eVOKES Database

Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus
Kirjaudu sisään

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Muut liitteet

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Keski-Suomen Opin ovi

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Keski-Suomen Opin ovi

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2008

Päättymisaika

30.11.2011

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Keski-Suomen Opin ovi -projektin päämääränä on kehittää maakuntaan elinikäistä oppimista tukevat asiakaslähtöiset aikuisten ohjauspalvelut. Ohjaustarpeisiin vastataan moniammatillisen verkostoituneen yhteistyön avulla.Tarkoitus on vastata aikuisväestön kasvavaan ohjaustarpeeseen ja turvata maakunnan osaavan työvoiman saatavuus.

Projektin tavoitteet:
1.Laatia aikuisohjauksen alueellinen strategia, kehittämisohjelma sekä palaute- ja arviointijärjestelmä
2. Koota aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät organisaatiot verkostoksi
3. Tunnistaa ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien organisaatioiden erityisosaaminen ja sopia verkoston
työnjaosta
4. Koota alueellista aikuisohjauksen kehittämistä
5. Luoda verkoston käyttöön uudenlaisia yhteisiä ohjauksen työkaluja sekä toimintatapoja
6. Luoda paikallisesti toimiva, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas ohjaustoiminnan yhteistoimintatapa
7. Kehittää maakunnan ohjaus- ja neuvontahenkilöstön verkosto-ohjausosaamista.

Projektin tulokset:
Aikuisohjauksen alueellinen strategia
Kuvatut aikuisohjauksen palvelujärjestelmät
Rakentuva aikuisten ohjauspalvelujen palaute- ja arviointijärjestelmä
Toimiva aikuisohjauksen paikallinen ja alueellinen yhteistoimintaverkosto
Verkoston käytössä oleva moniammatillinen ja monipuolinen ohjausosaaminen
Verkoston sovittu ohjaustoiminnan työnjako
Yhteiskäytössä olevat ohjauksen uudet työkalut ja yhtenäiset toimintatavat
Pysyvät ja kuvatut paikalliset aikuisohjauksen ja -neuvonnan toimintatavat
Ohjaushenkilöstön lisääntynyt osaaminen

Projektin toimenpiteet:
1. Muodostetaan ohjaustoiminnan kehittämiseen alueellinen strategiaryhmä
2. Kuvataan ja arvioidaan Keski-Suomen aikuisohjauksen nykytila sekä tarjottavat ohjauspalvelut
3. Muodostetaan verkoston yhteinen näkemys aikuisohjauksen tulevaisuuden tarpeista ja rakentuvasta palvelujärjestelmästä
4. Laaditaan alueellisen palvelujärjestelmän kehittämisohjelma
5. Luodaan mittaristo ohjaus- ja neuvontapalvelujen arviointiin (Nuove -hankkeen ohjeistus)
6. Kuvataan alueellinen aikuisohjauksen ja -neuvonnan palvelujärjestelmä
7. Tehostetaan verkoston toimijoiden keskinäistä tuntemusta
8. Selvitetään verkoston eri ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien vahvuudet ja erityisosaaminen
9. Kootaan projektipäälliköiden ja ohjausalan asiantuntijoiden kehittämistiimi (clearing house -toiminta)
10. Järjestetään workshop-työpajoja, joissa mm. mallinnetaan kehitettyjä ohjauksen toimintatapoja ja työkaluja
11. Liitetään ohjaustoiminnan paikallinen kehittäminen osaksi seudullista osaamisen ja työllisyyden
kehittämistoimintaa
12. Arvioidaan paikallista ohjaustoiminnan asiakaslähtöistä kokonaistoimivuutta
13. Luodaan hallinnon alat ylittävä kehittynyt yhteistoimintatapa arvioinnin perusteella.
14. Kuvataan paikallisesti toteutettavat kehittyneet ohjauksen toimintatavat
15. Kartoitetaan ohjaus- ja neuvontahenkilöstön osaamisen kehittymistarpeet
16. Vahvistetaan ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien henkilöiden osaamista
17. Järjestetään alueen ja työelämän kehitystrendejä käsitteleviä seminaareja

Projektin arviointi:
Projektissa laaditaan itsearviointisuunnitelma. Itsearvioinnin tavoitteena on arvioida projektin tekemää kehittämistoimintaa suhteessa projektin tavoitteisiin. Itsearviointien tuloksia käsitellään projektin ohjausryhmässä ja muissa projektin työryhmissä sekä sovitaan mahdollisista korjaavista toimenpeistä.

