eVOKES Database

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Tablet-laitteiden käyttö oppilaanohjauksessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Svetlana Melekhova

Julkaisun kuvaus

Opinto-ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämistyöni aiheena oli tablet-laiteiden käyttö oppilaanohjauksessa peruskoulussa. Tavoitteena oli tutkia miten opinto-ohjaajat ovat hyödyntäneet tablettia omassa työssään ja mitkä ovat tablet-laitteiden hyödyt ja haasteet opetusvälineenä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Svetlana Melekhova

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sv.melekhova@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Naile Hotti

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Artikkelin tavoitteena on auttaa ihmisiä ymmärtämään miten tärkeä on itseluottamus. Sen puuttuessa ihmisen on vaikea asettaa realistiset tavoitteet ja tietysti toteuttaa ne.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Naile Hotti

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammatiikorkeakoulu, ammattillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

naile-ka@yandex.ru

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, nuoret, aikuiset, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, lisäopetus, työelämätieto

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, Outi Ruusuvirta

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Ruusuvirta, O. (2015). European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies. International Journal for Educational and Vocational Guidance. Advance online publication http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into European Lifelong Guidance Policy Network representatives’ conceptions of the role of information and communication technologies (ICT) related to national lifelong guidance policies. The role of ICT in relation to national lifelong guidance policies was conceived as (1) unexploited, (2) emerging, (3) acknowledged but fragmented, and (4) strategic. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool to enable policy makers and other stakeholders to deepen their understanding of critical aspects that may have an important role in relation to further developments and the successful implementation of existing and emerging technologies in the guidance service sector.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisten ohjaus, aluehallintovirasto (AVI), ELGPN, elinikäinen, etäohjaus, Euroopan unioni, fenomenografia, hallinto, internet, internet-ohjaus, johtaminen, julkaisu, järjestelmäarviointi, kansainvälinen, kehittäminen, kilpailukyky, kokonaisarviointi, koordinointi, korkea-asteen ohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspolitiikka, kustannustehokkuus, kustannusvaikutus, käyttökustannus, käytäntö, laadun arviointi, laatu, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tuloksellisuus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, ohjausympäristö, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiede, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietopalvelut, tietoyhteiskunta, toimintapolitiikka, toimintastrategia, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinoministeriö, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, ura- ja rekrytointipalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, 2015, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Itsetuntemusta vahvistavien harjoitusten käyttö erityisnuorten ohjauksessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Riitta Talka, Taru Tuulijärvi

Julkaisun kuvaus

Kehittämistyön tavoitteena on koota uranohjausmateriaalia, joka tukee erityisopetuksen kenttää ja käytännön opetusta sekä ohjaustyötä. Kehitettävän tehtävän tavoitteena on luoda selkeä käsitys ja konkreettinen kokonaisuus, urapolkukartta, opiskelijalle ja ohjaajalle seikoista, jotka vaikuttavat opiskelijan koulutusalavalintaan tällä hetkellä. Tehtävän tavoitteena on, että opiskelijalle syntyisi kokonaisvaltainen käsitys omista taidoistaan, vahvuuksistaan, rajoitteistaan ja unelmistaan. Tehtävät vahvistavat opiskelijan itsetuntemusta, valmiuksia tehdä ammatillisia koulutusvalintoja ja nuoren tulevaisuusorientaatiotaitoja. Urapolkukartta sisältää toiminnallisia opetusmenetelmiä aihealueittain, joita ovat: itsetuntemus (vahvuudet, taidot, rajoitteet, unelmat), koulutuksen ja ammattien tuntemus (työnominaisuudet), oppilaitostietoisuuden lisääminen ja tukea valmiutta valintojen tekemiseen ja varasuunnitelman luomiseen. Harjoitteiden kulusta ja ohjeistuksesta valmistettiin opetusta helpottava PP- esitys. Ohjaajan tehtäväksi jää valita selkokielellä ohjeistetuista harjoitteista tarvitsemansa tai hän voi käyttää niitä kaikkia. Tehtävien tavoitteena on ”kuljettaa” uranohjausopetusta loogisesti eteenpäin siten, että lopuksi opiskelija kokoaa itselleen konkreettisen Urapolkukartan. Urapolkukarttaa voidaan käyttää henkilökohtaisen ohjauksen tukena, esimerkiksi yhteishakua tehdessä. Urapolkukartta on selkokielinen jatkosuunnitelma kartta, jonka avulla nuoren on helppo hahmottaa tulevaisuuttaan ja tehdä valintoja.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Seija Koskela

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

seija.koskela@jamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Kertomuksia elämästä: elämäntapahtumien merkityksiä koulutus- ja uraratkaisuissa osana elämänkulkua.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Sanna Salo

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Salo, Sanna. 2015. Kertomuksia elämästä. Elämäntapahtumien merkityksiä koulutus- ja uraratkaisuissa osana elämänkulkua. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.

Tutkimukseni käsitteli elämäntapahtumien merkityksiä koulutus- ja uraratkaisuissa. Tutkimuskysymyksinä oli tarkastella taustalla vaikuttavia tekijöitä ja elämäntapahtumia, jotka saavat merkityksiä koulutus- ja uraratkaisuissa sekä näiden elämäntapahtumien merkitysten avaaminen. Tutkimukseni näkökulma oli narratiivinen ja keräsin tutkimusaineistoni narratiivisin metodein. Tutkimukseni aineistona oli kuusi yksilöhaastattelua, jotka keräsin elämänkertahaastattelun ja syvähaastattelun variaatiolla. Analysoin tulokset aineistolähtöisesti narratiivisin metodein. Tutkimukseni tulokset kuvaavat koulutus- ja uraratkaisuissa merkityksiä saaneita elämäntapahtumia ja niiden merkityskokonaisuuksia. Elämäntapahtumat saivat keskeisen merkityskokonaisuuden koulutus- ja uraratkaisujen rakentumisessa. Merkityksiä saaneet elämäntapahtumat muodostuivat suhteessa sosiaaliseen, henkiseen ja fyysiseen ympäristöön. Taustalla vaikuttavien tekijöiden ja elämäntapahtumien merkitys koulutus- ja uraratkaisuissa jakautui ympäristön ja aikakauden, taloudellisen tilanteen sekä parisuhteen ja perheen kokonaisuuksiin. Merkityksellisiä elämäntapahtumia koulutus ja uraratkaisuissa olivat myös vastoinkäymiset, käännekohdat, koulutuksen ja työn hyödyt sekä sattumat. Elämäntapahtumien merkityskokonaisuudet olivat moninaisia ja ne olivat suhteessa koulutus- ja uraratkaisuihin esimerkiksi voimaannuttavia ja mahdollistavia, ajatuksia ja toimintaa muokkaavia sekä vahingollisia. Elämänkulun, elämäntapahtumien ja kertomuksellisuuden näkökulma tarjosi monipuolisen lähestymistavan tarkastella yksilön koulutus- ja uraratkaisuja. Alati uudistuva ja yksilöllinen näkökulma elämän tarkasteluun luo useita jatkotutkimusmahdollisuuksia.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201505272072

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sanna Salo

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.maria.salo@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2015, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

The Role of Emerging Technologies

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

The Role of Emerging Technologies, Sub-theme syntheis on the sevent International Symposium on Career Development and Public Policy, ICCDPP symposium 16.6.2015., USA, Des Moines.; 06/2015

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This paper synthesizes the section of country reports that has addressed the role of emerging technologies in career development and public policies. The overall aim is to identify and describe the aspects that may play important roles in relation to further developments and successful implementation of existing and emerging technologies in the career service sector. This synthesis is based on the 15 country reports that covered the theme. 2. The Nature of the Problem Information and Communications Technology (ICT) in career development refers to the products, infrastructure, and electronic content that enhance policy and systems development for career services, resources, and tools. It refers to how interactive services, resources, and tools are designed and developed for citizens, how citizens use these, and how such uses in turn reshape their designs. It also refers to the digital competency required to use ICT in a career development context. Digitalization across our daily lives, including the use of ICT in career-related activities, has increased dramatically in recent years. This increase has led the career service development and public policy sector to acknowledge the need to expand its understanding of these emerging technologies and their impact on career development and public policy. A growing consensus exists both in research and in various policy documents reflecting the role of ICT in career development, which is both important and becoming increasingly essential.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.is2015.org/wp-content/uploads/2015/05/Emerging-Technologies.pdf

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2015, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen rahoitus, tieto- ja viestintätekniikka, valtakunnallinen, kansainvälinen, muu tieteellinen julkaisu

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Experts in career guidance have to realize the influence of social media

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Torhild Slaatto: Jaana Kettunen interviewed by Nordic Network for Adult (NVL) netjournal DialogWeb

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

The use of technologies changes daily life, job life and also career guidance. Career practitioners have to realize that the locus of control is shifting from experts to a blend of expert and socially-constructed knowledge. Technology provides new opportunities for career practitioners, but it also creates a demand of new competence. Jaana Kettunen at Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä in Finland deals with these questions in her research. She shared some of her findings at the NVL guidance seminar “Guidance on a distance – Nordic challenges and solutions” in Oslo recently. DialogWeb got the opportunity to interview her.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://nvl.org/Content/ID/13255/Experts-in-career-guidance-have-to-realize-the-influence-of-social-media

