eVOKES Database

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Green caren / luontolähtöisen toiminnan mahdollisuuksia ryhmäyttämisessä ja aloitusvaiheen ohjaamisessa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Opiskelijoiden vieminen luontoon ensimmäiseksi opiskelupäiväksi osoittautui erittäin hyväksi toimintatavaksi. Kohteeksi valittiin lähiseudun nuotiopaikka tai tulipalopakkasella mieluummin kota. Päivän aikana tehtiin tulet, keiteltiin nokipannukahvit ja askarreltiin yksinkertaista retkiruokaa nuotiolla. Ryhmä tutustui toisiinsa erilaisin tutustumisleikein ja opetteli toistensa nimet. Tutustumisleikit ovat osittain luontoon liittyviä. Osin menetelmiä olisi voinut käyttää sisätiloissakin. Päivän ohjelmaan kuuluu myös oman luontosuhteen pohdintaa. Mitä se on ja mitä se kenellekin merkitsee.
Luontoympäristö helpottaa uuden ryhmän tutustumista ja ryhmäytymistä sekä luo ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Luontosuhteen kautta voi tutkia omia arvoja, pohtia luontoalalla toimivien ammattietiikkaa sekä parantaa itsetuntemusta. Tavoitteena oli myös parantaa tiedon vastaanottamista välttämällä ensimmäisen päivän informaatioähky.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Arvioinnissa käytettiin opiskelijoilta kerättyä vapaamuotoista palautetta.

Lupaavan käytännön tulokset

Luontoympäristössä koettu ensimmäinen opiskelupäivä keräsi pääosin kiittävää palautetta. Luontoympäristön koettiin vähentävän jännitystä, rentouttavan ja vapauttavan ilmapiiriä ja helpottavan tutustumista. Osittain jo ympäristön epämuodollisuus ja kontrasti luokkatilan pakotettuun istumajärjestykseen verrattuna tuntui helpottavan jännitystä, jota luontoympäristö vielä vahvisti.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Arvonen, S. 2014: Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus. Latvia. 197 s
MTT, THL ja Lapin AMK 2014: Green Care –työkirja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. Saatavilla: www.mtt/greencare. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/green-care-tyokirja-17.3.2014.pdf. Viitattu 14.12.2014
Salonen, K. 2010: Mielen luonto. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Green spot. Helsinki. 136 s.
Soini, K., Ilmarinen, K., Yliviikari, A. & Kirveennummi, A. 2011: Green Care sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):3: 320-331.
VoiMaa –hanke: Luonto hyvinvoinnin lähteenä – suomalainen Green Care. VoiMaa –hanke.

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Rahko

Yhteyshenkilön organisaatio

PSK-Aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiina.rahko@psk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2015, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisopetus, aikuisopiskelija, ilmapiiri, kehittäminen, koulun olosuhteet, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, oppimisympäristö, työmuotojen kehittäminen, voimavaraistuminen, yhteisöllisyys, ympäristö, Creen care, Luonto, ryhmäyttäminen, tutustuminen, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Kohti omaa Ohjaamoa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakor-keakoulun opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyötä. Kehittämistyön tavoitteena oli antaa suuntaviivoja omaan ohjaamotoimintaan Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Juha Janhunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juha.janhunen@oakk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Verkko-ohjaus

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

työvoimapoliittinen ammatillinen koulutus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pia Matihaldi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, opinto-ohjaus, verkko-ohjaus, verkosto, aikuiset, työttömät, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, yksityinen, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opiskelijan tehostettu ohjaus verkossa. Kokemuksia erityispedagogiikan perusopintojen tsemppiryhmästä.