Projekti sopii toisen Opin ovi hankkeen kanssa toteutettavasta vertaisarvioinnista ja sen toteutustavasta (mahdollisesti benchmarking-toimintaa). Arvioinnin tulokset käsitellään ohjausryhmässä sekä verkoston eri tasoilla ja paikkakunnilla.

Projektin arvioinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä NUOVE-hankkeen ja Aikuisohjauksen koordinaatiohankkeen kanssa.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/keski-suomi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Eeva Mäkinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

eeva.makinen@jao.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, työ- ja elinkeinotoimisto, Keski-Suomen ELY, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, toinen aste, korkea-aste, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

IAEVG-konferenssi: Coherence, Co-operation and Quality in Guidance and Counselling

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

IAEVG-konferenssi: Coherence, Co-operation and Quality in Guidance and Counselling

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

03.06.2009

klo

Päättymisaika

05.06.2009

klo

Tapahtumapaikka

Jyväskylän yliopisto, Suomi

Tapahtuman järjestäjä(t)

Ohjausalan kansainvälinen järjestö IAEVG

Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)

The focus in this conference is on guidance as a systemic entity which takes into account the services visible to users and the mechanisms behind the planning and managing those services in order to enhance congruence between strategic planning and the implementation of guidance and counselling services. In this framework guidance can be seen as a chain of services and the responsibility of jointly shared by multiple providers. The importance of service networks and networking as a developmental activity is addressed.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/ktl/iaevg2009fin/call

Liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sakari Saukkonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sakari.saukkonen@jyu.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, palvelujen laatu, ammatinharjoittaja, työ- ja elinkeinotoimisto, Keski-Suomen ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, kansainvälinen, 2009, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä

2. Muut tiedot

Alkamisaika

1.1.2003

Päättymisaika

31.12.2007

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Työryhmän mukaan tulisi perustaa alueellisia ohjauksen kehittämisestä ja ohjaustoiminnan suunnittelusta vastaavia yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen, esimerkiksi opetus- ja työhallinnon, asiantuntijoiden sekä ohjaustyötä tekevien ammattilaisten edustajia. Ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyötä tulisi jatkossakin kehittää.
Koulutuksen nivelvaiheiden ohjauksessa eri tahojen yhteistyön tulee olla toimivaa. Kunnan tulisi perusopetuksen järjestäjänä vastata eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämisestä. Paikallisissa opetussuunnitelmissa tulisi kuvata hallinnonalojen rajat ylittävät yhteistyökäytännöt.
Ohjauspalveluiden saatavuus tulee taata myös koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka etsivät jatkokoulutuspaikkaa tai ovat keskeyttäneet opintonsa. Näille 17-18-vuotiaille nuorille, joilla ei ole toisen asteen koulutuspaikkaa, tulisi järjestää sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen yhteistyönä ikätarkastus, jonka yhteydessä annettaisiin myös opiskeluun ja työnhakuun liittyvää ohjausta ja neuvontaa.
Nuorilla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus osallistua perusopetuksen lisäopetukseen siten, että he voivat hankkia tarvittavia lisävalmiuksia jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan. Perusopetuksen lisäopetuksen rahoitusta tulee kehittää siten, että myös ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat järjestää lisäopetusta.
Työryhmän mukaan opintososiaalisia etuuksia tulisi tarkistaa etenkin toisen asteen opiskelijoiden osalta siten, että opiskelu ilman työssäkäyntiä olisi mahdollista.
Opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden seuranta- ja ohjausvastuusta tulisi sopia paikkakunta- tai seutukuntakohtaisesti. Tavoitteena tulisi olla, että ohjaukseen olisi mahdollista päästä viikon sisällä.
Korkeakouluissa opintojen ohjauksen tulee kuulua korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmiin.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä. Opetusministerön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004: 29.

Liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetushallitus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Opetushallituksen oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke 2003 - 2007

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2004, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Career Guidance: a handbook for policy makers

Strateginen linjaus

1. Strategisen linjauksen nimi

Career Guidance: a handbook for policy makers

2. Muut tiedot

Alkamisaika

2004

Päättymisaika

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Hyvin suunniteltujen ja organisoitujen uraohjauspalvelujen merkitys on viime vuosina kasvanut.
OECD:n ja Euroopan unionin jäsenmaat ovat ottamassa käyttöön elinikäisen oppimisen strategioita, ja
julkisen päätöksenteon avulla rohkaistaan kansalaisten työllistymisen tehostamista. Näiden
strategioiden ja julkisten päätösten menestyksekäs toimeenpano edellyttää, että kansalaisilla on
perustaidot omaa koulutusta ja uraa koskevaan suunnitteluun. Laadukkaat koulutusta, ammatteja ja
työelämää koskevat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut tulisivat olla kaikkien kansalaisten saatavilla.
Kuitenkin usein tarjottujen palvelujen ja julkisen päätöksenteon välillä on syvä kuilu. Tämän
käsikirjan tavoitteena on tukea OECD:n ja Euroopan unionin jäsenmaiden päätöksentekijöitä
koulukseen, ammatteihin ja työelämään liittyvän ja elinaikaista uraohjausta koskevan tehokkaan
julkisen päätöksenteon kehittämisessä. Käsikirja on kehitetty OECD:n ja Euroopan unionin komission
yhteistyönä vastauksena koulutus- ja työvoimapolitiikan viime muutoksiin. Euroopassa tätä kehitystä
on kuvattu Lissabonin (2000) julistuksen tavoitteissa, joiden mukaan vuoteen 2010 mennessä
Eurooppa on kilpailukykyisin tietopohjainen talous, joka pystyy myös lisäämään sosiaalista
yhteenkuuluvuutta. Käsikirja pohjautuu OECD:n, Euroopan ammatillisen koulutuksen
kehittämiskeskuksen (CEDEFOP), Euroopan koulutussäätiön sekä Maailmanpankin toteuttamiin
elinaikaisen uraohjauksen järjestämistä koskeneisiin kansainvälisiin arviointeihin. Nämä arvioinnit
osoittivat opetus- ja työhallinnolle:

 Haasteita, joita kohdataan varmistettaessa, että elinaikaiset uraohjauspalvelut vastaavat niitä
koskevia poliittisia päätöksiä;
 Kysymyksiä, joita tulee kysyä, kun pyritään vastaamaan näihin haasteisiin;
 Vaihtoehtoisia toimintatapoja elinikäisen oppimisen ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan
toteuttamiseksi; ja
 Muutamia tulokselliseksi havaittuja toimintamuotoja OECD:n ja Euroopan unionin
jäsenmaista.

Käsikirja kattaa neljä laajaa elinaikaisen ohjauksen järjestämistä koskevaa julkisen päätöksenteon
teemaa: Nuorten uraohjauspalvelujen tehostaminen; Aikuisten uraohjauspalvelujen tehostaminen;
Uraohjauspalvelujen saatavuuden parantaminen; ja Uraohjauspalvelujen kehittämistä tukevien
järjestelmien vahvistaminen.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Despite many examples of good practice, large weaknesses exist in many countries` national career guidance services, according to extensive research conducted by the OECD, and by the European Centre for the development of Vocational Training and the European Training Foundation on behalf of the European Comission. Access is limited, particularly for adults. In addition services often focus on immediate decisions, and fail to develop career management skills. Training for those who provide services is frequently inappropriate, failing to reflect the full range of client needs or to take account of modern, more flexible delivery
methods such as ITC. Services are poorly co-ordinated between different ministries, and between governements and other stakeholders. The evidence base is too weak to provide policy makers with useful data on outcomes, costs and benefits. These gaps stand in the way of governments` attempts to implement lifelong learning, active employability and social equity policies.

This joint puplication by the OECD and the European Commission (staff working paper) gives policy makers practical tools to tackle these problems. In simple, non technical, language, the publication addresses a broad range of policy issues that are central to the effective delivery of career guidance services. These include: how to widen access to career guidance; ways of improving the quality of career information; ensuring that staff qualifications meet policy objectives; and improving strategic leadership.

The publication is essential reading for all policy makers, especially those in education and labour, who are responsible for planning, managing and delivering career guidance services.

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Liitetiedostot

Tiedosto: Career Guidance - a handbook for policy makers.pdf (668 Kt)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Organisation for Economic co-operation and Development, European comission

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2004, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, toinen aste, korkea-aste, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, kansainvälinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Seija Nykänen

Painovuosi

2010

Tutkimuksen koko nimi

Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa. Matkalla verkostojohtamiseen? Tutkimuksia 25. Koulutuksen tutkimuslaitos.

