtuaalinen ohjaus, väestö, välityömarkkinat, yhdenvertaisuus, yhdistykset, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, yritys, ammatinharjoittaja, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Opinto-ohjaus amerikkalaisessa yliopistossa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Harri Uusi-Äijö

Julkaisun kuvaus

Tavoitteena oli haastattelujen avulla kartoittaa miten amerikkalainen yliopisto on organisoitu, miten se järjestää opinto-ohjauksen ja mitkä ovat keskeisimmät eroavaisuudet verratuna Suomeen.

Löydetyt eroavaisuudet eivät juurikaan liittyneet opinto-ohjauksen perustyöhön, ohjaajan ja ohjatavan väliseen vuorovaikutukseen, se on melko samanlaista kuin Suomessakin. Eroavaisuudet löytyivät perustyön ulkopuolelta; ohjauksen yhteiskunnallisesta viitekehyksestä ja koulutusmarkkinoiden rakenteesta.

Englanninkielinen abstrakti

The purpose of this study was to find out how American University and student counseling activities are organized and what are the main differences compared to Finland.

Interaction between student and counsellor is rather similar in the USA and in Finland. The main differences seems to be outside counsellors day to day work i.e. educational industry structure and role of govenment is different.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Harri Uusi-Äijö

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, Opinto-ohjaus amerikkalaisessa yliopistossa, palvelujen käyttäjät, aikuiset, työssä olevat, kansainvälinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Yhteistyöllä tuloksiin

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.02.2011

Päättymisaika

31.01.2013

Projektin kuvaus

Yhteistyöllä tuloksiin2 – hankeprojekti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR:n) ja Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven kuntien rahoittama Välityömarkkinoiden ja verkoston toiminnan kehittämishanke 02/2011- 01/2013.

Projektin kohderymä:

1) Vaikeasti työllistyvät työttömät, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 500 päivää.
2) Sosiaalitoimen toimeentuloasiakkaat (nk. tulottomat)

Projektin tavoitteet/tulokset ovat:

1) Löytää asiakkaalle mahdollisimman nopeasti hänen elämäntilanteensa kohentamisen kannalta hyvä ratkaisu. Kuntien tavoitteena projektin rahoittamisessa ovat nk. KELA – maksujen alentaminen nykyisestä tasosta sekä olla tukemassa asiakkaan elämäntilannetta

2) Tulottomien elämäntilanteen kohentuminen

3) Moniammatillisen palvelumallin käyttäminen ratkaisujen etsimisessä asiakkaille

4) Työhallinnon ja sosiaalitoimen asiakkuuden rajanvedon selkeyttäminen.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jukka Hietaniemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Saarijärven-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jukka.hietaniemi@saarikka.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen ELY, nuoret, aikuiset, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Pentti Väisänen

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLISISSA PERUSOPINNOISSA
Ammatillinen osaaminen, työelämän kvalifikaatiot ja itseohjautuvuus opiskelijoiden itsensä arvioimina

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa työssäoppimisesta ammatillisissa
perusopinnoissa. Tähän pyrittiin tarkastelemalla työssäoppimista ja sen arviointia
yhtäältä teoreettisina ilmiöinä, toisaalta kuvaamalla empiirisen tutkimuksen
avulla opiskelijoiden ammatillisen osaamisen itsearviointia työssäoppimisen
aikana, työssäoppimisen vaikutuksia, opiskelijoiden työelämän
kvalifikaatioita ja valmiutta itseohjattuun opiskeluun. Tutkimuksen tarkoitukseen
pyrittiin myös tarkastelemalla opiskelijoiden ammatillisen osaamisen,
työelämän kvalifikaatioiden ja itseohjautuvuusvalmiuden muutosta työssäoppimisen
(5 kk) aikana sekä opiskelijoiden ammatillisen osaamisen itsearvioinnin
selittymistä. Lisäksi kysyttiin opiskelijoiden mielipiteitä ja kokemuksia
työssäoppimisesta. Tämän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden työelämän kvalifikaatiot ja
itseohjautuvuusvalmius eivät kehittyneet työssäoppimisen aikana tilastollisesti
merkitsevästi opiskelijoiden itsensä arvioimina.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The aim of this study was to increase knowledge concerning on-the-job
learning in vocational basic education. This aim was pursued through theoretical
research into on-the-job learning and its evaluation, as well as through
empirical research on the students’ self-assessment of their vocational skills
during on-the-job learning, the effects of on-the-job learning, students’ working
life qualifications and readiness for self-directedness. We also studied the
change in students’ vocational skills, working life qualifications and readiness
for self-directedness during the on-the-job learning period (5 months) compared
to the students’ self-assessment. We also asked students for their own opinions
and experiences about on-the-job learning. Our research indicated that, on the basis of the students’ own selfassessments, the development of their working life qualifications and readiness
for self-directedness was not statistically significant.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pentti Väisänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Nollasuoritus - löytääkö ammatillinen opiskelija syyn...

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Arto Haapala

Julkaisun kuvaus

Tavoitteena oli kyselyn avulla kartoittaa, löytääkö opiskelija syyn opintosuoritusotteensa nollasuorituksiin. Tarkoituksena oli selvittää opiskeluun myönteisesti vaikuttaneita asioita sekä opiskeluja haitanneita asioita.

Myönteisesti vaikuttaneet asiat saivat paljon enemmän pisteitä kuin opintoja haittaavat tekijät. Yhteenveto tuloksista on nähtävissä artikkeissa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Arto Haapala

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuskeskus Sedu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

arto.haapala@sedu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, valtakunnallinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Stailauksen merkitys itsetunnolle ja osana pitkäaikaistyöttömien työelämävalmennusta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Kristel Laas

Julkaisun kuvaus

Artikkelin päätavoitteena on kehittää erityistä tukea tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työelämävalmennusta sisällyttämällä valmennukseen itsetuntoa kohentavan stailauksen perusteet. Erityisellä tuella tarkoitetaan tässä kontekstissa ohjaus- ja tukitoimia, joissa keskitytään yksilön heikon itsetunnon tai vääristyneen minäkuvan edellyttämiin toimiin, jotta työnhakija uskaltautuisi [uudelleen] työpaikan hakuun.

Artikkelin toisena tavoitteena voidaan pitää aihepiirin merkityksen avaamista työelämävalmennusta järjestäville tahoille, jotta pitkäaikaistyöttömien itsetuntokysymykset voitaisiin ymmärtää todellisina hidasteina, joskus jopa esteinä työllistymiselle.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kristel Laas

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kristel.laas@securityplus.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, naiset, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Kommunikoinnin kautta ymmärrykseen eli Ulkomaalaisella on puheenvuoro

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Olga Kinko

Julkaisun kuvaus

Kommunikoinnin erilaisuuksia maahanmuuttajien näkökulmasta

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Olga Kinko

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

olkinko10@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, maahanmuuttajat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, kansainvälinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Experts in career guidance have to realize the influence of social media

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Torhild Slaatto: Jaana Kettunen interviewed by Nordic Network for Adult (NVL) netjournal DialogWeb

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

The use of technologies changes daily life, job life and also career guidance. Career practitioners have to realize that the locus of control is shifting from experts to a blend of expert and socially-constructed knowledge. Technology provides new opportunities for career practitioners, but it also creates a demand of new competence. Jaana Kettunen at Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä in Finland deals with these questions in her research. She shared some of her findings at the NVL guidance seminar “Guidance on a distance – Nordic challenges and solutions” in Oslo recently. DialogWeb got the opportunity to interview her.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://nvl.org/Content/ID/13255/Experts-in-career-guidance-have-to-realize-the-influence-of-social-media

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, James P. Sampson Jr., Raimo Vuorinen

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Sampson, J.P., & Vuorinen, R. (2015). Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 43-56. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners' understanding of competency for social media in career services. Sixteen Danish and Finnish practitioners with experience using social media in career services were interviewed in focus groups. Competency for social media in career services was conceived as (i) an ability to use social media for delivering information, (ii) an ability to use social media for delivering career services, (iii) an ability to utilise social media for collaborative career exploration and (iv) an ability to utilise social media for co-careering. The findings can be used to develop pre-service and in-service training of career practitioners and support for the deepening of their competency, using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuisten ohjaus, ammattitaito, ammattitietopalvelut, artikkeli, asiantuntijapalvelut, ELY-keskus, etäohjaus, fenomenografia, henkilöstö, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutustarve, käyttöönotto, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaava työvoima, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjaaja, uraohjaajakoulutus, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto-osaaminen, virtuaalinen ohjaus, 2015, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, kansainvälinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Opettajatuutorointia kehittämässä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Mari-Selina Kantanen

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli kertoo Lapin ammattikorkeakoulun Teollisuuden ja luonnonvarojen (TeLu) osaamisalan Kemin kampuksella tehdyistä opettajatuutoroinnin kehittämistoimenpiteistä. Yhden kampuksen kehittämistoimenpiteet liittyvät koko ammattikorkeakoulun yhteisten ohjaukseen liittyvien toimintatapojen viemisestä osaksi käytännön toimintaa. Erilaisilla ohjauksen kehittämistoimenpiteillä pyritään vaikuttamaan erityisesti opiskelijoiden opiskelumotivaatioon, opintojen etenemiseen ja koulutuksen läpäisyyn.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mari-Selina Kantanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mari-selina.kantanen@lapinamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, opettajatuutorointi, palvelujen käyttäjät, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Koulun ja monikulttuurisen perheen toimiva yhteistyö

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Natalia Kelkka

Julkaisun kuvaus

Monikulttuurinen ohjaus, koulun ja perheen yhteistyö maahanmuuttajien näkökulmasta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Natalia Kelkka

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

natalia.kelkka@outlook.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, lapset, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen laatu, alueellinen, kansainvälinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Aikuisopiskelijan opinto-opas

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Salla Lillhonga & Tarja Kujala

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli perustuu opinto-ohjaajakoulutuksemme kehittämistehtävänä laaditun aikuisopiskelijan opinto-oppaan tarkasteluun. Artikkelissa esittelemme organisaatiossamme (hyvinvointiala) syksyllä 2014 käyttöön otetun opinto-oppaan sisältöä ja käyttökokemuksia. Kehittämistehtävän tavoitteena oli laatia opiskelijalähtöinen opinto-opas, joka palvelisi sekä opintonsa aloittavaa aikuisopiskelijaa että organisaatiouudistuksen keskellä työskentelevää henkilökuntaa. Tammikuussa 2015 opiskelijoille tehdyn Webropol-kyselyn tuloksena voimme todeta, että aikuisopiskelijan opinto-opas on opiskelijoiden keskuudessa otettu hyvin käyttöön ja oppaan käyttökokemukset ovat olleet positiivisia. Erityisen tyytyväisiä opiskelijat ovat olleet oppaan kalenterimuotoon ja tiiviiseen asiasisältöön.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2015, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, ammatillinen oppilaitos, opinto-ohjaus, tiedotus, palvelujen käyttäjät, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Pienryhmäohjaus HOPS-keskustelun tukena

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Terhi Saarinen, Maritta Ålander

Julkaisun kuvaus

Kehittämistyömme tavoitteena on ollut tuoda uusia työkaluja ryhmänohjaajille HOPS-kirjausten ja keskustelujen tueksi. Työllämme rohkaisemme opettajia ja opinto-ohjaajia kehittämään omaa työtään oppijakeskeisemmäksi. Myös nykyinen HOPS-ohjeistus kai-paa uudistamista, johon annamme ehdotuksia, jotta se olisi enemmän opiskelijan näköinen. Savon koulutuskuntayhtymässä (SAKKY) HOPS- löytyy Wilmasta ja se on hyvin kaavamainen, eikä teksti palvele tämän hetken nuorisoa. Työmme tavoitteena on myös selkeyttää opiskelijalle HOPSin mahdollisuudet ja hyödyt oman opiskelun tukemiseksi.
Toivomme kehittämistehtävällä olevan vaikutusta opintojen keskeyttämisien vähentämiseen ja siihen, että opiskelijat pohtisivat omasta näkökulmastaan oppimistaan, vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Lisäksi HOPS voisi auttaa ryhmäyttämisessä. Ryhmänohjaaja sekä opinto-ohjaaja saisivat työkaluja sekä uusia ajatuksia opetukseensa. Ajatuksena on, että HOPS-kirjaukset viritetään alkuun pienryhmäohjauksena, joka on todettu tehokkaaksi menetelmäksi. Pienryhmäohjaus toteutetaan kognitiivisena ohjausmenetelmänä, käyttäen apuna ”kuumailmapalloa”. Opiskelijat pystyvät kuumailmapallon kuvan avulla selkeyttämään unelmansa, haaveensa (pilvet), mahdollisuudet (nousta koriin) sekä tuomaan esille mahdollisia haittaavia tekijöitään (painot, hiekkasäkit) tulevien opiskelujensa aikana.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Terhi Saarinen, Maritta Ålander

Yhteyshenkilön organisaatio

Savon koulutuskuntayhtymä

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

terhi.saarinen@sakky.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen käyttäjät, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Mitä ammatillisen perustutkinnon jälkeen? Opas Esedusta valmistuville opiskelijoille

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Ulla Hartikainen

Julkaisun kuvaus

Atikkelissa kuvataan ammatillisesta perustutkinnosta valmistuville opiskelijoille Etelä-Savon ammattiopistossa laaditun oppaan laatimista, sen tekemisen taustalla olevia vaatimuksia ja yhteiskunnallisia muutoksia sekä opiskelijapalautetta, jotka vaikuttivat oppaan tekemiseen. Artikkelissa kuvataan oppaan kirjoittamisen prosessia, miten se on tarkoitus jalkauttaa Etelä-Savon ammattiopistossa ja millaisia odotuksia opinto-ohjaajilla on oppaan suhteen.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Ulla Hartikainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Etelä-Savon ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

ulla.hartikainen@esedu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen käyttäjät, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Opiskelurytmiä kesään! -ryhmäohjaus

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Kaarina Närhi

Julkaisun kuvaus

Opiskelurytmiä kesään! – ryhmässä tavoitteena oli saada itsenäinen opiskelu rullaamaan kesän kynnyksellä. Opiskelija keskittyi ryhmässä rästien purkamiseen, opinnäytetyön tai muiden opintojen eteenpäin saattamiseen. Ryhmässä opiskelija sai vertaistukea ja tsemppiä opintoihinsa. Käsiteltäviä teemoja olivat muun muassa motivaation rakentaminen, ajankäyttö, tavoitteiden asettaminen ja niiden seuraaminen. Ryhmä pilotoitiin osana Oulun ammattikorkeakoulun Valtti-toimintaa vuonna 2014. Artikkelissa kuvataan ryhmän suunnittelu, toteutus ja arviointi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kaarina Närhi

Yhteyshenkilön organisaatio

Oulun ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kaarina.narhi@oamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, ammattikorkeakoulu, kesäopiskelu, ryhmäohjaus, palvelujen käyttäjät, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaus

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Erja Rahkola, Mika Rahkola ja Outi Tieranta

Julkaisun kuvaus

Kehittämistehtävämme tavoitteena oli tuoda esille Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakate-miaopiskelijoiden ohjaukseen liittyvät tarpeet ja esittää ne kirjattavaksi osaksi Lapin ammattikorkeakoulun ohjaussuunnitelmaa. Ohjaukseen liittyviä tarpeita kysyttiin webropol-kyselynä Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakatemiaopiskelijoilta, heidän lajivalmentajilta sekä Lapin ammatti-korkeakoulun opettajilta Rovaniemen kampuksella.

Haasteellisimmiksi asioiksi urheilun ja opiskelun yhdistämisessä kaikki kyselyyn vastaajat toivat esille harjoittelun ja opiskelun yhteisen aikataulutuksen. Opiskelijoiden mukaan tarvitaan ennen kaikkea vaihtoehtoisia suoritustapoja opiskelun aikatauluttamiseksi itselle sopivammaksi. Myös toivomus kesälukukauden järjestämisestä nousi opiskelijoiden, mutta myös opettajien, vastauksista kehitysehdotuksena esille. Kaikki vastanneet valmentajat pitivät opintosuunnitelman tuntemista tarpeellisena opiskelijan kokonaiskuormituksen kannalta. Ohjaavat opettajat esittivät kehittä-misehdotuksina vaihtoehtoisten suoritusmenetelmien tarjoamista opiskelijoille sekä urheiluaka-temian opiskelijoille erikseen nimettyä opinto-ohjaajaa. Kehittämisajatuksena toimme esille mm. ohjaajan vuosikellon laatimisen tarpeen ja kolmikantaisten kehittämiskeskustelujen käyttämisen osana opintojen ohjausta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mika Rahkola

Yhteyshenkilön organisaatio

Lapin ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mika.rahkola@lapinamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Joustava perusopetus, erilainen mahdollisuus opiskella peruskoulun kahdeksas tai yhdeksäs luokka

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jarmo Keränen

Julkaisun kuvaus

JOUSTAVA PERUSOPETUS, ERILAINEN MAHDOLLISUUS OPISKELLA PERUSKOULUN KAHDEKSAS TAI YHDEKSÄS LUOKKA

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jarmo Keränen

Yhteyshenkilön organisaatio

Haukiputaan yläkoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jarmo.keranen@eduouka.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Osaamisen tunnustaminen - yksi motivaattori

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tarja Isokangas

Painovuosi

2014

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Toimin hoitotyön lehtorina Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä Oulaisten ammattiopistossa ja vuoden 2014 alusta olen aloittanut nuorten ops-perusteisten lähihoitajaopiskelijoiden opinto-ohjaajana. Kehittämistyöni OPO-koulutukseen käsittelee toimintaohjetta ja -polkua osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tarja Isokangas

Yhteyshenkilön organisaatio

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä / Oulaisten ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tarja.isokangas@jedu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen käyttäjät, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, muu tieteellinen julkaisu

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Nuorten aikuisopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja ohjauksesta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Sonja Kurki

Julkaisun kuvaus

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyöni on tehty osaksi keskisuomalaisen aikuisopiston koulutushankkeen loppuraportoin­tia. Olen tehnyt tutkimuksen oppilaitoksen ja hankkeen ulkopuolisena henkilönä kiinnostuttuani opintojen verkostoharjoittelussa kuulluista nuorten aikuisten koulutuksen ja ohjauksen haasteista. Sain lokakuussa 2013 oppilaitokselta ja hankkeen projektipäälliköltä luvan ja mahdollisuuden toteuttaa tutkimuksen. Kuvaan artikkelissa millaisen esitiedon ja sen pohjalta valitun teemahaastat­telun toteutin loka-marraskuussa 2013 sekä millaisia tuloksia ja viitteitä havaitsin viiden nuoren aikuisen taustoista ja kokemuksista koulutusprojektiin liittyvinä kokemuksina.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sonja Kurki

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen käyttäjät, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Opintojen ohjauksen tila ja tarve Kouvolan kansalaisopistossa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Epp Eskelinen

Julkaisun kuvaus

Työskentelen aikuiskouluttajana vapaan sivistystyön oppilaitoksessa ja kiinnostuin siitä, millaisia ohjaus- ja neuvontatarpeita aikuisopiskelijalla on ja millaisia ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä ohjausmuotoja aikuisopiskelijoille on opistossamme tarjolla. Kehittämistyöni avulla selvitän tämänhetkistä opintojen ohjauksen tilaa ja tarvetta opistossamme aikuisopiskelijoiden silmin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, palvelujen käyttäjät, aikuiset, ikääntyvät, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, valtakunnallinen, 2013

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Selvitys koulun ja kodin välisen vuorovaikutustaidon kehittämisestä maahanmuuttajaäitien näkökulmasta

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Inna Liimatainen

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Artikkeli käsittelee maahanmuuttajataustaisten äitien suhtautumista koulun ja kodin välisiin yhteydenpitomenetelmiin sekä heidän kokemuksiaan suomalaisesta koulusta, oppilaanhuollosta ja opinto-ohjauksesta

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Inna Liimatainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

dmi-inna@yandex.ru

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen käyttäjät, peruskoulu, lapset, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, naiset, koulutustieto, palvelujen laatu, kansainvälinen, 2013, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Yhteishaun muutokset maahanmuuttajien kohderyhmässä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Natalia Tielinen

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2013

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Navigointia ohjausverkostossa. Moodle ohjauksen välineenä.