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Tässä artikkelissa tarkastellaan verkon kautta tapahtuvaa opiskelun ohjausta avoimessa yliopistossa. Vapaaehtoiset opiskelijat osallistuivat tsemppiryhmään, joka kesti yhden lukuvuoden. Ryhmän tarkoituksena oli antaa opiskelijalle tehostettua tukea opiskeluun ja mahdollistaa myös opiskelijoiden välisen kohtaamisen ja vertaisvuorovaikutuksen.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sanna Uotinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.uotinen@jyu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opinto-ohjaussuunnitelma monialaiseen kansanopistoon

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Kehittämistyö opinto-ohjaussuunnitelma on laadittu Rovala-Opistossa, kansanopistossa, Rovaniemellä monialaisen kansanopiston käyttöön. Rovala-Opisto järjestää vapaan sivistystyön koulutuksia, ammatillista perustutkintoa ja ammatillista aikuiskoulutusta sekä työvoimakoulutuksia. Opinto-ohjaussuunnitelma kattaa kaikki edellä mainitut koulutusalat ja se on laadittu lähtien ohjausta ohjaavista arvoista ja periaatteista sekä ohjauksen toimijoista ja vastuista. Ohjauksen tavoitteet, sisällöt ja toteutus on kuvattu koulutusalakohtaisesti erikseen yllä mainituille koulutuksen järjestämismuodoille. Lisäksi opinto-ohjaussuunnitelmassa on keskeyttävän ja eroavan opiskelijan ohjauksesta, ohjauksen tukipalveluista ja yhteistyöverkostosta ja lopuksi resursseista ja arvioinnista. Olen työstänyt ohjaussuunnitelman lukuvuoden 2013-2014 aikana ja se on käsitelty opettajakunnassa sekä viedään opiskelijakuntaan ja muille opiston ohjausta antaville henkilöstöryhmille ja tätä myötä otetaan käyttöön syksyn 2014 aikana. Opinto-ohjaussuunnitelmasta julkaistu artikkeli ja sitä kautta ohjaussuunnitelma toimitetaan tiedoksi kansanopistoyhdistykselle ja Lapin alueen opinto-ohjausverkostolle sekä TNO- verkostolle. Ohjaussuunnitelman on vahvistanut rehtori ja se viedään hyväksyttäväksi opiston johtokunnalle.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Henna Poikajärvi

Yhteyshenkilön organisaatio

Rovala-Opisto, Rovalan Setlementti ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

henna.poikajarvi@rovala.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen saatavuus, valtakunnallinen, alueellinen, Lapin ELY, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Henkilökohtaisen opintosuunnitelmalomakkeen (HOPS) kehittäminen aikuislukiossa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

7.4.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Artikkelini käsittelee henkilökohtaisen opintosuunnitelmalomakkeen eli hops-lomakkeen laadintaa ja käyttöönottoa Jyväskylän aikuislukiossa. Hops lomake on tehty Wilmaan, jonka kautta opiskelijat myös tekevät kurssivalinnat, seuraavat opintosuorituksiaan, hoitavat yo-ilmoittautumiset ja voivat lähettää viestejä opettajille. Wilmassa hops-lomakkeen päivittäminen sujuu helposti. Opintojen henkilökohtaistaminen on prosessi, mikä elää ja muuttuu koko ajan, mutta siitä on hyvä välillä kirjata asioita muistiin. Hops ei ole pelkästään sähköisesti tai paperille tehty suunnitelma vaan parhaimmillaan vuorovaikutusprosessi, jossa ovat opiskelijan lisäksi mukana ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, aineenopettaja, koulusihteerit ja rehtori.
Hops-lomake on ollut nyt käytössä pari vuotta ja useat opiskelijat ovat käyttäneet sitä opiskelunsa suunnittelussa, mutta käyttö ei ole vielä kovin yleistä.Tavoitteena on saada opiskelijat innostumaan ja sitoutumaan hopsin tekoon ja ryhmänohjaajat panostamaaan vorovaikutukselliseen hops-työskentelyyn.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mirja Kalteenmäki

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän aikuislukio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mirja.kalteenmaki@jao.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuislukio, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, digitaalinen portfolio, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, lukiokoulutus, nuorten ohjaus, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opiskeluprosessi, oppilaanohjaus, portfolio, toisella asteella opiskelevat, ylioppilastutkinto, lukio, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Aikuisopo ohjausverkoston kehittäjänä Joutsassa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.1.2010

