Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.
Painovuosi
2015
Tutkimuksen koko nimi
Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Green caren / luontolähtöisen toiminnan mahdollisuuksia ryhmäyttämisessä ja aloitusvaiheen ohjaamisessa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Green caren / luontolähtöisen toiminnan mahdollisuuksia ryhmäyttämisessä ja aloitusvaiheen ohjaamisessa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Opiskelijoiden vieminen luontoon ensimmäiseksi opiskelupäiväksi osoittautui erittäin hyväksi toimintatavaksi. Kohteeksi valittiin lähiseudun nuotiopaikka tai tulipalopakkasella mieluummin kota. Päivän aikana tehtiin tulet, keiteltiin nokipannukahvit ja askarreltiin yksinkertaista retkiruokaa nuotiolla. Ryhmä tutustui toisiinsa erilaisin tutustumisleikein ja opetteli toistensa nimet. Tutustumisleikit ovat osittain luontoon liittyviä. Osin menetelmiä olisi voinut käyttää sisätiloissakin. Päivän ohjelmaan kuuluu myös oman luontosuhteen pohdintaa. Mitä se on ja mitä se kenellekin merkitsee.
Luontoympäristö helpottaa uuden ryhmän tutustumista ja ryhmäytymistä sekä luo ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Luontosuhteen kautta voi tutkia omia arvoja, pohtia luontoalalla toimivien ammattietiikkaa sekä parantaa itsetuntemusta. Tavoitteena oli myös parantaa tiedon vastaanottamista välttämällä ensimmäisen päivän informaatioähky.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Arvioinnissa käytettiin opiskelijoilta kerättyä vapaamuotoista palautetta.
Lupaavan käytännön tulokset
Luontoympäristössä koettu ensimmäinen opiskelupäivä keräsi pääosin kiittävää palautetta. Luontoympäristön koettiin vähentävän jännitystä, rentouttavan ja vapauttavan ilmapiiriä ja helpottavan tutustumista. Osittain jo ympäristön epämuodollisuus ja kontrasti luokkatilan pakotettuun istumajärjestykseen verrattuna tuntui helpottavan jännitystä, jota luontoympäristö vielä vahvisti.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Arvonen, S. 2014: Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus. Latvia. 197 s
MTT, THL ja Lapin AMK 2014: Green Care –työkirja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. Saatavilla: www.mtt/greencare. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/green-care-tyokirja-17.3.2014.pdf. Viitattu 14.12.2014
Salonen, K. 2010: Mielen luonto. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Green spot. Helsinki. 136 s.
Soini, K., Ilmarinen, K., Yliviikari, A. & Kirveennummi, A. 2011: Green Care sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):3: 320-331.
VoiMaa –hanke: Luonto hyvinvoinnin lähteenä – suomalainen Green Care. VoiMaa –hanke.
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjauksen kehittäminen, artikkeli.docx (27 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Rahko
Yhteyshenkilön organisaatio
PSK-Aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.rahko@psk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2015, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisopetus, aikuisopiskelija, ilmapiiri, kehittäminen, koulun olosuhteet, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, oppimisympäristö, työmuotojen kehittäminen, voimavaraistuminen, yhteisöllisyys, ympäristö, Creen care, Luonto, ryhmäyttäminen, tutustuminen, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Kohti omaa Ohjaamoa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Kohti omaa Ohjaamoa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakor-keakoulun opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyötä. Kehittämistyön tavoitteena oli antaa suuntaviivoja omaan ohjaamotoimintaan Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Juha Janhunen artikkeli.pdf (203 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Juha Janhunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
juha.janhunen@oakk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Verkko-ohjaus
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Verkko-ohjaus
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
työvoimapoliittinen ammatillinen koulutus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Verkko-ohjaus artikkeli.pdf (131 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pia Matihaldi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, opinto-ohjaus, verkko-ohjaus, verkosto, aikuiset, työttömät, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, yksityinen, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opiskelijan tehostettu ohjaus verkossa. Kokemuksia erityispedagogiikan perusopintojen tsemppiryhmästä.
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Opiskelijan tehostettu ohjaus verkossa. Kokemuksia erityispedagogiikan perusopintojen tsemppiryhmästä.
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Tässä artikkelissa tarkastellaan verkon kautta tapahtuvaa opiskelun ohjausta avoimessa yliopistossa. Vapaaehtoiset opiskelijat osallistuivat tsemppiryhmään, joka kesti yhden lukuvuoden. Ryhmän tarkoituksena oli antaa opiskelijalle tehostettua tukea opiskeluun ja mahdollistaa myös opiskelijoiden välisen kohtaamisen ja vertaisvuorovaikutuksen.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö raportti.pdf (339 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sanna Uotinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sanna.uotinen@jyu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Jyväskylän ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelman jalkauttaminen hotelli-, ravintola- ja cateringalan opettajille
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Jyväskylän ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelman jalkauttaminen hotelli-, ravintola- ja cateringalan opettajille
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Tämä artikkeli esittelee ohjausmateriaalin jalkauttamismallin Jyväskylän ammattiopiston hotelli-, ravintola- ja cateringalan opettajille. Jalkauttaminen tapahtui opettajille järjestetyssä koulutustilaisuudessa, jonka tarkoituksena oli tuoda tietoisuuteen Jyväskylän ammattiopiston ohjauksen materiaalit ja käytänteet.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli.pdf (58 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kati Arkilahti ja Anne Hiekkataipale
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjausjärjestelyt, opinto-ohjaus, ryhmänohjaus, toisella asteella opiskelevat, nuoret, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjaussuunnitelma monialaiseen kansanopistoon
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Opinto-ohjaussuunnitelma monialaiseen kansanopistoon
