eVOKES Database

Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus
Kirjaudu sisään

Lukiolaisten ohjaustarpeiden arviointi

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Lukiolaisten ohjaustarpeiden arviointi

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Lerkkanen Jukka & Konttinen Raimo

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Tiedosto: Selostusta lukion lopullisen mittarin analyysiin 210908.doc (633 Kt)

Muut liitteet

Tiedosto: Ohjaustarvetesti lukio 190908.docx (22 Kt)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jukka Lerkkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jamk / aokk

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jukka.lerkkanen@jamk.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2008, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 - 2010 / kehittävä arviointi

Projektin tiedot

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 - 2010 / kehittävä arviointi

2. Projektitiedot

Alkamisaika

1.5. 2008

Päättymisaika

31.8. 2010

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen ja tulokset)

Oppilaanohjauksen kehittämitoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnassa on mukana yhteensä 148 kunta- seutu- tai oppilaitoskohtaista hanketta. Valtakunnallista kehittämistoimintaa rahoittaa Opetusministeriö ja sen koordinoinnista vastaa Opetushallitus. Oppilaanohjausta kehitetään paikallisesti ja seudullisesti moniammatillisesti ja eri hallintokuntien, viranomaistahojen, organisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Varsinaiset kehittämistoimet toteutetaan koulutuksen järjestäjän/koulun oman paikallisen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Kehittämisen kohteena ovat perusopetuksen 6.–9. vuosiluokkien opinto- ja ammatinvalinnanohjausjärjestelyt kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämistavoitteena on tehostaa perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on varmistaa kaikille perusopetuksen päättäneille opiskelupolun jatkuminen. Huomiota kiinnitetään erityisesti palvelujen jatkumoon koulutuksen nivelvaiheissa. Oppilaitostasolla pyritään vahvistamaan oppilaiden ja opettajien jatko-opinto- ja työelämätietoutta sekä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Kehittävän arvioinnin tavoitteet ja toteuttaminen

Kehittämistyötä tuetaan valtakunnallisesti kehittävällä arvioinnilla, josta vastaa Itä-Suomen yliopisto.Kehittävän arvioinnin tavoitteena on kerätä tietoa ja havaintoja siitä, miten kehittäminen etenee. Kehittävän arvioinnin avulla pyritään nostamaan esille ja mallintamaan hyviä vaikutuksia, ilmiöitä ja käytäntöjä, jotka nousevat esiin paikallisesta oppilaanohjauksen kehittämistyöstä.

Kehittävän arvioinnin tavoitteena on:

* lisätä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta,
* tunnistaa vaikuttavia toimintaprosesseja,
* selvittää hyviä ja huonoja käytänteitä,
* vahvistaa jatkuvan kehittämisen kulttuuria,
* lisätä ohjauksellista ajattelutapaa,
* kehittää vakiinnutettavia toimintatapoja sekä
* kartoittaa, miten eri toimijat arvioivat oppilaanohjauksen kehittämistyön vaikuttavan perusopetuksen laadun kehittämiseen.

Kehittämistyön arviointikehyksen muodostavat oppilaanohjaukselle määritetyt valtakunnalliset kehittämistavoitteet, oppilaanohjaukseen liittyvä lainsäädäntö ja säädökset, valtakunnalliset linjaukset liittyen nuorten hyvinvointiin, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ehkäisemiseen ja lisäksi oppilaanohjausta sivuava ajankohtainen arviointi- ja tutkimustieto. Arvioinnissa huomioidaan myös Euroopan unionin määrittämät elinaikaisen ja elinikäisen ohjauksen keskeiset periaatteet.

Kehittämistyön aineistoa kerätään osallistuvan havainnoinnin (koulutusjaksot ja vierailut kunnissa ja oppilaitoksissa), verkkolomakkeiden (koulutuspalaute, oppilaanohjauksen tilannekartoitus hankkeen alussa ja lopussa), eri sidosryhmien teemahaastatteluiden sekä ryhmähaastatteluiden ja keskusteluiden kautta. Aineisto kerätään kehittäjäkoulutusjaksoilla sekä vierailuilla kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämishankkeista kerätään lisäksi toiminnan ja koulutuksen yhteydessä syntyvää aineistoa (esim. kuntien ja oppilaitosten toiminta- ja kehittämissuunnitelmat).

Tulokset

Arviointi- ja tutkimustietoa raportoidaan jatkuvalla periaatteella ja säännöllisin väliajoin koko kehittämishankkeen toimintakauden ajan eri toimija- ja sidosryhmille. Raportointi tapahtuu väliraporttien, esitysten ja yhteenvetojen avulla.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Atjonen, P. Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho M. 2009. Missä ohjaus on menossa?Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisestä syksyllä 2008. Moniste 7/ 2009. Helsinki: Opetushallitus.