Painos

Painopaikka

Jyväskylän yliopistopaino

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa selvitettiin opinpolun eri vaiheissa käytössä olevien ohjauksen palvelujärjestelyjen yhteistyön johtamista. Tutkimus kohdentuu palveluiden suunnitteluun ja johtamiseen. Tuloksina esitetään palvelujärjestelyjen johtamisen neljä ulottuvuutta.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The research task was to examine the management and leadership of cooperation between the guidance and counselling services available at different phases of the individual study path. Conceptions of the management of services crystallized intoi four dimensions.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

Muut mahdolliset liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Seija Nykänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

seija.nykanen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, yleinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, opetushallinto, valtakunnallinen, 2010, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Seija Nykänen, Merja Karjalainen, Raimo Vuorinen, Lea Pöyliö

Painovuosi

2007

Tutkimuksen koko nimi

Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen - poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana
Tutkimusselosteita 34

Painos

2. painos

Painopaikka

Helsinki

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Miksi ohjauksen palvelujen tuottamisessa tarvitaan verkostoa? Mitkä ovat alueellisen ohjausyhteistyön vahvuudet ja kehittämistarpeet? Miten ohjauksen yhteistyökumppanit kuvaavat moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä? Miten organisaatioiden välinen ja sisäinen ohjaus toimii? Miten toteutuvat ohjausta koskevat opetussuunnitelmien perusteiden linjaukset?

Koulutuksen tutkimuslaitoksen CHANCES- hankkeessa tarkasteltiin ja arvioitiin ohjauksen alueellista verkostotyötä moniulotteisena prosessina ohjauksen palvelujärjestelyjen matriisimallin avulla. Ohjaus on osa kansallista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa. Sen avulla voidaan edistää kansallista ja alueellista hyvinvointia, koulutuksellista tasa-arvoa sekä kansalaisten osallisuutta. Laadukkaat ja kustannustehokkaat alueellista kehittämistä edistävät ohjausjärjestelyt edellyttävät poikkihallinnollista yhteissuunnittelua, päätöksentekoa ja koordinaatiota. Asiakkaalle ohjaus näyttäytyy opinpolun eri vaiheissa moniammatillisesti tuotettuina palveluina. CHANCES - tutkimustyön tuloksena syntyi verkostomaisesti tuotettujen ohjauksen systeemisten palvelujärjestelyjen VOP-malli, jota voidaan hyödyntää kansallisten, alueellisten ja eri organisaatioiden ohjauksen palvelujen kehittämisessä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/img/portal/6822/G034.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Tiedosto: Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen.pdf (1 574 Kt)

Muut mahdolliset liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Vuorinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.vuorinen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, opetushallitus, ammatinharjoittaja, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, ESR-ohjelma, alueellinen, valtakunnallinen, 2007, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lissabonin strategia - Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2005-2008

Strategisen linjauksen tiedot

1. Strategisen linjauksen nimi

Lissabonin strategia - Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2005-2008

2. Muut tiedot

Alkamisaika

2005

Päättymisaika

2008

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Työllisyyspolitiikka sisältää työllisyysasteen nostamisen ja työmarkkinoiden toiminnan parantamisen. Tähän pääsemiseksi tarvitaan työurien pidentämistä, joka sisältää myös sen, että nuorten pitäisi päästä aikaisemmin työelämään.

15-24-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2003 Suomessa lähes 40 prosenttia ja EU:ssa hiukan alle 37 prosenttia. Suuri osa suomalaisista nuorista työskentelee opiskelun ohella, mikä hidastaa valmistumista. Suomessa 90 prosenttia 18-24-vuotiaista oli suorittanut vähintään perusasteen tutkinnon tai oli opiskelemassa, kun vastaava osuus EU-maissa keskimäärin oli 81 prosenttia vuonna 2001. Ongelmana Suomessa on koulutukseen pääsyn lykkääntyminen, koulutusaikojen pitkittyminen, koulutuksen keskeyttäminen ja työllistymisen viivästyminen valmistumisen jälkeen. Hallituksen tavoitteena on nopeuttaa nuorten siirtymistä koulutukseen ja työmarkkinoille.

Tavoitteena on, että korkeakoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskevat ja koulutuksen keskeyttämiset vähenevät. Vuonna 2005 käynnistetyn nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että 96 prosenttia perusopetuksen päättävistä sijoittuu välittömästi lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen vuonna 2008. Osuus oli 94,5 prosenttia vuonna 2003. Tähän pyritään perusopetuksen sisältöä, oppilaanohjausta ja neuvontaa parantamalla, opiskelijavalintoja kehittämällä sekä uudistamalla toisen asteen koulutuksen yhteishakujärjestelmä sähköiseksi palvelujärjestelmäksi. Ammatillisen koulutuksen yhteyteen kehitetään ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, josta opiskelija voi siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa vahvistetaan.