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Kehittämistyö opinto-ohjaussuunnitelma on laadittu Rovala-Opistossa, kansanopistossa, Rovaniemellä monialaisen kansanopiston käyttöön. Rovala-Opisto järjestää vapaan sivistystyön koulutuksia, ammatillista perustutkintoa ja ammatillista aikuiskoulutusta sekä työvoimakoulutuksia. Opinto-ohjaussuunnitelma kattaa kaikki edellä mainitut koulutusalat ja se on laadittu lähtien ohjausta ohjaavista arvoista ja periaatteista sekä ohjauksen toimijoista ja vastuista. Ohjauksen tavoitteet, sisällöt ja toteutus on kuvattu koulutusalakohtaisesti erikseen yllä mainituille koulutuksen järjestämismuodoille. Lisäksi opinto-ohjaussuunnitelmassa on keskeyttävän ja eroavan opiskelijan ohjauksesta, ohjauksen tukipalveluista ja yhteistyöverkostosta ja lopuksi resursseista ja arvioinnista. Olen työstänyt ohjaussuunnitelman lukuvuoden 2013-2014 aikana ja se on käsitelty opettajakunnassa sekä viedään opiskelijakuntaan ja muille opiston ohjausta antaville henkilöstöryhmille ja tätä myötä otetaan käyttöön syksyn 2014 aikana. Opinto-ohjaussuunnitelmasta julkaistu artikkeli ja sitä kautta ohjaussuunnitelma toimitetaan tiedoksi kansanopistoyhdistykselle ja Lapin alueen opinto-ohjausverkostolle sekä TNO- verkostolle. Ohjaussuunnitelman on vahvistanut rehtori ja se viedään hyväksyttäväksi opiston johtokunnalle.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Opinto-ohjaussuunnitelma monialaiseen kansanopistoon.pdf (206 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Henna Poikajärvi
Yhteyshenkilön organisaatio
Rovala-Opisto, Rovalan Setlementti ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
henna.poikajarvi@rovala.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen saatavuus, valtakunnallinen, alueellinen, Lapin ELY, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Wilma-järjestelmän uudistusten käyttöönotto ja mallinnus ammattioppilaitoksessa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Wilma-järjestelmän uudistusten käyttöönotto ja mallinnus ammattioppilaitoksessa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) muuttui 1.8.2014 ja se on aiheuttanut muutoksia myös oppilaitoksen käytänteissä. Tässä artikkelissa kuvataan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä tapahtuneiden Wilman muutosten vaikutusta Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksan henkilökunnan tehtäviin. Lisäksi artikkelissa kuvataan lukuvuoden alussa toteutettua opettajien koulutusta sekä laadittua havainnollista Wilma-kirjausten mallia, joka toimii niin oppilashuoltohenkilöstön, ryhmänohjaajien kuin muiden opettajien työn tukena.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Koulutus koettiin onnistuneeksi ja laaditusta mallista on saatu hyvää palautetta. Nopealla aikataululla toteutetut toimenpiteet ovat aikaansaaneet sen, että henkilöstö on pystynyt toimimaan lain edellyttämällä tavalla heti lukuvuoden alusta lähtien.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: KirsiJamk_kehittämistehtävän_artikkeli.pdf (299 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kirsi Vänskä
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kirsi.vanska@pkky.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Minä osaan - osaamisen tunnistaminen ja lähtötason kartoitus kaupan alan opiskelijoille
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Minä osaan - osaamisen tunnistaminen ja lähtötason kartoitus kaupan alan opiskelijoille
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
1.4.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Kyselylomake, henkilökohtaiset ja ryhmäkeskustelut.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Palvelut ja liiketalous -toimiala, kehitetty keväällä 2014
Tekijät: Orsmaa Mari ja Kangas Riitta
Kohderyhmä: Liiketalouden opiskelijat, erityisesti NAO-ryhmät
Toteutus: Kysely sekä sen jälkeen henkilökohtaiset ja ryhmäkeskustelut
Tavoitteet:
Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen antaa opiskelijoille rohkeutta ja valmiuksia opiskella ja oppia oma ammattinsa. Kouluttajien kannalta tavoitteena on liiketalouden, erityisesti kaupan alan opiskelijoiden lähtötilanteen ja osaamisen kartoittaminen. Mukana on myös ohjauksellinen näkökulma: missä asioissa opiskelija tarvitsee tukea, mihin asioihin on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Erityisen tärkeätä on se, että opiskelija itsekin tunnistaa nämä asiat.
Lupaavan käytännön arviointi
Kysely on luotu erityisesti NAO-opiskelijoiden ja heidän kouluttajiensa tarpeisiin aikuiskoulutusopinnoissa. Kohderyhmänä ovat olleet liiketalouden perustutkinnon ensimmäistä osaa suorittamaan lähtevät opiskelijat. Osalla opiskelijoista on taustallaan lukuisia keskeytyneitä koulutuksia sekä hyvin vähän työelämäkokemusta. Näemme tämän tarkoituksenmukaisena ja tehokkaana menetelmänä heti koulutuksen alkuvaiheessa.
Opiskelijan vastaukset ovat vastaavan opettajan käytettävissä jo ensimmäisessä opintojen henkilökohtaistamiskeskustelussa. Opiskelijat ovat itse innostuneet kertomaan opettajalle omista ajatuksistaan, taustoistaan ja osaamisestaan. Yhteinen ymmärrys opiskelijan tilanteesta on auttanut opettajaa ymmärtämään mm. opiskelijan elämäntilannetta paremmin. Kyselyn jälkeiset yhteiset ryhmäkeskustelut ovat luoneet hyvää ryhmähenkeä ja keskinäistä avoimuutta. Ammattitaidon hankinnan kannalta on erittäin hyödyllistä, että voimme pureutua samalla työelämän odotuksiin ja vaatimuksiin. Kyselyn voi myös toistaa myöhemmässä vaiheessa. Se on siten hyvin konkreettinen menetelmä sen arvioimiseen, miten opiskelija kokee oman osaamisensa kehittyneen. Näiden kokemusten valossa käytämme tätä työkaluna jatkossakin.
Lupaavan käytännön tulokset
Avoimuus on lisääntynyt, hops-keskustelut ovat olleet syvällisempiä. Panostaminen opiskelijoiden alkukartoitukseen on aina hyväksi.
Ryhmäytyminen on tähänastisten tulosten perusteella ollut aiempaa nopeampaa ja sujuvampaa. Se ei ollut alun perin tavoitteena, mutta on hyvä seuraus.
Kyselyn toistaminen samalle ryhmälle olisi mahdollista, samalla saataisiin vertailevaa aineistoa opiskelijaryhmälle itselleen: näin me olemme kehittyneet. Ongelmana saattaa jossain vaiheessa olla se, että ryhmät elävät, eikä samaa kokoonpanoa ole enää myöhemmin. Yksittäisen opiskelijan kyselyn kohdalla se ei tietenkään ole ongelma.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Voimme muuttaa kyselyä tarvittaessa, opiskelijoilta saatu palaute otetaan aina huomioon. Ylipäätään kaikki tällainen toiminta elää koko ajan, se kuuluu tämän opetus- ja ohjaustyön luonteeseen.
Mitä seuraavaksi?
Jatkamme tässä vaiheessa tällä menetelmällä.
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Yksilöllisen osaamisen viisi elementtiä: tiedot, taidot, kokemus, arvot, sosiaaliset verkostot.