Atjonen, P. 2009. Onko ohjaus ohjauksessa? Verkostomaisesti tuotettujen palvelujen mallin soveltaminen oppilaanohjauksen itsearviointiin. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/VOP_hankeitsearviointi.pdf

Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2009. Menossa ja mukana. Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisen tilasta syksyllä 2008. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/menos-sa_ja_mukana.pdf

Manninen, J. & Mäkinen, S. 2009. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 – 2010. Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella 2008–2009. http://www.peda.net/img/portal/1707032/koontaraportti.pdf

Mäkinen, S. 2008a. Kohti entistä ehompaa oppilaanohjausta. Vuosia 2008–2010 koskevien oppilaanohjauksen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/okoraportti1.pdf

Mäkinen, S. 2008b. Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010. Ennakko-tuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/lahtotilanne.pdf

Mäkinen, S. 2008c. Tuumasta toimeen. Oppilaanohjauksen tarkennettujen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppi-laanohjaus/tuumasta_toimeen.pdf

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan kehittävän arvioinnin raportit ovat saatavissa osoitteessa:
http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi

Liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi

http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/oppilaanohjauksen_kehittamistoiminta

3. Projektin yhteystiedot

yhteyshenkilön nimi

Sanna Mäkinen

yhteyshenkilön organisaatio

Itä-Suomen yliopisto

yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.makinen@uef.fi

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, palvelujen laatu, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, peruskoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat, 2008

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Johanna Penttilä

Painovuosi

2008

Tutkimuksen koko nimi

Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Painos

Painopaikka

Eräsalon kirjapaino

Kustantaja

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa käsiteltiin opintojen keskeytymistä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Taustamuuttujina käytettiin kolmea keskeyttäjäryhmää: koulusta eronneet, opintooikeuden
menettäneet sekä poissaolevaksi ilmoittautuneet. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella,
johon vastasi 277 henkilöä. Teemoja syvennettiin tilastoaineiston analysoinnin
jälkeen haastattelemalla kymmentä henkilöä. Tutkimuksessa pyrittiin jäljittämään niin sanottua ”varmaa” sekä toisaalta vähemmän suunnitelmallista keskeyttämistä. Keskeyttämisen suunnitelmallisuus näytti olevan yhteydessä taustamuuttujiin, mitä selittää osaltaan muuttujien määrittyminen hallinnollisista
tarpeista käsin. Tulokset osoittivat, että koulusta eroaminen on varminta, kun opiskelija
hakeutuu opiskelemaan vähäisellä kiinnostuksella, omaamatta muita koulutusvaihtoehtoja
tai kun hän ei ole päässyt ensisijaiseen kiinnostuksen kohteeseensa. Poissaolevaksi ilmoittaudutaan
useimmin armeijan tai työelämään siirtymisen vuoksi, ja opintojen pariin palaamisen
aikeet ovat jokseenkin poissaolosyystä riippuvaisia. Opinto-oikeuden menettäneille
keskeyttämisaikeet ilmaantuivat muita useammin vasta opintojen kestettyä, mistä syystä
heidän opintonsa olivat sekä ajallisesti että määrällisesti muita ryhmiä laajempia. Kaikille
keskeyttäjäryhmille tyypillisintä oli kuitenkin keskeyttää yksilöllisten elämänmuutosten
vuoksi ennemmin kuin opiskeluvaikeuksien tai kouluun liittyneiden pettymysten vuoksi.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The aim of this study was to investigate dropping out in TAMK University of Applied
Sciences. Three different types of quitting studies were used as background variables:
resigning, expiring of studying rights and being absent on legitimate basis. The data was
collected with survey and the total number of answers was 277. In the interest of the study was to investigate the so called definite and on the other hand less planned quitting. The method of dropping out seemed to be in relation with background variables which is partly due to variables being defined for administrative purposes. The results indicated that resigning school was more predictable, when a student
came to school with only a little interest, had not had any other possibilities to study
while applying or had not been able to get in a more preferred school. Students registered
absent mostly because of compulsory military service or after employment, and intentions
concerning continuing studies were related to reasons being absent. Students who had lost
their studying rights appeared to consider quitting later than other groups, and thus their
quitting seemed to be less advised. However, quitting was in every group caused mostly by
individual life changes or preferences and only seldom by disappointments towards school
or difficulties in studying.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Muut mahdolliset liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Johanna Penttilä

Yhteyshenkilön organisaatio

OTUS ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, Tampereen ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, valtakunnallinen, 2008, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.