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):

Aikuisopotoimintaa on lähdetty kehittämään seudulla, jossa aikuisohjausta on toteutettu aiemmin vähemmän ja perinteisempien toimijoiden tarjoamana. Seudun ohjaustoimijoiden kanssa on rakennettu ja tiivistetty ver-kostoyhteistyötä sekä kehitetty aikuisopotoimintaa, joka pyrkii tukemaan aikuisten osaamisen kehittämistä entistä paremmin ja joustavammin sekä tuomaan myös koko maakunnan aikuisohjauspalveluja enemmän Joutsan seudulle. Aikuisten tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluja ovat pääsääntöisesti tuottaneet Joutsan TE-toimisto, Puulan seutuopisto (kansalaisopisto) sekä yhtenäiskoulun ja lukion opinto-ohjaaja. Paikkakunnalla ei ole em. lisäksi muita koulutusorganisaatioita. Aikuisopotoiminnan ’kotipesä’ on tällä hetkellä Joutsan kun-nassa, sosiaalitoimessa.
Kehittämistyön haasteena on turvata osaavaa työvoimaa seudun yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin: Mi-ten löytää osaajia työllistäville aloille? Millaiset ovat seudun nuorten ja aikuisten osaamistarpeet ja työelämä-valmiudet? Kuinka innostaa seudun aikuisia kehittämään omaa osaamistaan?
Aikuisopo työskentelee kahdella tasolla
1. Aikuisopo asiakkaan tukena: koulutusneuvonnan ja yksilöohjauksen antaminen TE -toimistosta oh-jautuville asiakkaille, joilla on itsellään motivaatiota tarkastella elämänvaihettaan annetun ohjauksen tukemana
2. Aikuisopo ohjausverkoston kutojana: koordinoi paikallista ohjausverkostoa. Ohjausverkosto kokoon-tuu säännöllisesti noin 2 kk:n välein. Tapaamisissa on mukana ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviä henkilöitä sekä paikallisesti että maakunnallisesti

Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):

esim.

- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu

- toimijat, resurssit

- tavoitteet ja toteuttaminen

- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa

- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin

Joutsan seudun aikuisohjauksen kehittäminen osana Opin ovi -kokonaisuutta.

Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):

esim.

- miten käytäntöä arvioidaan

- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu

- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty

- mitä arviointitieto osoittaa

Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):

esim.

- tähän mennessä saadut tulokset

- onnistumiset

- ennakoimattomat tulokset

- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen

Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?

Seuraava askel kehittämisessä on laajemmasta, verkostomaisesta aikuisohjauksen toimintatavasta sopiminen. Paikallisella toimintatavalla pyritään varmentamaan parempi aikuisohjauksen saatavuus Joutsan seudulla myös jatkossa. Lisäksi paikallinen toimintatapa tukee aikuisten elinikäistä oppimista tukevaa ohjaus-palvelua koko Keski-Suomessa.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)

- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja

- mahdollinen lähdekirjallisuus

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/keski-suomi

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Seija Vuori

Yhteyshenkilön organisaatio

Joutsan sosiaalitoimi

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

seija.vuori@joutsa.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Keski-Suomen ELY, lukio, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, sosiaali- ja terveyshallinto, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen - Ohjaus opintojen päättövaiheessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Sirpa Hukari, Pirkko Ratinen