Lähde: Sveiby, K.E., (1997): The New Organisational Wealth - Managing and measuring Knowledge-
Based Assets. Berrett-Koehler, San Fransisco. Lainattu teoksessa Ammattitaito on aina muodissa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2012: 16. http://www.oph.fi/download/145061_Ammattitaito_on_aina_muodissa_2.pdf. 23.2.2014
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö_artikkeli.docx (52 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Orsmaa Mari
Yhteyshenkilön organisaatio
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mari.orsmaa@takk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, Pirkanmaan ELY, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ehkäise ja puutu - Opiskelijoiden päihteiden käyttöön
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Ehkäise ja puutu - Opiskelijoiden päihteiden käyttöön
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Muuttuneiden ohjeistuksien ja erilaisten toimintatapojen vuoksi aloimme laatia yhtenäistä ohjeistusta oppilaitoksemme päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Vaatimukset työllemme löytyivät lainsäädännöstämme, joka vaatii ammatillisia oppilaitoksia laatimaan yhteistyössä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa kirjalliset ohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi. Lisäksi perusteluita työn tarpeellisuudelle löytyi kouluterveyskyselystä (2013), jonka mukaan päihteiden käyttö on hyvin yleistä ammattiin opiskelevien keskuudessa. Myös asenteet ovat ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla olleet kyselyn mukaan huolestuttavan myönteisiä eri päihteitä kohtaan. Nuorten päihteiden käytöllä on todettu olevan myös yhteys mielenterveyden häiriöihin ja muihin ongelmiin. Näiden tulosten vuoksi oppilaitokset eivät voi ummistaa silmiään haasteilta, joita opiskelijoiden päihteidenkäyttö oppilaitoksissa aiheuttaa.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Laatimamme päihdetyön toimintamalli on laadittu ammatilliselle toiselle asteelle. Oppilaitoksessamme koulutusta järjestetään yli 20 ammattiin. Opiskelijoita meillä on 3 000 ja henkilökuntaa on noin 350. Haasteena oppilaitoksessamme on, että toimipaikkamme ovat maantieteellisesti etäällä toisistaan. Koulutusta järjestetään pääasiallisesti Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Nakkilassa ja Ulvilassa. Lisäksi pienempiä toimipisteitä on muillakin paikkakunnille.
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Mielenterveys ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8c520a2b-6ed1-4789-bc9b-8597c85121ee
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/etusivu . Viitattu 28.4.2014
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/ 1998)
Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998)
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)
Lastensuojelulaki (417/2007)
Päihdehuoltolaki (41/1986)
Huumausainelaki (373/2008)
Rikoslaki (39/1889)
Järjestyslaki (612/2003)
Tupakkalaki (693/1976)
Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977)
Alkoholilaki (1143/1994)
Suomen perustuslaki (731/ 1999)
Asetus huumausainetestin tekemisestä (218/2005)
Koulutuksen järjestäjän keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. Opas SORA-säädösten ja –määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa (2013). OPH, Oppaat ja käsikirjat 2013:1
Löytyy osoitteesta:
http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf
Oppilaitoksen omat toimintaohjeet
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli.docx (46 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Piia Lahti
Yhteyshenkilön organisaatio
SATAEDU Harjavalta
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
piia.lahti@sataedu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Maisteriopintojensa aloittavien ohjauksen kehittäminen
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Maisteriopintojensa aloittavien ohjauksen kehittäminen
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Itseohjautuvat korkeakouluopiskelijat – vai itsenäisiä ohjattavia. Opintoihin tarvitaan holistista ohjausnäkemystä kaikissa korkeakouluopintojen vaiheissa, jotta opintopolut etenisivät opintosuunnitelmien mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan maisteriopintonsa aloittavien ohjauksen kehittämistä. Tähän mennessä ohjauksen kehittämistyössä on ensisijaisesti keskitytty kandivaiheeseen, jonka systemaattisella alkuohjauksella on saavutettu informaatioteknologian tiedekunnassa erinomaisia tuloksia. Ohjauksen nähdään vaikuttavan positiivisesti opintojen etenemiseen ja niihin sitoutumiseen. Artikkelin lopussa esitellään erityisesti tietojärjestelmätieteen maisteriopintonsa aloittavien alkuohjaukseen kehitettyä mallia.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittamistehtava.pdf (372 Kt)
- Kuvaus: Itseohjautuvat korkeakouluopiskelijat – vai itsenäisiä ohjattavia. Opintoihin tarvitaan holistista ohjausnäkemystä kaikissa korkeakouluopintojen vaiheissa, jotta opintopolut etenisivät opintosuunnitelmien mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan maisteriopintonsa aloittavien ohjauksen kehittämistä. Tähän mennessä ohjauksen kehittämistyössä on ensisijaisesti keskitytty kandivaiheeseen, jonka systemaattisella alkuohjauksella on saavutettu informaatioteknologian tiedekunnassa erinomaisia tuloksia. Ohjauksen nähdään vaikuttavan positiivisesti opintojen etenemiseen ja niihin sitoutumiseen. Artikkelin lopussa esitellään erityisesti tietojärjestelmätieteen maisteriopintonsa aloittavien alkuohjaukseen kehitettyä mallia.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Parkkonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto informaatioteknologian tiedekunta
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.parkkonen@jyu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, aikuiset, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, asiantuntija, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, ennakointi, hyvinvointi, kehittäminen, kokonaisvaltainen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, työelämälähtöisyys, työelämäohjaus, uraohjaus, yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, 2014, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
28.5.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Ammattikorkeakoululainsäädännön muutosten yhteydessä laista ammatillisesta opettajankoulutuksesta luovuttiin ja nykyistä ammattikorkeakoululakia noudatetaan ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Näin ollen myös opintojen hyväksilukeminen osa ammatillista opettajankoulutusta.
Vuoden 2014 alussa opettajakorkeakoulujen yhteisessä haussa HAMK Ammatilliseen opettajankorkeakouluun oli ennätysmäärä opettajankoulutuksen hakijoita eri koulutusaloilta, yhteensä 1276 ensisijaista hakijaa. Valittujen keski‐ikä on 43 vuotta ja naisia valituista opiskelijoista on 56 %. Muissa kuin opetustehtävissä oppilaitoksissa toimivien määrä kasvoi jälleen, nyt heitä on valituista 49 % (vuonna 2013 46 % ja vuonna 2012 38 %). Opettajaopiskelijoiden erilaiset koulutustaustat ja oppilaitostyökokemuksen puuttuminen tai vähäisyys tuovat omat haasteensa niin opetuksen suunnittelulle kuin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisellekin. Opintojen ohjaajan ja opintojaksojen opetuksesta vastaavien vastuuopettajien on kyettävä ohjaamaan opettajaopiskelijaa tässä osaamisen tunnistamisen vaiheessa ja tunnistamaan myös itse muussa työelämässä kertynyttä osaamista suhteessa opettajankoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin.
HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen opinnoissa voi osaamisen tunnustamista hakea joko opintojen hyväksilukemisen tai osaamisen näytön kautta kasvatustieteellisistä perusopinnoista, ammattipedagogista opinnoista ja opetusharjoittelusta.
Lupaavan käytännön taustatiedot
AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistus on laadittu HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilöstön käyttöön. Ohjeistuksen laatimiseen ovat osallistuneet niin opetus- kuin ohjaushenkilöstökin. Uusi ohjeistus otetaan käyttöön syksyllä 2014.
Lupaavan käytännön arviointi
AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistuksen toimivuutta voidaan arvioida lukuvuoden 2014 - 2015 aikana.