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Sirpa Leinonen

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kerrotaan, kuinka ammatillisen perustutkinnon opiskelijoiden (sosiaali- ja terveysala) käyttöön Moodleen tehtiin ohjauksen sivu "Opola". Artikkelissa kuvataan myös sitä, millaisista lähtökohdista ja tarpeista on päädytty Moodlen käyttöön ohjauksessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sirpa Leinonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sirpa.leinonen@sakky.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, henkilökohtainen ohjaus, internet-ohjaus, koulutuksessa olevat, menetelmien kehittäminen, moniammatillisuus, nuorten ohjaus, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, nuoret, aikuiset, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Joustava perusopetus (JOPO)

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2006

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):

Joustava perusopetus JOPO® -hanke käynnistyi tammikuussa 2006, kun opetusministeriö myönsi määrärahaa kunnille koulupudokkaiden aktivointiin tähtäävän toiminnan kehittämiseen perusopetuksessa ja toisen asteen nivelvaiheessa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Toimintamallin avulla kehitetään perusopetukseen yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssäoppiminen. Joustavan perusopetuksen ryhmiä oli vuonna 2009 noin 100 ja niissä opiskeli 953 oppilasta. Toiminnassa tehostetaan moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat peruskoulut, kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja mahdolliset nuorten työpajat. Toiminnan tueksi järjestetään alueellista ja valtakunnallista koulutusta. Opetus järjestetään noin 10 oppilaan joustavan perusopetuksen JOPO-ryhmässä. Kouluissa toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluu opettajan lisäksi nuorisotyöntekijä/sosiaalityöntekijä tai vastaava. Opetus toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa kehitetään perusopetuksen 7—9 luokilla oleville nuorille oppilaan yksilöllisistä elämäntilanteista lähteviä opetusjärjestelyjä, toiminnallisia ja työpainotteisia opetus- ja työmuotoja sekä kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja. Oppilaan perheen kanssa tehtävällä työllä on keskeinen asema oppilaan kokonaistilanteen arvioinnissa ja sopivien työmuotojen valinnassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):

esim.

- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu

- toimijat, resurssit

- tavoitteet ja toteuttaminen

- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa

- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin

Opetusministeriö 2006

Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):

esim.

- miten käytäntöä arvioidaan

- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu

- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty

- mitä arviointitieto osoittaa

Arviointia julkaisussa Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26

Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):

esim.

- tähän mennessä saadut tulokset

- onnistumiset

- ennakoimattomat tulokset

- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin

Joustavalla perusopetuksella on vaikutusta paitsi nuorten opiskeluun, myös kunnan ja koulujen toimintaan sekä opettajien työhön. Joustavan perusopetuksen tavoitteita voidaan näiden ryhmien näkökulmista tarkastella seuraavasti: Nuorten kannalta tavoitteena on ehkäistä koulumotivaation heikkenemistä ja koulusta putoamista sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Samalla edistetään toisen asteen koulutukseen siirtymistä yksilöllisellä tuella. Koulujen kannalta tavoitteena on kehittää opiskelumuotoja, jotka perustuvat toiminnallisuuteen sekä käytännöllisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Samalla edistetään koulun ja työelämän yhteistyötä. Opettajien kannalta tavoitteena on antaa valmiuksia varhaiseen puuttumiseen tähtäävin työmuotoihin sekä kehittää opettajien taitoja moniammatilliseen yhteistyöhön. Kuntien kannalta tavoitteena on edistää eri hallinnonalojen kuten koulutoimen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen

Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)

- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja

- mahdollinen lähdekirjallisuus

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/koulupudokkaiden_aktivointi/index.html

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, 2006, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Aikuisopiskelijan voimavarojen kartoitus opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Aikuisen henkilön siirtyessä opiskelijan rooliin hänen tulisi kartoittaa omat voimavaransa. Näitä voimavaroja eli resursseja ovat mm. tiedot, taidot, aika, raha, matkustaminen, perhetilanne. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa vastaanottavan oppilaitoksen on tärkeää panostaa opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Huolella toteutetulla tulohaastattelulla on tärkeä osa opintojen keskeyttämisen ehkäisyssä ja siten opiskelijan voimaannuttamisessa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Satu Tuppurainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Savon ammatti- ja aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

satu.tuppurainen@sakky.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Pohjois-Savon ELY, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Koulutustorstai

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

10.11.2011

Päättymisaika

24.05.2012

Lupaavan käytännön kuvaus

Koulutustorstai on verkostoituneesti tuotettua aikuisten opintojen hakevan vaiheen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua (TNO-palvelua) Hämeenlinnan seudulla. Koulutustorstai-toiminta on vakiintunut hanketoiminnan aikana ja yhteistyösopimukset on tehty takaamaan toiminnan jatkuvuus. Kehitetty malli on mahdollista muokata jokaiseen kaupunkiin toimivaksi TNO-palveluksi, joka tukee ja täydentää olemassa olevia TE-toimistojen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden TNO-palveluja.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/index.php?view=details&id=622%3Akoulutustorstai&option=com_eventlist&Itemid=513&lang=fi

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Savolainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Hämeen ELY-keskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pirjo.savolainen@ely-keskus.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Hämeen ELY, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, työttömät, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Näkökulmia Wilma-järjestelmän viestintään

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2.5.2013

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Useilla suomalaisilla peruskouluilla on käytössään koulun viestintää tukemassa internetin kautta toimiva Wilma- järjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa koulujen omaa sisäistä viestintää sekä välittää oppilaille ja huoltajille tietoa lastensa opetuksesta, opiskelun etenemisestä ja opetusjärjestelyistä. Selvitin, ovatko erään eteläsavolaisen yläkoulun opettajat tyytyväisiä Wilman käyttöön sekä mitä parannusehdotuksia heillä siihen olisi. Kaikki huoltajat eivät ainakaan ole tyytyväisiä Wilman käyttöön tiedotuskanavana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tomi Laamanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, sosiaali- ja terveyshallinto, nuorisohallinto, yksityinen, alueellinen, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Voice of users - in promoting quality of guidance services for adults in Nordic countries

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2010

Päättymisaika

01.04.2011

Projektin kuvaus

Voice of Users -tutkimusprojektin tarkoituksena on selvittää ohjauksen asiak-
kaiden näkemyksiä ohjauspalveluista ja kartuttaa siten tietoperustaa aikuisoh-
jauksen vaikuttavuudesta. Erityisesti tutkimuksessa halutaan saada selville,
ovatko asiakkaat mukana ohjauksen järjestämisessä ja ohjausta koskevassa
päätöksenteossa ja jos ovat, miten ja missä määrin. Lisäksi halutaan selvittää,
kuinka asiakkaiden osallistuminen voi parantaa ohjauspalveluja ja ohjauksen
tuloksia sekä mitä ideoita asiakkailla ja ohjauksen ammattilaisilla on asiakkai-
den ottamisesta mukaan ohjausprosessiin, ohjauksen toimintatapojen suun-
nitteluun ja päätöksentekoon.

Tutkimus kohdistuu aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja käyttäviin
asiakkaisiin, ohjausta antaviin asiantuntijoihin sekä ohjauspalveluista päättäviin. Tutkimusmetodeina käytetään fokusryhmäkeskusteluja ja kyselyä. Kysely ohjauksen
asiakkaille toteutetaan internet-pohjaisella kyselylomakkeella, joka on avoinna 15.1.2011 saakka. Asiakkaiden ohjaukseen osallistumisen astetta arvioidaan luokittelulla, jossa osallistuminen on suppeimmillaan asiakkaan tiedonhankintaa ja laajimmillaan kumppanuutta ohjausta koskevassa päätöksenteossa.

Voice of Users –projektia koordinoi Islannin yliopisto, tutkimuksen toteutuksesta Suomessa vastaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Englanninkielinen abstrakti

The aim of the study is to contribute to the body of knowledge on the effectiveness of adult guidance. A special emphasis is put on the process of democratization in guidance, i.e. does the active involvement of users of guidance increase its effectiveness. The outcomes of guidance will be explored in three different strands: occupations, personal development and social inclusion.

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Minna Koivunen, Raimo Vuorinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.vuorinen@jyu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Keski-Suomen ELY, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, kansainvälinen, 2010, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Välittämällä voimaa-hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2009

Päättymisaika

31.12.2010

Projektin kuvaus

Välittämällä voimaa kumppanuushanke on Välittäjä-hankkeen osahanke, joka on osa Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjoisen Keski-Suomen kuntien rahoittamaa Keski-Suomen Välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaa 2008-2010.

Hankkeen hallinnoija on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry ja toteuttajaorganisaatio Viitaseudun Kumppanuus ry. Toimimme Pihtiputaalla.

Hankkeen tehtävä on luoda, kehittää ja vahvistaa paikallisia työkumppanuuksia ja verkostoja. Hankkeessa kehitetään kuntouttavan työtoiminnan mallia, jolloin asiakkaille on tarjolla ohjausta, koulutusta ja asiakkaan tilanteen kartoitusta kumppanuuspohjaista työverkostoa hyödyntäen.

Hankkeen avulla synnytämme ”Puttaalaisen työtoiminnan mallin”, jolloin työmarkkinoilla on toimiva työllistämis- ja toimijaverkosto.

Projektin toteutusajankohta on 01.01.2009 – 31.12.2010.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.viitaseudunkumppanuus.fi/pages/vaelittaemaellae-voimaa--hanke.php

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Raili Piispanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Viitaseudun Kumppanuus ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raili.piispanen@pp.inet.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen kunnat, Keski-Suomen ELY, aikuiset, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Saattaen vaihtaen-hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2009

Päättymisaika

31.12.2010

Projektin kuvaus

Saattaen vaihtaen-hanketta toteuttaa Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry ja hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) Välittäjä-hanke.

Hankkeet ovat osa Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa 2007-2011 kehittämisohjelmaa (KEVÄT). Rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Keski-Suomen alueen kunnat.

Hanke edistää hoiva-alasta kiinnostuneiden työnhakijoiden työllistymistä Jyvässeudulla. Hankkeen avulla pyritään turvaamaan osaavan ja luotettavan työvoiman saanti sosiaali- ja terveysalalle.

Hanke parantaa monipuolisen ja alalle sopivan työvoiman saatavuutta.

Hankkeessa tavoitteena on kohentaa työllistettävien elämänhallintaa, rakentaa heille reittejä ammattipätevyyteen, luoda yhteistyötä ja työpaikkoja yhteisellä rekrytoinnilla.

Hankkeessa luodaan ja kokeillaan malleja työllistämisen edistämiseksi. Hyväksi koetut mallit siirretään niitä tarvitseville alueille. Hankkeessa arvioidaan myös mahdollisuutta perustaa hoiva-alan sosiaalinen yritys.

Hankkeen tuloksena työllistettävän koulutus- ja työpolut avautuvat ja oma elämänhallinta paranee työelämään motivoitumisen ja kouluttautumisen kautta.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.kyt.fi/valittaja/saattaenvaihtaen.html

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna-Kristiina Malinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anna-krisitiina.malinen@jklhoivapalvelu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen kunnat, aikuiset, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Tuumasta toimeen-hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2009

Päättymisaika

31.12.2010

Projektin kuvaus

Hankkeen tarkoituksena on edistää puutarha-alasta kiinnostuneiden tai alalle kouluttautuneiden vaikeasti työllistettävien ja vajaakuntoisten työllistymistä. Tarjoamalla sopivia työtoiminnan paikkoja sekä työkokeilu- ja harjoittelupaikkoja, voidaan parantaa työllistymistä myös avoimille työmarkkinoille.

Tuumasta Toimeen -hankkeen tavoitteena on kunnostaa Äijälän puutarha-alue niin, että sinne muodostuu ympärivuotinen työtoiminnan paikka vaikeasti työllistyville kuntoutujille, syrjäytymisuhan alaisille ja muille työtoimintaa tarvitseville. Tämä tapahtuu työtoiminnan muotoja ja malleja kehittämällä.

Kesäisin luonnonmukaisesti viljeltävä puutarha työllistää useampia työtoimintalaisia. Suunnittelemalla ympärivuotisen työtoiminnan tuotteet, esimerkiksi tuotteiden jatkojalosteet, voidaan puutarhan työtoimintaa tarjota myös muina vuoden aikoina. Myös tuotteiden markkinointiin ja edelleenmyyntiin tullaan kiinnittämään huomiota.

Hankkeen aikana Äijälän puutarha-alueen työtoiminta tullaan vakauttamaan siten, että sen jatkuvuus on taattu. Se edellyttää ennen kaikkea tarvekartoituksen tekoa ja pysyvien yhteistyöverkostojen luontia. Suunnitelmana myös on, että puutarhalle rakennetaan ympärivuotista työtoimintaa varten tarvittavat tilat. Rakennuksen ja rahoituksen suunnittelu aloitetaan hankkeen aikana.

Tuumasta toimeen -hanketta toteuttaa Äijälän vammaisten tuki ry ja hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) Välittäjä-hanke. Hankkeet ovat osa Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa 2007-2013 kehittämisohjelmaa (KEVÄT). Rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Keski-Suomen TE-keskus sekä toiminta-alueen kunnat. Hanke päättyy kesällä 2010.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://aijala.fi/aijalan-vammaisten-tuki-ry/tuumasta-toimeen-projekti/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi Varakas

Yhteyshenkilön organisaatio

Äijälän perhekoti

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

aijala@aijala.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

ToivonAskel-hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2009

Päättymisaika

31.12.2010

Projektin kuvaus

Toivon askel-hanketta toteuttaa Joutsan Päiväkeskusyhdistys ry ja hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry:n (KYT) Välittäjä-hanke.

Hankkeet ovat osa Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa 2007-2013 kehittämisohjelmaa (KEVÄT). Rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Keski-Suomen kunnat.

ToivonAskel-hanke on pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu kokonaisvaltaisesti eheyttävä matalan kynnyksen työtoiminnan hanke.

Kuntouttavaan työtoimintaan pääsee Joutsan kunnan sosiaalitoimen ja Työ- ja elinkeinotoimiston kautta ohjattuna tai ottamalla yhteyttä hankevastaavaan.

Mukana Toivon Askeleessa voi olla 3-12 kk.

Yhteiskunta muodostuu yksilöiden muodostamasta ketjusta. Ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Heikoimman lenkin vahvistaminen on kaikkien yhteinen etu.

Pitkään jatkuneen työttömyyden ja syrjätymisen lamaannuttavat vaikutukset ulottuvat yksilön itsensä lisäksi laajalti perheeseen ja lähipiiriin, jopa sukupolvelta toiselle.

Elämästä uudelleen kiinni saaminen vaatii aikaa ja kokonaisvaltaista tukea.

Oman elämän merkityksellisyyden löytyminen on Askel kohti Toivoa.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.kyt.fi/valittaja/toivonaskel.html

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Nina Siitari

Yhteyshenkilön organisaatio

Joutsan Päiväkeskusyhdistys ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

ninasiitari@suomi24.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen kunnat, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Välitän-hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.10.2008

Päättymisaika

31.12.2010

Projektin kuvaus

Välitän –hanke käynnistettiin vuoden 2008 loppupuolella. Varsinaiseen toimintaan ryhdyttiin vuoden 2009 alussa. Hankkeen toteuttajana toimii 4H-yhdistys, hallinnoijana Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry ja rahoittajana ESR ja Keski-Suomen Ely-keskus yhdessä keskisuomalaisten kuntien kanssa.

Hankkeen tehtävä on löytää 17–25 –vuotiaat hankasalmelaiset työttömät, koulunsa keskeyttäneet tai vailla opiskelupaikkaa olevat nuoret.

Hankkeen tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin kehittäminen, tukeminen työnhaussa ja työllistymisen tiellä. Lähtökohtana ovat nuoren omat tarpeet. Toimintoina ovat yksilö- ja ryhmäprosessit sekä toimintapäivät.

Tavoitteena on ollut saavuttaa 15 nuorta hankkeen kautta. Tällä hetkellä nuoria on mukana 19. Nuorten kanssa on hoidettu asuntoasioita yhdessä, ohjattu harrastuksiin, työnhakuun, opiskelemaan, juteltu, kuunneltu, kyselty ja etsitty ratkaisuvaihtoehtoja. Hanke jatkaa toimintaansa vuoden 2010 loppuun saakka. Jatkorahoitusta selvitellään kevään 2010 aikana.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://hankasalmi.4h.fi/hankkeet/valitan/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sirkka Suomäki

Yhteyshenkilön organisaatio

Hankasalmen 4H yhdistys

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sirkka.suomaki@hankasalmi.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Välityömarkkinat, työnhakijan ammatilliset polut

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.06.2008

Päättymisaika

31.05.2011

Projektin kuvaus

Projektin päämääränä on projektiin osallistuvien työttömien työnhakijoiden ja palkkatukityössä toimivien parempi työllistyminen avoimille työmarkkinoille.

Projektin tavoitteena on
1.lisätä työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille ammatillista osaamista lisäämällä.
2.vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä
3.lisätä palkkatuetun työn vaikuttavuutta työllistymiseen liittämällä palkkatukeen ammatillisen osaamisen tavoitteellinen kehittäminen

Projektin tuloksena on
1. Työnhakijoiden ammatillista osaamista ja työkykyisyyttä on arvioitu ja dokumentoitu
2. Palkkatukityössä toimivien ammatillista osaamista on arvioitu ja dokumentoitu
3. Työnhakijoiden ammatillinen osaaminen on lisääntynyt
4. Palkkatukityössä toimivien ammatillinen osaaminen on lisääntynyt
4. .Työnhakijoista 60 työllistyy avoimille työmarkkinoille
5. Työnhakijoista 100 suorittaa ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osan.
6. Yritykset ja muut organisaatiot ovat saaneet työntekijöitä
7. Ammatillisen osaamisen kehittäminen on liitetty osaksi tuettua työllistämistä
8. Ammatillinen aikuiskoulutus on aktiivinen toimija välityömarkkinoilla


Projektin toimenpiteet:
1.Ohjauspalvelutiimien muodostaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen
2.Työnhakijoiden terveydentilan arviointiin ohjaaminen
3.Työnhakijan ja palkkatukityössä toimivan ammatillisen osaamisen arviointi
4.Työpainotteisten Aikuinen takaisin työelämään -ohjaavien koulutusten toteuttaminen
5.Ammatillisen osaamisen kehittymiseen tähtäävien koulutusten toteuttaminen
6.Työskentelyolosuhteiden ja työttömien työkyvyn yhteensopivuuden tukeminen
7.Projektiin osallistujan ohjaaminen ammatillisen polun rakentamisessa.
8.Ammatillisen aikuiskoulutuksen toimintamallien kehittäminen
9.Ammatillisen osaamisen kehittämisen tuominen osaksi välityömarkkinoiden toimivuuden lisäämistä.

Projektin välittömään kohderyhmään kuuluvat:
1. Välityömarkkinoiden kohderyhmä =rakenteelliseen työttömyyteen luettavat hlöt; pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset ja henkilöt joiden työttömyys uhkaa pitkittyä.
2. Palkkatukityössä tai työelämävalmennusjaksolla toimivat työntekijät

Projektia toteuttavat:
Hallinnoija ja toteuttaja: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, aikuisopisto
Osatoteuttaja: Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.jao.fi/?deptid=15478

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Vuokko Joutsen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

vuokko.joutsen@jao.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, työssä olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Nuoret työhön ja kouluun - osaavaa työvoimaa työnantajille

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.03.2010

Päättymisaika

28.2.2013

Projektin kuvaus

Kuluvasta lamasta aiheutunut nuorten voimakkaasti kasvanut työttömyys on polttava ongelma Vantaalla aivan kuin koko maassakin. Nuorten työttömyys on yli kaksinkertaistunut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja työttömyyden arvioidaan yhä nousevan. Ilman tehostettuja toimenpiteitä on vaarana että osa nyt työttömäksi jäävistä nuorista syrjäytyy pysyvästi ja heistä muodostuu pohja uudelle rakennetyöttömyydelle.

Hankkeen yhtenä painopisteenä on syvennetty yritysyhteistyö, jolla edesautetaan työttömien nuorten pääsyä työmarkkinoille ja etsitään oikeita käytänteitä muutaman vuoden kuluttua seuraavan työvoimapulan aikana sovellettaville toimenpiteille. Tarkastelun kohteena on viranomaisten hallinnollisten prosessien kehittäminen virtaviivaisemmaksi sekä ennakoinnin, tiedonkulun ja konkreettisten yhteistyömuotojen kehittäminen työnantajien ja työllisyystoimijoiden välillä.

Hanke ehkäisee uuden pitkäaikaistyöttömyyden tai nuorten muiden ongelmien syntyä organisoimalla työttömiä nuoria tehostetusti erilaisiin toimenpiteisiin. Vantaan 1401 työttömästä nuoresta (tammikuu 2010) noin puolet on ilman ammatillista koulutusta. Näiden osalta selkeä päätavoite on työharjoittelu, oppisopimus, työvoimapoliittinen koulutus tai normaali koulutus. Muiden osalta tavoitteena on avoimet työnmarkkinat, tuetut työmarkkinat, jatkokoulutus, työharjoittelu tai yrittäjäksi ryhtyminen.

