eVOKES Database

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Joensuun konservatorion opinto-ohjaussuunnitelma

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Emmi Matikainen

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajan koulutuksen kehittämistyötä. Kehittämistyön tavoitteena oli laatia opinto-ohjaussuunnitelma Joensuun konservatorion toisen asteen ammatillisen koulutuksen ohjaustarpeisiin. Joensuun konservatorion ohjausmalli koostuu opiskelijan opintopolun vaiheiden mukaan: ohjaus ennen opintojen alkua, ohjaus hakuvaiheessa, ohjaus opintojen alkuvaiheessa, ohjaus opintojen aikana, ohjaus opintojen päättövaiheessa ja ohjaus opintojen jälkeen. Opinto-ohjaus on koko henkilöstön yhteinen tehtävä. Opinto-ohjaussuunnitelma on koko yhteisön työkalu, joka sitouttaa koko henkilökunnan yhteiseen prosessiin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Emmi Matikainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Joensuun konservatorio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

emmi.matikainen@jns.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjaussuunnitelma, 2014, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Arvokas ohjaus

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Päivi-Kartiina Juutilainen, Heikki Pasanen ja Merja Alanko-Turunen (toim.)

Julkaisun kuvaus

Julkaisun tavoitteena on herättää ajatuksia, mitä ohjaus nykyään merkitsee, ketä se palvelee ja millaisin ehdoin. Julkaisussa nostetaan esiin ohjauksen suunta ja siihen sisältyvät ristiriidat, joita syntyy muun muassa silloin, kun ihmisten henkilökohtaiset tavoitteet ja koulutuspoliittiset tavoitteet eivät kohtaa. Julkaisussa esitetään kysymys siitä, onko mahdollista löytää ohjaukseen sellaisia arvoja, tavoitteita ja käytäntöjä, jotka ovat sopusoinnussa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://shop.haaga-helia.com/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Haaga/Products/3003030

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, koulutuspoliittiset tavoitteet, arvot, 2014, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ohjaustyön opas

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Sanna Vehviläinen

Julkaisun kuvaus

Ohjaustyön opas on tarkoitettu opettajille, opinnäytteiden ohjaajille, kouluttajille, työharjoittelun ohjaajille, opinto-ohjaajille, työnohjaajille, valmentajille, uraohjaajille, mentoreille ja tuutoreille. Se tarjoaa tukea myös asiakaskohtaamisiin, esimiestyöhön, johtamiseen, kehittämiseen tai konsultointiin. Käytännöllinen ja opastava teos auttaa ohjaamaan tavoitteellisemmin, jäsentyneemmin ja yhteisöllisemmin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.gaudeamus.fi/ohjaustyon-opas/

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Mikkelin ammattikorkeakoulun tekniikan alan ohjaussuunnitelma

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tuula Kettunen

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajan koulutuksen kehittämistyötä. Kehittämistyön tavoitteena oli laatia Mikkelin ammattikorkeakoulun tekniikan alalle yhtenäinen ohjaussuunnitelma.

Tekniikan alalla, jossa on valtakunnallisesti matalat valmistumismäärät suhteessa aloittaneiden opiskelijoiden määrään, ohjaukseen ja opiskelijoiden motivoimiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ohjaussuunnitelman laadinnassa onkin huomioitu opiskelumotivaatiota lisääviä tekijöitä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tuula Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tuula.kettunen@mamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Minä osaan - osaamisen tunnistaminen ja lähtötason kartoitus kaupan alan opiskelijoille

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.4.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Kyselylomake, henkilökohtaiset ja ryhmäkeskustelut.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Palvelut ja liiketalous -toimiala, kehitetty keväällä 2014
Tekijät: Orsmaa Mari ja Kangas Riitta
Kohderyhmä: Liiketalouden opiskelijat, erityisesti NAO-ryhmät
Toteutus: Kysely sekä sen jälkeen henkilökohtaiset ja ryhmäkeskustelut
Tavoitteet:
Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen antaa opiskelijoille rohkeutta ja valmiuksia opiskella ja oppia oma ammattinsa. Kouluttajien kannalta tavoitteena on liiketalouden, erityisesti kaupan alan opiskelijoiden lähtötilanteen ja osaamisen kartoittaminen. Mukana on myös ohjauksellinen näkökulma: missä asioissa opiskelija tarvitsee tukea, mihin asioihin on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Erityisen tärkeätä on se, että opiskelija itsekin tunnistaa nämä asiat.