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyön_artikkeli_Anna_Alftan.pdf (274 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna Alftan
Yhteyshenkilön organisaatio
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anna.alftan@hamk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus, arviointimenetelmä, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, kehittäminen, koulutuspalvelujen kehittäminen, laatu, ohjauksen kehittäminen, ohjaussuunnitelma, palveluhenkilöstön osaaminen, 2014, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
18.4.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Bovallius - ammattiopisto on valtakunnallisesti toimiva erityisoppilaitos. Toimipaikkoja on Turussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Opiskelijoita on noin 530. Bovalliuksessa on pyritty yhtenäisiin käytäntöihin eri toimipaikoissa niin opetuksessa kuin muissakin toiminnoissa. Myös opinto-ohjausta on pyritty kehittämään yhtenäiseen suuntaan. Kehittämistyössä tarkastellaan opinto-ohjauksen tarvetta Bovallius - ammattiopistossa eri koulutusaloilla ja eri vuosiluokilla. Tarkoitus on saada yhtenäinen malli opinto-ohjauksen toteuttamisesta koko Bovalliuksessa huomioiden eri ryhmien ja erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Kehittämistyössä tulee esille lähinnä valmentava 1 - ja 2 –koulutukset sekä yleisesti ammatillisen koulutusalan opinto-ohjauksellinen tarve.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa pitää sisällään eri koulutusmuotojen (valmentava 1-koulutus, valmentava 2-koulutus ja ammatillinen peruskoulutus) opinto-ohjauksen pääteemat. Ko. käytäntöä on suunniteltu Jyväskylän Bovallius-ammattiopistossa yhteistyössä opettajien kanssa (kyselyllä). Kehittämistyötä on tavoite päästä kokeilemaan ensi lukuvuonna.Mikäli kokeilu on onnistunut ko. tietoa pyritään levittämään koko Bovalliuksen organisaatioon.
Lupaavan käytännön arviointi
Käytäntöä tullaan arvioimaan koulutusalakohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti (toimivuus, tarkoitus, päämäärät ja tarkoituksenmukaisuus eri ryhmien kohdalla). Arviointikriteerinä on opinto-ohjauksen tarkoituksellisuus, saatavuus ja sen sisältö.Arviointitietoa kerätään opiskelijoilta, ryhmänvastuuopettajilta ja mahdollisesti huoltajilta.Arviointiteto tulee osoittamaan, miten valitut aihealueet palvelevat opiskelijaa.
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärven Offset Oy.
Herranen, J., 2011. Toisin toimiminen luokkamuotoisen ohjauksen haasteena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Kasurinen, H. 2011.Ohjauksen järjestäminen alue- ja kuntatasolla. Ohjauksen laatu ja arviointi. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Koskinen, T., 2011. Kunnalliset opetussuunnitelmat ja ohjauksen järjestäminen. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Väyrynen, M., 2011. Opinto-ohjaajan koulun tason tehtävät ja työn organisointi perusopetuksessa ja lukiossa. Teoksessa Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim.) 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa.doc (77 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marjaana Jauhiainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Bovallius-ammattiopisto Jyväskylä
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marjaana.jauhiainen@bovallius.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, ammatillinen erityisopetus, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, kehittäminen, menetelmien kehittäminen, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Henkilökohtaisen opintosuunnitelmalomakkeen (HOPS) kehittäminen aikuislukiossa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Henkilökohtaisen opintosuunnitelmalomakkeen (HOPS) kehittäminen aikuislukiossa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
7.4.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Artikkelini käsittelee henkilökohtaisen opintosuunnitelmalomakkeen eli hops-lomakkeen laadintaa ja käyttöönottoa Jyväskylän aikuislukiossa. Hops lomake on tehty Wilmaan, jonka kautta opiskelijat myös tekevät kurssivalinnat, seuraavat opintosuorituksiaan, hoitavat yo-ilmoittautumiset ja voivat lähettää viestejä opettajille. Wilmassa hops-lomakkeen päivittäminen sujuu helposti. Opintojen henkilökohtaistaminen on prosessi, mikä elää ja muuttuu koko ajan, mutta siitä on hyvä välillä kirjata asioita muistiin. Hops ei ole pelkästään sähköisesti tai paperille tehty suunnitelma vaan parhaimmillaan vuorovaikutusprosessi, jossa ovat opiskelijan lisäksi mukana ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, aineenopettaja, koulusihteerit ja rehtori.
Hops-lomake on ollut nyt käytössä pari vuotta ja useat opiskelijat ovat käyttäneet sitä opiskelunsa suunnittelussa, mutta käyttö ei ole vielä kovin yleistä.Tavoitteena on saada opiskelijat innostumaan ja sitoutumaan hopsin tekoon ja ryhmänohjaajat panostamaaan vorovaikutukselliseen hops-työskentelyyn.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Hops-lomakkeen kehittäminen aikuislukiossa.pdf (76 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Mirja Kalteenmäki
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän aikuislukio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mirja.kalteenmaki@jao.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuislukio, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, digitaalinen portfolio, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, lukiokoulutus, nuorten ohjaus, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opiskeluprosessi, oppilaanohjaus, portfolio, toisella asteella opiskelevat, ylioppilastutkinto, lukio, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvan kohderyhmän kartoitus ja heidän koulutus-/uraohjaus EP:n TE-toimiston alueella
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvan kohderyhmän kartoitus ja heidän koulutus-/uraohjaus EP:n TE-toimiston alueella
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
31.12.2013
Päättymisaika
30.6.2014
Lupaavan käytännön kuvaus
Nuorten aikuisten osaamisohjelma on osa valtakunnallista Nuorisotakuuta, johon on lisätty lisäresursseja nuorten aikuisten ammatilliseen kouluttamiseen. Ohjelman koulutusresursseja kohdistetaan 20 – 29-vuotiaille nuorille aikuisille, joilta puuttuu ammatillinen tutkinto. Opinto-ohjaajan koulutukseen kuuluvan kehittämistyöni aiheena selvitin Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden määrää Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston alueella ja toteutin koulutus-/uraohjausta kohderyhmän asiakkaille. EP:n TE-toimiston viiteen toimipakkaan kohdistuvan käynnin aikana informoin samalla NAO- resurssia saaneiden alueen koulutusorganisaatioiden koulutuksista sekä Palvelupiste-AikuiskoulutusEP –projektin tieto-, neuvonta- ja ohjaustoimintojen kehittämisestä TE-toimiston asiantuntijoille.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Toiminta liittyi osaksi Palvelupiste-AikuiskoulutusEP-projektin toimintaa, jonka tavoitteena on kehittää tieto-, neuvonta- ja ohjausosaamista Etelä-Pohjanmaan alueen aikuiskoulutustoimijoiden ja TE-palveluissa toimivien asiantuntijoiden taholla. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan liittyvällä tiedotustoiminnolla saatiin projektin yhteistyötä lisättyä TE-palveluiden suuntaan ja tiedotettua ajankohtaisesta, tärkeästä aikuiskoulutukseen kohdistetusta lisäresurssista, mitä maakuntaan on saatu.
Lupaavan käytännön arviointi
Toiminnan arviointia on tullut suoraan TE-palveluiden asiantuntijoilta. He olivat kiitollisia saadusta informaatiosta, mitkä aikuiskoulutusorganisaatiot ovat saaneet Nuorten aikuisten osaamisohjelman resurssia sekä niistä koulutustiedoista, mitä ovat järjestäneet tai järjestämässä ko. kohderyhmälle. Toiminta on osa kehittämisprojektia, jonka rahoittaja on Etelä-Pohjanmaan ELY. Toiminnan arviointia tekee projektin ohjausryhmä sekä viime kädessä projektin rahoittaja.