Uusien korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on 21 vuotta ja tutkinnon suorittaneiden keski-ikä ammattikorkeakouluissa 25 vuotta ja yliopistoissa yli 27 vuotta. Tavoitteena on, että korkeakouluopintojen aloittamisikä alenee vuodella vuoteen 2008 mennessä, jolloin 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Nyt osuus on 36 prosenttia. Lisäksi tavoitteena on, että korkeakoulusta valmistumisikä laskee vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteisiin pyritään yliopistojen opiskelijavalintoja ja hakumenettelyjä kehittämällä. Opetusministeriö pyrkii siihen, että yliopistoihin voitaisiin hakea valtakunnallisen yhteishaun kautta lukuvuodesta 2008-2009 alkaen. Lukion suorittamisessa palataan asteittain kolmen vuoden tavoiteaikaan.

Vuoden 2005 elokuussa tuli voimaan useita päätöksiä, joilla pyritään lyhentämään opintoaikoja yliopistoissa. Yliopistojen tutkintorakenne muutettiin Bolognan prosessin mukaisesti kaksiportaiseksi ja samassa yhteydessä opintojen mitoitus uudistettiin. Tutkinnon suorittamiselle asetetaan enimmäisajat, joiden puitteissa tutkinto on suoritettava.

Koulutuksen keskeytti vuonna 2003 ammatillisessa koulutuksessa noin 10 prosenttia, ammattikorkeakouluissa noin 6 prosenttia ja yliopistoissa noin 5 prosenttia opiskelijamäärästä. Koulutuksen keskeyttämisten vähentäminen kaikissa koulutusjärjestelmän osissa on otettu keskeiseksi tavoitteeksi. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa otetaan syksyllä 2006 alkavasta koulutuksesta lähtien käyttöön ammattiosaamisen näytöt, joiden tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja tehostaa siirtymistä työelämään. Kaikilla koulutusasteilla on kehitetty opetusta (ml.
verkko-opetusta), oppimisprosesseja sekä opintojen ohjausta keskeyttämisen vähentämiseksi ja nopeaa valmistumista tukevaksi.


Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen toimenpideohjelma 2005-2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3a/2005. Valtiovarainministeriö.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen toimenpideohjelma 2005-2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3a/2005. Valtiovarainministeriö.

Liitetiedostot

Tiedosto: Lissabonin strategia- Suomen toimenpideohj. 2005-20087.pdf (851 Kt)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.vm.fi/julkaisut

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Valtiovarainministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2005, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, toinen aste, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma

Strategisen linjauksen tiedot

1. Strategisen linjauksen nimi

Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma

2. Muut tiedot

Alkamisaika

04.12.2003

Päättymisaika

31.12.2008

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on koulutuksen perusturvan toteutumisen varmistaminen. Tavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ja tätä kautta koulutuksellisten perusoikeuksien toteutuminen kaikille ihmisille kaikilla koulujärjestelmän tasoilla. Kehittämissuunnitelman erityisiä painopisteitä ovat mm. lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus.

Tavoitteeksi asetetaan ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle. Nuorten siirtymistä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään nopeutetaan. Tämä edellyttää opiskelijavalintojen kehittämistä, koulutuksen läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään vahvistamalla tukiopetusta, erityisopetusta ja opiskelija- ja oppilashuoltoa, toteuttamalla koulutustakuu ja kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The economic and social welfare of Finnish society is based on an egalitarian public education system and
innovations generated by the productionand application of new knowledge. An efficacious education and
research system entails a sufficient level of public funding, which secures access to education, and
research services and their international competitiveness.

The productionand utilisation of researched knowledge is gaining more and moreimportance in safeguarding sustainable economic development in all fields. Everyone should have an equal right to participate in education according to their abilities and special needs and to develop themselves irrespectively of their financial standing. It is the responsibility of the public authorities to guarantee opportunities for all, irrespective of their age, place of residence, language and economic standing, to participate in high-standard education and training.

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Opetusministeriön julkaisuja 2004:6

Liitetiedostot

Tiedosto: Koulutus ja tutkimus 2003-2008opm_190_opm06.pdf (1 831 Kt)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_190_opm06.pdf?lang=fi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetusministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2003, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuorisotoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.