Lupaavan käytännön arviointi

Kysely on luotu erityisesti NAO-opiskelijoiden ja heidän kouluttajiensa tarpeisiin aikuiskoulutusopinnoissa. Kohderyhmänä ovat olleet liiketalouden perustutkinnon ensimmäistä osaa suorittamaan lähtevät opiskelijat. Osalla opiskelijoista on taustallaan lukuisia keskeytyneitä koulutuksia sekä hyvin vähän työelämäkokemusta. Näemme tämän tarkoituksenmukaisena ja tehokkaana menetelmänä heti koulutuksen alkuvaiheessa.
Opiskelijan vastaukset ovat vastaavan opettajan käytettävissä jo ensimmäisessä opintojen henkilökohtaistamiskeskustelussa. Opiskelijat ovat itse innostuneet kertomaan opettajalle omista ajatuksistaan, taustoistaan ja osaamisestaan. Yhteinen ymmärrys opiskelijan tilanteesta on auttanut opettajaa ymmärtämään mm. opiskelijan elämäntilannetta paremmin. Kyselyn jälkeiset yhteiset ryhmäkeskustelut ovat luoneet hyvää ryhmähenkeä ja keskinäistä avoimuutta. Ammattitaidon hankinnan kannalta on erittäin hyödyllistä, että voimme pureutua samalla työelämän odotuksiin ja vaatimuksiin. Kyselyn voi myös toistaa myöhemmässä vaiheessa. Se on siten hyvin konkreettinen menetelmä sen arvioimiseen, miten opiskelija kokee oman osaamisensa kehittyneen. Näiden kokemusten valossa käytämme tätä työkaluna jatkossakin.

Lupaavan käytännön tulokset

Avoimuus on lisääntynyt, hops-keskustelut ovat olleet syvällisempiä. Panostaminen opiskelijoiden alkukartoitukseen on aina hyväksi.
Ryhmäytyminen on tähänastisten tulosten perusteella ollut aiempaa nopeampaa ja sujuvampaa. Se ei ollut alun perin tavoitteena, mutta on hyvä seuraus.
Kyselyn toistaminen samalle ryhmälle olisi mahdollista, samalla saataisiin vertailevaa aineistoa opiskelijaryhmälle itselleen: näin me olemme kehittyneet. Ongelmana saattaa jossain vaiheessa olla se, että ryhmät elävät, eikä samaa kokoonpanoa ole enää myöhemmin. Yksittäisen opiskelijan kyselyn kohdalla se ei tietenkään ole ongelma.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Voimme muuttaa kyselyä tarvittaessa, opiskelijoilta saatu palaute otetaan aina huomioon. Ylipäätään kaikki tällainen toiminta elää koko ajan, se kuuluu tämän opetus- ja ohjaustyön luonteeseen.

Mitä seuraavaksi?

Jatkamme tässä vaiheessa tällä menetelmällä.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Yksilöllisen osaamisen viisi elementtiä: tiedot, taidot, kokemus, arvot, sosiaaliset verkostot.
Lähde: Sveiby, K.E., (1997): The New Organisational Wealth - Managing and measuring Knowledge-
Based Assets. Berrett-Koehler, San Fransisco. Lainattu teoksessa Ammattitaito on aina muodissa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2012: 16. http://www.oph.fi/download/145061_Ammattitaito_on_aina_muodissa_2.pdf. 23.2.2014

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Orsmaa Mari

Yhteyshenkilön organisaatio

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mari.orsmaa@takk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, Pirkanmaan ELY, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaus

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Erja Rahkola, Mika Rahkola ja Outi Tieranta

Julkaisun kuvaus

Kehittämistehtävämme tavoitteena oli tuoda esille Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakate-miaopiskelijoiden ohjaukseen liittyvät tarpeet ja esittää ne kirjattavaksi osaksi Lapin ammattikorkeakoulun ohjaussuunnitelmaa. Ohjaukseen liittyviä tarpeita kysyttiin webropol-kyselynä Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakatemiaopiskelijoilta, heidän lajivalmentajilta sekä Lapin ammatti-korkeakoulun opettajilta Rovaniemen kampuksella.