Lupaavan käytännön tulokset
Tähän mennessä on tullut palautetta TE-toimiston palvelutoiminnan taholta, että vastaavanlaista informaatiota tarvitaan lisää myös jatkossa. Etenkin, kuka ja ketkä ovat asian osaisia yhteyshenkilöitä koulutusorganisaatioissa ja vastaavasti koulutusorganisaatiot ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa tietoihin, kenen puoleen voi kääntyä TE-palveluissa.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Toiminnan taustalla on ollut Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen panostus Nuorisotakuuseen sekä siihen liittyvään Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttaminen.
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Koulutus ja uraohjauksen toteutus NAO kohderyhmälle EPn alueella.pdf (467 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.aikuiskoulutusep.fi/Yhteystiedot/Aikuiskoulutuksen-palvelupisteet/Hanketapahtumien-materiaalit
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Hilkka Tuominiemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Sedu Aikuiskoulutus, Tuki- ja kehittämisyksikkö/projektit
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
hilkka.tuominiemi@sedu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorisotakuu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, nuorisotoimi, järjestö, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, alueellinen, Etelä-Pohjanmaan ELY, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Aikuisopiskelijoiden osaamisportfolioiden laadinta ja ohjaus - case työvoimapoliittinen Talousosaaja-koulutus
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Aikuisopiskelijoiden osaamisportfolioiden laadinta ja ohjaus - case työvoimapoliittinen Talousosaaja-koulutus
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
01.01.2012
Päättymisaika
30.10.2013
Lupaavan käytännön kuvaus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Aikuisopiskelijoiden osaamisportfolioiden laadinta ja ohjaus -case työvoimapoliittinen Talousoaaja-koulutus.docx (52 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sari Toijonen-Kunnari
Yhteyshenkilön organisaatio
Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sari.toijonen-kunnari@mamk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, portfolio, aikuisopiskelija, ohjaus, työllistyminen, täydennyskoulutus, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, Etelä-Savon ELY, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000- luvulla
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000- luvulla
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Päivikki Jääskelä ja Pia Nissilä
Painovuosi
2011
Tutkimuksen koko nimi
Bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000- luvulla
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Korkea-asteen opiskelun, oppimisen, pedagogiikan ja ohjauksen bibliografian tarkoituksena on
tarjota tietoa aiheeseen liittyvästä kotimaisesta tutkimuksesta, opetuksen kehittämistyöstä sekä
opinnäytetöistä 2000-luvulla. Aineisto on kerätty keväällä 2009. Lähtökohtana ”moniäänisessä”
bibliografiassa on, että kokemuksellinen tieto täydentää korkeakoulupedagogista tutkimusta
(Gibbons ym. 1994; Nowotny ym. 2003). Bibliografia liittyy Euroopan sosiaalirahaston Oulun
lääninhallituksen (nykyisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen) kautta rahoittamaan hankkeeseen
”Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella” (2008-2011).
Tietoa kotimaassa julkaistusta tutkimuksesta (sisältäen väitöskirjat) kerättiin kotimaisesta
artikkelitietokannasta (ARTO), yliopistojen yhteistietokannasta (LINDA) sekä Kasvatus- ja
Aikuiskasvatus-lehdistä. Kansainväliseen alan tutkimukseen liittyvä tiedonkeruu toteutettiin
käymällä läpi systemaattisesti kasvatus- ja ohjausalaan liittyviä elektronisessa muodossa julkaistuja
tieteellisiä aikakauslehtiä (yhteensä 23 lehteä). Lisäksi täydentävää tiedonhakua tehtiin
asiantuntijahaulla kasvatusalan kansainvälisestä tietokannasta (ERIC). Tiedonkeruu tuotti yhteensä
248 tutkimusta.
Korkeakoulupedagogisesta kehittämistyöstä (yhteensä 150 lähdettä) kerättiin tietoa
yliopistopedagogiikkaan erikoistuneesta aikakausjulkaisusta (Peda-forum) ja
ammattikorkeakoulupedagogiikkaan erikoistuneesta verkkojulkaisusta (Kever). Opinnäytetöihin
liittyvä aineistonkeruu (yhteensä 909 pro gradu –tutkielmaa) toteutettiin LINDA-tietokannan avulla.
Tietoa etsittiin myös ammattikorkeakoulun opinnäytetietokannasta, mutta tämän tiedonhaun kautta
löytyneet opinnäytetyöt keskittyivät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta opiskelun jälkeiseen
työelämään, joten ne päätettiin jättää aineistosta pois. Tiedonhaku tuotti myös monografioita, jotka
eivät ole käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia sekä kokoomateoksia, jotka sisältävät tutkijoiden,
opetuksen kehittäjien ja opiskelijoiden tekstejä. Tämäntyyppiset lähteet eivät ole bibliografiassa
mukana. Päätimme keskittyä kokoamaan yksiselitteisemmin tutkimukseksi, käytännön
opetustyöhön liittyväksi tekstiksi ja opinnäytteeksi luokiteltavia lähteitä.
Hakusanoina olivat korkeakoulupedagogiikan tutkimuksessa ja kehittämistyössä yleisesti käytössä
olevat asiasanat, kuten opiskelu, oppiminen, opetus, korkeakoulupedagogiikka, ohjaus, tuutorointi,
opetussuunnitelma, asiantuntijuus. Lisäksi etsimme tietoa koulutuksen ja työelämän välisestä
suhteesta esimerkiksi asiasanoilla työharjoittelu, urasuunnittelu, työelämätaidot, ammattiidentiteetti,
työelämä. Aineistonkeruuta täydennettiin katkaistulla sanahaulla. Huomattavaa oli, että
haku opisk* lähes kolminkertaisti aiheeseen liittyvien pro gradu -tutkielmien määrän.
Bibliografiassa tutkimus, pedagoginen kehittämistyö ja opiskelijoiden opinnäytteet on luokiteltu
neljään laajaan aihepiiriin: opiskeluun ja oppimiseen, pedagogiikkaan ja ohjaukseen, koulutukseen
ja työelämään sekä opiskeluun osana kokonaiselämää.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: bibliografiakorkeakouluopinnotx-2.pdf (501 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Päivikki Jääskelä ja Pia Nissilä
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto, OKL
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
paivikki.jaaskela@jyu.fi ja pia.nissila@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, korkea-aste, lupaava käytäntö, ELY-keskus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2011, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Aikuisopo ohjausverkoston kehittäjänä Joutsassa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Aikuisopo ohjausverkoston kehittäjänä Joutsassa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
1.1.2010
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):
Aikuisopotoimintaa on lähdetty kehittämään seudulla, jossa aikuisohjausta on toteutettu aiemmin vähemmän ja perinteisempien toimijoiden tarjoamana. Seudun ohjaustoimijoiden kanssa on rakennettu ja tiivistetty ver-kostoyhteistyötä sekä kehitetty aikuisopotoimintaa, joka pyrkii tukemaan aikuisten osaamisen kehittämistä entistä paremmin ja joustavammin sekä tuomaan myös koko maakunnan aikuisohjauspalveluja enemmän Joutsan seudulle. Aikuisten tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluja ovat pääsääntöisesti tuottaneet Joutsan TE-toimisto, Puulan seutuopisto (kansalaisopisto) sekä yhtenäiskoulun ja lukion opinto-ohjaaja. Paikkakunnalla ei ole em. lisäksi muita koulutusorganisaatioita. Aikuisopotoiminnan ’kotipesä’ on tällä hetkellä Joutsan kun-nassa, sosiaalitoimessa.