Hankkeessa yhtenä kokonaisuutena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen nuoriin kohdistuvien työllisyyspalvelujen kehittämisessä tuomalla esiin toiminnallisen tasa-arvon ja sukupuolivaikutusten arvioinnin näkökulmaa hankkeessa ja sitä sivuavissa toiminnoissa. Suvausta mallinnetaan mm. tietotuotannossa, palvelujen kohdentamisessa ja laadussa sekä ammatillisen segregaation vähentämisessä.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;115110;114852;121323

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anne Matilainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Vantaan kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anne.matilainen@vantaa.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Uudenmaan ELY, nuoret, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat, koulutustieto, työelämätieto, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2010, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Step Up

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.10.2008

Päättymisaika

31.12.2013

Projektin kuvaus

Työuran muutostilanteissa olevat työnhakijat tarvitsevat ammatillisia ohjaus- ja koulutuspalveluja löytääkseen oman työuran/ kouluttautuessaan sekä työllistyäkseen ammattialoille, jossa tarvitaan työvoimaa ja johon hakijan osaaminen/taidot soveltuvat. Step Up -projektissa haetaan yhteistyössä TE-toimistojen kanssa ratkaisua työllistymistä ja koulutusta edistävän työvoiman syöttöliikenteen kehittämiseksi ja juurruttamiseksi alueelle projektirahoituksen päätyttyä. Työuran muutostilanteissa tapahtuva ura- ja opinto-ohjaus auttaa työnhakijoita tekemään mielekkäitä ja itselleen soveltuvia uravalintoja ja ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Muutosvaiheen tehokas ohjaus turvaa myös osaltaan alueen osaavan työvoiman saatavuuden jatkossa. Projektissa kiinnitetään erityistä huomiota syvennettyyn ohjaustyöhön, jota toteutetaan työnhakijoiden urasuunnittelun hakevan vaiheen aikana sekä tarpeen mukaan myös työvoimapoliittisten toimenpiteiden aikana. Ohjaustyön keskiössä on pedagoginen työote, opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen palvelut sekä TE-toimistojen tärkeä rooli työvoiman syöttöliikenteen koordinoijana.



Projektissa kiinnitetään huomiota varhaiseen ennakointiin siten, että työttömyyteen puututaan varhaisessa vaiheessa. Projektin kohderyhmään kuuluvat mm. juuri työttömäksi työnhakijaksi tulleet henkilöasiakkaat; ammatinvaihtajat, pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamat sekä myös vaikeasti työllistyvät työnhakijat.

Projektin tuloksena kehitetään yhteistyössä TE-toimistojen ja koulutusorganisaatioiden yhteinen palvelumalli jonka on tavoitteena jäädä pysyväiseksi toiminnaksi alueella projektin päättymisen jälkeen. Tämä tulee vaatimaan koulutusorganisaatioiden ja työhallinnon sitoutumista toiminnan jatkamiseen. Projektin tuloksena on toimivan syöttöliikenteen mallintaminen ja käyttöönotto. Toimiva syöttöliikenne palvelee erilaisia työnhakija-asiakkaita ja yrityksiä, eli koko alueen kehittymistä ja työllisyyttä.



Toimenpiteet:

1.)Yksilöllinen palvelutarvearviointi,

- urasuunnittelu: koulutus- ja työvaihtoehdot

- soveltuvuuden arviointi

- osaamisen arviointi

- työn vaativuuden ja osaamisen vertailu & arviointi

- oppimisvalmennus

- työllistymiskyvynarviointi

2.) Palvelutarvearvioinnin jälkeen asiakas voi edetä

- suoraan töihin

- yhteishankintakoulutukseen/ yhteishankintakoulutukseen valmentavaan koulutukseen

- ammatilliseen koulutukseen

- yksilöllisesti räätälöityyn/täsmäkoulutukseen

- eri ammattialoille valmentaviin koulutuksiin

- koulutuskokeiluihin

- työllistävien alojen infoihin

- vaihtovalmennukseen

- palkkatukityöhön

- työnhakuvalmennukseen tai työkokeiluun

- kuntouttavaan vaihtoehtoon, työkykyisyyden ollessa matala

3.) Tavoite on suora työllistyminen tai erilaiset koulutusväylät, siten että vaje osaamisessa päivitetään tarkoituksenmukaisella koulutusinterventiolla.

4. Ohjaus kulkee koko prosessin ajan palvelutarvearvioinnista työllistymiseen, hakijan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S10564

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sirpa Salo

Yhteyshenkilön organisaatio

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä / Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sirpa.salo@kpakk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Pohjanmaan ELY, aikuiset, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

HAAVI - Henkilökohtaisen aktivointipalvelun kehittämishanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.05.2009

Päättymisaika

31.12.2012

Projektin kuvaus

HAAVI - projekti toimii Etelä-Pohjanmaalla alueellisena heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia edistävänä resurssikeskuksena. Projektissa toteutetaan aktivointi - ja työvalmennusyksikön perustaminen, joka toimii keskipisteenä toiminnalle. Resurssikeskus HAAVIn tehtävänä on luoda malli ja ympäristö toiminnalle, jossa heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt saavat räätälöityä ja joustavaa palvelua työllistymisensä edistämiseksi. Projektissa ja sen sidosryhmissä on käytössä työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, sosiaaliset yritykset, työvalmentajien palvelut ja työpankin palvelut. Työvalmentajapalvelua kehittämällä ja uusia työvalmentajia kouluttamalla varmennetaan, että työvalmentajapalvelua on saatavissa kaikissa Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa. Työvälineinä projektissa käytetään mm. resussikeskuksessa toimivien työvalmentajien ammattitaitoa ja työvalmennuksen asiakashallintajärjestelmää. Projektin tuloksina kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymismahdollisuudet paranevat. Löydetään yksilöllinen, paras mahdollinen ratkaisu ja toimenpiteet osallistujien työllistymisen kannalta. Ehkäistään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjätymistä. Lisätään vajaakuntoisten tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvaihtoehtoja. Luodaan yhteistyöverkosto (yrittäjät, viranomaiset, kunnat ja muut toimijat) projektin toiminnan tueksi. Kehitetään palveluyhteistyötä ja - verkostojen poikkihallinnollista sekä viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä (esimerkiksi työllistettävien ohjautuvuus palveluihin). Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kumppanuutta. Luodaan uusia työllistymismahdollisuuksia (esimerkiksi uudet sosiaaliset yritykset, aktivointipalvelu, pysyvä työvalmentajapalvelu) koko projektin toiminta-alueen kattavaksi. Projekti tekee tiivistä yhteistyötä työvoimaviranomaisten, muiden työllisyyttä edistävien projektien, kuntien sosiaalitoimien sekä muiden toimijoiden kanssa, jotka toimivat työllistymisen ja työllistymisen tukipalvelujen parissa. Projektin laadullisena tavoitteena ja vaikutuksena kohderyhmään on etsiä mahdollisimman pysyvä pitkäkestoinen ratkaisu toiminta-alueen vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen, joko työllistymisen, palkkatuen, aktivoinnin, valmennuksen tai muun työvoimapoliittisen keinon avulla. Projektissa pyrkimys on työllistymiseen, mutta tarpeen mukaan osallistujlle voidaan räätälöidä em. keinoista henkilökohtainen työllistymisen esteiden poistamiseen johtava ratkaisu tai jopa eläkkeelle siirtymiseen johtava ratkaisu. Toimintaympäristön kannalta syntyy uusia työpaikkoja sekä avoimille työmarkkinoille että sosiaalisiin yrityksiin. Lisäksi saadaan tietoa osallistujien työkyvystä. Projektin jälkeen tavoitteena on se, että palvelua voidaan tuottaa kustannustehokkaasti projektin hallinnoijan oman palveluna. Projektin henkilöstö osallistuu aiheeseen liittyviin koulutus- ja tiedotustilaisuuteen sekä verkostoitumistapahtumiin kotimaassa ja ulkomailla.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.epsospsyk.fi/tyollistymispalvelut.html

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Virpi Aralinna

Yhteyshenkilön organisaatio

Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

virpi.aralinna@epsospsyk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Etelä-Pohjanmaan ELY, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, työttömät, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

ONNI - osaan, opin, onnistun -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2009

Päättymisaika

30.04.2011

Projektin kuvaus

ONNI - osaan, opin, onnistun - Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja työllistymisen tukeminen-hanke

Salon seudulla asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä - Salon kaupungissa maahanmuuttajien osuus on lähes 5 prosenttia väestöstä. Suuren maahanmuuttajamäärän takia seudulla kaivataan lisäresursseja maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontatyön, sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmien kehittämiseen.

Seudulla on tarvetta parantaa ja kehittää osaamisen tunnistamista, yksilöllistä kieli- ja ammattiopintojen suunnittelua, yhdistämistä ja toteuttamista sekä työllistymisen tukemiseen ja työssä pysymiseen liittyviä menetelmiä ja työkaluja. Työperäinen maahanmuutto asettaa seudulla maahanmuuttajatyötä tekeville haasteita. Haasteita kohdataan myös Salon seudun aikuisopistossa, joka on seudun merkittävin kotoutumiskoulutusta ja aikuisten ammatillista koulutusta järjestävä oppilaitos.

Seudulla on ollut viime vuosina paljon työpaikkoja, mutta myös paljon työttömiä maahanmuuttajia. Syksyllä 2008 avoimia työpaikkoja on edelleen enemmän kuin syksyllä 2007, mutta suunta on laskeva. Myös työttömien työnhakijoiden määrä on kasvussa. Tukea ja kehittämistyötä tarvitaan hyvänkin työllisyystilanteen aikana, samoin nyt. Seudulla on tarvetta kehittää maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja lisäämiseen liittyviä menetelmiä sekä uusia polkuja työelämään. Seudulla on myös tarve kehittää yhteistyötä maahanmuuttajatyötä tekevien välillä ja lisätä laajasti monikulttuurisuuskoulutusta kotoutumisen ja työllistymisen onnistumiseksi ja nopeutumiseksi.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä, malleja ja työkaluja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen, suomen kielen ja tuen sekä ammattiopintojen yhdistämiseen ja työllistymisen ja kotoutumisen ohjaus-, neuvonta ja tukipalveluihin. Hyvien käytäntöjen jakaminen lisää seudulla maahanmuuttajatyötä tekevien osaamista. Monikulttuurisuuskoulutusta kehittämällä parannetaan seudun toimijoiden ja maahanmuuttajia työllistävien osaamista sekä lisätään työyhteisöjen monikultturisuutta.

Hankkeen tuloksena kehitetään OSAAN -salkku, joka sisältää materiaalin maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisprosessiin. Menetelmissä ja työkaluissa huomioidaan osaamisen eri alueet (yleiset taidot, sosiaaliset valmiudet, ammatillinen osaaminen ja suomen kielen taidot) sekä eri alojen osaamiseen liittyvät erityispiirteet.

Hankkeessa kehitetään OPIN -mallia, jonka tarkoituksena on helpottaa maahanmuuttajien ammattikoulutukseen pääsemistä ja opintojen edistymistä. Mallissa kehitetään ammattikielen ja ammattiopintojen yhteensovittamista sekä luodaan eri aloille uusia toiminnallisia opetusmenetelmiä. Mallissa kartoitetaan ja kehitetään maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten toteuttamista niin, että kielikoulutus ja ohjaus tukevat näyttöjen esteettömyyttä

Hankkeessa mallinnetaan ONNISTUN -työllistymisen polkua, jossa kokeillaan pilottiryhmän kanssa entistä nopeampaa kotoutumista ja työllistymistä.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.sskky.fi/aikuisopisto/projektit/onniosaanopinonnistun/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Reija Kiviluoto

Yhteyshenkilön organisaatio

Salon seudun aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

reija.kiviluoto@sskky.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

OSAAN, siksi työllistyn

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2010

Päättymisaika

31.12.2014

Projektin kuvaus

OSAAN, siksi TYÖLLISTYN -hanke on ELY-keskuksen rahoittama, Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoima nelivuotiseksi suunniteltu hanke ajalle 1.8.2010–31.12.2014. Hankkeen kesto riippuu jatkorahoituksesta, jota haetaan vuosittain. Hankkeen tavoitteena on työllistymisen tukeminen tarvelähtöisesti. Hankkeessa pyritään kehittämään ja vahvistamaan osallistujien työvalmiuksia ja ammatillista osaamista.

Hanke on suunnattu pääosin sellaisille alle 25(30)-vuotiaille nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä, poislukematta Jyväskylän työssäkäyntialueen muita työttömiä. Hankkeeseen ohjaudutaan Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston ja Jyväskylän työllistämispalveluiden kautta. Rekrytointi tapahtuu tarpeen mukaan ympäri vuoden.

Osallistujat aloittavat noin kuukauden kestävällä työelämävalmennusjaksolla (TEV), jonka aikana tutustutaan työelämään Jyvälässä. Jakson tarkoituksena on päivittää osallistujien työ- ja toimintakyvyn tilanne, työllistymisedellytykset sekä laatia alustava ammatillinen jatkosuunnitelma. TEV-jakson tavoitteena on osallistujan ohjautuminen työsuhteeseen Jyvälään, avoimille työmarkkinoille tai hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen.

Hankkeen toiminta on työvalmiuksien ja ammatillisen osaamisen vahvistamista henkilökohtaiset tarpeet huomioiden. Työstä saatavaa oppia tuetaan monitahoisilla koulutuksilla, joihin osallistutaan sekä työ- että omalla ajalla. Jokaiselle osallistujalle laaditaan työllistyn -suunnitelma, jota toteutetaan määrätietoisesti. Tätä toimintaa tehdään osallistujien realistisiin tulevaisuuden tavoitekuviin pohjautuen.

Osallistujia tuetaan myös osallistumaan omaehtoiseen koulutukseen. Jyvälässä koulutusta tarjoavat kansalaisopisto ja Avartti-ohjelma. Jokainen hankkeeseen osallistuva saa tukea ja ohjausta jatkotyöllistymisessään ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessaan. Hanke järjestää koulutuksia ammatillisen kasvun ja elämänhallinnan tukemiseksi.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://jyvala.fi/index.php?page=hankkeet-ja-projektit

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anne Nuutinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyvälän Setlementti ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anne.nuutinen@jyvala.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen ELY, aikuiset, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2010, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

NEO-SELMA Verkkopalvelut maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelujen tukena -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2009

Päättymisaika

31.03.2011

Projektin kuvaus

NEO-SELMAn kohderyhmiä ovat pääkaupunkiseudun maahanmuuttajat, työntekijät erityisesti maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluissa sekä maahanmuuttajakoulutuksen järjestäjät.

Hankkeessa uudistetaan pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien suomen kielen koulutustiedotukseen erikoistunut verkkopalvelu. Alunperin vain työntekijöille suunnattu Seudullisen monikulttuurisen tietopalvelukeskus Selman verkkopalvelu www.selma-net.fi ei enää vastaa koulutustiedotuksen osalta ohjaus- ja neuvontatyön tarpeita eikä suomenkielinen palvelu sovellu maahanmuuttajatiedotukseen.

Hanke tuottaa monikielisen (suomi-englanti-venäjä), koulutustiedotuksen verkkopalvelun, joka on suunnattu maahanmuuttajille ja ohjaus- ja neuvontatyössä toimiville. Palvelu suunnitellaan yhteistyössä sidos- ja kohderyhmien kanssa. Sen sisällöt ja toiminnallisuudet tukevat myös muuta monikulttuurisuus- ja maahanmuuttotyötä sekä seudun koulutusohjauksen kokonaisuutta.

Hankkeen tuotteet
1. Maahanmuuttajille ja työntekijöille suunnattu, pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien koulutustiedotukseen erikoistunut monikielinen verkkopalvelu (suomi, englanti, venäjä)
2. Verkkopalvelusta kertova esite (suomi, englanti, venäjä)

Hankkeen hyödyt
Riittävä suomen kielen taito on useimmilla aloilla välttämätön edellytys maahanmuuttajien työllistymiselle. Koulutuksella saavutettu suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen ymmärtäminen edistää työllistymistä ja kotoutumista.

Hankkeessa luodaan pääkaupunkiseudun tarpeita vastaava työkalu maahanmuuttajien koulutustiedotukseen ja koulutusohjaukseen. Tehostuva koulutusohjaus parantaa maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyä. Uudistettu koulutustietopalvelu tukee pääkaupunkiseudun ohjausjärjestelmän kehittymistä. Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajakoulutukseen erikoistunut palvelu jää Infopankki-toimituksen ylläpitoon.

Lisätietoa NEO-Selma-hankkeesta:
www.selma-net.fi (1.1.1009 alkaen osa Infopankki-toimitusta)
www.infopankki.fi

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.selma-net.fi/page.asp?_item_id=1142

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Eija Kyllönen-Saarnio

Yhteyshenkilön organisaatio

Helsingin kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

eija.kyllonen-saarnio@hel.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, maahanmuuttajat, tieto- ja viestintätekniikka, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2009, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Pro-Paja -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.11.2008

Päättymisaika

30.04.2011

Projektin kuvaus

Pro-Paja, aikuisten työpaja Porvoossa

Kohderyhmä on Itä-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston alueen yli 25-vuotiaat, vaikeasti työllistyvät (lyhyen aikaa työttömänä olleet ja pitkäaikaistyöttömät).

Keskeinen tuote on hankkeeseen osallistuvien tahojen:
- Porvoon kaupunki
- työ- ja elinkeinotoimisto
- työvoiman palvelukeskus
- Porvoon suomalainen seurakunta
- talousalueen yritykset
- Edupoli
poikkihallinnollisen yhteistyömallin kehittäminen, välityömarkkinoiden luomiseksi.

Pajassa on tilaa kahdellekymmenelle henkilölle kerrallaan. Paja-aikaa on puoli vuotta/ hlö.
Pajassa tehdään jokaiselle yksilöllinen alkukartoitus ja henkilökohtainen suunnitelma.
Kyseistä suunnitelmaa toteutetaan ammattitaidon parantamiseksi ja työllistymisen saavuttamiseksi.

Pajan toiminta tulee painottumaan erilaisiin puutöihin; huonekalujen ja rakenneosien korjaus- ja kunnostustöihin. Pajassa tehtävät työt ja projektissa toteutettavat koulutukset ovat linkitetty työelämään siten, että pajalaiset saavat kosketuksen työmarkkinoihin jo pajassa ollessaan.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.edupoli.fi/propaja/index.asp?bid=92&book=ProPaja&id=599&kat=Etusivu

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Timo Pitkänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä/Edupoli

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

timo.pitkanen@edupoli.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

TASSU - Tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2008

Päättymisaika

29.02.2012

Projektin kuvaus

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa yksi keskeisistä yhteiskuntapoliittisista tavoitteista, sillä Suomen työmarkkinat ovat edelleen sukupuolen mukaan eriytyneet. Muita tasa-arvon haasteita ovat mm. naisten ja miesten välinen palkkaepätasa-arvo, perhevapaiden epätasainen jakautuminen vain naisille ja naisten vähäinen määrä johtavissa asemissa.

TASSU -hankkeen yleisenä tavoitteena on vähentää vertikaalista ja horisontaalista segregaatiota. Tarkoituksena on vahvistaa miesvaltaisilla aloilla asiantuntijatehtävissä toimivien naisten sekä vastaavissa asemissa naisvaltaisilla aloilla toimivien miesten valmiuksia toimia sukupuolen mukaan eriytyneissä työtehtävissä ja -paikoissa sekä valmentaa heitä esimiestehtäviin. Hankkeeseen liittyy uraohjausta miesvaltaisilta aloilta valmistuville naisille. Hanke tähtää sukupuolten tasa-arvon edistämiseen sukupuolirakenteeltaan vinoutuneissa työpaikoissa ja tukee yhdenvertaisia uramahdollisuuksia, samapalkkaisuutta, uralla etenemistä, työn vaativuuden kasvua, osaamisen kehittymistä sekä työhyvinvoinnin kehittymistä.

TASSU -hanke on koulutusprojekti, joka jakautuu kolmeen osioon: ennen ammatinvalintaa tapahtuva ohjaus, uraohjaus sekä esimies- ja tasa-arvovalmennus työelämässä.

Ennen ammatinvalintaa tapahtuva ohjaus on suunnattu erityisesti perus- ja toisen asteen opoille, opettajille ja oppilaille. Sen tavoite on tukea sukupuolisensitiivistä oppilaanohjausta ja tehdä oppilaille ja heidän vanhemmilleen tunnetuksi ns. rohkeita uravalintoja. Toimenpiteinä ovat koulutukset, infotilaisuudet, workshop-työskentely, seminaarit ja vertaisryhmäoppiminen.

Uraohjauksen keskeiset toimenpiteet ovat koulutus- sekä ohjaustilaisuuksien järjestäminen miesvaltaisten alojen naisopiskelijoille, tavoitteena vahvistaa naisopiskelijoiden itseluottamusta hakeutua oman alan töihin. Naisopiskelijoiden työnhaun ja oman osaamisen markkinoinnin aktiivinen kehittäminen on kantavana teemana läpi toimenpiteiden. Lisäksi hankkeen aikana järjestetään alumnitoimintaa ja kehittää kontakteja työelämään.