Haasteellisimmiksi asioiksi urheilun ja opiskelun yhdistämisessä kaikki kyselyyn vastaajat toivat esille harjoittelun ja opiskelun yhteisen aikataulutuksen. Opiskelijoiden mukaan tarvitaan ennen kaikkea vaihtoehtoisia suoritustapoja opiskelun aikatauluttamiseksi itselle sopivammaksi. Myös toivomus kesälukukauden järjestämisestä nousi opiskelijoiden, mutta myös opettajien, vastauksista kehitysehdotuksena esille. Kaikki vastanneet valmentajat pitivät opintosuunnitelman tuntemista tarpeellisena opiskelijan kokonaiskuormituksen kannalta. Ohjaavat opettajat esittivät kehittä-misehdotuksina vaihtoehtoisten suoritusmenetelmien tarjoamista opiskelijoille sekä urheiluaka-temian opiskelijoille erikseen nimettyä opinto-ohjaajaa. Kehittämisajatuksena toimme esille mm. ohjaajan vuosikellon laatimisen tarpeen ja kolmikantaisten kehittämiskeskustelujen käyttämisen osana opintojen ohjausta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mika Rahkola

Yhteyshenkilön organisaatio

Lapin ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mika.rahkola@lapinamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Maisteriopintojensa aloittavien ohjauksen kehittäminen

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Itseohjautuvat korkeakouluopiskelijat – vai itsenäisiä ohjattavia. Opintoihin tarvitaan holistista ohjausnäkemystä kaikissa korkeakouluopintojen vaiheissa, jotta opintopolut etenisivät opintosuunnitelmien mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan maisteriopintonsa aloittavien ohjauksen kehittämistä. Tähän mennessä ohjauksen kehittämistyössä on ensisijaisesti keskitytty kandivaiheeseen, jonka systemaattisella alkuohjauksella on saavutettu informaatioteknologian tiedekunnassa erinomaisia tuloksia. Ohjauksen nähdään vaikuttavan positiivisesti opintojen etenemiseen ja niihin sitoutumiseen. Artikkelin lopussa esitellään erityisesti tietojärjestelmätieteen maisteriopintonsa aloittavien alkuohjaukseen kehitettyä mallia.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Parkkonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto informaatioteknologian tiedekunta

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiina.parkkonen@jyu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, aikuiset, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, asiantuntija, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, ennakointi, hyvinvointi, kehittäminen, kokonaisvaltainen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, työelämälähtöisyys, työelämäohjaus, uraohjaus, yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, 2014, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

28.5.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Ammattikorkeakoululainsäädännön muutosten yhteydessä laista ammatillisesta opettajankoulutuksesta luovuttiin ja nykyistä ammattikorkeakoululakia noudatetaan ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Näin ollen myös opintojen hyväksilukeminen osa ammatillista opettajankoulutusta.

Vuoden 2014 alussa opettajakorkeakoulujen yhteisessä haussa HAMK Ammatilliseen opettajankorkeakouluun oli ennätysmäärä opettajankoulutuksen hakijoita eri koulutusaloilta, yhteensä 1276 ensisijaista hakijaa. Valittujen keski‐ikä on 43 vuotta ja naisia valituista opiskelijoista on 56 %. Muissa kuin opetustehtävissä oppilaitoksissa toimivien määrä kasvoi jälleen, nyt heitä on valituista 49 % (vuonna 2013 46 % ja vuonna 2012 38 %). Opettajaopiskelijoiden erilaiset koulutustaustat ja oppilaitostyökokemuksen puuttuminen tai vähäisyys tuovat omat haasteensa niin opetuksen suunnittelulle kuin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisellekin. Opintojen ohjaajan ja opintojaksojen opetuksesta vastaavien vastuuopettajien on kyettävä ohjaamaan opettajaopiskelijaa tässä osaamisen tunnistamisen vaiheessa ja tunnistamaan myös itse muussa työelämässä kertynyttä osaamista suhteessa opettajankoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin.

HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen opinnoissa voi osaamisen tunnustamista hakea joko opintojen hyväksilukemisen tai osaamisen näytön kautta kasvatustieteellisistä perusopinnoista, ammattipedagogista opinnoista ja opetusharjoittelusta.

Lupaavan käytännön taustatiedot

AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistus on laadittu HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilöstön käyttöön. Ohjeistuksen laatimiseen ovat osallistuneet niin opetus- kuin ohjaushenkilöstökin. Uusi ohjeistus otetaan käyttöön syksyllä 2014.

Lupaavan käytännön arviointi

AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistuksen toimivuutta voidaan arvioida lukuvuoden 2014 - 2015 aikana.

