Lukiolaisten ohjaustarpeiden arviointi
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Lukiolaisten ohjaustarpeiden arviointi
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Lerkkanen Jukka & Konttinen Raimo
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: Selostusta lukion lopullisen mittarin analyysiin 210908.doc (633 Kt)
Muut liitteet
- Tiedosto: Ohjaustarvetesti lukio 190908.docx (22 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jukka Lerkkanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jamk / aokk
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jukka.lerkkanen@jamk.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2008, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 - 2010 / kehittävä arviointi
Projektin tiedot
1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne
Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 - 2010 / kehittävä arviointi
2. Projektitiedot
Alkamisaika
1.5. 2008
Päättymisaika
31.8. 2010
Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen ja tulokset)
Oppilaanohjauksen kehittämitoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen
Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnassa on mukana yhteensä 148 kunta- seutu- tai oppilaitoskohtaista hanketta. Valtakunnallista kehittämistoimintaa rahoittaa Opetusministeriö ja sen koordinoinnista vastaa Opetushallitus. Oppilaanohjausta kehitetään paikallisesti ja seudullisesti moniammatillisesti ja eri hallintokuntien, viranomaistahojen, organisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Varsinaiset kehittämistoimet toteutetaan koulutuksen järjestäjän/koulun oman paikallisen toimintasuunnitelman mukaisesti.
Kehittämisen kohteena ovat perusopetuksen 6.–9. vuosiluokkien opinto- ja ammatinvalinnanohjausjärjestelyt kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämistavoitteena on tehostaa perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on varmistaa kaikille perusopetuksen päättäneille opiskelupolun jatkuminen. Huomiota kiinnitetään erityisesti palvelujen jatkumoon koulutuksen nivelvaiheissa. Oppilaitostasolla pyritään vahvistamaan oppilaiden ja opettajien jatko-opinto- ja työelämätietoutta sekä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä.
Kehittävän arvioinnin tavoitteet ja toteuttaminen
Kehittämistyötä tuetaan valtakunnallisesti kehittävällä arvioinnilla, josta vastaa Itä-Suomen yliopisto.Kehittävän arvioinnin tavoitteena on kerätä tietoa ja havaintoja siitä, miten kehittäminen etenee. Kehittävän arvioinnin avulla pyritään nostamaan esille ja mallintamaan hyviä vaikutuksia, ilmiöitä ja käytäntöjä, jotka nousevat esiin paikallisesta oppilaanohjauksen kehittämistyöstä.
Kehittävän arvioinnin tavoitteena on:
* lisätä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta,
* tunnistaa vaikuttavia toimintaprosesseja,
* selvittää hyviä ja huonoja käytänteitä,
* vahvistaa jatkuvan kehittämisen kulttuuria,
* lisätä ohjauksellista ajattelutapaa,
* kehittää vakiinnutettavia toimintatapoja sekä
* kartoittaa, miten eri toimijat arvioivat oppilaanohjauksen kehittämistyön vaikuttavan perusopetuksen laadun kehittämiseen.
Kehittämistyön arviointikehyksen muodostavat oppilaanohjaukselle määritetyt valtakunnalliset kehittämistavoitteet, oppilaanohjaukseen liittyvä lainsäädäntö ja säädökset, valtakunnalliset linjaukset liittyen nuorten hyvinvointiin, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ehkäisemiseen ja lisäksi oppilaanohjausta sivuava ajankohtainen arviointi- ja tutkimustieto. Arvioinnissa huomioidaan myös Euroopan unionin määrittämät elinaikaisen ja elinikäisen ohjauksen keskeiset periaatteet.
Kehittämistyön aineistoa kerätään osallistuvan havainnoinnin (koulutusjaksot ja vierailut kunnissa ja oppilaitoksissa), verkkolomakkeiden (koulutuspalaute, oppilaanohjauksen tilannekartoitus hankkeen alussa ja lopussa), eri sidosryhmien teemahaastatteluiden sekä ryhmähaastatteluiden ja keskusteluiden kautta. Aineisto kerätään kehittäjäkoulutusjaksoilla sekä vierailuilla kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämishankkeista kerätään lisäksi toiminnan ja koulutuksen yhteydessä syntyvää aineistoa (esim. kuntien ja oppilaitosten toiminta- ja kehittämissuunnitelmat).
Tulokset
Arviointi- ja tutkimustietoa raportoidaan jatkuvalla periaatteella ja säännöllisin väliajoin koko kehittämishankkeen toimintakauden ajan eri toimija- ja sidosryhmille. Raportointi tapahtuu väliraporttien, esitysten ja yhteenvetojen avulla.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Projektin julkaisut
Atjonen, P. Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho M. 2009. Missä ohjaus on menossa?Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisestä syksyllä 2008. Moniste 7/ 2009. Helsinki: Opetushallitus.