Asiantuntijasta esimieheksi -osion keskeiset toimenpiteet ovat esimiesvalmennuksen ja tasa-arvokoulutuksen tarjoaminen ensisijaisesti miesvaltaisten alojen asiantuntijatehtävissä toimiville naisille, tarkoituksena helpottaa heidän urallaetenemistään. Koulutuksen ja konsultoinnin aiheina ovat erityisesti esimiestyön haasteet segregoituneissa työyhteisöissä. Myös muita esimiestyön osa-alueita käsitellään koulutuksen aikana (mm. esimieheksi kasvaminen, esimiehen rooli ja tehtävät, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä esiintymis- ja neuvottelutaidot). Tasa-arvokoulutuksen tavoitteena on lisätä työpaikkoilla tasa-arvotietoisuutta ja tukea tasa-arvosuunnitelmien toteutumista.

Koulutus- ja konsultointitoimenpiteiden lisäksi hanke edistää myös verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen levittämistä.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.lamk.fi/tassu/index.html

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjut Villanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu,

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjut.villanen@lamk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, nuoret, aikuiset, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, naiset, miehet, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Reinot ja Ainot hyvinvointialalle

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2011

Päättymisaika

31.12.2012

Projektin kuvaus

Projektin kohderyhmänä ovat:

a) Etelä-Pohjanmaan työttömät / työttömyysuhanalaiset teollisessa työssä, kuljetus- tai rakennusalalla tms. miesvaltaisella alalla työskennelleet miehet, jotka ovat kiinnostuneita ja motivoituneita hakeutumaan hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja ammatteihin.

b) Etelä-Pohjanmaan miesvaltaisilla aloilla työskennelleet työttömät tai työttömyysuhanalaiset naiset, jotka ovat kiinnostuneita ja motivoituneita hakeutumaan hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja ammatteihin.

c) Hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan työyhteisöt, jotka tarjoavat projektin osallistujille mahdollisuuden tutustua ja perehtyä ko. toimialaan sekä hankkia siitä työkokemusta ja osaamista esim. työssä oppimispaikka, työpaikka, oppisopimus tms.

Projekti jakautuu kahteen vaiheeseen:
I Esiselvitysvaiheeseen, jossa yhdessä TE-toimistojen kanssa kartoitetaan miesvaltaisten alojen työttömät / työttömyysuhanalaiset hakijat potentiaalisten osallistujien tunnistamiseksi ja käynnistetään haku hankkeeseen. Lisäksi kartoitetaan perusturvapalvelujen kanssa nykyiset henkilöstömäärät ja eläköityvät sote-alalla sekä tulevan henkilöstömäärän tarve.

II Mahdollisiin koulutus- ja kehittämistoimiin vaiheen I pohjalta.

Projekti tukee ja edistää miesvaltaisten alojen työttömien ja työttömyysuhanalaisten hakijoiden ammatinvaihtoa hyvinvointialalle, erityisesti sosiaali- ja terveysalalle. Osallistujat perehtyvät työn luonteeseen saaden kokonaisvaltaisen kuvan sote- ammattialan vaatimuksista, osaamistarpeista ja soveltuvuudestaan ammattiin.

Projektin tuloksena työttömien tai työttömyysuhanalaisten miesten ja osin myös naisten työllistyminen, urakehitys ja osaamistaso kohoavat. Samalla projekti vastaa hyvinvointialan henkilöstö-ja työvoimatarpeeseen.

Osallistujista arviolta 90 % työllistyy tai sijoittuu muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen esim. koulutukseen.

Projektin aikana syntyy miesten ammatinvaihtoa ja tasa-arvonäkökulmaa tukeva toimintatapa koskien mm. hyvinvointialan koulutusten suunnittelua, ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä rekrytointia. Merkittävä tulos on asenteiden muuttuminen eri osapuolten kesken koskien miesten kykyä ja osaamista toimia hyvinvointialan ammateissa.

Projekti luo hiljaisen tiedon siirtämistä ja tasa-arvoa tukevan "Senior Reino ja Aino" -opiskelijan ohjaus- ja mentorointisuunnitelman ja toimintamallin, jossa työyhteisön kokenut nais- ja miestyöntekijä mentoreina ohjaavat alalle opiskelevaa henkilöä.

Projektin avulla kehitetään ammatinvaihtajien ammatillisen kehittymisen ja ohjauksen tukemiseen uusia toimintatapoja. Hankkeessa pilotoidaan mm. e-työssä oppimisen ohjauksen kokeilumalleja, joita voidaan hyödyntää jatkossa muissakin koulutuksissa.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.seduaikuiskoulutus.fi/Suomeksi/Projektit/Reinot_ja_Ainot.iw3

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Paula Mäki-Annala

Yhteyshenkilön organisaatio

Sedu Aikuiskoulutus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

paula.maki-annala@sedu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, työssä olevat, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Kaakkois-Suomessa

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2008

Päättymisaika

31.03.2010

Projektin kuvaus

Taustaa ja perustelu
Kaakkois-Suomi on yksi keskeinen maahanmuuttoalue Suomessa. Maahanmuuton taustat, kansallisuuksien kirjo ja äidinkielien runsaus asettaa haasteita palvelurakenteille. Maahanmuuttajien kotoutumisen tuki vaatii monien toimijoiden yhteistyötä. Säädösten kautta työvoimatoimistot ja kuntien sosiaalitoimi on keskeisessä roolissa. Muita tärkeitä toimijoita ovat mm. oppilaitokset ja työelämän edustajat. Yhteistyön syventäminen, nykyisen osaamisen hyödyntäminen sekä tulevaisuuden haasteita ennakoivien mallien kehittäminen on tärkeää. Suunnitelmallisella alkuvaiheen ohjauksella ja neuvonnalla, osaamisen kartoituksilla ja maahanmuuttajien tarpeita vastaavilla palvelupaketeilla (kotoutumispolkujen henkilökohtaistamisella) voidaan vaikuttaa sekä kotoutumis- että työllistymisprosessien nopeutumiseen. Näin edistetään maahanmuuttajien asettumista uuteen asuinkuntaan ja sopeutumista suomalaiseen elämänmenoon - sekä tuetaan työikäisten maahanmuuttajien mahdollisuuksia elää itsenäisesti toimeentulevina kuntalaisina.

Kohderyhmä
Ensisijainen kohderyhmä on Kaakkois-Suomeen saapuvat ja siellä asuvat maahanmuuttajat. Hanke kohdistuu lisäksi alueen viranomaisiin, palvelujen tuottajiin, yrityksiin, yhdistyksiin ja järjestöihin.

Tavoitteet ja arvioidut tulokset
1. maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontatyön kaakkoissuomalainen asiantuntija- ja kehittämisverkosto
2. kaakkoissuomalainen maahanmuuttajien kotoutumista tukeva alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan malli ja sen paikalliset sovellukset
3. kotoutumissuunnitelmatyön, osaamiskartoitusten ja kotouttamisen seudulliset palvelupaketit (kotoutumispolkujen henkilökohtaistaminen)
4. ehdotus henkilökohtaisia neuvontapalveluja tukevaksi kaakkoissuomalaiseksi verkkopalveluksi internetissä

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S10042

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marja-Liisa Grönvall

Yhteyshenkilön organisaatio

Kotkan kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marja-liisa.gronvall@kotka.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

PALO-hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

15.09.2008

Päättymisaika

31.12.2011

Projektin kuvaus

Hankkeen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista sekä edistää kotouttavien toimenpiteiden nopeaa aloitusta ja yhteensovittamista asiakasnäkökulmasta käsin. Kyseessä on jo olemassa olevien palveluiden kehittäminen ja kokoaminen yhteen sekä uusien palvelumuotojen luominen. Hankehakemuksen mukaiset toimenpiteet tukevat Turun kaupungin kotouttamisohjelmaa (Kv 12.2.2007) sekä Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Kotouttamisohjelman painopisteenä on erityisesti maahanmuuttajien alkuvaiheen kotouttamiseen panostaminen ja siinä yhteistyö työvoimatoimiston ja kaupungin välillä sekä palveluohjauksen keskittäminen ja hallintokuntien tarjoamien täydentävien palvelujen sitominen siihen. Hankkeen tuloksena maahanmuuttaja-asiakkaan palvelujen saatavuus paranee, viranomaistyö helpottuu ja tehostuu, nykyinen eri toimijoiden palvelujentarjonta saadaan kokonaisuutena hallintaan sekä maahanmuuttajien pysyvä työllistäminen mahdollistetaan. Hankkeen tehtävänä on edistää toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta keskittämällä olemassa olevia palveluja ja prosesseja yhteen. Hankkeen tuloksena toimeentulotukimenoissa saavutetaan säästöjä.

Kyseessä on laaja toimintojen kehittämishanke, joka on vaiheistettu ja koottu kolmeksi osioksi - Ohjuri, Infotori ja Testori. Vuonna 2009 keskitytään toiminnan suunnitteluun maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumisen ja palveluohjauksen sekä matalan kynnyksen neuvontapalveluiden osalta. Loppuvuonna 2009 on tarkoitus käynnistää kielitaidon ohjaus- ja kartoitustoiminta.
Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä on hyväksynyt Palo-hankkeen asettamispäätöksen muutosehdotuksen henkilöstön työajan osalta. Päätöstä on muutettu siten, että hankkeen projektipäällikkö, projektikoordinaattori, kaksi suomen kielen asiantuntijaa ja vastaava neuvoja ovat kokopäiväisiä. Projektisuunnitelmassa mainitusta suunnittelijan palkkaamisesta on luovuttu, jol-loin hankkeen kokonaiskustannukset eivät muutu. Hankkeeseen varataan resursseja kielitaidon kartoitukseen ja testaukseen. Tässä projektihakemuksessa kielitaidon kartoitus- ja testaus on merkitty palkkakustannuksiin, ei palvelujen ostot-kohtaan. Matalan kynnyksen neuvontapisteen henkilökunta hankitaan pääasiassa ostopalveluna maahanmuuttajajärjestöiltä.

ESR-ohjelman yksi keskeisimmistä periaatteista on, että sen myöntämin varoin kehitetään uusia ja innovatiivisia toimintamuotoja, joista tulisi pysyviä työkäytäntöjä. Hakemuksen jättämisellä Turun kaupunki sitoutuu rahoittajalle määrällisten tavoitteiden saavuttamiseen ja tuottamaan sellaisia palveluohjauksen toimintamalleja, jotka hyödyntävät ennen kaikkea Turun kaupunkia, mutta myös työvoimatoimiston kanssa tehtävää asiakastyötä. Hanke aloittaa välittömästi neuvottelut työvoima- ja elinkeinoministeriön kanssa valtion osuuden saamisesta pysyvästi kielenkartoitus- ja ohjauspalveluiden resursseihin, koska toiminta kuuluu työhallinnon palveluvalikoimaan.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=150673

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjatta Nieminen

Yhteyshenkilön organisaatio

Turun kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjatta.nieminen@turku.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Turun kaupunki, Valtio, aikuiset, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

ISOK - Itäsuomalaisen osaamisen kehittämishanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2008

Päättymisaika

30.06.2011

Projektin kuvaus

ISOK - Itäsuomalaisen Osaamisen kehittäminen on itäsuomalainen yhteistyöhanke, jota koordinoi Savon ammatti- ja aikuisopisto. Pohjois-Karjalassa hankeen toteuttajana on Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja tutkimuksesta vastaa Itä-Suomen yliopisto / Yhteistieteiden laitos Kuopion Kampus.

ISOK -hanke on jatkoa Itä-Suomen Maahanmuuttajien Osaamisen Kehittämisen Pilotti -hankkeelle (ISMO), joka päättyy vuoden 2007 loppuun. ISMO -hankkeessa tehtiin yritysten osaamiskartoituksia, koottiin ammatillisia sanastoja eri kielillä, aloitettiin kaksi tutkimusta maahanmuuttajuuteen liittyen, kirjoitettiin tutkimusraportti "Toimivan monikulttuurisen työyhteisön tunnuspiirteiden paikantaminen", luotiin ohjauksen verkkoympäristö, koottiin osaamisen tunnistamisen opas ohjaajille ja opettajille, koulutettiin ohjaajia henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen tiimoilta ja tehtiin osaamisen tunnistamista maahanmuuttajien parissa.

ISOK -hankkeen tarkoituksena on syventää ISMO -hankkeessa aloitettua työtä uuden ESR -ohjelmakauden toimintalinja 3 mukaisesti, jonka "tavoitteena on kehittää itäsuomalaisen työvoiman osaamista vastaamaan työmarkkinoiden muuttuviin tarpeita ja vastata osaamis- ja työvoimatarpeiden kohtaanto-ongelmaan sekä valmentautua muutoksiin ja edistää ammatillista liikkuvuutta. Lisäksi tavoitteena on kehittää alueellista innovaatiojärjestelmää, koulutuksen laatua ja joustavia opintoketjuja."

ISOK -hankkeen yleistavoitteet

-Mahdollistaa maahanmuuttajien joustava liikkuminen työmarkkinoilla.
-Edistää itäsuomalaisten yritysten valmiuksia toimia monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja palkata maahanmuuttajia. (Perehdytysprosessit ja osaamisen näkyväksi tekeminen, vertaismentorointimalli, osaamiskartoitukset)
-Syventää yhteistyötä itäsuomalaisten yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä ja vakiinnuttaa yhteistyökäytänteitä osaksi yritysten ja oppilaitosten päivittäistoimintoja.
-Tutkia maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja Itä-Suomen maahanmuuttajien yritystoiminnan mahdollisuuksista.
-Tukea aikuisten ohjaus- ja neuvontapisteiden toimintaa Itä-Suomessa tuottamalla prosessikuvauksia ja työkaluja. (Osaamisen tunnistamiseen ja laatuun liittyvät työkalut, verkkotyökalut, kuten Ohjauksen tietopankki, henkilökohtaistamisen ohjauksen prosessikuvaukset, jne.)
-Tukea ja tuottaa palveluita muille itäsuomalaisille maahanmuuttajia ja alhaisen koulutustason omaavia henkilöitä koskeville hankkeille. (M14, Vastaanottava Pohjois-Savo, itäsuomalaiset aikuisen ohjauspistehankkeet, Välke -hanke jne.)
-Perehdyttää koulutusorganisaatioiden opetus- ja ohjaushenkilöstöä osaamisen tunnistamiseen.
-Hankkeen toimenpiteiden kautta saatu osaaminen on siirrettävissä myös muiden haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osaamisen tunnistamisprosessiin.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

www.isok.fi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marja Vartiainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marja.vartiainen@sakky.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ELY-keskus, aikuiset, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Alpertti-projekti

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.12.2008

Päättymisaika

30.09.2013

Projektin kuvaus

Alpertti on TAO, Turun Ammattiopistosäätiön käynnistämä hanke opiskelijoiden työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi koskien erityisesti niitä opiskelijoita, joilta näyttää puuttuvan kokonaan kiinnostus tällä hetkellä opiskelemaansa ammattialaan. Projektissa pyritään auttamaan myös niitä nuoria, jotka ovat keskeyttäneet tai saaneet ammatilliset perusopintonsa päätökseen, mutta eivät ole kuitenkaan syystä tai toisesta työllistyneet opintojaan vastaavalle alalle.

Projektissa on perustettu kaksi pientä toimintayksikköä, joista toinen on oppilaitoksen sisällä toimiva ohjaus- ja tukipalveluyksikkö ja toinen oppilaitoksen ulkopuolella nuorten työpajatyyppisesti hoidettava työelämään johtava valmennusyksikkö. Ensin mainitun tahon muodostavat urakoordinaattori ja mielenterveysasioihin erikoistunut toimintakykyohjaaja jotka yhdessä perehtyvät vaikeuksissa olevien opiskelijoiden tilanteisiin ja pyrkivät omien asiantuntijaverkostojensa avulla ohjaamaan opiskelijaa tutkinnon loppuun saattamiseen omassa tai jossakin muussa oppilaitoksessa, tai sitten vaihtoehtoisesti selvittävät mahdollisuuksia siirtyä opiskelun tai työharjoittelun kautta kokonaan uudelle alalle. Ohjaustoimenpiteisssä tavoitteena on saavuttaa urasuunnitelmia vailla olevien nuorten luottamus siten, että heidät saadaan johdatettua edes lyhytaikaisiin työsuhteisiin tai mieluummin tietysti pitkän tähtäimen suunnitelmien avulla opiskeluun ja/tai pysyviin työsuhteisiin. Tukijärjestelmän perustaksi pyritään kehittämään atk-tekniikkaan pohjautuva uudenlainen syrjäytymisbarometri, jonka avulla on mahdollista tunnistaa syrjäytymisvaaraa aiheuttavat tekijät entistä nopeammin ja käynnistää korjaavia toimenpiteitä juuri silloin, kun niillä voidaan olettaa olevan parhaimmat vaikutusmahdollisuudet.
Työpajatyyppisesti hoidettavan valmennusyksikön tavoitteena on tarjota vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille yksi uusi väylä suoraan työelämään. Toiminta perustuu pääasiassa työpaikoilla annettavaan työvalmennukseen ja sen jälkeiseen seurantaan ja etäohjaukseen. Työpaikoiksi on valittu ensisijaisesti sellaisia yrityksiä, joilla on arvioitu olevan tulevaisuudessakin tarvetta myös melko alhaisen koulutustason omaavista työntekijöistä. Työvalmennukseen pyritään kehittämään järjestelmällinen Exert-toimintamalli, jonka esikuvana voidaan pitää vielä muutamia vuosikymmeniä sitten vallalla ollutta toimintatapaa siirtyä oppivelvollisuuden jälkeen suoraan työelämään ja kehittää työuraa työssäoppimisen tai myöhemmin aloitettavan ammattiopiskelun avulla.
Projektin ydin on toimintaympäristön realiteetit huomioonottavassa lähestymistavassa: rajatuissa kohderyhmissä syrjäytymisvaaraan joutuneet nuoret etsitään, löydetään ja ohjataan uudelleen opiskeluun tai työelämään. Nuorille pyritään selvästi osoittamaan työelämän todelliset tarpeet ja niiden mukana tulevat mahdollisuudet.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.alpertti.fi/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaakko Lainio

Yhteyshenkilön organisaatio

TAO, Turun Ammattiopistosäätiö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaakko.lainio@taos.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Varsinais-Suomen ELY, nuoret, aikuiset, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

OPI, VIIHDY, VALMISTU -ohjaus- ja tukipalvelujen toimintamalli-projekti

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.01.2011

Päättymisaika

31.12.2013

Projektin kuvaus

OPI, VIIHDY, VALMISTU -ohjaus- ja tukipalvelujen toimintamalli -projekti on Vantaan kaupunki/Vantaan ammattiopisto Varian hallinnoima hanke, jonka yhteistyökumppanit ovat Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä/Koulutuskeskus Salpaus ja Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä/Koulutuskeskus Tavastia. Projektin verkostoon kuuluvat Optima kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Vantaan kaupungin Sotungin koulu ja Sotungin lukio, Vantaan kaupungin Päihdepalvelujen ehkäisevän päihdetyön yksikkö ja kolmannen sektorin toimijoita. Projekti ajoittuu vuosille 2011-2013.

Projektin tavoitteena on opiskelijan opintojen aikaisen ohjauksen, tuen ja hyvinvoinnin toimintamallin luominen siten, että opintojen keskeyttäminen vähenee, tutkinnon loppuunsaattaminen varmentuu, työllistyminen edistyy, opettajuus kehittyy ohjauksellisen pedagogiikan osalta ja opiskelijan ohjaus- ja tukipalvelut kehittyvät. Projektin toimintojen kohderyhmänä ovat hallinnoija ja yhteistyökumppani organisaatioiden opettajat ja ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstö sekä perusopetuksen opettajat ja ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstö.

Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat nivelvaiheen kehittäminen perusopetuksen ja ammatillinen koulutuksen välillä, opiskelijan opiskeluun orientoinnin ja perehdyttämisen kehittäminen eri lukuvuosina, ohjaus- ja tukisuunnitelmien päivitys/kokoaminen ja toimeenpanon edistäminen, opiskelijan työmarkkinavalmennuksen ja ura- ja rekrytointisuunnitelmatyöskentelyn kehittäminen, yhteistyön kehittäminen työ- ja elinkeinokeskusten, työ- ja elinkeinoelämän sekä kansalaisjärjestöjen kanssa, koulutusten/ vastaavien järjestäminen kehittämistoimenpiteiden mahdollistamiseksi, vertaisarviointien toteutus koulutuksen järjestäjien välillä ja työryhmätyöskentely.

Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistoimenpide on opettajavaihto. Projektissa toteutettavat koulutukset liittyvät vertaisarviointiin sekä kehittämistoimenpiteisiin osallistuvien pedagogiseen koulutukseen/ohjauksellinen pedagogiikka sekä työvalmennukseen ja ura- ja rekrytointikoulutukseen. Painotuotteiden valmistamisella tuetaan projektin tavoitteiden saavuttamista.