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, James P. Sampson Jr., Raimo Vuorinen

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Sampson, J.P., & Vuorinen, R. (2015). Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 43-56. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners' understanding of competency for social media in career services. Sixteen Danish and Finnish practitioners with experience using social media in career services were interviewed in focus groups. Competency for social media in career services was conceived as (i) an ability to use social media for delivering information, (ii) an ability to use social media for delivering career services, (iii) an ability to utilise social media for collaborative career exploration and (iv) an ability to utilise social media for co-careering. The findings can be used to develop pre-service and in-service training of career practitioners and support for the deepening of their competency, using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuisten ohjaus, ammattitaito, ammattitietopalvelut, artikkeli, asiantuntijapalvelut, ELY-keskus, etäohjaus, fenomenografia, henkilöstö, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutustarve, käyttöönotto, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaava työvoima, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjaaja, uraohjaajakoulutus, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto-osaaminen, virtuaalinen ohjaus, 2015, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, kansainvälinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Koulun ja monikulttuurisen perheen toimiva yhteistyö

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Natalia Kelkka

Julkaisun kuvaus

Monikulttuurinen ohjaus, koulun ja perheen yhteistyö maahanmuuttajien näkökulmasta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Natalia Kelkka

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

natalia.kelkka@outlook.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, lapset, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen laatu, alueellinen, kansainvälinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Pienen lukion ja yläkoulun ohjaussuunnitelman laatiminen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tuula Ahokainen

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kuvataan pienen lukion ja yläkoulun ohjaussuunnitelman laatimista, jossa yläkoulun oppilaanohjaaja ja lukion opinto-ohjaaja on sama henkilö. Artikkelissa keskitytään myös erityisesti ryhmänohjaajien ohjauksellisiin tehtäviin .Ohjaussuunnitelma on hyvä käytännön työkalu oppilaitoksessa, jonka avulla voidaan osaltaan perehdyttää organisaation uusia toimijoita ja tuoda ohjausta näkyväksi. Ohjaussuunnitelman laatiminen edistää ohjauksen tasalaatuisuutta myös pidemmällä aikavälillä sekä helpottaa myös kehitystyötä, kun käytänteet, periaatteet ja toimijoiden vastuualueet ovat siinä selkeytettyinä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2015, hyvä perusopetus, kehittäminen, koulut, lukio, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Huoli puheeksi - apua ohjaukseen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Hokkanen

Julkaisun kuvaus

Huoli puheeksi - apua ohjaukseen -kehittämistyön tavoitteena on luoda toimiva käytäntö ammatilliselle toiselle asteelle pulmien ratkaisemiseen niiden varhaisessa vaiheessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Hokkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Saimaan ammattiopisto Sampo

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.hokkanen@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, urheiluopisto, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Koirakaveri ohjauksen tukena

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tuija Huusko

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tuija Huusko

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

huuskonkaira151@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Ammattikirjasto - tarinoita työelämästä

Käytännön lyhyt kuvaus

Työelämän ja peruskoulun välinen yhteistyö näyttää suositusten ja asetusten mukaan olevan tiivistä. Peruskoulun oppilaille ja opinto-ohjaajille osoitetut tutkimukset osoittavat kuitenkin, että työelämätietoutta kaivataan enemmän. Ammattikirjastotapahtumassa rikottiin ryhmiin, aikatauluihin ja oppiaineisiin sidottu oppimisympäristö ja oppilaat tutustuivat valitsemiinsa uratarinoihin kouluun saapuneiden ammatinedustajien avulla. Ammattikirjasto tapahtuma soveltuu myös muihin oppilaitoksiin esim. ammatillisten opintojen orientaatiovaiheeseen, suuntautumisvaihtoehtojen pohdintaan tai jatkokoulutukseen motivoinnissa.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Pattayan suomalaisen koulun opinto-ohjaussuunnitelma

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tanja Välipakka-Toivonen

Julkaisun kuvaus

Artikkelin tavoitteena on kuvata JAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen kehittämistyötäni - opinto-ohjaussuunnitelman laadinnan prosessia Pattayan suomalaiselle koululle. Pattayan suomalaisen koulun ohjausmalli rakentuu oppilaan opintopolun vaiheiden mukaan esikoulusta yhdeksänteen luokkaan saakka: ohjaus opintojen alkuvaiheessa, ohjaus opintojen aikana, ohjaus opintojen päättö- ja nivelvaiheessa sekä jälkiohjaus. Tämän lisäksi siihen sisältyy myös toiminnan tavoitteet ja vastuualueet. Artikkelissa käsittelen opintopolun vaiheet yhdistäen ne ohjausosaamisen kolmeen eri osa-alueeseen Vehviläistä lainaten: polku-, ympäristö- ja tilaosaaminen. Pattayan suomalaisessa koulussa ei ole tähän saakka ollut kirjallista opinto-ohjaussuunnitelmaa. Opinto-ohjaussuunnitelma on kuitenkin koko yhteisön työkalu, joka sitouttaa sekä oppilaat että henkilökunnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ohjaussuunnitelma, 2015, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jenny Bimrose, Jaana Kettunen, Tannis Goddard

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Bimrose, J., Kettunen, J. & Goddard, T. (2015). ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 8-23. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.975677

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Much progress has been made in integrating information and communications technology (ICT) into careers practice, but there is still room for improvement. An international lens is adopted to examine some key elements that contribute to the successful integration of ICT into careers practice. We start by exploring the role of policy, using the UK as a case study. Next, the perceptions that Finnish career practitioners have of ICT are reviewed using research findings into the different ways they think about social media and its purpose in career services. Finally, lessons learned from the design and integration of online services within career development programming in Canada are discussed that ensure accessibility both to practitioners and their clients.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.975677

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2015, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, hallinto, internet, internet-ohjaus, järjestelmä, kansainvälinen, kehittämiskohde, korkea-asteen ohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, neuvontapalvelut, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, sosiaalinen media, tasa-arvo, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinohallinto, työ- ja elinkeinotoimisto, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Koulutus

1. Koulutuksen nimi

Verkostoharjoittelun itsearviointi

2. Tiedot koulutuksesta

Alkamisaika

26.08.2014

klo

8.00

Päättymisaika

26.08.2014

klo

16.00

Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin

Mskk

Koulutuksen kuvaus

Oma itsearviointi, verkostoharjoittelusta

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Koulutuksen järjestäjä

Jamk

4. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Hänninen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Pirjo.hanninen @jamk.fi

Asiasanat

koulutus, koulutushaku, peruskoulu, lukio, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työttömät, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, tehostettu tuki, naiset, miehet, koulutustieto, työelämätieto, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, alueellinen, Pirkanmaan ELY, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners' conceptions of social media in career services

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2013

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J.P., Jr. (2013). Career practitioners´ conceptions of social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 41, 301-317. doi:10.1080/03069885.2013.781572

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports the outcomes of a study, undertaken from a phenomenographic perspective, of career practitioners' conceptions of social media usage in career services. Fifteen Finnish career practitioners – representing comprehensive, secondary and higher education as well as public employment services – were interviewed in focus groups. The analysis of the interview data revealed five distinct descriptive categories reflecting the career practitioners' conceptions of social media's use in career services. Social media in career services was conceived as (1) unnecessary, (2) dispensable, (3) a possibility, (4) desirable and (5) indispensable. The results indicated associations between career practitioners' conceptions and their practice. Moreover, the critical aspects identified in this study can be used to support the career practitioners' understanding of new technologies in career services.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2013.781572

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2013, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, internet, internet-ohjaus, kaikki ikäryhmät, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjaus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön osaaminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoyhteiskunta, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkostomaiset järjestelyt, yleinen tuki, sosiaalinen media, fenomenografia, tutkimusartikkeli, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen esteettömyys, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, kansainvälinen, tieteellinen artikkeli, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Hyvinvointikeskustelu 7.luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Merja Jokinen

Julkaisun kuvaus

Kehittämishankkeessani pohdin, miten aiemmin vanhempainvarttina tunnettu hyvinvointikeskustelu toimii 7. luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä. Pohdinnassani hyödynnän omien kokemusteni lisäksi palautetta, jonka sain hyvinvoinnin "Vahvuudet ja vaikeudet" arviointi-menetelmää käyttäneiltä luokanohjaajilta.

Täydennyskoulutus, jossa saisi tietoa ohjauskeskustelun rakentamisesta ja voisi harjoitella hyvinvointikeskustelun kaltaisia ohjaustilanteita, tukisi aineenopettajan luokanohjaajuutta kahdenvälisissä ja kolmikantakohtaamisissa. Ohjauksen näkökulman avaaminen aineenopettajalle avartaisi yleistä käsitystä siitä, että oppilaan ohjaus kuuluu vain opinto-ohjaajan tehtäviin. Tietoisuuden lisääminen ohjauksen periaatteista tukisi luokanohjaajaa tehtävässään. Luokanohjaajalle tulisi antaa myös enemmän valmiuksia ryhmän ohjaamiseen ja yhteisöllisyydentunteen rakentamiseen luokan oppilaiden kesken.

Luokanohjaajia tulisi selkeästi ohjata käyttämään Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (VaVa-kyselyä) oppilastuntemuksen lisääjänä 7. luokalla. Tuloksia voisi käyttää keskustelunavaajina tai suunnannäyttäjinä.