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ohjausjärjestelmää ja sen kehittämistä opintojen päättövaiheessa. Opinto-ohjaus ammattikorkeakoulussa sisältää opintojen ohjauksen, uraohjauksen ja itsetuntemusohjauksen. Päätavoitteita ovat sujuvan opiskelun varmistaminen, asiantuntijuuden kehittyminen ja ammatillisen kasvun tukeminen. Jos opiskelut etenevät tavoitteiden mukaisesti, opiskelija suorittaa tutkinnon ohjeajassa ja työllistyy välittömästi tämän jälkeen omalle alalleen. (Ohjaus 2012, 3-4.)Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjauksen käsikirjassa ohjaus jaetaan viiteen vaiheeseen - hakeutumis- ja aloitusvaihe, opintojen aikainen vaihe, päättövaihe sekä opintojen jälkeinen vaihe. Kehittämistyön tarkoituksena on luoda uusia toimintamalleja (Kalkkiviivoilta maaliin! –nettisivusto, opintojen loppuunsaattamissuunnitelma, mobiiliohjaus ja ohjaustarpeenkartoitus) ohjauspalveluiden laadun ja tuloksellisuuden lisäämiseksi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirkko Ratinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pirkko.ratinen@jamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2012, aikuiset, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, artikkeli, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakointi, etäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, hyvinvointi, hyvä käytäntö, internet-ohjaus, kehittäminen, korkea-asteella opiskelevat, korkea-asteen ohjaus, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspalvelujen kehittäminen, lopputyö, menetelmät ja työmuodot, muut julkaisut, neuvontapalvelut, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, nuoret, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjauksen tuloksellisuus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjausprosessi, ohjaussuunnitelma, ohjaustehtävät, ohjausympäristö, opetussuunnitelma, opinnäyte, opinto-ohjaus, opintojen viivästyminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, portfolio, rekisterit, resurssi, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, suunnitelma, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tietopalvelut, tutorointi, työelämälähtöisyys, työharjoittelu, työnhaku, uraohjaus, verkko-ohjaus, virtuaalinen ohjaus, koulutuksessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Goal Mapping -menetelmä uraohjauksen työkaluna

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Suomenkielinen karttapohja ja ohjeistus
http://static1.squarespace.com/static/535e34dfe4b0b4cb5133b4e9/t/547dcc6de4b005bddc8a860d/1417530477571/Brian+Mayne+GM+worksheets+FIN.pdf
Brian Mayne esittelee kehittämänsä Goal Mapping -motivointimenetelmän
http://www.liftinternational.com/goal-mapping/index.html

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, Ohjaamo, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, kansainvälinen, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Odotushuone

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

syyskuu 2017

Päättymisaika

helmikuu 2017

Lupaavan käytännön kuvaus

Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.

Lupaavan käytännön arviointi

11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.

Lupaavan käytännön tulokset

Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Magdalena Biela

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

magdalena.biela@hotmail.fr

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN TUKENA

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.3.2015

Päättymisaika

28.2.2017

Lupaavan käytännön kuvaus

Liitteenä olevassa artikkelissa kuvataan Työelämätutkan pohjalta laadittua Opiskelijatutkaa, sen pilotointia ja siitä saatuja kokemuksia monikulttuurisen ohjauksen välineenä ja opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymisen tukena. Opiskelijatutka liittyy Etelä-Savon ammattiopistossa toteutettuun Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hankkeeseen (ESR 2015-2017) sekä kirjoittajan opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistehtävään Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Opiskelijatutkaa testattiin kahdessa työvoimakoulutuksessa opiskelijan itsearvioinnin välineenä. Opiskelijat arvioivat sen avulla valmiuksiaan ja motivaatiotaan koulutuksen alussa, puolessa välissä ja lopussa. Tutkan tulokset piirrettiin kuvioksi. Opiskelijatutka toimi ohjauksen välineenä sekä opiskelijan henkilökohtaisen prosessoinnin näkyväksi tekijänä. Tutka-menetelmän avulla voitiin ohjaustilanteessa ottaa puheeksi monipuolisesti erilaisia ohjattavan tilanteessa vaikuttavia tekijöitä. Ohjaajalle menetelmä avasi maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ajattelua ja maailmaa. Menetelmä tuki opiskelijaa prosessoimaan omia tavoitteitaan suhteessa valmiuksiin ja auttoi itsearviointitaitojen kehittymistä.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opiskelijatutkaa testattiin Etelä-Savon ammattiopiston Kotomaatti-hankkeen (ESR) ammatillisissa kotoutumiskoulutuksissa vuosina 2015-2016. Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus.