Projektin tuloksena on yhteistyössä kehitetty ohjaus- ja tukipalveluiden toimintamalli, joka perustuu oppimisen esteiden varhaiseen tunnistamiseen, niihin puuttumiseen ja aktiiviseen välittämiseen. Toimintamalli kehitetään projektin aikana pilotointien ja korjaavien toimenpiteiden kautta. Korjaavat toimenpiteet perustuvat opiskelijoiden ja kotiväen antamaan palautteeseen sekä
kehittämistoimintaan osallistuvien toimijoiden arvioon valmiuksiensa, ohjeistuksen, toimintakulttuurin ja johdon toiminnan kehittymisestä. Projektin toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan myös tilastoinnin avulla. Työ- ja elinkeinoelämältä, -toimistoista ja kansalaisjärjestöiltä saadaan palautetta. Keskeistä on, että opettajuus ja ohjaus- ja tukipalvelujen toiminta kehittyy.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S11674

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pekka Tauranen

Yhteyshenkilön organisaatio

Vantaan kaupunki/Sivistystoimi/Vantaan ammattiopisto Varia

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pekka.tauriainen@vantaa.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Uudenmaan ELY, nuoret, aikuiset, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.04.2008

Päättymisaika

30.06.2013

Projektin kuvaus

AIKUISKOULUTUKSEN OHJAUSPALVELUHANKE (OpinOvi Etelä-Savo) VASTAA osaltaan Etelä-Savon maakunnan aikuisväestön koulutustason ja osaamisen nostamisesta ja sitä kautta työmarkkinakelpoisuuden vahvistamisesta ja työelämän pidentämisestä. Elinkeinoelämä saa osaavaa työvoimaa. Maakunnan väestö ikääntyy voimakkaasti ja uhkana on työvoimapula. Koulutus on tärkeä työllisyyden taustatekijä. Tarvitaan joustavaa ja asiakaslähtöistä aikuiskoulutusta.

TAVOITTEENA on tarjota ja kehittää edelleen Etelä-Savoon asiakaslähtöisiä, verkostokumppanuuteen perustuvia, yhden luukun periaatteella toimivia aikuiskoulutuksen ohjauspalveluja. Palvelut toimivat sekä kasvokkaisessa kontaktissa OpinOvi -palvelupisteissä Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa että sähköisesti (kopase.fi). Lisäksi tavoitteena on nostaa aikuiskoulutustoimijoiden ohjausosaamista, lisätä ohjauksen ja koulutuksen suunnitelmallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä kehittää uusia toimintamalleja ohjaukseen ja verkostomaiseen toimintaan.

TULOKSENA alueelle syntyy aikuiskoulutuksen verkostoituneet ohjauspalvelut. Lisäksi maakuntaan saadaan koulutettuja aikuisten ohjaajia. Maakunnan väestön koulutustaso nousee ja työelämä saa osaavaa työvoimaa, koska yli organisaatiorajojen tapahtuva opintojen henkilökohtaistaminen helpottuu. Aikuiskoulutuksen imago ja kysyntä paranevat.

TOIMENPITEITÄ ovat:
- Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupunkiseuduilla toteutetaan aikuisten ohjauspalveluja, jotka ulottuvat myös muualle maakuntaan
- Kopase.fi -sähköisen ohjaustoiminnan jatkaminen
- Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin liittyvien toimintamallien kehittäminen
- Toimijakoulutukset (verkostoyhteistyöhön, ohjaukseen ja verkko-ohjaukseen liittyvät lyhytkoulutukset sekä aikuisten ohjaukseen painottunut pätevöittävä opinto-ohjaajakoulutus)
- Osallistuminen aikuiskoulutuksen opinto-ohjausta kehittävään yhteistyöhön, muiden (kansalliset ja ulkomaiset) ohjauspalveluja kehittävien ja tarjoavien toimintatapoihin tutustuminen ja niistä oppiminen

KOHDERYHMÄNÄ ovat ensisijaisesti yksittäiset aikuiskoulutuksesta kiinnostuneet henkilöt. Välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset ja työyhteisöt.

TOIMINTATAPA PERUSTUU TOIMIJOIDEN TASAVERTAISEEN KUMPPANUUTEEN. Hanke kokoaa eri organisaatioiden ja toimijoiden osaamista ja rikastaa sitä toimivassa verkostossa asiakkaan hyväksi. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä maan muiden aikuiskoulutuksen ohjaushankkeiden sekä OpinOvi -hankkeiden valtakunnallisen koordinaatioprojektin kanssa.

HANKKEEN PYSYVIÄ VAIKUTUKSIA ovat aikuisten koulutustason nousu, koulutustoimijoiden ohjauspätevyyden ja osaamisen lisääntyminen, aikuiskoulutuksen ohjauksen tason, määrän ja laadun kohoaminen, opintojen laadukas henkilökohtaistaminen, työelämän palvelumahdollisuuksien lisääntyminen ja aikuiskoulutustoimijoiden yhteinen palvelumalli.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

www.kopase.fi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Eija-Riitta Ikonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Etelä-Savon ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

eija-riitta.ikonen@esedu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Etelä-Savon ELY, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, koulutustieto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Yoyo – Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

19.10.2010

Päättymisaika

31.12.2011

Projektin kuvaus

Yoyo – Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama lukion opinto-ohjauksen kehittämishanke.
Hanke on Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteishanke, jossa on mukana yhteensä 17 pilottilukiota pääkaupunkiseudulta. Helsinki koordinoi hanketta.

Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:

* Opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelmanlaatiminen
* Koko koulun osallisuus opinto-ohjaukseen
* Lukiokoulutuksen järjestäjien ja lukioiden yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja korkea-koulujen kanssa
* Yhteistyön kehittäminen työvoimaviranomaisten kanssa
* Yhteistyön kehittäminen alueen elinkeinoelämän kanssa 

HANKKEEN TAUSTAA

Yoyo – Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama lukion opinto-ohjauksen kehittämishanke. Opinto-ohjauksen kehittämisen tarve nousi esiin lukion kehittämistyöryhmän selvityksessä (Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio/ OKM 2010:14). Kehittämisryhmän jättämässä muistiossa on kooste ehdotuksista, joissa todetaan mm.:

Opiskelijoiden tulee laatia jatko-opintoihin orientoiva henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, joka sisällytetään henkilökohtaiseen suunnitelmaan opintojen etenemisestä (opiskelusuunnitelma). Opiskelijoilla on oikeus saada ohjausta ja tukea henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa.

Lukiokoulutuksen, korkeakoulujen, työelämän ja työvoimaviranomaisten välistä yhteistyötä tulee lisätä opiskelijan jatko-opiskeluvalmiuksien parantamiseksi, työelämätietouden lisäämiseksi ja nykyistä selkeämmän näkemyksen luomiseksi jatko-opintoihin hakeutumisesta.

Yoyo -hanke on Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteishanke, jolle myönnettiin rahoitus 19.10.2010. Hankekausi jatkuu 31.12.2011 asti. Hanketta valmistelavassa kokouksessa 29.10.2010 päätettiin, että Helsinki ottaa vastuun hankkeen koordinoinnista ja hakee täyttöluvan hankkeen toimintaa organisoivaa koordinaattoria varten. Hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö 1.12.2010.


HANKEORGANISAATIO

Hankkeessa toimii kuntien edustajista koostuva ohjausryhmä, kuntien edustajista koostuva kehittämisryhmä sekä kuntakohtaiset työryhmät. Toimintaa koordinoi projektipäällikkö. Ohjausryhmässä ovat edustettuina kuntien nuorisokoulutuksen linjajohtajat sekä ruotsinkielisten edustus. Ryhmän tehtävänä on linjata hankkeen suuntaviivat ja seurata hankkeen toteutumista.

Kehittämisryhmässä on mukana kuntien hallinnon henkilöstöä, opinto-ohjaaja sekä hankkeen projektipäällikkö. Kehittämisryhmä vastaa hankkeen toiminnan suunnittelusta ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntakohtaisista työryhmistä päättää jokainen kunta itse.

Yoyo -hankkeessa on mukana yhteensä 17 pilottilukiota pääkaupunkiseudulta. Lukioista neljä on Espoosta (Espoonlahden lukio, Etelä-Tapiolan lukio, Leppävaaran lukio ja Mattlidens gymnasium), seitsemän Helsingistä (Alppilan lukio, Sibelius-lukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin luonnontiedelukio, Kallion lukio, Itäkeskuksen lukio ja Vuosaaren lukio) sekä kuusi lukiota Vantaalta (Helsinge gymnasium, Lumon lukio, Martinlaakson lukio, Sotungin lukio, Tikkurilan lukio ja Vaskivuoren lukio). Hankkeessa mukana olevissa pilottilukioissa opiskelee yhteensä n. 9060 (Espoossa n. 2000, Helsingissä 3342 lukiolaista ja Vantaalla 3717) opiskelijaa.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Laura Savolainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Helsingin kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

laura.savolainen@hel.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Uudenmaan ELY, nuoret, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Valtti – Valmis tutkinto työelämävalttina

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.10.2008

Päättymisaika

31.12.2011

Projektin kuvaus

Valtti -hanke on seitsemän korkeakoulun välinen yhteistyöhanke, jossa kehitetään opiskelu- ja uraohjausmalleja opiskelijoiden opintojen edistämiseksi sekä työllistymisen ja työelämään siirtymisen tukemiseksi sekä vahvistetaan korkeakoulujen opetushenkilökunnan ohjauksellisia taitoja ja opiskelijoiden ohjauksen asiantuntemusta, erityisinä teemoina uraohjaus ja työelämävalmennus.

Toimenpiteillä pyritään erityisesti tukemaan opiskelijoiden valmistumista ja työelämään siirtymistä sekä ennaltaehkäisemään opintojen pitkittymistä tai keskeytymistä.

Hankkeen aikana opiskelijoille tarjotaan opiskelu- ja uraryhmäohjausta, joissa käsitellään opintoihin, valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen liittyviä kysymyksiä. Opetushenkilökunnalle tarjotaan ohjauskoulutusta ja asiantuntijaseminaareja, joissa käsitellään ohjaukseen, työelämään ja työllistymiseen liittyviä teemoja..

Henkilökunnan ohjauskoulutus toteutetaan kouluttamalla ns. korkeakoulukohtaisia avainohjaajia ja tuutorohjaajia. Avainohjaajat vastaavat ohjaustoiminnan kehittämisestä, organisoinnista ja toteutumisesta koko korkeakoulussa. Tuutorohjaajat vastaavat puolestaan ohjaustoiminnan toteutumisesta omassa koulutusohjelmassa/ tiedekunnassa. Sekä avainohjaajat että tutoropettajat vetävät opiskelijoiden opiskelu- ja uraryhmiä.

Hanketta hallinnoi Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelut. Mukana olevat korkeakoulut ovat Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://valtti.wordpress.com/valtti/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kaisa Karhu

Yhteyshenkilön organisaatio

Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelut

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kaisa.karhu[at]oulu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan ELY, aikuiset, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, ESR-ohjelma, alueellinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

LAIKKU - Laadukas aikuiskoulutuspalvelu aikuisväestölle ja yrityksille

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.10.2009

Päättymisaika

30.06.2012

Projektin kuvaus

Projektin tarkoituksena on luoda ratkaisu työikäisen väestön ja työelämän eri toimialojen tarvitsemaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toteuttamiseen(TNO-palvelut).Tarkoituksena on edistää aikuisen edellytyksiä ylläpitää, kehittää ja uusintaa ammattitaitoaan. Erityisesti mikro- ja pienyritykset tarvitsevat asiantuntija-apua henkilöstön urasuunnittelussa ja osaamisen kehittämisessä.TNO-palveluiden on tarkoitus toimia jatkossa ”yhden luukun -periaatteella” tieto-verkkoja hyödyntäen -> toimintojen jalkauttaminen AO Lappiana aikuiskoulutukseen. Tavoitteet • ”Yhden luukun -periaate” TNO-palveluissa (toimintamalli) • TNO-palveluiden saatavuuden parantaminen • Koulutustorien (ohjaus- ja neuvontapisteet Kemissä ja Torniossa) toimintamallin ja sisällön kehittäminen toimivaksi ja tulokselliseksi • Luoda ”onnistuneen ohjauksen -kriteeristö” • Luotujen toimintamallien käytäntöön vieminen pysyväksi toiminnoiksi lähtökohtana työelämän ja koulutuksen tarjoajan entistä paremmin toimiva yhteistyö • AO Lappian ohjaushenkilöstön asiantuntijuuden kehittyminen.

•Toimivat TNO-palvelut ja niiden jalkauttaminen AO Lappian toimintaan. •Toimivampi koulutuksen tarjontajärjestelmä ”yhden luukun -periaate” •Entistä paremmin toimiva yhteistyö työelämän koulutustarpeiden (yritysten yhteistyöverkosto)ja koulutuksen tarjoajan välillä •Tietoverkkojen hyödynnettävyys mm. sähköiset palvelumahdollisuudet ja sosiaalinen media •Koulutustorien (Kemi ja Tornio)puitteissa toteutettava yhteistoiminta sopijapuolten kanssa on vakiintunut. Yhteistoiminnassa hyödynnetään projektista saatuja hyviä käytänteitä esim. kehitetty toimintamalli ja joustava yhteistyömalli ”onnistuneen ohjauksen -kriteeristö”. Koulutustorien toiminta on toimivaa ja tuloksellista. Kummassakin ohjaus- ja neuvontapisteessä työskentelee AO Lappian rekrytoimana vähintään yksi henkilö •Ohjaushenkilöstön asiantuntijuuden kehittyminen.

aikku-projekti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osittain rahoittama projekti, jolle Lapin ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen. Laikku-projektin suunnitelman mukainen toteuttamisaika on 1.10.2009-30.6.2012. Keskeiset toimenpiteet ovat kehittämistyöpajat,koulutuspäivät ja seminaarit ja yrittäjätapaamiset, ”onnistuneen ohjauksen kriteerien” ja verkkopalveluiden kehittäminen sekä syntyneiden tulosten pilotointi ja dokumentointi. Koulutustorien toimintaa kehitetään. Eri tilaisuuksien kautta verkostoidutaan ja jaetaan kokemuksia. Projektissa tiedotetaan säännöllisesti ja esitetään jatkotoimenpiteitä toimintamallin kehittämiseksi->”yhden luukun -periaate”.

Varsinainen kohderyhmä Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat projektin toiminta-alueen aikuisten ohjaus- ja neuvontapalveluita antavat henkilöt sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää ohjaavat henkilöt. Tarkennus: Ammattiopisto Lappian TNO-palveluita antavat henkilöt: Koulutustorien ohjaushenkilöstö, aikuiskoulutuspäälliköt, osa-aikaiset aikuiskoulutuspäälliköt, toimipaikkapäälliköt, aikuiskoulutuksen koulutus- ja opintosihteerit, kouluttajat, ryhmäohjaajat, oppisopimussuunnittelijat ja oppisopismusneuvojat. Työelämän (mm. kunnat, organisaatiot, yhteisöt, yritykset) kehittämis- ja palvelutehtää ohjaavat henkilöt ovat nimettyjä henkilöitä Laikku-projektin yhteistyöyrityksissä. Välilliset kohderyhmät Välillisesti toiminta kohdistuu pilotoinnin kautta alueen elinkeinoelämän yrityksiin ja organisaatioihin sekä työikäiseen TNO-palveluita tarvitsevaan aikuisväestöön.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.lappia.fi/Suomeksi/Tyoelamapalvelut/Yrityksille/Hankkeet/Oman_toiminnan_kehittaminen.iw3?ProjectID=18

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Katja Jaako-Körkkö

Yhteyshenkilön organisaatio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia/Ammattiopisto Lappia

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

katja.jaako-korkko@lappia.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Lapin ELY, aikuiset, työssä olevat, työttömät, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Get a Life -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.09.2008

Päättymisaika

31.12.2011

Projektin kuvaus

Get a Life -hankkeen tavoitteena on edistää opiskelijoiden proaktiivisuutta ja tulevan kehityksen ennakointia oman työuran suunnittelussa. Hankkeessa kehitetään opiskelijoiden ja ohjaajien tarpeisiin soveltuvia välineitä työelämän muutosten ennakointiin.

Hankkeessa tuotetaan:

o Työelämän kehityksen ennakointiin sopiva verkkotyökalu, joka on suunnattu erityisesti korkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelija pääsee luomaan itselleen erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja, skenaarioita, jotka syntyvät käyttäjän tekemien valintojen tuloksena.
o Verkkotyökalun pohjaksi laaditaan työelämän kehitykseen liittyvät taustaskenaariot, jotka perustuvat asiantuntijatietoon, työpajoissa tuotettuihin näkemyksiin sekä kirjallisuuteen.
o Pedagogisia toimintamalleja, joiden avulla työkalun käyttöön on mahdollista yhdistää jo olemassa olevia urasuunnittelun välineitä ja ohjausjärjestelmiä.
o Ohjausmalleja proaktiivisuuden, omaehtoisen yrittäjyyden ja itsenäisen ajattelun edistämiseksi.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://getalifehanke.wordpress.com/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Johanna Ollila

Yhteyshenkilön organisaatio

Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

johanna.ollila(a)utu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lomakeohje_1.1.pdf

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

Asiantuntijaluento: ”Lifelong career management skills – elinikäiset työelämävalmiudet”

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

26.05.2011

klo

15.00

Päättymisaika

26.05.2011

klo

17.00

Tapahtumapaikka

Seminaarinmäki, Villa Rana, Paulaharjun sali

Tapahtuman järjestäjä(t)

Jyväskylän yliopisto ja Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus VOKES

Tapahtuman kuvaus

To 26.5.2011 klo 15.00-17.00 Seminaarinmäki, Villa Rana, Paulaharjun sali

Jyväskylän yliopisto ja Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus VOKES järjestivät torstaina 26.5.2011 asiantuntijaluennon ja keskustelutilaisuuden ”Lifelong career management skills – elinikäiset työelämävalmiudet”. Tilaisuus oli suunnattu opinto- ja uraohjauksen ammattilaisille, tutkijoille sekä päättäjille.

Työelämävalmiuksien rakentuminen on tärkeää paitsi yksilön myös yhteiskunnan kannalta. Työelämävalmiudet ovat muutakin kuin ammattitaitoa ja osaamista, tutkintoja ja todistuksia: niihin liittyy kyky ja halu oppia uutta, uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus sekä moniulotteisen ja -kulttuurisen maailman lukutaito. Tällaisessa tilanteessa myös yksilön ohjaus muuttuu. Selkeille koulutus- ja työurille ohjaamiseen sijaan on oleellisempaa tukea ihmisiä oppimaan taitoja ja valmiuksia, joita tarvitaan elinikäisen oppimisen yhteiskunnassa. Onkin tärkeää pohtia, missä määrin opetus ja koulutus tarjoavat mahdollisuuksia näiden taitojen hankkimiseen ja kenen vastuulla se on. Ohjauksellisuutta löytyy myös monesta erilaisesta tilanteesta niin arjessa, koulutuksessa kuin työssäkin – mihin tällöin sijoittuu ”ohjaus” ammattina ja hyvinvointipalveluna?

Tilaisuuden avasi Maltan yliopiston professori Ronald Sultanan vierailuluento, jonka jälkeen aiheeseen liittyvistä teemoista keskusteltiin yhdessä. Professori Sultana on arvostettu elinikäisen ohjauksen, työvoima- ja hyvinvointipolitiikan sekä koulutuksen tutkija. 2000-luvulla hän on ollut vastuussa elinikäisen ohjauksen arviointien yhteenvedosta EU:n jäsenmaissa sekä opetus- että työ- ja elinkeinohallinnossa. Professori Sultana on alan parhaita asiantuntijoita, ja hän on tehnyt töitä muun muassa Unescolle, Kansainväliselle työjärjestölle (ILO) ja Euroopan komissiolle.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/img/portal/14962/WP1_Vilnius_Reflection_Note-Final.pdf

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Vuorinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.vuorinen@jyu.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, Keski-Suomen ELY, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ryhmäohjaus osana perusopetuksen oppilaanohjausta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Riitta Stöckell

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kerron kehittämistyöstäni, jonka tavoitteena oli selvittää ryhmäohjauksen käyttömahdollisuuksia osana yläkoulun perusopetuksen oppilaanohjausta. Tässä artikkelissa ryhmäohjaus tarkoittaa 4 -6 jäsenen ryhmää. Kehittämistyössäni selvitin ryhmäohjauksen taustateoriaa, ohjattavan ja ohjaajan roolia sekä ohjauksessa huomioitavia seikkoja. Ryhmäohjauksesta saatuja kokemuksia koostin kirjallisuudesta ja keskusteluista kolmen opinto-ohjaajan kanssa. Näiden perusteella selvisi, että ryhmäohjaukselle on tarvetta ja tätä toimintaa tulisi kehittää.

Opetussuunnitelman perusteessa (2004, 257 – 258) sanotaan, että oppilaanohjausta tulee järjestää henkilökohtaisena ohjauksena, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvana pienryhmäohjauksena ja luokkamuotoisena ohjauksena. Ryhmäohjauksen tavoitteena on, että oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. (POOSP 2004, 257 – 258.)

Ryhmäohjausta voidaan käyttää pienryhmien kanssa, mutta isommissakin ryhmissä voi soveltaa ryhmäohjauksellisia menetelmiä. Ryhmäohjaus voi rikastuttaa perusopetuksen oppilaanohjausta monella tapaa. (Penttinen 2013).