Hyvinvointikeskustelu antaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella lasta kodin ja koulun yhteistyöverkossa ja tehdä ohjauksellisesti merkittäviä havaintoja tukien kasvua. Joidenkin perheiden kohdalla hyvinvointikeskustelu voi antaa mallin ottaa puheeksi haastavia asioita murrosikäisen kanssa. Nuorelle puolestaan voi olla hyvin voimaannuttavaa saada oma ääni kuuluviin itseä koskevissa asioissa, luokanohjaajan tukemana.

Tavoitteena olisi oltava palautteen saaminen yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista läpi yläkoulun. Tämä edellyttää kodin, luokanohjaajan ja oppilashuollon asiantuntijoiden luottamuksellista yhteistyötä, jotta tieto tuen tarpeesta siirtyisi riittävän ajoissa toteutukseen.

Merkityksellistä lapsen kannalta on, että huoltaja(t) ja koulun oppilasta varten osoittama aikuinen, luokanohjaaja, pysähtyvät yhdessä katsomaan lapsen kanssa kasvusuuntaa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Merja Jokinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Lehtisaaren koulu/Säynätsalon peruskoulu, Jyväskylän kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.jokinen@jkl.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, alueellinen, arviointimenetelmä, hyvinvointi, itsearviointi, laadun arviointi, luokanohjaajuus, menetelmien kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, vanhemmat, voimavaraistuminen, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2014, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Työkalupakki perusopetuksen 7.- 9. luokkien pienryhmäohjaukseen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Leila Kurtén-Korkiala

Julkaisun kuvaus

Artikkeli kertoo kehittämistyöstäni, jonka tavoitteena oli selvittää minkälaisissa asioissa pienryhmäohjausta, voisi hyödyntää yläkoulun perusopetuksen 7.-9. luokilla. Valitsin kehittämistyöni aiheeksi perusopetuksen pienryhmäohjauksen työkalupakin laatimisen, joka sisältää vaihtoehtoja teemoihin, jotka ovat käyttökelpoisia yläkoulun pienryhmäohjauksessa. Osa kehittämistyötäni oli myös kokeilla pienryhmäohjauksen toimivuutta käytännössä kahden 8. luokan pienryhmän kanssa. Laadin oman koulun käyttöön myös erilaisista harjoituksista ja tehtävistä koostuvan työkalupakin, joka sisältää tehtäviä ja harjoituksia opiskelutaitojen ja opiskelun tehostamiseksi sekä tulevaisuuden suunnitelmien kartoittamiseksi. Tulen kertomaan tässä artikkelissa kokemuksiani toteuttamastani pienryhmäohjauksesta ja millaisin menetelmin se toteutui.

Kehittämistehtävän aiheen valintaan vaikutti oma kokemus yläkoulun oppilaanohjauksesta sekä tarve kehittää omaa osaamistani pienryhmäohjauksen osalta. Perusopetuksen oppilaanohjaus tulisi opetussuunnitelman perusteiden (2004, 260) mukaan muodostua luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta. Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan että, oppilaalle tulisi järjestää pienryhmäohjausta, jossa oppilas oppii käsittelemään kaikille yhteisiä tai oppilaiden henkilökohtaisia ohjauksellisia kysymyksiä, jotka ovat jaettavissa muiden ryhmän jäsenten kanssa.(POOSP 2004, 259)
Pienryhmäohjaus hyvin suunniteltuna ja toteutettuna antaa lisäresursseja ohjaukseen ja sen avulla voidaan saada useammille oppilaille kohdistettua enemmän ohjausaikaa, josta monella opinto-ohjaajalla on pulaa suuren työmäärän takia.
Myös sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeä osa-alue perusopetuksen oppilaiden pienryhmäohjauksessa. Vertaistuki jota, oppilaat voivat saada pienryhmäohjauksessa toisiltaan on myös, tärkeä osa-alue kun puhutaan pienryhmäohjauksen hyödyistä.
Pienryhmäohjaus tarjoaa monia mahdollisuuksia oppilaanohjaajille luovaan kehittelyyn sekä soveltamiseen. Pienryhmäohjauksella voidaan monipuolisesti ohjata eri teemojen avulla mm. opiskelutaitojen kehittämistä, jatko-opintoihin ohjausta ja ammatillista suuntautumista sekä tukea myös oppilaan henkilökohtaista kasvua. Pienryhmäohjauksen käyttö oppilaanohjauksessa voi edistää nuorten taitoja koskien heidän päätöksentekoa ja elämänsuunnittelua sekä kehittää nuorten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. (Kasurinen, 2004)

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Leila Kurtén-Korkiala

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, hyvä käytäntö, hyvä perusopetus, kehittäminen, nuoret, nuorten ohjaus, oppilaanohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, perusasteella opiskelevat, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ryhmäohjaus, palvelujen tuottajat, lapset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Matin ja Liisan koulun malli työelämäyhteistyöstä

Käytännön lyhyt kuvaus

Taustaa

Lapinlahdella toteutettavan työelämäyhteistyön vahvuus on, että se ei ole pelkästään oppilaanohjauksen ja opinto-ohjaajan harteilla olevaa toimintaa. Sekä kunnan sivistystoimen johto että koulun johto ovat sitoutuneet toiminnan mahdollistamiseen ja laadulliseen kehittämiseen. Useat oppiaineet ja opettajat toteuttavat ja ovat toteuttaneet opetussuunnitelman perusteissa yhä voimakkaammin painotettua periaatetta:

Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Opetussuunnitelman perusteet 2010

Tämän opetussuunnitelman periaatteen toteutus on tapahtunut konkreettisesti työpaikoille tehdyin opintokäynnein ja monimuotoisessa yhteistyössä kummiyritysten kanssa.




Opettajien työelämäyhteistyö ja Ope -TET

Koulun yhteisenä tehtävänä nähdään opettajien perehdyttäminen työelämään ja peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sekä toisella asteella että korkea-asteella. Ohjenuorana on, että koulua käydään elämää varten ja näin ollen opettajien täytyy tietää ajantasaisesti mitä työelämässä ja jatkokoulutuksessa tapahtuu ja kuinka oppilas voi hyödyntää oppimaansa niissä.

Opettajien perehdyttäminen tapahtuu esimerkiksi opettajankokouksien ja Veso -päivien pitämisellä yrityksissä ja oppilaitoksissa. Matin ja Liisan koulun lisäksi toiminnassa ovat myös mukana yhteistyökoulut Joensuusta ja Ähtäristä. Tämän yhteistyökuvion myötä tutustumistoiminta laajenee myös Savon ulkopuolelle.

Toinen osa toimintaa on opettajien omakohtainen tutustuminen työelämään ja jatko-opintoihin.
Ope -TET toteutetaan yhdeksäsluokkalaisten TET -jakson aikana, jolloin sijaisjärjestelyt voidaan hoitaa tunneilta vapautuvien opettajien yhteistyönä. Luokanopettajat ovat tulleet myös mukaan toimintaan ja myös heille sijaiset löytyvät yläkoulun puolelta. Toiminnan tuloksena kouluyhteisöön syntyy yhteinen kokemus ja ymmärrys työelämästä.

Ope -TET -jakson pituus on Matin ja Liisan koulussa vähintään kaksi päivää ja tutustumiskohteen saa jokainen opettaja valita itse. Jaksoon kuuluu vähintään yksi päivä työpaikalla ja yksi päivä saman alan oppilaitoksessa. Tämä järjestely tuo opettajalle tietoa ja näkemystä enemmän kuin yksinomaan työpaikalla toteutettu jakso. Esimerkkinä voidaan mainita matematiikan opettaja, joka kertoi saaneensa ammattioppilaitoksen rakennuslinjalta paljon käyttökelpoista tietoa siitä, minkälaisia matemaattisia valmiuksia sinne tulevalta oppilaalta odotetaan.


