eVOKES Database

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projektin tiedot

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 - 2010 / kehittävä arviointi

2. Projektitiedot

Alkamisaika

1.5. 2008

Päättymisaika

31.8. 2010

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen ja tulokset)

Oppilaanohjauksen kehittämitoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnassa on mukana yhteensä 148 kunta- seutu- tai oppilaitoskohtaista hanketta. Valtakunnallista kehittämistoimintaa rahoittaa Opetusministeriö ja sen koordinoinnista vastaa Opetushallitus. Oppilaanohjausta kehitetään paikallisesti ja seudullisesti moniammatillisesti ja eri hallintokuntien, viranomaistahojen, organisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Varsinaiset kehittämistoimet toteutetaan koulutuksen järjestäjän/koulun oman paikallisen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Kehittämisen kohteena ovat perusopetuksen 6.–9. vuosiluokkien opinto- ja ammatinvalinnanohjausjärjestelyt kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämistavoitteena on tehostaa perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on varmistaa kaikille perusopetuksen päättäneille opiskelupolun jatkuminen. Huomiota kiinnitetään erityisesti palvelujen jatkumoon koulutuksen nivelvaiheissa. Oppilaitostasolla pyritään vahvistamaan oppilaiden ja opettajien jatko-opinto- ja työelämätietoutta sekä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Kehittävän arvioinnin tavoitteet ja toteuttaminen

Kehittämistyötä tuetaan valtakunnallisesti kehittävällä arvioinnilla, josta vastaa Itä-Suomen yliopisto.Kehittävän arvioinnin tavoitteena on kerätä tietoa ja havaintoja siitä, miten kehittäminen etenee. Kehittävän arvioinnin avulla pyritään nostamaan esille ja mallintamaan hyviä vaikutuksia, ilmiöitä ja käytäntöjä, jotka nousevat esiin paikallisesta oppilaanohjauksen kehittämistyöstä.

Kehittävän arvioinnin tavoitteena on:

* lisätä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta,
* tunnistaa vaikuttavia toimintaprosesseja,
* selvittää hyviä ja huonoja käytänteitä,
* vahvistaa jatkuvan kehittämisen kulttuuria,
* lisätä ohjauksellista ajattelutapaa,
* kehittää vakiinnutettavia toimintatapoja sekä
* kartoittaa, miten eri toimijat arvioivat oppilaanohjauksen kehittämistyön vaikuttavan perusopetuksen laadun kehittämiseen.

Kehittämistyön arviointikehyksen muodostavat oppilaanohjaukselle määritetyt valtakunnalliset kehittämistavoitteet, oppilaanohjaukseen liittyvä lainsäädäntö ja säädökset, valtakunnalliset linjaukset liittyen nuorten hyvinvointiin, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ehkäisemiseen ja lisäksi oppilaanohjausta sivuava ajankohtainen arviointi- ja tutkimustieto. Arvioinnissa huomioidaan myös Euroopan unionin määrittämät elinaikaisen ja elinikäisen ohjauksen keskeiset periaatteet.

Kehittämistyön aineistoa kerätään osallistuvan havainnoinnin (koulutusjaksot ja vierailut kunnissa ja oppilaitoksissa), verkkolomakkeiden (koulutuspalaute, oppilaanohjauksen tilannekartoitus hankkeen alussa ja lopussa), eri sidosryhmien teemahaastatteluiden sekä ryhmähaastatteluiden ja keskusteluiden kautta. Aineisto kerätään kehittäjäkoulutusjaksoilla sekä vierailuilla kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämishankkeista kerätään lisäksi toiminnan ja koulutuksen yhteydessä syntyvää aineistoa (esim. kuntien ja oppilaitosten toiminta- ja kehittämissuunnitelmat).

Tulokset

Arviointi- ja tutkimustietoa raportoidaan jatkuvalla periaatteella ja säännöllisin väliajoin koko kehittämishankkeen toimintakauden ajan eri toimija- ja sidosryhmille. Raportointi tapahtuu väliraporttien, esitysten ja yhteenvetojen avulla.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Atjonen, P. Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho M. 2009. Missä ohjaus on menossa?Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisestä syksyllä 2008. Moniste 7/ 2009. Helsinki: Opetushallitus.