Kehittämistyön haasteena on turvata osaavaa työvoimaa seudun yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin: Mi-ten löytää osaajia työllistäville aloille? Millaiset ovat seudun nuorten ja aikuisten osaamistarpeet ja työelämä-valmiudet? Kuinka innostaa seudun aikuisia kehittämään omaa osaamistaan?
Aikuisopo työskentelee kahdella tasolla
1. Aikuisopo asiakkaan tukena: koulutusneuvonnan ja yksilöohjauksen antaminen TE -toimistosta oh-jautuville asiakkaille, joilla on itsellään motivaatiota tarkastella elämänvaihettaan annetun ohjauksen tukemana
2. Aikuisopo ohjausverkoston kutojana: koordinoi paikallista ohjausverkostoa. Ohjausverkosto kokoon-tuu säännöllisesti noin 2 kk:n välein. Tapaamisissa on mukana ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviä henkilöitä sekä paikallisesti että maakunnallisesti
Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):
esim.
- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu
- toimijat, resurssit
- tavoitteet ja toteuttaminen
- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa
- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin
Joutsan seudun aikuisohjauksen kehittäminen osana Opin ovi -kokonaisuutta.
Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):
esim.
- miten käytäntöä arvioidaan
- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu
- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty
- mitä arviointitieto osoittaa
Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):
esim.
- tähän mennessä saadut tulokset
- onnistumiset
- ennakoimattomat tulokset
- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):
- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin
- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen
Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?
Seuraava askel kehittämisessä on laajemmasta, verkostomaisesta aikuisohjauksen toimintatavasta sopiminen. Paikallisella toimintatavalla pyritään varmentamaan parempi aikuisohjauksen saatavuus Joutsan seudulla myös jatkossa. Lisäksi paikallinen toimintatapa tukee aikuisten elinikäistä oppimista tukevaa ohjaus-palvelua koko Keski-Suomessa.
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)
- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja
- mahdollinen lähdekirjallisuus
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.opinovi.fi/keski-suomi
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Seija Vuori
Yhteyshenkilön organisaatio
Joutsan sosiaalitoimi
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
seija.vuori@joutsa.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Keski-Suomen ELY, lukio, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, sosiaali- ja terveyshallinto, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
1.1.2011
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yrittäjäksi kasvamista, vaan tavoitteena on kokonaisvaltainen asenteiden ja taitojen kehittäminen. Yrittäjyyskasvatukseen osallistuu koko oppilaitoksen ja oppilashuollon ohella alueella toimivat kolmannen sektorin toimijat sekä yrittäjät. Pienen kaupungin yrittäjäjärjestö halusi tukea oppilaitostyötä ja tuoda enemmän esille oman alueen yrittäjien toimintaa ja yrittäjämäisen toiminnan mahdollisuuksia.
Yrittäjyyskasvatus oli jo kulahtanut sana, minkä takia innostin verkostoa koulutuksin ja erilaisten tapahtumien kautta mukaan toimintaan. Yrittäjyyden teemavuonna koottu yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmä on motivoitunut ja innokas jatkamaan työtä, jossa annetaan mahdollisuudet opettajien ja yrittäjien yhteistyölle ja oppilaiden hyvälle elämänhallinnalle.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Yrittämällä eteenpäin -hankkeessa, jota hallinnoi Koulutuskeskus Sedu, pilotoitiin eteläpohjalaista yrittäjyyskasvatuksen toimintamallia kolmella alueella, joista Alavus toimi pienen kaupungin pilottina.
Alavuden kaupungin strategiassa yhtenä tärkeimpänä painopistealueena on yrittäjyyskasvatus, jonka vaikuttavuus toteutuu alueella pitkällä tähtäimellä kasvavana yritysten määränä ja väkilukuna.
Yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmään kuuluvat Alavuden yläkoulun ja lukion sekä Ammattiopisto Luovin/Alavus rehtorit ja opot sekä alakoulujen edustajat. Lisäksi mukana ovat Alavuden kaupungin hallituksen puheenjohtaja ja sivistysjohtaja, Alavuden Kehityksen toimitusjohtaja, nuorisotoimen edustaja sekä kolmannen sektorin toimijoita Paja 66, 4H ja lisäksi kaksi edustajaa Alavuden yrittäjistä.
Lupaavan käytännön arviointi
Koko hankkeen käytäntöjä arvioidaan Yrittäjyyskasvatus aallonharjalla -kyselyn kautta. Keskityn artikkelissani vain Alavuden toimintaan.
Lupaavan käytännön tulokset
Oppilaitoksissa on järjestetty erilaisia tapahtumia kuten yrittäjärastit kevään viimeisellä kouluviikolla, ope-yrittäjätreffit ideoiden erilaisia yrittäjyyskasvatukseen liittyviä toimintoja tai tapahtumia sekä yrittäjäseminaareja ja erilaisia koulutuspäiviä.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmän tavoitteena on kehittää oppilaitos-yrittäjä yhteistyötä mm. tet-paikkojen ja ope-yrittäjätreffien kautta. Myös opetusmenetelmiin annettiin uusia ideoita.
Mitä seuraavaksi?
Hankkeen rahoituksella viritetty toiminta jatkaa itsenäisenä toimintana. Jokaisella oppilaitoksella on oma nimetty yhteyshenkilö yrittäjien hallituksesta, minkä lisäksi on vielä useita luokkien kummiyrittäjiä ja koulujen kummiyrittäjiä. Opettajille järjestetään koulutuspäiviä ja NY-toiminta aloitetaan alaluokista "NY Minä+sinä=me"- ja "NY Mitä ihmiset tekevät" -ohjelmista. Toimintaryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa yrittäjien puheenjohtajan kutsumana.
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Alavuden toimintamalli-artikkeli.doc (106 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Projektipäällikkö Heli Kaunisto
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuskeskus Sedu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
heli.kaunisto@sedu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Etelä-Pohjanmaan ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opettajatutortoiminta
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Opettajatutortoiminta
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2009
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: PKAMK opettajatutortoiminnan kehittäminen.doc (39 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Janne Väätäinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Karelia-ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
janne.vaatainen@pkamk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Pohjois-Karjalan ELY, ammattikorkeakoulu, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, 2009, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Pieksämäen toisen asteen oppilaitosten yhteistyö
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Pieksämäen toisen asteen oppilaitosten yhteistyö
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
01.06.2008
Päättymisaika
31.07.2011
Lupaavan käytännön kuvaus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: KEHITTÄMISTYÖARTIKKELI_TL.docx (27 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tuula Lindholm
Yhteyshenkilön organisaatio
Savon ammatti- ja aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tupu.lindholm@gmail.com
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Etelä-Savon ELY, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, maakuntaliitto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, 2010, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Asiakirja ei aukea.