Ope -TET -toiminnalla nähdään olevan vaikutusta myös opettajien työssä jaksamiseen. Opettajat ovat kokeneet uudella tavalla työnsä merkityksen nähtyään millaisia vaatimuksia nykyinen ja tuleva työelämä työntekijöille asettaa. Eivätkä oivallukset oman työn merkityksestä liity yksin työelämään, vaan myös yleisemmin ihmisen elämisen laatuun esimerkiksi terveystiedon ja liikunnan opetuksessa. Oman opetuksen suunnitteluun antaa uutta pontta ajatus siitä, että oppilaan tulevaisuutta katsotaan etäämmälle kuin pelkästään perusopetuksen jälkeiselle toiselle asteelOpettajat ovat kokeneet Ope -TET -jaksot erittäin myönteisinä. Heidät on otettu yrityksissä vastaan hyvin ja heihin on panostettu. Yhteinen etukäteissuunnittelu työpaikalla takaa opettajalle sen kokemuksen ja tiedot, joita hän on tullut jaksolta hakemaankOppilaat mukana jo alakoulusta läht”Uimaan oppii uimalla” ja työelämätaitojen ja tietojen oppiminen tapahtuu parhaiten siellä missä työ tehdään luokan seinien ulkopuolella. Oppilaiden omakohtaiset kokemukset työelämästä auttavat oppilasta suunnittelemaan omaa jatko-opinto- ja työuraansa ja muuttamaan asennettaan opiskelua ja työelämää kohtaSuunnitelmallinen oppilaiden työelämätietouden ja –taitojen lisääminen on Matin ja Liisan koulussa toteutettu luokan ulkopuolella tapahtuvissa 1-10 koulupäivän mittaisissa jakso6. 1 päiLähisukulaisen tms. ammattiin tutustumista huhtikuussa, kaikilla alakoul7. 1+1 päivKoulun sisäinen TET, keittiöllä ja talonmiehen/siivoojan 8. 2 päi1 päiHoiva -TET, 10 kohdetta tai oma ko2. asteen oppilaitok9. 5+5 päiv5 päivää ensimmäisellä kouluviikolla (tai aiemmin) ja 5 päivää helmikuun aKuudennelle luokalle on lisätoimintana lukuvuonna 2010-2011 tullut mahdollisuus tutustua ja toimia Taloudellisen Tiedotustoimiston Yrityskylä-projektissa. Projektia pohjustetaan ensiksi kymmenen tunnin ajan koululla, jonka jälkeen seuraa yksi toimintapäivä yrityskylässä KuopiosYhdeksännen luokan ensimmäiseen TET -jaksoon on varattu syksyn ensimmäinen kouluviikko. Oppilas on voinut olla TET -jaksolla myös ennen koulun alkua kesällä, tällöin oppilaalla on ensimmäinen kouluviikko lomaa. Tähän järjestelyyn ollaan yleisesti tyytyväisiä seuraavista syis1. Oppilaat ovat paremmin päässeet toivomiinsa paikkoihin, kun TET jakaantuu useamman viikon ajalle. Pienellä paikkakunnalla tämä on etu, sillä useampi oppilas pääsee samaan työpaikkaan. Myös kesäajan matkailu lisää tutustumismahdollisuuksia sellaisiin ammatteihin ja töihin, joita ei Lapinlahdella o2. Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä, kun oppilaat ovat tulleet TET- jaksolleen aikana, jolloin heille on mahdollista osoittaa sopivaa tekemist3. Opettajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että yhdeksännen luokan oppilaat aloittavat koulun viikkoa muita myöhemmin. Tällöin opettajille jää enemmän aikaa seitsemäsluokkalaisten ohjaukseen ja uuteen opiskeluympäristöön perehdyttämiKummiyritys- ja kummioppilastoimiMatin ja Liisan koululla on panostettu myös kummiyritystoimintaan, johon monen eri alan yritykset ovat lähteneetkin mukaan. Kummiyritystoiminnan avulla oppilaat ovat päässeet tutustumaan sellaisienkin yritysten toimintaan, jotka eivät voi ottaa oppilaita TET -jaksoilOppilaat ja opettaja määrittelevät yhteistyömuodot ja – tavat yhdessä kummiyritysten kanssa. Suunnitelmissa huomioidaan molempien osapuolten intressit ja pyritään siihen, että sekä yritykset että oppilaat hyötyvät toiminnasta. Huoltajat huomioidaan myös toiminnassa ja yhteisistä tapahtumista on jäänyt paljon myönteisiä kokemuksia. Kahdeksannen luokan vanhempainilta pidetään kummiyrityksen tiloisOnnistuneen kummiyritystoiminnan lähtökohtina nähdä1. Rehtorin myönteinen suhtautuminen kummiyritystoiminta2. Yrityksen ja koulun sitoutuminen ja yhteissuunnitte3. Opettajan mielenkiinto ja innostus yritysmaailmYrityksestä - kuten koulustakin - pitää löytää mieluiten pysyvät yhteyshenkilöt, jotka pystyvät toimintaan sitoutumaan ja siitä vastaamaan seuraavat kolme vuotta. Suunnitelmia pitää pystyä tarkistamaan uusien ideoiden ja tilanteiden mukaKummiyritystoimintaa koulun puolelta koordinoi kokonaisuutena opinto-ohjaaja. Yhdessä kunkluokanohjaajan ja kummiyrityksen edustajan kanssa suunnitellaan toimintaa siten, että se sopluontevasti ko. yritykseen ja mahdollisimman monen aineen opetukseen. Esimerkiksi kummitoiminnassa paikallisen meijerialan yrityksen kanssa on syntynyt videokäsikirjoituksia ja lehtijuttuja (äidinkieli) sekä kuvitettu reseptikirja (kuvataide ja kotitalous). Kemian tunneilla on syvennytty maidonjalostuksen resepteihin, matematiikassa tilavuus- ja prosenttilaskentaan ja maantiedossa voidaan verrata eri EU-maiden maidontuotantoa. Tutuksi ovat tulleet myös tehtaan hygieniamääräyksKummiyritystoiminnassa on tutustuttu myös yrityksen työajan ulkopuoliseen toimintaan kuten pikkujouluihin ja pilkkikisoihin. Oppilaat ovat valmistaneet yrityksen pikkujouluihin ohjelmaa ilmaisutaidon ja musiikin tunneilla, tekstiilityössä on tehty puvustukset ja somistukset ja teknisessä työssä lavastuksUusin yhteistyömuodoista on ns. kummioppilastoiminta, jonka kautta pienet yritykset voivat tulla koulu - yritysyhteistyöhön mukaan. Teknisessä työssä annetaan ahkerille ja alasta kiinnostuneille oppilaille yhdeksännellä luokalla mahdollisuus työskennellä yhden jakson ajan teknisen työn tunnit (3 h/vko) lapinlahtelaisessa yrityksessä ns. kummioppilaLapinlahdella pitkäjänteinen työ on tuonut tulokseksi tilanteen, jossa yritykset kääntyvät koulun puoleen kysyäkseen onko yhtään kummiluokkaa vapaa

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytäntö on kehitetty opetusuunnitelman pohjalta, jossa todetaan mm. eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Suunnattu peruskoulun 6.- 9. luokkien oppilaille ja opettajille.

Keskeisinä toimijoina rehtorit, opinto-ohjaajat, luokanohjaajat, ainelehtorit sekä työelämän/yritysten edustajat.

Rehtorit ovat mahdollistaneet toiminnan antamalla resursseja sekä suhtautumalla toimintoihin myönteisesti.

Yläkoulussa organisaattorina toiminut opinto-ohjaaja ja alakouluissa luokanopettajat.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Kouluyritysyhteistyöstä on tullut koulujen pysyvä käytäntö. Myös muiden opettajien kuin opinto-ohjaajan tietoisuus työelämästä ja eri koulumuodoista on parantunut. Jokainen opettaja osallistuu oppilaan ohjaukseen laajemmin kuin oman aineensa pohjalta.

Oppilaiden tietämys työelämästä on monipuolistunut ja omakohtaiset kokemukset lisääntyneet.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

Ohjauksen polkuja - perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvät käytänteet (Oppaat ja käsikirjat 2012:4, Opetushallitus)

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Heikkinen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Matin ja Liisan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.heikkinen52@gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero

050-5558924

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2000, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kaksi opoa ysien ohjauksessa

Käytännön lyhyt kuvaus

Lapinlahdella on OKE –hankkeen myötä muodostunut käytäntö, jossa yhdeksäsluokkalaisten ohjauksessa käytetään kahta opinto-ohjaajaa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa että luokkaohjauksessa.

Opinto-ohjaaja selvittää yhdeksännen luokan ensimmäisen jakson loppuun mennessä, mitkä ovat oppilaiden ensisijaiset jatkokoulutustoiveet, lukio-opinnot vai ammatillinen koulutus. Valinnan pohjaksi kaikille oppilaille on esitelty sekä lukio-koulutus että ammatillinen koulutus. Kahdeksannella luokalla on ollut myös ns. oppilaitos –TET -päivä.

Mielenkiinnon perusteella tehdyn jaon perusteella Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion opinto-ohjaaja aloittaa haastattelukierroksen toisessa jaksossa lukiosta kiinnostuneiden parissa ja perusasteen opinto-ohjaaja muiden kanssa heidän jatkosuunnitelmistaan.

Kolmannessa jaksossa molemmat opot ovat yhtä aikaa opo -tunneilla ja vetävät ryhmilleen oman ohjelman. Kaksoistutkinnosta kiinnostuneet vaihtavat ryhmää aihepiirien mukaan tarvittaessa. Jakson opo -tunteja varten on varattu kaksi luokkaa, joista toinen on atk-luokka. Opot keskenään sopivat luokkien käytöstä.

Lukio-opintoja harkitsevien ryhmässä käsiteltäviä asioita:
-tutustumista lukion oppiaineisiin
-lukion ainevalinnat
-ylioppilaskirjoitukset
-lukion lukujärjestyksen teko
-lukion jälkeiset opiskelumahdollisuudet (AMK, yliopisto)
-vierailu lukiolla

Ammatillisia opintoja harkitsevien ryhmässä käsiteltäviä asioita:
-ammatillisten tutkintojen rakenne, sisällöt, ym.
-lähiseudun ammatilliset oppilaitokset ja niiden koulutustarjonta
-projektityö eniten kiinnostavasta koulutusohjelmasta ja ammatista
-oppisopimuskoulutus
-vierailu ammattioppilaitoksella

Käytäntö on ollut käytössä nyt viisi vuotta. Oppilaiden palaute on ollut erittäin positiivista.
”Tunneilla käsiteltiin itseä kiinnostavia asioita.”
”Sain paljon tietoa ja askarruttavat asiat selveni.”
”Ryhmän koko oli hyvä, opolla oli aikaa jokaiselle.”