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Prakticum -pajalta vauhtia omalle ammattiurasuunnitelmalle

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Jukka Pesonen

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kuvataan prakticum-pajoja. Pajat ovat ohjauksellisia. Niissä esim. työttömät nuoret pääsevät kokeilemaan opiskelua itseä kiinnostavissa toisen asteen ammatillisissa tutkinnoissa. Pajat ovat 1- 2 päivän mittaisia. Niitä vetävät alan ammatin opettajat. Opettaja tekee lausunnon pajaan osallistuvan soveltuvuudesta alalle. Samoin kukin osallistuja tekee itsearvioinnin omasta soveltuvuudestaan alalle ja kiinnostuksestaan tutkintoon. Pajoihin osallistujat tulevat ulkopuolisen verkoston ohjaamina. Ennen pajan alkua osallistujien kanssa sovitaan, että heistä tehtävä lausunto lähetetään tiedoksi myös lähettävän tahon ohjaajalle. Jos prakticumissa kokeiltu tutkinto tuntuu osallistujalta mielekkäältä ja hänellä on motivaatio kouluttautua alalle, ohjataan osallistuja oppilaitoksessa sellaisen henkilön luokse, jonka kanssa prakticumilainen voi tehdä jatkosuunnitelman opintojen aloittamiseksi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

htt://www.avoinammattiopisto.fi

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jukka Pesonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Etelä-Savon ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jukka.pesonen@esedu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Yrittäjyyskasvatus näkyväksi

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Kati Ainassaari

Julkaisun kuvaus

Jokainen opettaja, kasvattaja ja opinto-ohjaaja toteuttavat työssään omalla tavallaan yrittäjyyskasvatusta niin toiminnallisten menetelmien, teoriatietojen jakamisen ja taitojen opettamisen kuin sisäisen yrittäjyyden tukemisenkin kautta. Emme aina tiedosta sitä, kun se on niin luontevana osana työmme arkea. Opinto-ohjauksessakin se omalta osaltaan on tukemassa ja edistämässä mm. nuorten metataitoja, urahallintataitoja, työelämävalmiuksia ja elämän- ja arjenhallinnan taitoja. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset, erilaiset strategiat ja linjaukset sekä opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmat osaltaan haastavat ja ohjaavat niin koulujen toimintakulttuureita kuin yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja päämääriäkin. Tässä artikkelissa syvennytään näihin teemoihin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutukseen tekemääni kehittämistyöhön (yrittäjyys-kasvatussuunnitelma yläkoululle & vuosikello) ja sen tekemisprosessiin sekä lopputuloksiin. Kehittämistyöni kautta nousi esiin mm. oman ja muiden tekemän työn tiedostamisen/tietämisen tärkeys, se miten paljon se helpottaa oppiainerajoja ylittävän yhteistyön tekemistä, päällekkäisyyksien välttämistä ja niin oppilaiden kuin opettajienkin arkea. Kun tämänhetkinen tilanne on tiedossa, on työn ja toimintojen kehittäminen sekä tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen helpompaa ja kynnys muutoksille on matalampi. Vuosikello toi konkreettisesti näkyväksi ja kaikkien tietoon keskeisimmät yläkoulun tapahtumat ja toiminnot kalenterikuukausittain koko lukuvuoden ajalta. Yrittäjyyskasvatuksen pohtiminen osana oppiaineiden arkea teki siitä näkyvää ja tiedostettua niin opettajien kuin oppilaidenkin arjessa. Artikkelin kautta sukellatkin yrittäjyyskasvatuksen syövereihin saaden makupaloja myös yläkoulun arjesta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaamispääoma, Yrittäjyyskasvatus, opinto-ohjaus, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen: Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Tiina Siitonen ja Katja Raitio

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen: Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

JAMK:ssa on tehty opintojen ohjaussuunnitelma, jossa on määritelty ohjauksen sisällöt. Suunnitelma perustuu sekä JAMK:n strategiaan että pedagogisiin periaatteisiin. JAMK:n strategian mukaisesti ohjauksessa tulee näkyä ammattikorkeakoulun profiilit: oppimisen laatu, kansainvälisyys ja yrittäjyys. Oppimisen laatuun liittyen yhtenä pedagogisena lähtökohtana on opiskelijoiden asiantuntijuuden sekä ammatillisen kasvun tukeminen.

JAMK:n ohjaussuunnitelman kehittäminen on ollut osa opinto-ohjaajakoulutuksemme opintoja sekä JAMK:n opetussuunnitelman päivitystä. Kehittämistoimenpiteet on toteutettu työpareittain ja -ryhmittäin niin, että yksi työpari mietti aina yhtä opintopolun vaihetta. Opintopolun vaiheet ovat hakuvaihe, opintojen aloitusvaihe, opintojen keskivaihe, opintojen loppuvaihe sekä opintojen jälkeinen vaihe.

Tässä artikkelissa keskitytään opintojen aloitusvaiheen ohjaukseen; opintojen alkuvaiheen ohjaukseen yleensä sekä JAMK:n aloitusvaiheen ohjauksen kehittämiseen. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa ja kehittämistoimenpiteet esitellään koko työryhmän ehdotuksina.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Katja Raitio

Yhteyshenkilön organisaatio

JAMK

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

katja.raitio@jamk.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, ennakoiva ohjaus, hyvä käytäntö, kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, moniammatillisuus, opintopolku, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2012, opinnäyte, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Valmistautuminen TaitajaPLUS semifinaaleihin sekä kilpailuihin

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Petri Hämäläinen

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Artikkelissa kuvataan ammattitaitokilpailujen TaitajaPLUS semifinaalien sekä finaalien hyviä ja toimivia käytänteitä toteutuksen kautta havaittuna. Huomioiden kilpailujen järjestäjien kuin kilpailijoiden toiminta tapahtuman järjestelyissä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Petri Hämäläinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Ammattiopisto Luovi

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

petri.hamalainen@luovi.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammatillinen erityisopetus, ammattitaitokilpailut, Taitaja-toiminta, TaitajaPLUS kilpailutoiminta, lajiohjausryhmä, Skills Finnland, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, valtakunnallinen, 2012, opinnäyte, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Kehittämishankkeen avulla monikulttuurista ohjausosaamista ammattiopistoon

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

 

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Arja Immonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammatillinen oppilaitos, aikuiset, maahanmuuttajat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nuorten koulupudokkaiden ja heidän ohjaajiensa syrjäytymispuheen ulottuvuudet.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Sakari Ahola & Loretta Galli

Painovuosi

2010

Tutkimuksen koko nimi

Nuorten koulupudokkaiden ja heidän ohjaajiensa syrjäytymispuheen ulottuvuudet.

Painos

Painopaikka

Helsinki

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Nykyään kannetaan enenevää huolta (vrt. Harrikari 2008) syrjäytymisvaarassa olevista lapsista ja nuorista ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemistä korostetaan esimerkiksi koulua koskevassa lainsäädännössä ja opetussuunnitelmissa (OPM 2009). Erityistä huomiota on kiinnitetty niin sanottuihin koulupudokkaisiin, jotka jäävät peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa tai keskeyttävät toisen asteen koulutuksen. Koulutus
onkin monessa mielessä nuoren elämän tärkeimpiä vaiheita: sen kautta hän saa – ainakin tavoitteiden mukaan – yhteiskuntaelämän edellyttämät kansalaistaidot, kiinnittyy työelämään ja löytää oman paikkansa yhteiskunnassa. Koulutuksen ulkopuolelle jäämistä pidetään alkuna
nuoren syrjäytymiselle, joka voi pahimmillaan johtaa laitostumiseen tai eristäytymiseen. (Esim. OPM 2003; OPM 2005; vrt. Ahola, Galli & Ikonen 2009, 132.)

Artikkelissa tarkastelemme nuorten koulupudokkaiden ja heidän ohjaajiensa näkemyksiä
koulupudokkuuteen liittyvistä teemoista. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti koulupudokkuuden taustalla olevien ongelmien määrittely sekä näkemykset ohjauksesta ja saadusta avusta. Tutkimusmenetelmänä käytämme aineistolähtöistä sisällönanalyysia (Tuomi & Sarajärvi 2009). Aineiston sisällöllisen teemoittelun lisäksi kiinnitämme huomiota myös haastateltujen puheessa esiintyviin kielellisiin piirteisiin ja sanavalintoihin,
jolloin analyysissamme on mukana myös piirteitä diskursiivisesta lukutavasta (esim. Jokinen, Juhila & Suoninen 1999, 2004).

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/6009360f-eeec-4da7-b1d0-1311124fed43

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ohjaajat, palveluiden tuottajat, nuoret, koulutuksen ulkopuolella olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, alueellinen, 2010, tieteellinen artikkeli, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Opintopoluilta opintourille. Katsaus tutkimukseen

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Anne Kouvo, Marja-Leena Stenström, Maarit Virolainen ja Päivi Vuorinen- Lampila

Painovuosi

2011

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

YKSITTÄISET OHJAUSTOIMET EIVÄT RIITÄ
– Opintojen venymisen ja keskeytymisen syyt kartoitettu


Opintojen keskeyttäminen, opintopoluilta putoaminen, pitkät opiskeluajat ja
hidas siirtyminen koulutuksesta työelämään ovat kestohuolenaiheita. Syyt
keskeyttämiseen ja opintojen venymiseen voivat olla yksilötasolla, oppilaitok-
sissa ja yhteiskunnassa. Yksittäisillä ohjaustoimilla ei voida vaikuttaa näihin
kaikkiin.

Tällaisiin johtopäätöksiin on tultu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutki-
muslaitoksen raportissa ”Opintopoluilta opintourille”. Raportti vetää yhteen
tähänastiset opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen liitty-
vät tutkimustulokset.

– Järjestelmän ja yksilön tavoitteet eivät aina kohtaa. Koulutusjärjestelmän
tavoitteena ovat opintojen sujuva eteneminen koulutusasteelta toiselle ilman
välivuosia. Opiskelijan näkökulmasta koulutuksen vaihtaminen, uudelleen
kouluttautuminen ja alanvaihto voi kuitenkin olla epätyydyttäväksi osoittau-
tuneen valinnan korjaamista tai työllistymisen kannalta järkevää ja hyödyllis-
tä, huomauttaa tutkija Maarit Virolainen.


Opintojen sujuminen on monen tekijän summa

Raportin tehneet tutkijat jakavat opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja
keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät kolmelle tasolle: yksilötason tekijät, siir-
tymäjärjestelmään ja yhteiskunnalliseen ympäristöön liittyvät tekijät sekä
koulutuksen ja oppilaitoksen sisäiset tekijät.

Opiskeluvaikeudet, heikko motivaatio ja opintoihin sitoutumattomuus ovat
yksilötason keskeyttämisen syitä kaikilla koulutusasteilla. Toisen asteen am-
matillisessa koulutuksessa ongelmia aiheuttavat eniten epävarmuus ura-
valinnasta, epärealistiset koulutusodotukset ja puutteelliset elämänhallinta-
taidot. – Tämä liittyy opiskelijoiden ikään ja kehitysvaiheeseen, arvioi profes-
sori Marja-Leena Stenström. Ammatillisessa koulutuksessa miehet keskeyt-
tävät useammin kuin naiset ja keskeyttäminen tapahtuu ensimmäisen opis-
keluvuoden aikana tai heti sen jälkeen. Korkeakoulutuksessa ammatti-
korkeakoululaiset vaihtavat tyypillisesti oppilaitosta kun yliopistoissa opiske-
levat vaihtavat koulutusalaa saman yliopiston sisällä. Opintojen sujuvuutta
edistävät oleellisesti opiskelijoiden hyvät psyykkiset voimavarat ja tavoitteel-
linen toiminta kaikilla koulutusasteilla.

Opintojen sujuvuutta edistävät myös aiempien opintojen hyväksilukemisen
järjestäminen, opiskelujärjestelyjen joustavuus, opetuksen ja ohjauksen laa-
tu, oppilaitoksen pedagoginen johtajuus, opiskelijan vuorovaikutus opettajien
ja opiskelutovereiden kanssa sekä koulutuksen työelämäyhteydet, toteaa
tutkija Päivi Vuorinen-Lampila. Nämä ovat koulutuksen ja oppilaitoksen vai-
kutuskentässä olevia asioita.

Kolmantena tasona tutkijat nostavat esille yhteiskunnallisen ympäristön ja
siirtymäjärjestelmän koulutusasteelta toiselle tai työelämään. Tällä tasolla
opintojen sujuvuutta edistävät esimerkiksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, opin-
totuki ja perhe-etuudet. Vastaavasti siirtymisiä voivat viivästyttää asevelvol-
lisuus, kulttuuristen ryhmien ja sukupuolten väliset erot koulutuksen arvos-
tuksessa ja työllistymisessä eri aloille sekä työmarkkinatilanne.


Koulutussuunnittelussa suunnattava toimenpiteitä monille tasoille

Kun opiskeluaikoja halutaan lyhentää, tulisi huomioida koulutuspolkuihin eri
tasoilla yhteydessä olevat tekijät sekä yhteiskunnan ja työelämän muutos.
Yksittäisillä ohjaustoimilla ei voida vaikuttaa niihin kaikkiin. Koulutuspaikka-
määrien suunnittelu ja resurssien suuntaaminen ovat opetushallinnon tehtä-
väkenttää. Opiskelijoiden tasolla uravalinnan epävarmuutta lievittävät esi-
merkiksi nuorten mahdollisuus kokeilla työelämää käytännössä ja keskustella
eri alojen ihmisten kanssa. Pelkkä teoreettinen tieto ei riitä. Opinto-
ohjauksessa tarvitaan palveluntarjoajien yhteistyötä. Vastaavasti kouluissa
pedagoginen johtaminen, ryhmäytyminen ja kuuluminen joukkoon ovat tär-
keitä me-hengen luojia.

”Opintopoluilta opintourille” -julkaisu on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön
rahoittamaa Opintourat -hanketta. Hankkeessa tarkastellaan nuorten amma-
tillisten perustutkintojen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen opin-
touria Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta. Emrisiä tuloksia kos-
keva julkaisu valmistuu tämän vuoden lopul

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.ktl-julkaisukauppa.fi/

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Professori Marja-Leena Stenström

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marja-leena.stenstrom@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, nuoret, aikuiset, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, koulutustieto, työelämätieto, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, 2011, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ohjaus ja hyvinvoinnin tukeminen Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitoksella Mikkelissä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Elina Jouppila-Kupiainen

Julkaisun kuvaus

Kehittämistyön aiheena on pedagogisen hyvinvointiajattelun soveltaminen ohjauskäytäntöihin Mikkelin ammattikorkeakoulun Terveysalan laitoksella Mikkelissä. Kehittämistyön edetessä on jäsennetty käsitettä pedagoginen hyvinvointi sekä päivitetty ohjauksen kuvaus ja ohjauskartta. Koko prosessi on avaus ohjauksen kehittämiselle laitoksellamme. Prosessia on kehitetty yhteistyössä MAMK:n Savonlinnan kampuksella toimivien koulutusohjelmien ohjauksesta vastaavien henkilöiden kanssa sekä terveysalan toimijoiden kanssa Mikkelissä. Tämä artikkeli on kuvaus pedagogisen hyvinvointiajattelun soveltamisesta terveysalan laitoksen käytännön ohjaukseen. Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämissuunnitelmassa 2012-2015 lanseerataan hyvinvointipedagogiikan käsite osaksi opetus- ja ohjaustoimintaamme. Hyvinvointipedagogiikka käsitteenä on meille uusi ja sen soveltaminen ammattikorkeakouluympäristössä edellyttää syvällistä pohdintaa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Elina Jouppila-Kupiainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

elina.jouppila-kupiainen@mamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, 2012, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Omaa ammattialaa etsimässä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Mirja Holappa

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Omaa ammattialaa etsimässä

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, eli ammattistartin koulutussaavutusten kuvaus.

Englanninkielinen abstrakti

Description of training accomplishment for Preparatory instruction and guidance for VET.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Holappa Mirja

Yhteyshenkilön organisaatio

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mirja.holappa@samiedu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, koulutustieto, palvelujärjestelyt, yksityinen, alueellinen, 2012, opinnäyte, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Verkko-ohjauksella tehokkuutta opintojen ohjaukseen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Tarja Räinä

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tarja Räinä

Yhteyshenkilön organisaatio

Lao-P, Porokatu 35

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tarja.raina@lao.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ohjauksen tuloksellisuus, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, alueellinen, 2012, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän päättötyön ohjaus taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Irmeli Toiviainen

Julkaisun kuvaus

Tavoitteena on jäsentää taiteen perusopetuksen tanssin syventävien opintojen päättötyön ohjausta. Julkaisussa esitellään näkökulmia, joiden toivotaan auttavan tanssinopettajia päättötyön ohjauksessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Irmeli Toiviainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Keravan tanssiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

irmeli.toiviainen@keravantanssiopisto.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, naiset, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2012, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Kuopion TE-toimiston ja Pohjois-Savon opiston ohjausyhteistyö

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Sirkku Eevas-Leppälä ja Terhi Räsänen

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli on kirjoitettu opinto-ohjaajakoulutuksessa ohjauksen kehittämistyön tuloksena. Se tarkastelee Kuopion työ- ja elinkeinotoimiston sekä Pohjois-Savon opiston yhteistyön rakentumista sekä sen jatkokehittämistä. Kehittämistyössä tarkasteltiin em. organisaatioiden ohjauspalveluja sekä niiden yhtymäkohtia siirtymävaiheessa koulutuksesta työelämään. Kehitystehtävän päätavoitteena oli kehittää organisaatioiden ohjauksellista yhteistyötä ja edistää siirtymätilanteen ohjaavia käytäntöjä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sirkku Eevas-Leppälä, Terhi Räsänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sirkku.eevas@dnainternet.net; terhi.rasanen.ajo@jamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2012, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ryhmänohjaajan opas

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Heidi Raitokari

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Heidi Raitokari

Yhteyshenkilön organisaatio

Länsirannikon Koulutus Oy

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

heidi.raitokari@winnova.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ryhmänohjaus, ammatillinen oppilaitos, ohjaus, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Opiskelijoiden kokemuksia opinto-ohjauksesta nuorten ammatillisessa koulutuksessa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Eija Niskanen

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Koulutuksen tulee tarjota opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista.
Opiskelijoiden mielipiteiden merkitys oppimisyhteisössä ja oppimisessa on tärkeä. Tutkimusten mukaan opiskelijoille pitäisi antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimiseensa. On todettu, että opiskelijoiden autonomisuutta ja itseohjausta tukevalla opettajalla on hyvät edellytykset vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden motivaatioon. Mahdollisuus vaikuttaa opetuksen sisältöön ja saada palautetta omista suorituksistaan on oppijoille keskeinen motivaatiotekijä.
Oppimisyhteisöissä opiskelijapalautteen merkitys opetuksen kehittämisessä ja myös laadunvarmistusprosessissa on kasvanut viime vuosina. On todettu, että opiskelijapalautteen kerääminen on yksi keskeisistä opetustoiminnan johtamisen haasteista.
Opiskelijan kannalta on tärkeää, että hän saa riittävästi henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta. Tässä artikkelissa tarkastellaan suuren suomalaisen ammattiopiston opinto-ohjauksen toimivuutta opiskelijakyselyn vastausten pohjalta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Eija Niskanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

eija.niskanen@kolumbus.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, yksityinen, alueellinen, 2011, opinnäyte, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

ERKKERI Uutiset -lehti 1/2011

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

ERKKERI-projekti

Julkaisun kuvaus

ERKKERI-uutiset on ERKKERI- ja TE-ERKKERI-projektien yhteinen lehti, joka ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa. Lehdestä voit lukea mielenkiintoisia artikkeleita ohjauksen maailmasta, kokemuksia koulutuksistamme ja muita kuulumisia toiminnasta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Auli Ryhänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattkorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

auli.ryhanen@jamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ohjaustarvearvion harjoitukset

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Lerkkanen Jukka

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jukka Lerkkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jamk/aokk

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jukka.lerkkanen@jamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Kohti ohjauksen hyviä käytäntöjä oppisopimuskoulutuksessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Tiina Väyrynen

Julkaisun kuvaus

Artikkeli kehittämistyöstä, jossa pyrittiin kuvaamaan oppisopimuskoulutus prosessimaisesti ohjauksen näkökulmasta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Väyrynen

Yhteyshenkilön organisaatio

Lapin ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiina.vayrynen@lao.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, Oppisopimus, ohjaus oppisopimuskoulutuksessa, aikuiset, koulutuksessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Kadonneet ja pudonneet - syrjäytymisen sietämätön raskaus

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Julkaisun kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Kadonneita ja pudonneita nuoria, kohtaantoa vai ei, syrjäytyneitä, välityömarkkinat vai välittävät
työmarkkinat, työpajoista valmennuskeskuksiksi – ketä kiinnostaa?