Huolenpitovalmiusvalmennus
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Huolenpitovalmiusvalmennus
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2012
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Ammatillisessa koulutuksessa toimivien ryhmänohjaajien ohjausvalmiuksien koulutus
Lupaavan käytännön taustatiedot
- Savon ammatti- ja aikuisopisto
- oppilaitoksen ohjaushenkilöstö, ryhmänohjaajat
- TATU - Tartu tutkintoon! -hanke
- tavoitteena ottaa huolenpitovalmiusvalmennus / ryhmänohjaajien perehdytys käyttöön koko Savon koulutuskuntayhtymässä
- paremman ohjausosaamisen avulla vahvistetaan opiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen tukemista
Lupaavan käytännön arviointi
- Koulutukseen osallistuvilta kerättiin kirjallinen palaute Sinisen meren -strategiaa hyödyntäen.
Lupaavan käytännön tulokset
- ryhmänohjaajuus on vahvistunut oppilaitoksessa
- keskeyttämiset ovat vähentyneet
- asenneilmasto oppilaitoksessa on muuttunut perinteisestä katedeeriopettajuudesta uutta opettajuutta
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
- huolenpitovalmiusvalmennusta suunnitellaan laajennettavaksi myös muiden opiskelijoiden parissa toimiville.
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
HUPI – huolenpitovalmennusta ryhmänohjaajille, Ammatillinen opinto-ohjaaja koulutus, JAMK
-kehittämistyö
Liitetiedostot
- Tiedosto: HUPI-artikkeli.doc (99 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://tartututkintoon.wordpress.com/
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kari Ranta
Yhteyshenkilön organisaatio
SAKKY, Savon ammatti- ja aikuiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kari.ranta@sakky.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, henkilöstön kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, ohjaajakoulutus, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjaustehtävät, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppilashyvinvointityö, ryhmänohjaus, ammatillinen oppilaitos, coaching, hanke, Pohjois-Savon ELY, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, opetushallinto, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Goal Mapping -menetelmä uraohjauksen työkaluna
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Goal Mapping -menetelmä uraohjauksen työkaluna
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Goal Mapping -menetelmä uraohjauksen työkaluna.docx (330 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Suomenkielinen karttapohja ja ohjeistus
http://static1.squarespace.com/static/535e34dfe4b0b4cb5133b4e9/t/547dcc6de4b005bddc8a860d/1417530477571/Brian+Mayne+GM+worksheets+FIN.pdf
Brian Mayne esittelee kehittämänsä Goal Mapping -motivointimenetelmän
http://www.liftinternational.com/goal-mapping/index.html
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, Ohjaamo, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, kansainvälinen, 2016, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Tre år efter handledarpiloten- hur har WILMER verktyget fungerat?
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Tre år efter handledarpiloten- hur har WILMER verktyget fungerat?
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2011
Päättymisaika
jatkuu
Lupaavan käytännön kuvaus
Under våren 2016 har 251 studeranden, samt alla studiehandledare och några grupphandledare besvarat enkäter för att utvärdera om verktyget Wilmer används i handledningen och om studerande och handledare upplever att de har nytta av verktyget.
Under våren 2016 har verktyget även uppdaterats enligt studiehandledarnas önskemål.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Gymnasieringen Vi7 i Vasaregionen deltog i den av Utbildnings-och kulturministeriet finansierade nationella Handledningspiloten under åren 2011-13. Ett resultat av utvecklingsarbetet var ett elektroniskt verktyg för studiehandledningen. Verktyget togs i bruk i alla 7 gymnasier och fick namnet Wilmer.
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Tre år efter handledarpiloten- hur har WILMER verktyget fungerat.pdf (559 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Ann-Christin Häggblom
Yhteyshenkilön organisaatio
Centret för livslångt lärande vid åbo Akademi
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kicki.haggblom@abo.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjaussuunnitelman laadinta kunnalle ja koululle
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Ohjaussuunnitelman laadinta kunnalle ja koululle
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
26.1.2017
Päättymisaika
5.6.2018
Lupaavan käytännön kuvaus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjaussuunnitelman laatiminen kunnalle ja koululle.docx (22 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ohjaus, ohjaussuunnitelma, perusaste, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, palvelujen koordinointi, alueellinen, Keski-Suomen ELY, 2016, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjauksen mittaristo ammattiopistossa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Opinto-ohjauksen mittaristo ammattiopistossa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Mirja Kuosa
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, kysely, ohjauksen arviointi, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, Keski-Suomen ELY, 2016, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Odotushuone
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Odotushuone
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
syyskuu 2017
Päättymisaika
helmikuu 2017
Lupaavan käytännön kuvaus
Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.
Lupaavan käytännön arviointi
11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.
Lupaavan käytännön tulokset
Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Odotushuone-artikkeli.doc (29 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Magdalena Biela
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
magdalena.biela@hotmail.fr
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
HumaniaHoiva - lähihoitajakoulutuksen oppimisympäristö
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
HumaniaHoiva - lähihoitajakoulutuksen oppimisympäristö
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
09.2016
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Lähihoitajakoulutuksen uuden työelämälähtöisen oppimisympäristön kehittäminen ja käyttöönotto
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: HumaniaHoiva.pdf (556 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marika Uotinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marika.uotinen@samiedu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuiskoulutus, ammatillinen oppilaitos, ammattitaito, henkilökohtainen ohjaus, kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nuorisoaste, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, oppiminen, oppimisympäristö, sosiaali- ja terveystoimi, työssä oppiminen, yhteistyö, aikuiskoulutuskeskus, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, opetushallinto, alueellinen, Etelä-Savon ELY, 2016, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Work Smart -Älykkäästi töihin -hanke
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Work Smart -Älykkäästi töihin -hanke
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
1.9.2016
Päättymisaika
30.11.2017
Lupaavan käytännön kuvaus
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Karelia-ammattikorkeakoulu toteuttavat yhdessä Work Smart-hanketta.Hankkeen tavoitteena on edistää opiskelijoiden työllistymistä helpottamalla nivelvaihetta koulutuksesta työelämään siirtymisessä sekä edelleen kehittää oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Hankkeessa on ollut mukana eri alojen opettajia ja opiskelijaryhmiä niin ammattikorkeakoulun kuin ammattiopistokin puolelta. Tässä artikkelissa kuvataan sitä, kuinka Ammattiopiston liiketalouden opiskelijaryhmä pilotoi mallia liiketalouden alalla osana liiketalouden ensimmäisen vuoden opintoja lukuvuoden 2016-2017 aikana.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Work Smart, Älykkäästi töihin-hanke.docx (18 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Ane-Mari Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
PKKY
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne-mari.kettunen@pkky.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulutukseen valitsematta jääneen hakijan ohjaus
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Koulutukseen valitsematta jääneen hakijan ohjaus
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Ohjaavan opettajan kirje, jonka voi lähettää koulutukseen valitsematta jääneelle hakijalle
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Niina Tarma
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Karjalan aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
niina.tarma@pkky.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuiskoulutuskeskus, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, Pohjois-Karjalan ELY, 2016, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Yhteisohjaajuutta etsimässä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Yhteisohjaajuutta etsimässä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Maija-Sisko Kauppila
Julkaisun kuvaus
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogikoulutuksessa on toteutettu kahden opettajan yhteisohjaajuutta monimuotokoulutuksessa kahden vuoden ajan. Tässä artikkelissa kerrotaan yhteisohjaajuuden toteuttamisesta, sen hyödyistä ja haasteista.