Kahden opon käyttöä on tarkoitus jatkaa tulevinakin lukuvuosina OKE –hankkeen loppumisesta huolimatta. Tämän mahdollistaa Matin ja Liisan koulun sekä Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion rehtoreiden myönteinen suhtautuminen asiaan sekä käytännön järjestelyjen (esim. lukujärjestyksessä molemmat opot samaan aikaan käytössä) mahdollistaminen.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytäntö on kehitetty ohjauksen tehostamiseksi oppilaan tulevaisuuden suunnitelmien selventämiseksi. Kukin oppilas saa enemmän yksilöllisempää ja henkilökohtaisempaa tietoa siitä koulumuodosta, josta on kiinnostunut.

Kohderyhmänä ovat yhdeksäsluokkalaiset oppilaat.

Keskeisenä toimijana ovat olleet Matin ja Liisan yläkoulun sekä Lapinlahden Lukion ja Kuvataidelukion opinto-ohjaajat.

Em. koulujen rehtorit suunnittelevat lukujärjestykset toiminnan mahdollistamiseksi. Yhdeksänsien luokkien opotuntien aikana molemmat opot ovat käytettävissä ysien tunneille yhtäaikaa.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Toiminta on esimerkkinä oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvissä käytänteissä Opetushallituksen Ohjauksen polkuja kirjassa (Oppaat ja käsikirjat 2012:4).

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaat ovat olleet tyytyväisiä, koska ovat saaneet syvällistä tietoa koulutuksesta, josta ovat eniten kiinnostuneita. Lukioon lähteneiden opiskelijoiden tietoisuus lukion kursseista on ollut tarkkaa jo ennen lukion aloittamista. Samoin ammatillisten tutkintojen rakenne, sisällöt ym. ovat olleet selvempiä ammatillisiin opintoihin suunnanneilla.

Oppilaat ovat olleet motivoituneita, kun tunneilla käsitellään itseä kiinnostavia asioita enemmän. Eikä tarvitse kuunnella niitä asioita, jotka eivät kosketa itseä. (oppilaiden mielipiteitä)

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Riitta Winberg

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Matin ja Liisan koulu, Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

riitta.winberg@lapinlahti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-4883241

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2009

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Joustava perusopetus, erilainen mahdollisuus opiskella peruskoulun kahdeksas tai yhdeksäs luokka

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jarmo Keränen

Julkaisun kuvaus

JOUSTAVA PERUSOPETUS, ERILAINEN MAHDOLLISUUS OPISKELLA PERUSKOULUN KAHDEKSAS TAI YHDEKSÄS LUOKKA

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jarmo Keränen

Yhteyshenkilön organisaatio

Haukiputaan yläkoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jarmo.keranen@eduouka.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Luokanohjaajan materiaali

Käytännön lyhyt kuvaus

Luokanohjaajan (luokanvalvojan) materiaali on tarkoitettu tukimateriaaliksi 7.–9.-
luokkien luokanohjaajan tunneille. Materiaali on tehty kymmentä, tasaisesti lukuvuoden
ajalle sijoittuvaa luokanohjaajan tuntia varten. Materiaalissa on kymmenen eri teemaa,
ja jokaisesta teemasta on oma sovelluksensa eri vuosiluokille. Jokaiselle tunnille on
valmis tuntisuunnitelma sekä suunnitelmassa mainitut tehtävät, harjoitukset ja muut
tarvittavat materiaalit.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Luokanohjaajan materiaali on laadittu tukimateriaaliksi kerran kuukaudessa pidettäville luokanohjaajan tunneille. Ajatuksena on, että materiaalin avulla luokanohjaajan tunneilla saadaan käsiteltyä yläkoulun 7. - 9.-luokan oppilaille tärkeäksi katsottuja teemoja. Tavoitteena on ollut myös se, että tunnin valmistelu on kohtuullisen vaivatonta luokanohjaajan kannalta. Hyviä teemoja ja tehtäviä löytyy paljon eri lähteistä, mutta niiden käyttö jää harmittavan vähälle, koska aikaa niiden etsimiseen ja niihin perehtymiseen kouluarjessa on useinkin liian vähän. Materiaalikansion avulla on haluttu helpottaa tätä työtä. Suurin osa kansion materiaaleista on kerätty valmiina eri lähteistä. Osa materiaalista on kehitelty itse, ja osa on muunneltu valmiista materiaaleista. Valmiiden materiaalien lähteet on aina mainittu.

Luokanohjaajan materiaalissa on kymmen eri teemaa:

• Yläkouluun perehdyttäminen, 7.lk
• Ryhmäytyminen, 8.lk ja 9.lk
• Opiskelutaidot I
• Turvallisuus
• Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen
• Luokkahenki
• Opiskelutaidot II
• Vastuullinen nuori
• Nettikäyttäytyminen
• Hyvät tavat
• Lukuvuoden yhteenveto

Joillekin tunneille on vaihtoehtoisia tehtäviä tai toteutustapoja, joista luokanohjaaja voi valita luokalleen ja itselleen sopivimman vaihtoehdon. Materiaalia on pyritty laatimaan niin, että siitä riittää tekemistä koko tunnin ajalle. Kaikkea ei välttämättä ehditä käydä läpi – eikä se itsetarkoitus olekaan. Luokanohjaaja itse on se, joka lopulta tunnin sisällön päättää. Kansion materiaalia ei tarvitse orjallisesti noudattaa, omat
sovellukset ovat täysin mahdollisia. Kansion tavoite on toimia tukena luokanohjaajan työssä. Tärkeintä luokanohjaajan tunneilla on kuitenkin vastata aina nimenomaan senhetkisiin luokan tarpeisiin, jotka voivat olla joskus jotain täysin muuta kuin mitä materiaalikansiossa ehdotetaan.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

http://www.oporasti.fi/materiaalia_ylaluokkien_luokanohjaajalle_valvojalle/

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Pauliina Hentilä

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Merikadun koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pauliina.hentila@raahe.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8303122

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2009

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Selvitys koulun ja kodin välisen vuorovaikutustaidon kehittämisestä maahanmuuttajaäitien näkökulmasta

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Inna Liimatainen

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Artikkeli käsittelee maahanmuuttajataustaisten äitien suhtautumista koulun ja kodin välisiin yhteydenpitomenetelmiin sekä heidän kokemuksiaan suomalaisesta koulusta, oppilaanhuollosta ja opinto-ohjauksesta

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Inna Liimatainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

dmi-inna@yandex.ru

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen käyttäjät, peruskoulu, lapset, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, naiset, koulutustieto, palvelujen laatu, kansainvälinen, 2013, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kotiläksypaketti peruskoulun 7.-9. luokkalaisille - apua pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen jatko-opiskelupaikan valintaan

Käytännön lyhyt kuvaus

Artikkelissani esittelen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna 2012–2013 opinto-ohjaajankoulutukseni opintoihin kuuluvan kehittämistyön. Kehittämistyössäni suunnittelin ja toteutin kotiläksypaketin peruskoulun luokille 7-9. Kotiläksypaketin tarkoituksena on edistää suunnitelmallista ja pitkällä aikavälillä tapahtuvaa oppilaiden itsetuntemusta sekä ammatti- ja jatko-opiskelupaikkatietoutta, ja näin ollen helpottaa peruskoulun päättöluokalla tapahtuvaa jatko-opiskelupaikan valintaa. Kotiläksypaketin kotitehtävät ovat luonteeltaan toiminnallisia ja edistävät samalla oppilaan tiedonhakutaitoa ja -prosessointia. Kotiläksypaketti tukee oppilasta ajattelemaan yllä mainitsemia aiheita myös koulupäivän ulkopuolella.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Katariina Pieskä

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

JAMK, opo-opiskelija 2012-2013

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kmpieska@gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, jatko-opiskelupaikan valinta, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, perusasteella opiskelevat, 2013

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Pilottiprojekti työvoimapoliittisesta alkuvaiheen peruskouluopetuksesta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anne Lehtinen-Nyrhilä

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli käsittelee Tampereella pilottina 2013 alkanutta maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten peruskoulutodistukseen tähtäävää työvoimapoliittista, alkuvaiheen perusopetukseen ja peruskoulutodistukseen tähtäävää TYPO-koulutusta ja siitä tähän mennessä syntyneitä kokemuksia. Artikkeli pohjautuu projektin ensimmäisen neljänneksen esittelyyn, tämän hetkisille kokemuksille, teoreettisille lähtökohdille ja kokonaisvaltaisen ohjauksen suunnitelmaan.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, alueellinen, 2013

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Yhteishaun muutokset maahanmuuttajien kohderyhmässä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Natalia Tielinen

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2013

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Työkalupakki monikulttuurisen ohjauksen tueksi