Valtakunnallista työpajayhdistys ry:tä, työpaja-ammattilaisten kansalaisjärjestöä, kiinnostaa.
Julkaisemme 10-vuotisjuhlavuotenamme pamfletin, johon pyysimme kirjoituksia näitä kysymyksiä
omassa elämässään kohdanneilta ja työnsä kautta niitä pohtineilta ihmisiltä. Tuloksena on
mielenkiintoinen ja toivottavasti ajatuksia ja kommentteja herättävä kokoelma näkemyksiä ja
kokemuksia. Suurin osa työpajoista perustettiin laman aikana yli kymmenen vuotta sitten poistamaan
nuorisotyöttömyyttä. Lama tuli ja meni, mutta edelleen liian suuri osa suomalaisista voi huonosti ja on
vaarassa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle ”vaikeasti työllistettäviksi”. Työpajoilta eivät siis näytä
työt loppuvan, mutta miten käy työpajoilta rock`roll palvelurakennemyllerryksessä? Mitä yhteistä
on yhteisöllisyydellä, aidolla kohtaamisella ja markkinaehtoisesti tuotteistetulla palvelulla? Miten
rohkaista ” itsetunto- ja riippuvuusslummissa” vaeltaja moderniksi, työlle kelpaavaksi ”kauppakeskusbrändikonseptistailaajaksi” - kustannustehokkaasti?

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.tpy.fi

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, nuoret, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, 2007, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jori Leskelä

Painovuosi

2005

Tutkimuksen koko nimi

Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Acta Universitatis Tamperensis 1090.

Painos

Painopaikka

Tampereen yliopistopaino

Kustantaja

Tampereen yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa tarkasteltiin mentorointia osana työn ohessa opiskelevien aikuisten korkeakouluopintoja.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6331-5.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2005, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Pitkä opintie

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Erja Moore

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Pitkä opintie. Aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan julkaisuja 61.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimus käsittelee koulutuksellisen elämänkulun muutosta. Tutkittavina olivat 21 aikuisiällä yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/moore_opintie/moore.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulutus- ja uravalinnan ongelmat

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jukka Lerkkanen

Painovuosi

2002

Tutkimuksen koko nimi

Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimukseen osallistui 956 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) nuorten koulutuksessa syksyllä 1998 aloittanutta opiskelijaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla opintojen alkaessa ja opintojen puolivälissä. Lisäksi opintojen etenemistä ja keskeyttämistä seurattiin opiskelijarekisteristä. Tutkimuksessa mittarina käytetyn Career Thoughts Inventoryn Suomeen lokalisoitu versio (Ura-ajatusmittari) osoittautui toimivaksi työvälineeksi ammattikorkeakoulun ohjauksessa. Opintonsa kahden ensimmäisen vuoden aikana keskeytti 28 % opiskelijoista ja lopullisesti opintonsa näistä keskeytti puolet. Lähes puolet lopullisesti keskeyttäneistä ei ilmoittanut keskeyttämisensä syytä. Usealle syynä opintojen keskeyttämiseen oli aikomus jatkaa opintoja yliopistossa. Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisessä ei ollut kyse koulutusmarkkinoilta syrjäytymisestä, vaan lähes kaikki keskeyttäjät olivat jatkamassa opintojaan muualla. Keskeyttämiskäsitteen sijaan voidaankin Lerkkasen mukaan puhua "muutoksesta opiskelupolussa".
Opintojen keskeyttäminen oli yhteydessä koulutus- ja uravalintaa haittaaviin ajatuksiin. Haittaavat ajatukset ennustivat sellaista opintojen keskeyttämistä, joka ei ollut ennalta suunniteltua. Tulokset tuovat uudenlaisia haasteita ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisproblematiikan jäsentämiselle ja ohjauspalvelujen kehittämiselle. Opintojen aloitusvaiheessa 71 % opiskelijoista ilmaisi tarvetta opintojen tai ammatinvalinnan ohjaukseen. Opintojen edetessä opiskelijoiden ohjaustarpeet toisaalta vähenivät, mutta samalla ne myös eriytyivät. Opiskelijoiden opinto-ohjauksen ongelmat näyttivät osittain ratkeavan JAMK:n ohjauspalvelujen avulla. Sen sijaan opiskelijoiden ammatinvalinnan ohjauksen tarpeet olivat varsin pysyviä. Ammatinvalinnan ohjauksen tarve oli yhteydessä koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaaviin ajatuksiin.
Tutkimuksen tulosten pohjalta esitetänn kolme kehittämisehdotusta ammattikorkeakoulujen opintojen ohjaukselle: 1) ohjauspalvelut tulee määritellä selkeämmin, 2) koulutuksen pakkomallisesta rakenteesta tulee siirtyä kohti opiskelijoiden henkilökohtaista sitoutumista ja 3) ammattikorkeakoulun ohjaushenkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi jatkossa tulee tarkemmin selvittää ohjaustarpeen arviointia ja ohjausprosessin laatua.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jukka Lerkkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

JAMK

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2002, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Hannu Rintanen

Painovuosi

2000

Tutkimuksen koko nimi

Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa. Tampereen yliopisto. Tampere 2000.

Painos

Painopaikka

Tampere

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa tarkastellaan 18-vuotiaiden nuorten miesten terveyden ja koulutustilanteen välisiä yhteyksiä. Aineistona on Nokian kaupungin kaikkien tutkimushetkellä 18-vuotiaiden miesten terveys- ja koulutustiedot. Tutkimuksen perusteella löydettiin ryhmä, joka on syrjäytymässä koulutuksesta ja jonka terveystottumukset poikkeavat huomattavasti keskimääräisestä huonompaan suuntaan.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://acta.uta.fi/pdf/951-44-4798-0.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2000, nuoret, miehet, moniammatillinen verkostotyö, sosiaali- ja terveyshallinto, alueellinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Koulutustakuu. Hallituksen strategia-asiakirja 2006. Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat.

2. Muut tiedot

Alkamisaika

2003

Päättymisaika

2007

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Nuorille taattavan koulutustakuun tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 96 prosenttia peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Koulutustakuu toteutetaan seuraavin toimenpitein:

1. Toteutetaan vuosina 2003–2007 oppilaanohjauksen kehittämishanke, jossa on painoalueena perusopetuksen ylempien vuosiluokkien oppilaanohjaus.
2. Vuonna 2006 käynnistetään laaja-alainen toimenpidekokonaisuus kouluhyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kehittämistoiminnassa
painottuvat varhainen puuttuminen, koulupäivän rakenteen
uudistaminen, osallisuuden lisääminen sekä koulupudokkuuden ehkäisy.
3. Vuonna 2004 uudistettujen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden toimivuus arvioidaan. Toisen asteen yhteishakujärjestelmää uudistetaan siten, että se tehostaa koulutukseen hakeutumista.
4. Perusopetuksen jälkeistä jatko-opiskelupaikkaa vaille jäävien seurantaa sekä henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa kehitetään oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten välisessä yhteistyössä.
5. Peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtymiskynnyksen madaltamiseksi käynnistetään ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistavan koulutus.
6. Laaditaan selvitys nuorten hakeutumisesta ja valikoitumisesta ammatilliseen koulutukseen sekä opintomenestyksestä ja keskeyttämisestä ja käynnistetään tarvittavat toimenpiteet.
7. Koulutuksen loppuun saattamista ja tutkintojen suorittamista edistetään kehittämällä opiskelijoiden ohjausta, opiskelumuotoja, opintotukea sekä kehittämällä koulutuksen rahoitusta tuloksellisuuteen ja kannustavuuteen perustuvana.
8. Oppisopimuskoulutusta vahvistetaan työttömien ja muiden työmarkkinoilta syrjäytymisuhan alaisten ammatillisen osaamisen kehittämisen muotona ja työmarkkinoille siirtymisen väylänä.
9. Nuorten työpajatoiminnan vakinaistamista koskeva rahoitusesitys valmistui marraskuussa 2004. Kevään 2006 aikana määritellään nuorten työpajatoiminnan minimikriteerit.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Hallituksen strategia-asiakirja 2006. Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2006

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2003, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nivelvaiheen nuoret ja yhteistyö

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jaana Hämäläinen-Luukkainen

Painovuosi

2004

Tutkimuksen koko nimi

Nivelvaiheen nuoret ja yhteistyö. Opinto-ohjaajien ja laaja-alaisten erityisopettajien näkemyksiä peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Jyväskylän kaupungin opetusviraston julkaisusarja A 11:2004.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Jyväskylän kaupunki

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Jyväskylän sekä Jyväskylän maalaiskunnan nuorten siirtymää peruskoulusta toiselle asteelle. Huomion keskipisteessä oli nivelvaiheessa ongelmia kohtaavien nuorten kuvaaminen, ongelmien ja syiden hahmottaminen sekä toiselle asteelle siirtymisessä käytettyjen tukitoimien ja yhteistyösuhteiden kartoittaminen. Tutkimusaineisto ja käytetty asiantuntijanäkökulma saatiin haastattelemalla keväällä 2004 kolmeatoista Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan yläasteen opinto-ohjaajaa sekä viittä laaja-alaista erityisopettajaa. Selkeimpinä ongelmien merkkeinä pidettiin poissaoloja, alhaista koulumenestystä ja häiriköimistä. Erityistä huolta kannettiin hiljaisista, vetäytyvistä ja masentuneista nuorista, nuorista jotka jäävät muita helpommin ”näkymättömyyttään ja kuulumattomuuttaan” huomion ulkopuolelle. Keskeiseen asemaan nivelvaiheessa nousi puutteellinen motivaatio koulutyöskentelyyn ja tulevaisuuden suunnitteluun, epärealistiset suunnitelmat jatko-opinnoista sekä varasuunnitelmien puute.
Nivelvaiheen ongelmat eivät ala yllättäen, vaan merkkejä on havaittavissa huomattavasti aikaisemmin. Nuorten kehitysprosessit nähtiin yksilöllisinä. Osalle uravalinnat ovat liian aikaisia, jolloin riski vääristä ja pakkovalinnoista kasvaa. Ensiarvoisen tärkeänä pidettiin nuoren koulumotivaation ja itsetunnon kasvattamista. Keskeiseksi nostettiin myös nuorelle annettu tuki ja turvallisuus, jotka muodostuvat esimerkiksi selkeistä rajoista ja vapaudenraameista niin kotona kuin koulussa. Varhaista puuttumista pienimpiinkin ongelmiin korostettiin. Koulukuraattorien ja erityisopetuksen tarjontaa pidettiin tärkeänä, vaikkakin nykyisellään riittämättömänä. Yhteistyö peruskoulun ja toisen asteen välillä koettiin hyvin erilaisena niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Yhteistyökumppaneina oppilaiden vanhemmat nähtiin tiedonhaluisina ja vaativina, yhteyttä haluttaisiin pitää pienemmistäkin asioista. Tutkimuksen tulokset antoivat uskoa sujuvien siirtymävaiheiden turvaamiseen. Tulokset herättivät myös kysymyksen siitä, kenen ”huolen” piiriin väliinputoaja nuoret kuuluvat?

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2004, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio

2. Muut tiedot

Alkamisaika

2005

Päättymisaika

2009

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ei ole vain kahden koulutusasteen välinen taitekohta, jossa tehdään valintoja jatko-opinnoista. Nivelvaihe on ymmärrettävä pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuori asteittain selkiinnyttää suuntautumistaan ja pyrkimyksiään jatko-opintoihin ja ammattiin liittyen. Nivelvaiheen kysymyksiä ovat niin perusopetuksen sisällöt ja opetusjärjestelyt, oppilaanohjaus ja lisäopetus kuin toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen ja koulutusalan tai -väylän vaihto. Työryhmä on muistiossaan tarkastellut nivelvaihetta laajana moniammatillista yhteistyötä vaativana haasteena. Työryhmä esittää perusopetuksesta välittömästi jatkokoulutukseen siirtymiselle asetetun koulutuspoliittisen tavoitteen tarkistamista siten, että vuonna 2008 97 % ja vuonna 2009 97,5 % perusopetuksen päättävistä aloittaisi samana vuonna toisen asteen koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Työryhmä esittää laajaa 30 ehdotusta käsittävää toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla ehdotettu tavoitetaso voidaan saavuttaa. Toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös siihen, että aloitettu koulutus suoritetaan loppuun opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Työryhmä ehdottaa, että perusopetuksessa kehitetään erilaisia varhaisen puuttumisen keinoja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi, kohdennetaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta oppilaiden ongelmien tunnistamiseen ja käsittelyyn, lisätään työ- ja käytäntöpainotteisia opetus- ja työskentelymuotoja, säädetään oppilaille oikeus henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen sekä uudistetaan oppilaanohjauksen sisältöjä ja menetelmiä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33. Helsinki: Opetushallitus

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2005, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Toisen asteen koulutuksen sähköisen hakujärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio

2. Muut tiedot

Alkamisaika

2005

Päättymisaika

2007

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Opetusministeriö asetti 7.2.2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli kehittää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmää entistä toimivammaksi koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi ottamisen palvelujärjestelmäksi. Työryhmän tehtävänä oli erityisesti selvittää ja arvioida yhteishaun toimivuutta ja kehittämistarpeita yhteishakua koskevien säännösten, yhteishaun järjestämisvastuun, opiskelijavalintojen ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden toimivuuden sekä opiskelupaikkaa vaille jääneiden ohjaamisen tehostamisen näkökulmasta luoda perusteet sähköisen hakujärjestelmän käyttöön ottamiseksi ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa siitä riippumatta, sovelletaanko koulutukseen nykyisin opiskelijaksi ottamisen perusteita tai kuuluuko koulutus muilta osin yhteishakujärjestelmään selvittää ja arvioida yhteishakua koskevat tilastotarpeet ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa.
Työryhmä ehdottaa, että toisen asteen koulutukseen hakeutumista ja valintaa varten kehitetään sähköinen hakujärjestelmä, jonka avulla erilaisen pohjakoulutuksen omaavat nuoret ja aikuiset voivat hakea kaikkeen toisen asteen koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Sähköisen hakujärjestelmän avulla hakijat ja muut toimijat saavat myös tietoa tarjolla olevasta koulutuksesta, opiskelijaksi ottamisen perusteista, hakeutumista koskevista ohjeista, haku- ja valintaprosessin kulusta sekä hakijoista, valituista ja valitsematta
jääneistä. Hakujärjestelmään sisällytetään myös tiedot kaikesta toisen asteen koulutuksesta ja perusopetuksen lisäopetuksesta. Varsinaisen valinnan jälkeen vapaiksi jäävien paikkojen täytön tehostamiseksi ja tiedonkulun parantamiseksi rakennetaan sähköinen täydennyshaku osaksi hakujärjestelmää.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Toisen asteen koulutuksen sähköisen hakujärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:5. Helsinki: Opetusministeriö

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, toinen aste, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen saatavuus, valtakunnallinen, 2006, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Katja Komonen

Painovuosi

2001

Tutkimuksen koko nimi

Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopisto.

Painos

Painopaikka

Joensuun yliopistopaino

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opintojen keskeyttämistä pidetään epäonnistumisena koulutusyhteiskunnan tutkintokilvassa sekä kannanottona tuon yhteiskunnan arvoja vastaan. Keskeyttäminen on liitetty osaksi laajempaa keskustelua nuorten kouluttamattomuudesta ja koulutuksellisesta syrjäytymisestä. Tällä väitöskirjatutkimuksella osallistutaan tuohon keskusteluun laajentamalla näkökulmaa keskeyttämisen merkitykseen yksilön elämänkululle. Tämän laajentamisen mahdollistavat tutkimuksen metodologiset lähtökohdat, fenomenologinen näkökulma ja symbolisen interaktionismin tarjoamat tulkinnalliset välineet. Tutkimuksessa pyritään kurkistamaan keskeyttäjistä annetun kapea-alaisen "koulutusparatiisin muukalaisen" muotokuvan taakse ja siten kyseenalaistamaan opintojen keskeyttäjistä luotua stereotyyppistä kuvaa syrjäytyjinä; koulutusuran päätepisteen sijasta keskeyttämistä tarkastellaan osana koulutukseen sijoittumisen polkua, yhtenä sen valintana tai vaiheena. Täsmälliset tutkimusongelmat kohdistuvat keskeyttämisen muotoutumiseen prosessina, koulutukseen hakeutumisen ehtoihin ja rajoituksiin sekä nuorten kiinnittymiseen uudelleen aloittamaansa koulutukseen. Kohdejoukkona ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet, mutta koulutuksen myöhemmin uudelleen aloittaneet nuoret. Aineisto koostuu 34 itäsuomalaisen nuoren elämäkerrallisista teemahaastatteluista (yht. yli 60 tuntia). Tutkimuksessa kävi ilmi, että opintojen keskeyttäminen ei välttämättä merkinnyt koulutuksen keskeyttämistä, vaan kertomuksissa korostui keskeyttäminen koulutuksesta toiseen siirtymisenä. Toisaalta esiin nousi myös keskeyttäminen koulujärjestelmästä irtaantumisena. Kaikille nuorille ammatillinen oppilaitos ei kyennyt tarjoamaan mielekkäitä oppimiskokemuksia, jolloin työelämään pyrittiin muodollisen koulutuksen ohitse. Usein prosessi laajeni elämänhallinnan ongelmiin, jolloin koulutukseen tartuttiin toisena mahdollisuutena myöhemmällä iällä, työttömyyden ja yhteiskunnallisten interventioiden pakottamana tai merkittävien oppimiskokemusten motivoimana. Opintojen keskeyttämisellä on katsottu olevan yhteys yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Näissä kertomuksissa keskeyttäminen kuitenkin näyttäytyi usein myönteisenä ratkaisuna, joka suuntasi koulutuspolkua parempaan suuntaan. Toisaalta opintojen keskeyttäminen hetkellisenä väliinputoamisena koskettaa yhä useampaa nuorta. Sen ei kuitenkaan tarvitse leimata nuoren myöhempää koulutuksellista ja elämänhallinnallista tulevaisuutta.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Katja Komonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2001, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Janne Pietarinen

Painovuosi

1999

Tutkimuksen koko nimi

Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana. Väitöskirja. Joensuun yliopisto

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää peruskoulun yläasteelle siirtymistä ja siellä opiskelua oppilaiden kokemana. Tutkimukseni teoreettinen näkökulma on rajattu ala- ja yläasteen nivelkohdassa elävän nuoren kehitysvaiheen, elämäntilanteen ja selviytymisen tarkasteluun sekä koulun tarkasteluun nuoren oppimisympäristönä. Pitkittäistutkimukseni aineistontuottamismenetelmäksi valitsin ainekirjoituksen. Erilaisista oppimisympäristöistä yläasteelle siirtyneet oppilaat (N=132) kirjoittivat aineen kuudennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan keväällä. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään pääosin kvalitatiivisesti, mutta vahvistusta sisällöllisille tulkinnoille on haettu kvantifioimalla ja tilastollisesti analysoimalla laadullista aineistoa.
Tulosten mukaan huomattava osa tutkimukseen osallistuneista oppilaista kokee yläasteelle siirtymisen positiivisena ja elämänvaiheeseensa kuuluvana luonnollisena siirtymänä. Institutionaalisen siirtymän yhteydessä oppilaan odotukset olivat yksilöllisiä ja ne olivat rakentuneet oppilaalle ala-asteen aikana muodostuneiden koulun käytänteisiin, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien kokemusten pohjalta. Oppilaat tiedostavat kaikilla luokka-asteilla koulun ensisijaisesti kognitiivisten tietojen ja taitojen oppimisen kontekstiksi. Sosiaalisten taitojen oppimista ja hyödyntämistä oppilaat eivät kuitenkaan samassa määrin tiedostaneet yksilölliseksi vahvuusalueekseen. Ala- ja yläasteen nivelvaiheessa oppilaat eivät kyenneet myöskään samaisessa määrin kuin peruskoulun päätösvaiheessa ilmaisemaan omia pyrkimyksiään sen suhteen, millaisia toimintatapoja koulun sosiaalisen verkoston säilyttäminen ja laajentaminen heiltä konkreettisesti edellyttäisi.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Pietarinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 1999, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Matti Virtala

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lisensiaatintutkimus

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat itse perustelevat tekemiään jatkokoulutusvalintoja ja millaiseksi he kuvittelevat tulevaisuutensa muodostuvan tehdyn ratkaisun perusteella. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat keskisuomalaiset peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset nuoret kolmelta eri yläasteelta Jyväskylästä, Keuruulta ja Karstulasta. Aineiston alustavan analyysin perusteella tutkittavaksi otettiin myös kaupunki- ja maaseutunuorten vastausten vertailu. Tämä vertailun avulla etsittiin tietoa siitä, poikkeavatko maalla ja kaupungeissa asuvien nuorten jatkokoulutusvalintojen perustelut ja niihin perustuvat tulevaisuusorientaatiot toisistaan. Vertailu voi antaa tietoa siitä, tarvitsevatko nuoret maalla erilaista koulutus- ja urasuunnitteluun liittyvää ohjausta kuin nuoret kaupungissa.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.guidance-europe.org/country/FINLAND/nuoret1/nuoret2/resurssit/virtala/exfile.2006-05-12.9104743034/attach/Lukion%20vai%20ammattikoulun%20kautta%208.8.05.doc

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Matti Virtala

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2005, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Elämään vai sukupuoleen ohjausta?