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna Alftan

Yhteyshenkilön organisaatio

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anna.alftan@hamk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus, arviointimenetelmä, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, kehittäminen, koulutuspalvelujen kehittäminen, laatu, ohjauksen kehittäminen, ohjaussuunnitelma, palveluhenkilöstön osaaminen, 2014, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Hyvinvointikeskustelu 7.luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Merja Jokinen

Julkaisun kuvaus

Kehittämishankkeessani pohdin, miten aiemmin vanhempainvarttina tunnettu hyvinvointikeskustelu toimii 7. luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä. Pohdinnassani hyödynnän omien kokemusteni lisäksi palautetta, jonka sain hyvinvoinnin "Vahvuudet ja vaikeudet" arviointi-menetelmää käyttäneiltä luokanohjaajilta.

Täydennyskoulutus, jossa saisi tietoa ohjauskeskustelun rakentamisesta ja voisi harjoitella hyvinvointikeskustelun kaltaisia ohjaustilanteita, tukisi aineenopettajan luokanohjaajuutta kahdenvälisissä ja kolmikantakohtaamisissa. Ohjauksen näkökulman avaaminen aineenopettajalle avartaisi yleistä käsitystä siitä, että oppilaan ohjaus kuuluu vain opinto-ohjaajan tehtäviin. Tietoisuuden lisääminen ohjauksen periaatteista tukisi luokanohjaajaa tehtävässään. Luokanohjaajalle tulisi antaa myös enemmän valmiuksia ryhmän ohjaamiseen ja yhteisöllisyydentunteen rakentamiseen luokan oppilaiden kesken.

Luokanohjaajia tulisi selkeästi ohjata käyttämään Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (VaVa-kyselyä) oppilastuntemuksen lisääjänä 7. luokalla. Tuloksia voisi käyttää keskustelunavaajina tai suunnannäyttäjinä.

Hyvinvointikeskustelu antaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella lasta kodin ja koulun yhteistyöverkossa ja tehdä ohjauksellisesti merkittäviä havaintoja tukien kasvua. Joidenkin perheiden kohdalla hyvinvointikeskustelu voi antaa mallin ottaa puheeksi haastavia asioita murrosikäisen kanssa. Nuorelle puolestaan voi olla hyvin voimaannuttavaa saada oma ääni kuuluviin itseä koskevissa asioissa, luokanohjaajan tukemana.

Tavoitteena olisi oltava palautteen saaminen yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista läpi yläkoulun. Tämä edellyttää kodin, luokanohjaajan ja oppilashuollon asiantuntijoiden luottamuksellista yhteistyötä, jotta tieto tuen tarpeesta siirtyisi riittävän ajoissa toteutukseen.

Merkityksellistä lapsen kannalta on, että huoltaja(t) ja koulun oppilasta varten osoittama aikuinen, luokanohjaaja, pysähtyvät yhdessä katsomaan lapsen kanssa kasvusuuntaa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Merja Jokinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Lehtisaaren koulu/Säynätsalon peruskoulu, Jyväskylän kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.jokinen@jkl.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, alueellinen, arviointimenetelmä, hyvinvointi, itsearviointi, laadun arviointi, luokanohjaajuus, menetelmien kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, vanhemmat, voimavaraistuminen, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2014, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Opas oppilaitoksen kulttuurienväliseen ohjaukseen – näkökulmia ja menetelmiä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Mari Rytisalo

Julkaisun kuvaus

Artikkelin tavoitteena on kertoa laatimani kulttuurienvälisen ohjauksen oppaan tavoitteista ja sisällöistä. Opas on ensisijaisesti laadittu oman työorganisaationi Tampereen ammattikorkeakoulun kv-ohjaustyötä tekeville henkilöille uusien näkökulmien ja konkreettisten menetelmien tarjoajaksi, ja se toimii osana kulttuurienvälisen ohjauksen koulutusta. Sitä voidaan soveltaen käyttää myös muilla kouluasteilla ja muissa korkeakouluissa.