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Emese Mátyás

Julkaisun kuvaus

Kehittämistyöni tavoitteena oli koota tulevaa ohjaustyötäni tukeva työkalupakki, joka nojautuu opinto-ohjaaja koulutuksen aikana muodostuneeseen käyttöteoriaani. Koska taustaltani olen Suomessa pitkään asunut maahanmuuttaja, työskentelisin tulevaisuudessa mielelläni maahanmuuttajataustaisten nuorten ja aikuisten ohjaajana. Työkalupakkini olen koostanut tästä syystä ensisijaisesti monikulttuuristen ohjattavien tarpeita silmällä pitäen, mutta harjoituksia on toki mahdollista hyödyntää myös suomalaisten ohjattavien kanssa työskennellessä.
Kirjoituksessani perehdyn monikulttuurisen ohjauksen kannalta relevantteihin teoreettisiin lähtökohtiin ja samalla perustelen työkalupakkiin sisältyvien harjoitusten valintaa. Sen jälkeen esittelen kehittämistyön toteuttamistapaa sekä pohdin harjoitusten soveltuvuutta monikulttuuriseen ohjaukseen. Kehittämistyön toinen osa, itse työkalupakki on erillisenä liitteenä kehittämistyön tekijällä; työkalupakki lähetetään pyynnöstä kiinnostuneille.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Emese Mátyás

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

emese.matyas73@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, aikuiskoulutus, maahanmuuttajien ohjaus, peruskoulutus, toinen aste, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, nuoret, aikuiset, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, 2013

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Fedotoff

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin
pilottihanke.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät esittivät vuonna 2005 opetusministeriölle idean nuorten tieto- ja
neuvontatyön aluekoordinoinnista. Kyseisenä vuonna nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tuotti alle 30
kuntaa – vuoden 2012 alussa palveluja tuottaa 245 kuntaa. Räjähdysmäisesti kasvanut palveluiden
määrä on kasvattanut myös ammatillisen tiedon ja lähituen tarvetta. Opinnäytetyöni tietoperustana ovat
nuorten tieto- ja neuvontatyötä linjaavat kansalliset ja eurooppalaiset suositukset sekä kehittämisohjelmat,
kehittämistyöpäivillä tuetettu tieto, sähköpostihaastattelut sekä henkilökohtainen kokemukseni ja
osaamiseni nuorten tieto- ja neuvontatyöstä.
Nuorisotyön rakenteelliset muutokset kuntaliitosten ja palvelurakenneuudistuksen myötä ovat haastaneet
vaikutuksiltaan myös nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisen ja laadun varmistamisen kaikilla
tasoilla. Uudenlainen alueellinen yhteistyö ja työn muuttuneet painopisteet sekä palveluiden kehittäminen
hankkeiden pohjalta vaatii uudenlaista ajattelua ja muutosta työn tekemiselle.
Tarkastelen opinnäytetyössäni tutkivalla ja kehittävällä otteella yhteisöllisen kehittämisen prosessia
nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointimallin pilottihankkeessa. Toimintaympäristönä on Oulun
seudun ja Oulunkaaren kunnat. Tutkimuksen osallistujat ovat alueen kuntien nuorisotyöntekijöitä, joiden
työnkuvaan kuuluu nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden toteuttaminen. Työn tilaajana toimii Sivistys-
ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupungin nuorisotoimi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Fedotoff

Yhteyshenkilön organisaatio

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.fedotoff@ouka.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, alueellinen, valtakunnallinen, 2012, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Youth Information and Counselling

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Fedotoff ja Mika Pietilä

Painovuosi

2011

Tutkimuksen koko nimi

Fedotoff, Jaana & Pietilä, Mika (2011). Youth Information and Counselling. In Merikivi, Jani & Timonen, Päivi & Tuuttila, Leena (eds.) SÄHKÖÄ ILMASSA - NÄKÖKULMIA VERKKOPERUSTAISEEN NUORISOTYÖHÖN. (CHARGED UP AND ONLINE: AD-VANCES IN YOUTH WORK). Finnish Youth Research Society, The University Of Ap-plied Sciences (HUMAK) And City Of Helsinki Youth Department: Helsinki.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

According to one definition, the principal tasks of youth information and counselling are the provi-sion of information, guidance and counselling to young people. How does this work change when it goes online? Do the approaches and requirements change from meeting face-to-face? Which pro-fessional skills are emphasised and what are the prerequisites for online counselling? In this ar-ticle, Jaana Fedotoff, Coordinator, and Mika Pietilä, Planning Officer from the National Coordina-tion and Development Centre of Youth Information and Counselling Services attempt to address these questions by comparing meeting face-to-face with meeting online and by considering the principles of the European Youth Information Charter.
The 2010 amendment of the Finnish Youth Act (2006) placed a greater emphasis on developing information and counselling services directed at young people. The fact that youth information and counselling was mentioned in the Youth Act as one of statutory services for young people was a strong indication of the importance of these services for people working in the sector. The first youth information and counselling services were provided in the 1980s at various service centres and points. These services also included web-based information provision and counselling. After the recession in the early 1990s, this service provision model has become more popular. At the same time, co-operation and networking with other organisations in the youth service sector – even when it comes to creating web-based services for young people – has become more and more important. First and foremost, youth information and counselling services in every shape and form are preventive youth work, aimed at supporting young people‟s equal opportunities for a good life and healthy development.
In this context, the concepts of provision of information and guidance as well as counselling have a similar meaning, regardless of medium or operating environment. However, the tools and environ-ment do have an impact on the nature of the work and bring to the fore certain special features, such as ethical issues. Over recent years, the tools and channels of web-based youth information and counselling services have become more diverse. In addition to websites, social media also present new opportunities, and they have made available an expanding, diversifying matrix of ser-vices and organis

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Fedotoff

Yhteyshenkilön organisaatio

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.fedotoff@ouka.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2011, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

”Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa -vaihtoehtoja suullisen keskustelumetodin tilalle

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Erja Misukka

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli on opinto-ohjauksen kehittämistyö. Käsittelen artikkelissa suullisen ohjauksen ohessa olevia tai sitä korvaavia menetelmiä. Ohjaustyötä sosiaalialalla tehneenä olen jäänyt miettimään muidenkin ohjauksellisten menetelmien käyttöä kuin vain puheeseen perustuva. Tätä kehittämistyötä varten oli tarkoitus koota materiaalia Opettaja-lehteen laitetun ilmoituksen kautta, mutta valitettavasti sitä kautta ei tullut yhtäkään vastausta. Aineisto perustuu nyt kolmen opinto-ohjaajan haastatteluihin ammatillisissa oppilaitoksissa ja yhden lukiossa olevan opinto-ohjaajan sähköiseen haastatteluun. Mukana on myös yhden vankilassa työskentelevän opinto-ohjaajan pohdintaa, lisäksi on käytetty empiirisenä materiaalina myös opinto-ohjaajakoulutuksessa olleiden henkilöiden ohjauskeskusteluharjoitteita.
Opinto-ohjaajakoulutuksessa on esitelty neljä ohjausteoriaa: systeemiteoreettinen, kognitiivis-konstruktivistinen, ratkaisukeskeinen ja psykodynaaminen. Käytän näitä ohjausteorioita artikkelissani teoreettisina luokituksina, joihin luokittelen saamiani vastauksia. Näin saan näkyville, millaisiin ohjausteoreettisiin näkökulmiin nämä puheen ohessa tai sitä korvaavat menetelmät lukeutuvat. Artikkelin loppuun olen koonnut omia ehdotuksiani muista kuin suullisesta metodista erilaisissa esimerkkiohjaustilanteissa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Erja Misukka

Yhteyshenkilön organisaatio

Suomen kirkon seurakuntaopiston säätiö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

erja.misukka@seurakuntaopisto.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, 2012, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

SOMEn käyttö venäjän kielen tunnilla

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Viktoria Glubokova

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Viktoria Glubokova

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

virinea@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, tieto- ja viestintätekniikka, kansainvälinen, 2013, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kaukajärven ohjauskäytäntö 6. luokalta 7.luokalle siirryttäessä

Käytännön lyhyt kuvaus

Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa ovat osallisina yläkoulun opinto-ohjaaja, 6. luokkien luokanopettajat yläkoulun ja alakoulujen rehtorit, erityisopettajat ja yläkoulun tulevat luokanohjaajat ja aineenopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö kaikilta kouluilta. Prosessi alkaa 6. luokan marraskuussa ja jatkuu 7. luokan lokakuuhun. Mallissa on määritelty prosessin aikataulu kuukauden ja tapahtuman tarkkuudella sekä kaikkien toimintojen vastuuhenkilöt.
Malli niveltyy Kaukajärven oppilasalueella käytössä olevaan tiedonsiirtokäytäntöön, jossa oppilaan tiedot siirtyvät eskarista päättöluokalle huoltajan luokanopettajan ja luokanvalvojan yhteistyönä. Oppilas on myös aktiivinen toimija tiedonsiirrrossa.

Päätoimintoja ovat luokanopettajien aktiivinen osallistaminen, koulutus ja informointi siirtymisprosessista, oppilaiden ja heidän huoltajiensa informointi ja yläkouluun tutustuttaminen, oppilaiden konkreettinen ryhmäyttäminen tutustumispäivänä ja syksyn ryhmäytystoiminta, tulevan luokanohjaajan tutustuminen luokkaansa, tiedonsiirto ennen luokkien muodostamista ja niiden jälkeen sekä prosessin onnistumisen seuranta.