Opinto-ohjaajat tekevät paljon yhteistyötä oppilaitoksen eri toimijoiden kanssa. Suurimmissa oppilaitoksissa opinto-ohjaajat voivat toimia myös tiimeissä. Yhtä yleistä ei ole yhdessä ohjaaminen eli yhteisohjaajuus. Yhteisohjaajuuden onnistumisen edellytys on luottamus. Ohjaajan tulee luottaa itseensä sekä työpariinsa. Toimiva ja ajan kanssa syntynyt luottamussuhde vie ohjausta syvällisemmälle tasolle.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Yhteisohjaajuutta etsimässä.pdf (213 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Maija-Sisko Kauppila
Yhteyshenkilön organisaatio
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
maija-sisko.kauppila@xamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulu, opettajatuutorointi, lupaava käytäntö, ohjaajat, Ohjaamo, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, yhteistyö, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN TUKENA
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN TUKENA
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
1.3.2015
Päättymisaika
28.2.2017
Lupaavan käytännön kuvaus
Liitteenä olevassa artikkelissa kuvataan Työelämätutkan pohjalta laadittua Opiskelijatutkaa, sen pilotointia ja siitä saatuja kokemuksia monikulttuurisen ohjauksen välineenä ja opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymisen tukena. Opiskelijatutka liittyy Etelä-Savon ammattiopistossa toteutettuun Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hankkeeseen (ESR 2015-2017) sekä kirjoittajan opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistehtävään Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Opiskelijatutkaa testattiin kahdessa työvoimakoulutuksessa opiskelijan itsearvioinnin välineenä. Opiskelijat arvioivat sen avulla valmiuksiaan ja motivaatiotaan koulutuksen alussa, puolessa välissä ja lopussa. Tutkan tulokset piirrettiin kuvioksi. Opiskelijatutka toimi ohjauksen välineenä sekä opiskelijan henkilökohtaisen prosessoinnin näkyväksi tekijänä. Tutka-menetelmän avulla voitiin ohjaustilanteessa ottaa puheeksi monipuolisesti erilaisia ohjattavan tilanteessa vaikuttavia tekijöitä. Ohjaajalle menetelmä avasi maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ajattelua ja maailmaa. Menetelmä tuki opiskelijaa prosessoimaan omia tavoitteitaan suhteessa valmiuksiin ja auttoi itsearviointitaitojen kehittymistä.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Opiskelijatutkaa testattiin Etelä-Savon ammattiopiston Kotomaatti-hankkeen (ESR) ammatillisissa kotoutumiskoulutuksissa vuosina 2015-2016. Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus.
Kotomaatti-koulutus oli tarkoitettu niille maahanmuuttajille, joilla on aikaisempaa koulutusta tai osaamista tai selkeytynyt ammatinvalinta, mutta joiden valmiudet koulutuksen aloittamiseen eivät vielä riitä. Kahteen Kotomaatti-koulutukseen osallistui yhteensä 28 opiskelijaa. He edustivat 16 eri kansalaisuutta ja tavoitteena oli 11 eri ammatillista tutkintoa.Työvoimakoulutus kesti 200 työpäivää.
Lupaavan käytännön arviointi
Opiskelijatutkan arvioinnissa tärkeintä oli kuulla opiskelijoiden palautetta. Monet kertoivat visuaalisen Tutkan olleen \"kuva pään sisältä\" ja selkeyttäneen omia ajatuksia koulutuksen aikana. Opiskelijoiden mielestä koulutuksen alussa tehty ensimmäinen itsearviointikierros oli vaikea, mutta sen jälkeen itsearviointi ja sen perusteleminen helpottuivat. Toisella kerralla koulutuksen puolivälissä ja kolmannella kerralla koulutuksen lopussa itsearvioinnin perustelut olivat monipuolisia ja niiden pohjalta käydyt ohjauskeskustelut pääsääntöisesti laajoja. Saatuun henkilökohtaiseen ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Oletamme, että opiskelijoiden itsearviointitaidot kehittyivät valmentavan koulutuksen aikana. Tieteellistä arviointia käytännölle ei tehty.
Lupaavan käytännön tulokset
Opiskelijatutka osoittautui menetelmänä mielenkiintoiseksi ohjauksen työkaluksi pitkäkestoisen koulutuksen aikana. Liitteenä olevassa artikkelissa on kuvattu visuaalisesti ja sanallisesti opiskelijoiden prosessoinnin kehittymistä omista valmiuksistaan ja tavoitteistaan kymmenen kuukauden aikana,
Opiskelijatutkan avulla saatujen tietojen pohjalta voidaan olettaa, että opiskelijoiden omat prosessoinnit osaamisestaan, tavoitteistaan ja minäpystyvyydestään etenivät ja selkeytyivät koulutuksen aikana. Opiskelijatutkan pilotointiin osallistuneet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat etenivät hyvin henkilökohtaisilla poluillansa työvoimakoulutuksen jälkeen. Opiskelijoista 90 % eteni jatkosuunnitelmansa mukaisesti. 79 % (22) pääsi ammatillisiin opintoihin ja 11 % (3) työllistyi.
Opiskelijoiden taustatekijöillä (maahanmuuttosyy, sukupuoli, ikä, kansalaisuus) ei ollut merkitystä siinä, miten hyvin he etenivät ammatilliseen koulutukseen tai työelämään.
Opiskelijatutkan tulosten mukaan tärkeämpiä selittäviä tekijöitä työvoimakoulutuksen jälkeiselle etenemiselle olivat opiskelijoiden korkea motivaatio edetä kohti työelämää, selkeä henkilökohtainen päämäärä sekä sitoutuminen työskentelyyn. Kielitaito kehittyi useimmilla koulutuksen aikana tasolle B1.1. Ammatillisiin opintoihin pääsi myös joitain opiskelijoita, joiden kielitaito ei kehittynyt ammatillisessa koulutuksessa vaadittuun tasoon. Heitä valikoitui kuitenkin työllistäville aloille.
Koulutuksen ohjaajille Opiskelijatutka antoi arvokasta tietoa opiskelijoiden yksilöllisistä prosesseista koulutuksen aikana. Tämä auttoi suuntaamaan opetusta ja ohjausta joustavasti esille tulleiden tarpeiden mukaisesti.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN JA TUKENA.pdf (405 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Minna Hallikainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Etelä-Savon Koulutus Oy
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
minna.hallikainen@esedu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2017, artikkeli, Etelä-Savon ELY, itsearviointi, kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, maahanmuuttajien ohjaus, menetelmien kehittäminen, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjauksen vaikuttavuus, projekti, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, ESR-ohjelma, alueellinen, 2015, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.