Atjonen, P. 2009. Onko ohjaus ohjauksessa? Verkostomaisesti tuotettujen palvelujen mallin soveltaminen oppilaanohjauksen itsearviointiin. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/VOP_hankeitsearviointi.pdf

Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2009. Menossa ja mukana. Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisen tilasta syksyllä 2008. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/menos-sa_ja_mukana.pdf

Manninen, J. & Mäkinen, S. 2009. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 – 2010. Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella 2008–2009. http://www.peda.net/img/portal/1707032/koontaraportti.pdf

Mäkinen, S. 2008a. Kohti entistä ehompaa oppilaanohjausta. Vuosia 2008–2010 koskevien oppilaanohjauksen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/okoraportti1.pdf

Mäkinen, S. 2008b. Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010. Ennakko-tuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/lahtotilanne.pdf

Mäkinen, S. 2008c. Tuumasta toimeen. Oppilaanohjauksen tarkennettujen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppi-laanohjaus/tuumasta_toimeen.pdf

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan kehittävän arvioinnin raportit ovat saatavissa osoitteessa:
http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi

http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/oppilaanohjauksen_kehittamistoiminta

3. Projektin yhteystiedot

yhteyshenkilön nimi

Sanna Mäkinen

yhteyshenkilön organisaatio

Itä-Suomen yliopisto

yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.makinen@uef.fi

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, palvelujen laatu, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, peruskoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat, 2008

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, A., Nyholm, N., Siniharju, M. & Svedlin, R

Painovuosi

2002

Tutkimuksen koko nimi

Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8. Helsinki:Opetushallitus.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Opetushallitus

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus on arvioinut opinto-ohjauksen tilaa perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Arvioinnin pääkohteet olivat ohjauksen saatavuus ja sen rooli koulutuksen siirtymävaiheissa eli siirryttäessä perusopetuksen kuudennelta vuosiluokalta seitsemännelle, perusopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä toisen asteen koulutuksesta työhön tai jatko-opintoihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 7.–9. oli keskimäärin 245 oppilasta, lukioissa keskimäärin 288 ja ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin 510 opiskelijaa opinto-ohjaajaa kohti. Yhdellä ohjaajalla saattoi olla ohjattavia alle kymmenestä yli tuhanteen. Kun opinto-ohjaajalla on yli 300 ohjattavaa, eivät opiskelijat voi saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Tällaisia oppilaitoksia oli peruskouluista noin viidesosa, lukioista vajaa kolmannes ja ammatillisista oppilaitoksista runsas kolmannes. Perusopetuksen kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle siirtymiseen paneudutaan kouluissa monipuolisesti. Oppilaita ja heidän vanhempiaan perehdytetään yläluokkien opiskeluun monin tavoin. Kuitenkin noin kolmasosa tai yli puolet vanhemmista katsoi saaneensa heikosti tietoa lapsensa 7. vuosiluokalle siirtymisestä. Perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirtymistä valmistellaan opinto-ohjauksessa koko yläluokkien ajan. Arviointi osoittaa, että perusopetuksessa huolehdittiin hyvin oppilaiden hakeutumisesta yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus on yksi koulujärjestelmän ongelma-alueista. Arvioinnissa tuli monin tavoin esille erityisesti perusopetuksen oppilaiden suuri tarve tietää työelämästä ja ammateista. Opiskelijoiden mukaan tutkinnoista sai hyvin tietoja, mutta ammattien ja niiden työtehtävien sisältö jäi hämäräksi. 3,5 % ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8,5 % on vaarassa pudota tai syrjäytyä koulutuksesta. Perusopetuksen rehtorien arvion mukaan keskimäärin 5–7 % oppilaista ei ollut riittävän kypsiä siirtymään kuudennelta vuosiluokalta yläasteen opintoihin, ja noin 7 %:lla peruskoulun oppilaista ei ollut riittäviä valmiuksia siirtyä toisen asteen opintoihin. Arvioinnissa ilmeni, että vajaalla puolella oppilaitoksista oli käytössään koulukuraattoripalveluja; vielä harvemmalla oli koulupsykologin palveluja. Opinto-ohjaajat joutuivat usein hoitamaan myös tehtäviä, jotka normaalisti kuuluisivat koulukuraattorille tai -psykologille. Tilannetta ei voida pitää edes tyydyttävänä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Ulla Numminen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.