Kotomaatti-koulutus oli tarkoitettu niille maahanmuuttajille, joilla on aikaisempaa koulutusta tai osaamista tai selkeytynyt ammatinvalinta, mutta joiden valmiudet koulutuksen aloittamiseen eivät vielä riitä. Kahteen Kotomaatti-koulutukseen osallistui yhteensä 28 opiskelijaa. He edustivat 16 eri kansalaisuutta ja tavoitteena oli 11 eri ammatillista tutkintoa.Työvoimakoulutus kesti 200 työpäivää.

Lupaavan käytännön arviointi

Opiskelijatutkan arvioinnissa tärkeintä oli kuulla opiskelijoiden palautetta. Monet kertoivat visuaalisen Tutkan olleen \"kuva pään sisältä\" ja selkeyttäneen omia ajatuksia koulutuksen aikana. Opiskelijoiden mielestä koulutuksen alussa tehty ensimmäinen itsearviointikierros oli vaikea, mutta sen jälkeen itsearviointi ja sen perusteleminen helpottuivat. Toisella kerralla koulutuksen puolivälissä ja kolmannella kerralla koulutuksen lopussa itsearvioinnin perustelut olivat monipuolisia ja niiden pohjalta käydyt ohjauskeskustelut pääsääntöisesti laajoja. Saatuun henkilökohtaiseen ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Oletamme, että opiskelijoiden itsearviointitaidot kehittyivät valmentavan koulutuksen aikana. Tieteellistä arviointia käytännölle ei tehty.

Lupaavan käytännön tulokset

Opiskelijatutka osoittautui menetelmänä mielenkiintoiseksi ohjauksen työkaluksi pitkäkestoisen koulutuksen aikana. Liitteenä olevassa artikkelissa on kuvattu visuaalisesti ja sanallisesti opiskelijoiden prosessoinnin kehittymistä omista valmiuksistaan ja tavoitteistaan kymmenen kuukauden aikana,

Opiskelijatutkan avulla saatujen tietojen pohjalta voidaan olettaa, että opiskelijoiden omat prosessoinnit osaamisestaan, tavoitteistaan ja minäpystyvyydestään etenivät ja selkeytyivät koulutuksen aikana. Opiskelijatutkan pilotointiin osallistuneet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat etenivät hyvin henkilökohtaisilla poluillansa työvoimakoulutuksen jälkeen. Opiskelijoista 90 % eteni jatkosuunnitelmansa mukaisesti. 79 % (22) pääsi ammatillisiin opintoihin ja 11 % (3) työllistyi.

Opiskelijoiden taustatekijöillä (maahanmuuttosyy, sukupuoli, ikä, kansalaisuus) ei ollut merkitystä siinä, miten hyvin he etenivät ammatilliseen koulutukseen tai työelämään.
Opiskelijatutkan tulosten mukaan tärkeämpiä selittäviä tekijöitä työvoimakoulutuksen jälkeiselle etenemiselle olivat opiskelijoiden korkea motivaatio edetä kohti työelämää, selkeä henkilökohtainen päämäärä sekä sitoutuminen työskentelyyn. Kielitaito kehittyi useimmilla koulutuksen aikana tasolle B1.1. Ammatillisiin opintoihin pääsi myös joitain opiskelijoita, joiden kielitaito ei kehittynyt ammatillisessa koulutuksessa vaadittuun tasoon. Heitä valikoitui kuitenkin työllistäville aloille.

Koulutuksen ohjaajille Opiskelijatutka antoi arvokasta tietoa opiskelijoiden yksilöllisistä prosesseista koulutuksen aikana. Tämä auttoi suuntaamaan opetusta ja ohjausta joustavasti esille tulleiden tarpeiden mukaisesti.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Minna Hallikainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Etelä-Savon Koulutus Oy

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

minna.hallikainen@esedu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2017, artikkeli, Etelä-Savon ELY, itsearviointi, kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, maahanmuuttajien ohjaus, menetelmien kehittäminen, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjauksen vaikuttavuus, projekti, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, ESR-ohjelma, alueellinen, 2015, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.