Oppaassa on kolme osaa. Ensimmäisessä luodaan kulttuurienvälisen viestinnän teoreettinen pohja käsitellen ohjaajan kulttuurienvälistä kompetenssia, eettisiä periaatteita, maahanmuuttajan integraatioon liittyviä käsitteitä sekä kulttuuristen ulottuvuuksien sisältöjä ja niiden vaikutuksia ihmiseen. Toinen osa sisältää kulttuurienvälisessä ohjauksessa tarvittavien viestintätaitojen käsittelyä. Kolmas osa sisältää erilaisiin ohjaustilanteisiin tarkoitettuja harjoitteita, jotka olen valikoinut ja joita olen muokannut. Harjoitteet on jaoteltu seuraaviin teemoihin: Itsereflektiota ja kulttuurista osaamista kehittävät harjoitukset; Tavoitteiden asettamista ja saavuttamista edistävät harjoitukset; Voimaannuttavat harjoitukset; Symbolityöskentelyyn pohjautuvat harjoitukset; Draama- ja tarinankerrontaharjoitukset; sekä Opiskeluun, työelämään ja uraan liittyvät harjoitukset.

Opas voidaan lähettää pyynnöstä siitä kiinnostuneille tahoille.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mari Rytisalo

Yhteyshenkilön organisaatio

Tampereen ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mari.rytisalo@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, monikulttuurinen ohjaus, kulttuurienvälinen ohjaus, 2014, ammattikorkeakoulu, korkeakouluohjaus, maahanmuuttajien ohjaus, menetelmät ja työmuodot, Tampereen ammattikorkeakoulu, kokonaisvaltainen ohjaus, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, kulttuurienväliset viestintätaidot ohjauksessa, kulttuurienvälisen ohjausprosessin aloitus, harjoituksia kulttuurienväliseen ohjaukseen, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palvelujen laatu, valtakunnallinen, kansainvälinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Monikulttuurisen opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anne Alanen

Julkaisun kuvaus

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutukseen liittyvä kehittämistyö on tehty käytännön tarpeeseen. Aikuiskoulutuksessa on tänä päivänä kasvava määrä monikulttuurisia opiskelijoita, niin maahanmuuttajia kuin romaniväestöä. Henkilökohtaistaminen on kaikille opiskelijoille samanlaista, riippuen mistä kulttuurista hän tulee, mutta opetuksessa ja opintojen ohjauksessa on kuitenkin hyvä tunnistaa erityispiirteet, jotka saattavat tulla esiin em. tilanteissa. Kehittämistyössä on myös esitetty opettajille ja ohjaajille kysymyksiä ajatustenvirittäjiksi, jotka mahdollisesti herättäisivät oppilaitoksissa työskenteleviä henkilöitä pohtimaan omaa ohjausosaamistaan sekä tietämystään monikulttuurisuudesta että asenteitaan sitä kohtaan. Kehittämistyössä on pohdittu myös aikuiskoulutuksessa toteutettavan ohjauksen tulevaisuuden haasteita.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anne Alanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Teak Oy

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anne.e.alanen@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen laatu, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

18.4.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Bovallius - ammattiopisto on valtakunnallisesti toimiva erityisoppilaitos. Toimipaikkoja on Turussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Opiskelijoita on noin 530. Bovalliuksessa on pyritty yhtenäisiin käytäntöihin eri toimipaikoissa niin opetuksessa kuin muissakin toiminnoissa. Myös opinto-ohjausta on pyritty kehittämään yhtenäiseen suuntaan. Kehittämistyössä tarkastellaan opinto-ohjauksen tarvetta Bovallius - ammattiopistossa eri koulutusaloilla ja eri vuosiluokilla. Tarkoitus on saada yhtenäinen malli opinto-ohjauksen toteuttamisesta koko Bovalliuksessa huomioiden eri ryhmien ja erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Kehittämistyössä tulee esille lähinnä valmentava 1 - ja 2 –koulutukset sekä yleisesti ammatillisen koulutusalan opinto-ohjauksellinen tarve.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa pitää sisällään eri koulutusmuotojen (valmentava 1-koulutus, valmentava 2-koulutus ja ammatillinen peruskoulutus) opinto-ohjauksen pääteemat. Ko. käytäntöä on suunniteltu Jyväskylän Bovallius-ammattiopistossa yhteistyössä opettajien kanssa (kyselyllä). Kehittämistyötä on tavoite päästä kokeilemaan ensi lukuvuonna.Mikäli kokeilu on onnistunut ko. tietoa pyritään levittämään koko Bovalliuksen organisaatioon.

Lupaavan käytännön arviointi

Käytäntöä tullaan arvioimaan koulutusalakohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti (toimivuus, tarkoitus, päämäärät ja tarkoituksenmukaisuus eri ryhmien kohdalla). Arviointikriteerinä on opinto-ohjauksen tarkoituksellisuus, saatavuus ja sen sisältö.Arviointitietoa kerätään opiskelijoilta, ryhmänvastuuopettajilta ja mahdollisesti huoltajilta.Arviointiteto tulee osoittamaan, miten valitut aihealueet palvelevat opiskelijaa.