Atjonen, P. 2009. Onko ohjaus ohjauksessa? Verkostomaisesti tuotettujen palvelujen mallin soveltaminen oppilaanohjauksen itsearviointiin. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/VOP_hankeitsearviointi.pdf
Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2009. Menossa ja mukana. Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisen tilasta syksyllä 2008. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/menos-sa_ja_mukana.pdf
Manninen, J. & Mäkinen, S. 2009. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 – 2010. Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella 2008–2009. http://www.peda.net/img/portal/1707032/koontaraportti.pdf
Mäkinen, S. 2008a. Kohti entistä ehompaa oppilaanohjausta. Vuosia 2008–2010 koskevien oppilaanohjauksen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/okoraportti1.pdf
Mäkinen, S. 2008b. Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010. Ennakko-tuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/lahtotilanne.pdf
Mäkinen, S. 2008c. Tuumasta toimeen. Oppilaanohjauksen tarkennettujen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppi-laanohjaus/tuumasta_toimeen.pdf
Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan kehittävän arvioinnin raportit ovat saatavissa osoitteessa:
http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi
http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/oppilaanohjauksen_kehittamistoiminta
3. Projektin yhteystiedot
yhteyshenkilön nimi
Sanna Mäkinen
yhteyshenkilön organisaatio
Itä-Suomen yliopisto
yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sanna.makinen@uef.fi
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, palvelujen laatu, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, peruskoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat, 2008
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Johanna Penttilä
Painovuosi
2008
Tutkimuksen koko nimi
Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Painos
Painopaikka
Eräsalon kirjapaino
Kustantaja
Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksessa käsiteltiin opintojen keskeytymistä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Taustamuuttujina käytettiin kolmea keskeyttäjäryhmää: koulusta eronneet, opintooikeuden
menettäneet sekä poissaolevaksi ilmoittautuneet. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella,
johon vastasi 277 henkilöä. Teemoja syvennettiin tilastoaineiston analysoinnin
jälkeen haastattelemalla kymmentä henkilöä. Tutkimuksessa pyrittiin jäljittämään niin sanottua ”varmaa” sekä toisaalta vähemmän suunnitelmallista keskeyttämistä. Keskeyttämisen suunnitelmallisuus näytti olevan yhteydessä taustamuuttujiin, mitä selittää osaltaan muuttujien määrittyminen hallinnollisista
tarpeista käsin. Tulokset osoittivat, että koulusta eroaminen on varminta, kun opiskelija
hakeutuu opiskelemaan vähäisellä kiinnostuksella, omaamatta muita koulutusvaihtoehtoja
tai kun hän ei ole päässyt ensisijaiseen kiinnostuksen kohteeseensa. Poissaolevaksi ilmoittaudutaan
useimmin armeijan tai työelämään siirtymisen vuoksi, ja opintojen pariin palaamisen
aikeet ovat jokseenkin poissaolosyystä riippuvaisia. Opinto-oikeuden menettäneille
keskeyttämisaikeet ilmaantuivat muita useammin vasta opintojen kestettyä, mistä syystä
heidän opintonsa olivat sekä ajallisesti että määrällisesti muita ryhmiä laajempia. Kaikille
keskeyttäjäryhmille tyypillisintä oli kuitenkin keskeyttää yksilöllisten elämänmuutosten
vuoksi ennemmin kuin opiskeluvaikeuksien tai kouluun liittyneiden pettymysten vuoksi.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The aim of this study was to investigate dropping out in TAMK University of Applied
Sciences. Three different types of quitting studies were used as background variables:
resigning, expiring of studying rights and being absent on legitimate basis. The data was
collected with survey and the total number of answers was 277. In the interest of the study was to investigate the so called definite and on the other hand less planned quitting. The method of dropping out seemed to be in relation with background variables which is partly due to variables being defined for administrative purposes. The results indicated that resigning school was more predictable, when a student
came to school with only a little interest, had not had any other possibilities to study
while applying or had not been able to get in a more preferred school. Students registered
absent mostly because of compulsory military service or after employment, and intentions
concerning continuing studies were related to reasons being absent. Students who had lost
their studying rights appeared to consider quitting later than other groups, and thus their
quitting seemed to be less advised. However, quitting was in every group caused mostly by
individual life changes or preferences and only seldom by disappointments towards school
or difficulties in studying.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Johanna Penttilä
Yhteyshenkilön organisaatio
OTUS ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, Tampereen ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, valtakunnallinen, 2008, monografia, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.