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Päivi-Katriina Juutilainen

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Elämään vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 92.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Päivi-Katriina Juutilaisen kasvatustieteen väitöstutkimuksen tehtävänä oli kuvata, jäsentää ja ymmärtää lukion opinto-ohjauskeskustelua opiskelijan elämänkokonaisuuden suunnittelun ja sukupuolen rakentamisen ja purkamisen areenana. Tutkimusaineisto hankittiin vuosina 1999 - 2001 Itä-, Etelä- ja Pohjois-Suomen maaseutu- ja kaupunkikouluista. Aineisto koostui yhdeksästä videonauhoitetusta ohjauskeskustelusta ja välittömästi niiden jälkeen toteutetusta 18 ääninauhoitetusta haastattelusta.
Tulokset osoittavat, että lukion opinto-ohjauskeskustelut ovat tietopainotteisia ja yksilökeskeisiä. Keskusteluissa käsitellään opiskelijan elämää ja tulevaisuutta oppiainelähtöisesti. Keskustelut sisältävät myös paljon opiskelijan kokemusten ja toiminnan kuvausta, mutta kuitenkin vain vähän oman elämän laaja-alaista prosessointia. Ohjauksessa nuorilta odotetaan itsenäisiä päätöksiä, vaikka henkilökohtaisen elämän suunnittelu ei ole vuorovaikutuksessa kulttuuristen normien ja lähiympäristön odotusten kanssa.
Sukupuolineutraalilta näyttävät keskustelut sisältävät runsaasti sukupuolittuneita merkityksiä. Opinto-ohjaajien sukupuolikäsitykset ovat sekä perinteistä sukupuolijärjestelmää vahvistavia että purkavia. Opinto-ohjaajan sukupuoli näyttää vaikuttavan vain vähän ohjauskeskustelun aihealueisiin tai muihin prosesseihin. Sen sijaan opiskelijan sukupuolella on suuri merkitys ohjauskeskustelujen sisältöön ja opiskelijan elämäntilanteen jäsentämiseen. Tulosten mukaan ohjaajan sukupuolikäsitykset voivat toimia suodattimena tai esteenä opiskelijan kohtaamisessa. Mitä pätevämpi ohjaajan "totuus" on yleisesti, sitä tiukemmin keskustelu etenee ohjaajan tuottamien merkitysten varassa. Ohjausprosessissa molemmilla keskustelun osapuolilla on omat osuutensa. Parhaimmillaan ohjaaja haastaa opiskelijan tutkimaan omaa elämäänsä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Opiskelijan tarinoiden avulla opinto-ohjaaja voi päästä sisään opiskelijan maailmaan. Opiskelija saattaa myös haastaa ohjaajan hänen uskomuksissaan, olettamuksissaan ja tulkinnoissaan opiskelijasta, tämän elämästä tai maailmasta yleensä. Näin ohjauskeskustelu merkitsee mahdollisuutta yhteiseen oppimiskumppanuuteen.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The objective of the present study is to describe, analyse and understand
career-counselling conversations at Finnish upper secondary
schools as an arena of planning one’s life space and constructing
and deconstructing gender. The study is counselling process research,
which aims at making the professional practice visible and at creating
new perspectives. The research objective is divided into four specified research questions.
The first of the questions tries to describe the general characteristics
of career counselling conversations at the upper secondary
school (How can career counselling conversations be analysed?) The
analysis of counselling conversations, which is called a process image
in this research, is conducted through the method of Narrative Processes
Coding Systems (NPCS). The second question views the professional practice of career
counsellors (How is gender constructed or deconstructed in career
counselling conversations?). The third research question aims at crystallising the process descriptions
of career counselling conversations (Which factors generate
the construction and deconstruction of gender in counselling conversations
at upper secondary schools?) The results show that the counsellors’
gender constructions both reproduce (stereotypes of the essence
and gender roles) and deconstruct the gender systems and socially
built gender. The fourth question aims at conceptualising the counselling process
on a more general theoretical level (How can a counselling process
be theoretically analysed on the basis of the previous?) The counsellor’s
gender constructions can act as a filter or constraint for hearing
the student’s narrative. The career counsellor’s constructions are
viewed according to their “degree of truthfulness”. The more generalisable
the counsellor’s truth is, the more restrictively the conversation
progresses and depends on the counsellor’s meanings. The counsellor’s
truths can be general truths, but they can also be formed in an
inter-subjective way during the counselling session and be fixed on
the student’s personality. The results show that the ideal of counselling process as a dialogic
negotiation is not necessarily realised. The counselling process is outlined
as an encounter, in which both sides produce their own affordances
to the process. At their best, the counsellor’s affordances challenge
the student to analyse his/her life extensively and from various
perspectives. The student’s narratives are affordances that can give the
counsellor access to the student’s world. The student’s affordances can
also challenge the counsellor in his/her beliefs, assumptions and interpretations
of the student, his/her life and the world. In this way,
the counselling conversation provides a chance for a reciprocal learning
partnership.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/juutilainen_opintoohjauskeskustelu/juutilainen.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi-Katriina Juutilainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Itä-Suomen yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, nuoret, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nuorten tulevaisuusorientaatiot

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Helena Kasurinen

Painovuosi

1999

Tutkimuksen koko nimi

Personal Future Orientation: Plans, Attitudes and Control Beliefs of Adolecents Living in Joensuus, Finland and Petrozavodsk, Russia in 1990s. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 53.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Kasurinen tutki nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ja asenteita sekä käsityksiä siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Aineisto kerättiin Suomessa ja Venäjällä, mikä mahdollisti kahta hyvin erilaista kulttuuria edustavien nuorten vertailun. Tekijät, joiden ajateltiin vaikuttavan nuorten suunnitelmiin ja asenteisiin, valittiin aikaisempien tutkimusten perusteella. Tällaisia vaikuttavia tekijöitä olivat koulumenestys, sosiaalinen tausta, subjektiivinen hyvinvointi, ja elämässä tärkeänä pidetyt asiat. Lisäksi tutkittiin, kuinka nuoret suhtautuivat koulunkäyntiin. Kiinnostukset ja koulutussuunnitelmat sekä syyt näihin suunnitelmiin olivat myös tutkimuksen kohteena. Tutkimukseen osallistuneet nuoret asuivat Joensuussa, Pohjois-Karjalassa Suomessa ja Petroskoissa, Venäjän Karjalassa. Suomalaiset (n = 276) ja venäläiset (n = 341) nuoret olivat 14-16 vuoden ikäisiä. Nämä nuoret olivat siirtymävaiheessa koulutusurallaan, sillä suomalaiset olivat peruskoulun ja venäläiset nuoret olivat myös oppivelvollisuuskoulun viimeisellä luokalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ja venäläisten nuorten koulutussuunnitelmia osana tulevaisuuteen suuntautumista. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulumenestys ennusti parhaiten näiden nuorten koulutusreitin valintaa. Sosiaalinen tausta (vanhempien koulutus ja ammatti)näytti myös vaikuttavan siihen, suunnittelivatko nuoret ammattikoulu- vai yliopisto-opintoja. Mielenkiintoista oli, että tässä aineistossa vain venäläisten nuorten keskuudessa sukupuoli ennusti koulutussuunnitelmia. Venäläiset tytöt suunnittelivat poikia useammin yliopisto-opintoja. Nuorten erilaista tulevaisuusorientaatiot jatkaanutuivat kuteen eri ryhmään. Näiden ryhmien välillä oli eroja siinä tavassa, jolla kunkin ryhmän nuoret suhtautuivat tulevaisuuteen. Tulevaisuusorientaatioon vaikuttivat yleinen subjektiivinen hyvinvointi ja tärkeinä pidetyt asiat. Koulumenestys oli yhteydessä molempien maiden tyttöjen tapaan suunnitella tulevaisuutta ja siihen, miten he ajattelivat tulevaisuudestaan. Koulumenestyksellä ei ollut samanlaista vaikutusta poikien tulevaisuusorientaatioon.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Helena Kasurinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Työ- ja elinkeinoministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

helena.kasurinen@tem.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 1999, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, kansainvälinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulukokemukset ja koulutusratkaisut

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Juhani Pirttiniemi

Painovuosi

2000

Tutkimuksen koko nimi

Koulukokemukset ja koulutusratkaisut. Peruskoulun vaikuttavuuden tarkastelu oppilasnäkökulmasta. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 168.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, missä määrin oppilaiden koulunkäynnin kokemukset ovat yhteydessä heidän onnistumiseensa yhteishaussa. Tutkimusaineiston tiedot on kerätty lomakekyselyllä peruskoulun 9. luokan 2099 oppilaalta. Saadut lomaketiedot on yhdistetty saman vuoden (1995) yhteishakutietoihin. Lomakkeista koottujen sekä yhteishakutietojen avulla on selvitetty koulukokemusten ja oppilaiden taustatekijöiden yhteyttä koulutukseen hakemiseen ja pääsemiseen sekä yhteishaussa epäonnistumiseen.
Tutkimustulosten perusteella oppilaiden koulukokemukset ovat monilta osin huonoja. Kielteisiä ovat erityisesti poikien opettajakokemukset, mutta myös poikien keskinäisissä sosiaalisissa suhteissa on enemmän ongelmia kuin tytöillä. Koulukokemukset ovat selvemmin yhteydessä yhteishaussa onnistumiseen kuin siinä hakemiseen. Kielteisimmät koulukokemukset ennakoivat peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Vaikka oppilaiden koulukokemuksilla on merkitystä oppilaiden peruskoulun jälkeisen tulevaisuuden kannalta, ei ole yllättävää, että taustatekijöillä on näitäkin vahvempi vaikutus. Vanhempien työttömyys sekä perhesuhteisiin liittyvät ongelmat ovat yhteydessä yhteishaussa epäonnistumiseen. Riskioppilaiden lisäksi melko suuri joukko poikia saa peruskoulussa niin huonoja arvosanoja, että toisen asteen koulutusvaihtoehdot ovat vähäiset. Koulun vaikuttavuuden tarkastelussa oppilaan henkilökohtaisen ohjauksen sekä opinto-ohjauksen tekijät tulevat voimakkaasti esille. Oppilaiden kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, ettei heitä oteta riittävästi huomioon, heidän mielipiteitään ei kuunnella, eivätkä he saa tarvitsemaansa määrää henkilökohtaista ohjausta. Yllättävää on, että opinto-ohjauksen ovat kokeneet myönteisimmin oppilaat, jotka varmimmin epäonnistuvat yhteishaussa. Tutkimustulosten perusteella koulun vaikuttavuutta oppilasnäkökulmasta kehitettäessä olisi kiinnitettävä huomiota opettajien ohjauksellisiin taitoihin. Oppilaiden tukemisen ja ohjaamisen tulisi olla nykyistä selvemmin kaikkien opettajien vastuulla. Opinto-ohjaajien olisi voitava työskennellä enemmän niiden peruskoulun päättävien oppilaiden kanssa, jotka ovat ilmeisessä vaarassa syrjäytyä koulutuksesta. Syrjäytymisen estämiseksi ja koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi peruskoulun ohjaus- ja seurantavelvoitetta olisi ulotettava peruskoulun jälkeiseenkin aikaan.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The purpose of this research was to find out to what extent students´ experiences of
school are connected with their success in the joint application of students for
secondary education after comprehensive school. The research data were collected
in 1995 through a questionnaire filled in and returned by 2099 students in the ninth
grade of comprehensive school. Data from the questionnaire were combined with
the joint application data from the same year. The information from the questionnaire
and the joint application data helped to explain the relationship between school
experiences and student background factors in applying for and admission to
secondary education as well as in poor performance in the joint application process. In assessments of school effectiveness, the personal guidance and counselling
of students are prominently mentioned. The students' criticism is especially aimed
at the fact that they do not receive enough attention, their opinions are not listened
to, and they do not receive enough personal guidance. It is surprising that student
counselling is most positively experienced by those students who are most certain
to fail in the joint application process. These findings indicate that more emphasis must be placed on the councelling skills of all teachers when improving the effectiveness of primary school education.
The teachers' role in the support and guidance of students should be increased, as
should the ability of student councellors to work with those comprehensive school
leavers who are at obvious risk of terminating their education. To prevent
marginalization and to increase the effectiveness of education, the responsibility of
student counselling and following-up during comprehensive school should be
extended also to the time after comprehensive school.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pirttiniemi/koulukok.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Juhani Pirttiniemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetushallitus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juhani.pirttiniemi@oph.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2000, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Tet-jakson ohjaaminen ja raportoiminen sosiaalisessa mediassa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Yläkoulun työelämään tutustumisen raportointiin on avautunut uudet mahdollisuudet tekniikan kehittymisen ja sosiaalisen median luomien mahdollisuuksien myötä. Tässä kehittämistyössä testattiin ensinnäkin älypuhelimen keskusteluryhmä-sovelluksen hyödyntämistä työelämään tutustumisjakson (tet) ohjauksessa. Toiseksi kokeiltiin luokan yhteistä blogipohjaa yhtenä tet-jakson raportointialustana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Uutta toimintamallia kokeiltiin pienessä yksityiskoulussa 8-9-luokan oppilaille tet-jakson aikana. Raportti on osa opinto-ohjaajakoulutusta. Se antaa matalan kynnyksen esimerkin yläkoulun opinto-ohjaajille, kuinka sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää ohjauksessa.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Leena Hiltunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

leena.hiltunen@joensuu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, hyvä perusopetus, internet, internet-ohjaus, itsearviointi, kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppimispäiväkirja, ryhmäohjaus, työelämätieto, työelämään tutustuminen, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, 2015, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Lähihoitajakoulutuksen opiskelijavalinnan tarkastelua: soveltuvuuskoe vai todistusvalinta?

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Eeva Rauhala

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Eeva Rauhala

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

rauhala.eeva@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ohjaus- ja neuvontapalveluja kehittämässä moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Päivi Äyhönen

Julkaisun kuvaus

Ohjaus- ja neuvontapalveluja kehitetään Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa VAAO - Navi hankkeen muodossa. Tässä kuvaan kehittämistyötä ja sen eri vaiheita.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi Äyhönen

Yhteyshenkilön organisaatio

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

paivi.ayhonen@vaao.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, ammatillinen oppilaitos, ammatinvalinnanohjaus, nuoret, ohjauksen kehittäminen, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, palvelujen käyttäjät, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Applying phenomenography in guidance and counselling research

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen & Päivi Tynjälä

Painovuosi

2017

Tutkimuksen koko nimi

Applying phenomenography in guidance and counselling research. British Journal of Guidance & Counselling. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2017.1285006

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Taylor & Francis

Tutkimuksen kuvaus

This paper examines phenomenography as a viable qualitative approach in guidance and counselling research. A phenomenographic study maps the qualitatively different ways in which people experience a specific phenomenon and helps researchers to describe the aspects that make one way of experiencing a certain phenomenon qualitatively distinct from another. This paper presents an overview of phenomenographic research, encompassing theoretical, methodological and practical considerations. The application of this approach in guidance and counselling studies is illustrated with examples.

Englanninkielinen abstrakti

This paper examines phenomenography as a viable qualitative approach in guidance and counselling research. A phenomenographic study maps the qualitatively different ways in which people experience a specific phenomenon and helps researchers to describe the aspects that make one way of experiencing a certain phenomenon qualitatively distinct from another. This paper presents an overview of phenomenographic research, encompassing theoretical, methodological and practical considerations. The application of this approach in guidance and counselling studies is illustrated with examples.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2017.1285006

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, metodi, fenomenografia, 2017, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ohjaus Savon ammatti- ja aikuisopiston VALMA-koulutuksessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Aliisa Makkonen

Julkaisun kuvaus

VALMA-koulutus on pääsääntöisesti tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat valmiuksia opiskella ammatillisessa koulutuksessa ja tietoa eri ammatillisista vaihtoehdoista.
Savon ammatti- ja aikuisopistossa VALMA-koulutuksessa on kahdeksan heterogeenistä ryhmää eli opiskelijoita on paljon, mikä mahdollistaa hyvin opiskelijoiden yksilölliset opintopolut.
VALMA-koulutuksessa ohjaus liittyy tiiviisti koulutukseen, opiskelijoita ohjataan niin opinnoissa kuin henkilökohtaisissa asioissakin. Ohjaus kestää lukuvuoden ja ohjaus tukee koulutuksen tavoitetta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Aliisa Makkonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

aliisa.makkonen@sakky.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen

Painovuosi

2017

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J. (2017). Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research. Studies, 32. Dissertation. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Finnish Institute for Educational Research

Tutkimuksen kuvaus

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ja sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa. Työn pyrkimyksenä on lisätä tietämystä ja keskustelua tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ohjauspalveluissa. On tärkeää, ettei aihetta tarkastella ainoastaan tutkijoiden näkökulmasta, vaan siinä voidaan nähdä myös mahdollisuudet merkittäviin muutoksiin ohjaajan työssä. Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli (1) tutkia ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ohjauspalveluissa; (2) tarkastella ohjaajien käsityksiä tarvittavasta osaamisesta sosiaalisen median käyttöön ohjauspalveluissa; ja (3) havaita kriittiset tekijät sosiaalisen median osaamisen kehittämisessä ammattikunnan sisällä.

Englanninkielinen abstrakti

This research examines career practitioners’ conceptions of social media and competency for social media in career services, contributing to current understanding and discussion of the use of ICT in a career services context. It is important to see this body of knowledge not only from the perspective of researcher but also as a potentially transforming approach to the work of career practitioners. New technologies and social media offer significant opportunities for career services, but they also create demand for new competency among career practitioners. The research aims (1) to investigate career practitioners’ conceptions of social media in career services; (2) to examine career practitioners’ conceptions of competency for social media in career services; and (3) to identify the critical aspects in developing social media competency within the profession. In the three empirical studies that comprise the thesis, data were gathered in two sets of focus group interviews—the first with Finnish career practitioners who had little or no experience of using social media in their professional work, and so were considered novices in the professional use of social media, and the second with Finnish and Danish career practitioners with experience of using social media in the course of their work.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Finnish Institute for Educational research

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2017, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Kuinka yhdistää opiskelu työhön ja perhe-elämään? Ohjauksen merkitys aikuisopiskelijan moniulotteisella elämänkentällä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Milla Jalonen, Iiris Kurkela

Painovuosi

2018

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaiseksi tutkimukseen osallistuneet aikuisopiskelijat kokevat elämäntilanteensa, jossa yhdistyvät työ, opiskelu sekä perhe-elämän vaatimukset. Tämän lisäksi tarkoituksena oli tarkastella, minkälaisia merkityksiä aikuisopiskelijat antavat ohjaukselle senhetkisessä elämäntilanteessaan.

Tutkimus kuuluu laadullisen tutkimuksen perinteeseen ja sen on otteeltaan fenomenologinen. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla yhtä-toista aikuisopiskelijaa, joilla kaikilla on ollut henkilökohtainen ja tuore kokemus työn, perheen ja opiskelun yhteensovittamisesta. Haastattelun tukena käytettiin puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Tutkimustulokset osoittivat, että aikuisopiskelijoiden työn, perheen ja opiskeluiden yhteensovittamista helpottavat perheen tarjoama tuki, työn tarjoaman jousto ja taloudellinen tuki, sekä yksilön omat taidot ja toimijuus. Osa-alueiden yhdistämistä hankaloittavia tekijöitä olivat puolestaan perheen ja kodin asettamat vaatimukset, erilaiset yllättävät tilanteet, opintoihin liittyvät vaatimukset, sekä eri elämän osa-alueiden yhteensovittamisesta aiheutunut kuormitus ja vähäinen vapaa-aika. Ohjauksen merkitys ja ohjauskokemukset olivat aikuisopiskelijoiden elämässä pääasiassa myönteisiä. Aikuisopiskelija voi siis parhaimmillaan saada tukea elämäntilanteeseensa ohjauksen avulla. Aikuisopiskelijoiden saamat eri ohjauksen muodot voidaan nähdä työn, perheen ja opiskelun yhteensovittamista tukevana välineenä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201804172106

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Milla Jalonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jalonen.milla@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen käyttäjät, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-asteella opiskelevat, työelämätieto, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, valtakunnallinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anna-Maija Virtanen

Painovuosi

2018

Tutkimuksen koko nimi

Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Kehittämistyö kertoo, miten digitutortoiminta käynnistettiin ja jalkautettiin Ylivieskan kouluihin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna-Maija Virtanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jokirannan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anna-maija.virtanen@edu.ylivieska.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, hyvä perusopetus, koulut, koulutus, mentorointi, ohjaus, opetus, opetussuunnitelma, peruskoulu, tieto- ja viestintäteknologia, tietotekniikka, verkosto, palvelujen käyttäjät, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, tieto- ja viestintätekniikka, opetushallinto, alueellinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.