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärven Offset Oy.
Herranen, J., 2011. Toisin toimiminen luokkamuotoisen ohjauksen haasteena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Kasurinen, H. 2011.Ohjauksen järjestäminen alue- ja kuntatasolla. Ohjauksen laatu ja arviointi. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Koskinen, T., 2011. Kunnalliset opetussuunnitelmat ja ohjauksen järjestäminen. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Väyrynen, M., 2011. Opinto-ohjaajan koulun tason tehtävät ja työn organisointi perusopetuksessa ja lukiossa. Teoksessa Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim.) 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Jauhiainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Bovallius-ammattiopisto Jyväskylä

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.jauhiainen@bovallius.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, ammatillinen erityisopetus, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, kehittäminen, menetelmien kehittäminen, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Työkalupakki perusopetuksen 7.- 9. luokkien pienryhmäohjaukseen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Leila Kurtén-Korkiala

Julkaisun kuvaus

Artikkeli kertoo kehittämistyöstäni, jonka tavoitteena oli selvittää minkälaisissa asioissa pienryhmäohjausta, voisi hyödyntää yläkoulun perusopetuksen 7.-9. luokilla. Valitsin kehittämistyöni aiheeksi perusopetuksen pienryhmäohjauksen työkalupakin laatimisen, joka sisältää vaihtoehtoja teemoihin, jotka ovat käyttökelpoisia yläkoulun pienryhmäohjauksessa. Osa kehittämistyötäni oli myös kokeilla pienryhmäohjauksen toimivuutta käytännössä kahden 8. luokan pienryhmän kanssa. Laadin oman koulun käyttöön myös erilaisista harjoituksista ja tehtävistä koostuvan työkalupakin, joka sisältää tehtäviä ja harjoituksia opiskelutaitojen ja opiskelun tehostamiseksi sekä tulevaisuuden suunnitelmien kartoittamiseksi. Tulen kertomaan tässä artikkelissa kokemuksiani toteuttamastani pienryhmäohjauksesta ja millaisin menetelmin se toteutui.

Kehittämistehtävän aiheen valintaan vaikutti oma kokemus yläkoulun oppilaanohjauksesta sekä tarve kehittää omaa osaamistani pienryhmäohjauksen osalta. Perusopetuksen oppilaanohjaus tulisi opetussuunnitelman perusteiden (2004, 260) mukaan muodostua luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta. Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan että, oppilaalle tulisi järjestää pienryhmäohjausta, jossa oppilas oppii käsittelemään kaikille yhteisiä tai oppilaiden henkilökohtaisia ohjauksellisia kysymyksiä, jotka ovat jaettavissa muiden ryhmän jäsenten kanssa.(POOSP 2004, 259)
Pienryhmäohjaus hyvin suunniteltuna ja toteutettuna antaa lisäresursseja ohjaukseen ja sen avulla voidaan saada useammille oppilaille kohdistettua enemmän ohjausaikaa, josta monella opinto-ohjaajalla on pulaa suuren työmäärän takia.
Myös sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeä osa-alue perusopetuksen oppilaiden pienryhmäohjauksessa. Vertaistuki jota, oppilaat voivat saada pienryhmäohjauksessa toisiltaan on myös, tärkeä osa-alue kun puhutaan pienryhmäohjauksen hyödyistä.
Pienryhmäohjaus tarjoaa monia mahdollisuuksia oppilaanohjaajille luovaan kehittelyyn sekä soveltamiseen. Pienryhmäohjauksella voidaan monipuolisesti ohjata eri teemojen avulla mm. opiskelutaitojen kehittämistä, jatko-opintoihin ohjausta ja ammatillista suuntautumista sekä tukea myös oppilaan henkilökohtaista kasvua. Pienryhmäohjauksen käyttö oppilaanohjauksessa voi edistää nuorten taitoja koskien heidän päätöksentekoa ja elämänsuunnittelua sekä kehittää nuorten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. (Kasurinen, 2004)

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Leila Kurtén-Korkiala

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, hyvä käytäntö, hyvä perusopetus, kehittäminen, nuoret, nuorten ohjaus, oppilaanohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, perusasteella opiskelevat, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ryhmäohjaus, palvelujen tuottajat, lapset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.