Keväällä toteutettavaan oppilaiden tutustumispäivään osallistuvat tulevan luokanohjaajan lisäksi uusien aineitten opettajat anatmalla "oppiainesuihkun omassa oppiaineessaan.
Luokanohjaajan kansioon kerätään oppilastietoja oppilaalta itseltään (oppilaan kirje tulevalle luokanohjaajalle), huoltajalta (tiedonsiirtolomake) luokanopettajalta ja erityisopettajalta ( luokan tiedonsiirtolomake ja suullinen informaatio sekä mahdollinen HOJKS tai oppimissuunnitelma).
Mallia on toteutettu vuodesta 2009 lähtien ja paranneltu palautteen, olosuhteiden ja arvioinnin mukaisesti vuosittain.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Malli on kehitetty tavoitteena saada tiedonsiirto molempiin suuntiin toimivaksi oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Aktiivisella toiminnalla saadaan ohjauksellista tietoa ja taitoa siirrettyä myös luokanopettajien työhön. Huoltajien ja oppilaiden eri toimijoilta saama ristiriitainenkin tieto on nyt yhdenmukaista.
Kohderyhmänä ovat kaikki nivelvaiheen toimijat. Tärkeimpänä oppilas ja hänen huoltajansa. Luokanopettaja, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtorit ja erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö saavat nivelvaiheen ohjaustoiminnalleen raamit ja jakavat yhteisen tiedon.
Keskeisinä toimijoina ovat luokanopettaja, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtorit ja erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö
Toiminan resurssit tulevat koulujen normaalista toiminnasta.
Toiminta on organisoitu Kaukajärven koulun oppilaaksiottoalueen puitteissa. Kaukajärven kouluun tulevat Annalan koulun ja Karosen toimipisteen sekä Kaukajärven yhtenäiskoulun kuudensien luokkien oppilaat. Toimintaa johdetaan sekä vastuut ja työnjako suoritetaan laaditun aikataulun mukaan.
Malli löytyy osoitteesta www. toponetti.fi Etusivu » Opo » Toplake-hanke » Tuotettu materiaali ja toiminta sieltä Väliseminaarin materiaali ja Yläkouluun!-esitys

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Arvointitieto kertoo arvioinnin tarpeellisuudesta kun halutaan jatkuvaa kehittämistä ja käytäntyöjen muokkaamista. Kaikkien toimijoiden mukanaolo kehittämisessä on tarpeen.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.toponetti.fi/opo/toplake-hanke/tuotettu_materiaali_ja_toiminta/
Polku: Etusivu » Opo » Toplake-hanke » Tuotettu materiaali ja toiminta ja sieltä väliseminaarin materiaali ja Yläkouluun!-esitys. Materiaalia päivitetään syksyn kuluessa lisää.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Herlevi-Turunen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, Perusopetus, Kaukajärven koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.herlevi-turunen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

0400-592186

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Lielahden TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9. luokan oppilaille

Käytännön lyhyt kuvaus

Tuettu perusopetus -ja ohjaushanke on aloitettu Lielahden koulun 9. luokalla vuonna 2008. Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa keskeisinä toimijoina koulussa ovat oppilaanohjaaja, luokanvalvoja ja tukiopetusta antavat aineenopettajat sekä erityisopettaja. Kohderyhmänä ovat ne 9. luokan oppilaat, joiden kaikkien aineiden keskiarvo on alle 7,0. Oppilaille järjestetään tukiopetusta haluamissaan aineissa ja lisättyä ohjausresurssia, koulutuskokeiluja ja tutustumisia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Lisä-TET on myös mahdollinen. Osallistuminen toimintaan on oppilaalle vapaa-ehtoista. Oppilaiden oma motivaatio ja huoltajien tuki on tärkeää.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9.lk oppilaille aloitettiin Lielahden koulussa Tampereella vuonna 2008. Koulussamme oli syksyllä 2008 noin 30 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo alle 7.0. Olimme huolissamme näistä oppilaista ja heidän sijoittumisestaan toiselle asteelle. On yleisesti tiedossa, että tamperelaisiin oppilaitoksiin vaaditaan hyviä keskiarvoja (yli 7.0). Ohjauskäytännön tavoitteena on tukea ns. syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä, motivoida heitä opiskeluun, numeroiden korottamiseen ja urasuunnitteluun sekä varmistaa, että he saisivat mieluisan ja itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa. Oppilaan oma motivaatio ja halu osallistua TUPO -toimintaan on tärkeää. Myös huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa pyritään lisäämään. Syksyllä 2010 15 oppilaan keskiarvo oli alle 7.0. Näistä TUPO-toimintaan lähti mukaan 9 oppilasta. Oppilaanohjaaja haastatteli yhdessä luokanvalvojan kanssa oppilaat ja huoltajat syyskuussa. Lokakuussa aloitettiin tukiopetus niissä aineissa, joissa oppilas itse halusi. Tukiopetus tapahtuu pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Oppilaanohjaaja tapaa oppilaita tehostetusti ja säännöllisesti lukuvuoden aikana, järjestää tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja toisen asteen oppilaitoksiin oppilaan toiveiden mukaisesti ennen yhteishakua. Myös lisä-TET on mahdollinen. Tarvittaessa järjestetään myös muita tukitoimia esim. kuraattori-, psykologi- ja avo-psykologitapaamisia yms.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

TUPO-ryhmää opettaneita opettajia on joka kevät haastateltu ja samalla mietitty yhdessä kehittämismahdollisuuksia opettajan näkökulmasta. Oppilailta on saatu joka kevät sekä suullista että kirjallista palautetta TUPO-ryhmään kuulumisesta ja koulun käytänteistä.

Käytännön vaikuttavuus

Karkeasti noin puolet TUPOon osallistuneista oppilaista on hyötynyt saamastaan lisätuesta. Ensimmäisenä kokonaisena vuotena TUPOon osallistuneista suurimmalla osalla oli oppimisvaikeuksia. Silti vähän yli puolet sai arvosanojaan nostettua ja eräs oppilas nosti keskiarvoaan yli numerolla. Toinen onnistuja, jolla on laajoja oppimiseen liittyviä ongelmia, nosti keskiarvoaan puolella numerolla. Lukuvuonna 2010-11 ryhmään kuuluu suureksi osaksi käyttäytymisongelmista ja oman ohjauksen toiminnan ongelmista kärsiviä oppilaita.

Tämä menetelmä korostaa oppilaan omaa motivaatiota ja vanhempien tukea kotoa. Joskus tukiopetusta järjestetään myös omalla ajalla. Numerot nousevat jos oppilas itse paneutuu asiaan, vaikka oppimisen suhteen olisikin ongelmia.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Mari Nikkanen ja Tuula Weijo

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, perusopetus, Lielahden koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mari.nikkanen@koulut.tampere.fi ja tuula.weijo@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Mari 0400764424 tai Tuula 040 801 2729

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, hyvä perusopetus, koululaiset, koulut, ohjaus, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppiminen, syrjäytymisvaarassa olevat, tehostettu tuki, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2008

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Nuorten mielenterveys ja ohjaus- koulutus, Tampere

Käytännön lyhyt kuvaus

Koulutus opinto- ohjaajille, kuraattoreille, erityisopettajille ja terveydenhoitohenkilöstölle. Katso tarkemmin liitetiedostoista.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

www.toponetti.fi/opo/materiaalipankki/nuorten-mielenterveys-ja-ohjaus-/

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Juhani Kaasinen, Liisa Huhta

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juhani.kaasinen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

0400-208325

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2010, erityistä tukea tarvitsevat, koulutus, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, perusasteella opiskelevat, siirtymävaiheessa olevat

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.1.2011

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yrittäjäksi kasvamista, vaan tavoitteena on kokonaisvaltainen asenteiden ja taitojen kehittäminen. Yrittäjyyskasvatukseen osallistuu koko oppilaitoksen ja oppilashuollon ohella alueella toimivat kolmannen sektorin toimijat sekä yrittäjät. Pienen kaupungin yrittäjäjärjestö halusi tukea oppilaitostyötä ja tuoda enemmän esille oman alueen yrittäjien toimintaa ja yrittäjämäisen toiminnan mahdollisuuksia.

Yrittäjyyskasvatus oli jo kulahtanut sana, minkä takia innostin verkostoa koulutuksin ja erilaisten tapahtumien kautta mukaan toimintaan. Yrittäjyyden teemavuonna koottu yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmä on motivoitunut ja innokas jatkamaan työtä, jossa annetaan mahdollisuudet opettajien ja yrittäjien yhteistyölle ja oppilaiden hyvälle elämänhallinnalle.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Yrittämällä eteenpäin -hankkeessa, jota hallinnoi Koulutuskeskus Sedu, pilotoitiin eteläpohjalaista yrittäjyyskasvatuksen toimintamallia kolmella alueella, joista Alavus toimi pienen kaupungin pilottina.
Alavuden kaupungin strategiassa yhtenä tärkeimpänä painopistealueena on yrittäjyyskasvatus, jonka vaikuttavuus toteutuu alueella pitkällä tähtäimellä kasvavana yritysten määränä ja väkilukuna.

Yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmään kuuluvat Alavuden yläkoulun ja lukion sekä Ammattiopisto Luovin/Alavus rehtorit ja opot sekä alakoulujen edustajat. Lisäksi mukana ovat Alavuden kaupungin hallituksen puheenjohtaja ja sivistysjohtaja, Alavuden Kehityksen toimitusjohtaja, nuorisotoimen edustaja sekä kolmannen sektorin toimijoita Paja 66, 4H ja lisäksi kaksi edustajaa Alavuden yrittäjistä.

Lupaavan käytännön arviointi

Koko hankkeen käytäntöjä arvioidaan Yrittäjyyskasvatus aallonharjalla -kyselyn kautta. Keskityn artikkelissani vain Alavuden toimintaan.

Lupaavan käytännön tulokset

Oppilaitoksissa on järjestetty erilaisia tapahtumia kuten yrittäjärastit kevään viimeisellä kouluviikolla, ope-yrittäjätreffit ideoiden erilaisia yrittäjyyskasvatukseen liittyviä toimintoja tai tapahtumia sekä yrittäjäseminaareja ja erilaisia koulutuspäiviä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmän tavoitteena on kehittää oppilaitos-yrittäjä yhteistyötä mm. tet-paikkojen ja ope-yrittäjätreffien kautta. Myös opetusmenetelmiin annettiin uusia ideoita.

Mitä seuraavaksi?

Hankkeen rahoituksella viritetty toiminta jatkaa itsenäisenä toimintana. Jokaisella oppilaitoksella on oma nimetty yhteyshenkilö yrittäjien hallituksesta, minkä lisäksi on vielä useita luokkien kummiyrittäjiä ja koulujen kummiyrittäjiä. Opettajille järjestetään koulutuspäiviä ja NY-toiminta aloitetaan alaluokista "NY Minä+sinä=me"- ja "NY Mitä ihmiset tekevät" -ohjelmista. Toimintaryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa yrittäjien puheenjohtajan kutsumana.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Projektipäällikkö Heli Kaunisto

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuskeskus Sedu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

heli.kaunisto@sedu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Etelä-Pohjanmaan ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Blogi TETin oppimispäiväkirjana 9. luokalla

Käytännön lyhyt kuvaus

Työelämääntutustumisen päivittäinen raportointi verkossa äidinkielen ja oppilaanohjauksen hankkeena. Tampereella Pyynikin koulussa muokattiin ja testattiin blogi-työkalua. Toponetin sivustolle luotiin blogi-pohja, jota noin 20 9. -luokan oppilaan kanssa testattiin. Raportointia ohjattiin päivittäisellä yhteydenpidolla opettajien ja oppilaiden välillä.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TET Tampereella
TET, työelämään tutustuminen, on Tampereen perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritelty 9. luokkien kohdalla kymmenen koulupäivän laajuiseksi. Kaikki kaupungin koulut ovat mukana Toponetin (www.toponetti.fi) tukemassa järjestelmässä. Koulut jaetaan vuosittain kuuteen kahden viikon mittaiseen TET-jaksoon. Yhtä aikaa TETissä on noin kolme koulua kerrallaan.

Tutustumispaikkoja hankitaan Toponetti-sivuston kautta. Työpaikat voivat verkkoyhteydellä ilmoittaa tutustumispaikkojen määrän jaksoittain, määritellä toivomuksia ja ilmoittaa yhteystietonsa ja toimialansa. Jokaisella koululla ja opolla on omia TET-paikkoja ja osa oppilaista saa tai joutuu myös itse hankkimaan tutustumispaikkansa riippuen julkisen tarjonnan määrästä. Yleensä oppilaat ovat kymmenen koulupäivän ajan samassa tutustumispaikassa, mutta jokaisessa koulussa on tilanteita, jolloin jokunen oppilas vaihtaa TET-paikkaa jakson aikana.

Pyynikin koulu
Pyynikillä on jo vuosia toimittu yksilöllisellä tavalla. Lähes kaikki oppilaat ovat kahdessa TET-paikassa, viikon kummassakin. Tavallisesti oppilaat ovat hankkineet toisen paikan itse ja toinen paikka on järjestetty koulun toimenpitein.

TETin raportointi Pyynikillä ja blogin osuus
Lähtiessään TETtiin oppilaat ovat ottaneet mukaansa tutustumispaikalla täytettävän palautekortin, johon työnantajan edustaja arvioi oppilasta. Lisäksi oppilailla on ollut velvollisuus pitää pienimuotoista päiväkirjaa ja kirjata huomioita työpaikasta ja ammateista (ks. liitteitä).
Blogin kirjoittaminen on varsin uusi kielenkäytön muoto. Sen ajankohtaisuus ja julkisuus kiehtovat. Siihen on mahdollisuus liittää kommentointia ja keskustelua. TETin palautemuotona blogia ei ole aikaisemmin käytetty. Halusimme testata sitä. Selvitimme, mitä pitää tehdä, että saadaan aikaiseksi toimiva blogi-alusta. Optinet Lempäälässä toimi työvälineen rakentajana.

Tapasimme Optinetissä kehitysryhmän kanssa kertaalleen. Mukana oli opo, Toplakkeen vastuuhenkilöitä, kaksi 9. -luokan oppilasta ja yrityksen työntekijöitä. Ideoimme blogin alustaa. Merkittävää oli, että oppilaan näkökulma saatiin jo tässä vaiheessa kuuluviin. Tärkein yksityiskohta oli se, että oppilaat hyväksyivät periaatteen, että opettaja lukee ja kuittaa blogitekstin ennen sen julkaisemista.

Seuraavassa vaiheessa kyseltiin halukkaita testaajia. Onnekkaasti yksi koulumme äidinkielen opettajista innostui asiasta. Hänen intoaan lisäsi mahdollisuus saada pieni korvaus hankkeen rahoista. Hän lupasi hankkia kymmenen blogistia kahdelta opettamaltaan luokalta ja opolle jäi toiset kymmenen suostuteltavaksi. Kun oppitunneilla kyselin halukkuutta raportoida blogin muodossa, innostus oli hyvin erilaista luokittain. Halukkaita löytyi varsin helposti. Pyrin siihen, että mukana on poikia ja tyttöjä tasaisesti eri luokilta. Yhteensä vain yhdeltä luokalta seitsemästä ei tullut ketään blogistia.

Kun Optinet oli saanut pohjan alustavaan kuntoon, pidettiin blogisteille koulutus. Jokaiselle annettiin tehtäväksi koulutuksen jälkeen kirjautua blogi-sivulle. Käytännössä tämä tapahtui TET:sta edeltävällä viikolla. Ensimmäiset kirjautumiset onnistuivat viikonvaihteessa ennen TET-päiviä. Suurin osa kirjautui vasta kun aloitti ensimmästä kirjoittamissessiotaan. Kirjautumista helpotti se, että ohjeet lähetettiin oppilaiden spostiin. Pieniä murheita koitui tunnuksista, joilla oppilaiden piti avata tampere.opit.fi-postinsa. Oikeastaan kaikki syyt olivat enemmän salasanojen unohtelemista kuin teknisiä hankaluuksia. Tosin heti ensivaiheessa Optinet reagoi sähäkästi muutamiin teknisiin virheisiin ja kömmähdyksiin. Työväline oli käytännössä moitteettomassa kunnossa toisen TET-päivän aamuna.

Jo toisen TET-päivän aamuna saimme kuitata ensimmäiset blogimerkinnät. Siitä alkoi kahden viikon joka aamuinen kommunikointisessio. Kaikki tekstit oli hyvä lukea ja oppilaat odottivat myös kommentteja. Päivittäin oppilaille lähetettiin vinkkejä siitä, mihin voisivat TET:ssa kiinnittää huomiota. Jotkut raportoivat saamiensa vinkkien perusteella, toiset tekivät omiaan. Vaikeudeksi tuli valita sopiva linja tekstien hyväksymisessä. Äidinkielen opettaja näki tekstit hieman toisella tavalla kuin opo. Toinen seikka, joka askarutti, oli oppilaan kirjoittamisen ja opettajan lukemisen välinen viive. Kokeilussa oli mielestäni optimimäärä oppilaita opettajaa kohden. Helposti päivittäin saattoi kulua tunti tekstien lukemiseen, kommentointiin ja julkaisemiseen tai takaisin palauttamiseen. Jos paljon palautti takaisin, joutui niitä uudelleen katselemaan uusien tekstien kera.

Joka tapauksessa on nähtävä hienona mahdollisuutena oppilaiden ja opettajien yhteistyö blogien julkaisemisessa. Kommunikaatio muistuttaa verkko-opetusta. Opettajat voivat käyttää koulun oppitunneista vapautuvan työajan erittäin järkevästi TET:n aikana tapahtuvaan yksilölliseen verkko-opetukseen seuratessaan, hyväksyessään, ohjatessaan ja kommentoidessaan oppilaiden tekstejä. Oppilaat tuntuvat kokemukseni mukaan reagoivan hyvin herkästi saamaansa palautteeseen. Helposti pystytään määrittelemään opettajien vapautuvien oppituntien perusteella, kuinka monta blogistia hänen vastuulleen määritellään. Kokeilusta saatu kokemus viittaa siihen, että oppilasta kohden kuluu noin yksi oppitunti viikossa.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Blogin onnistuminen
Kokeiluun ilmoittautui 21 oppilasta. Kirjoittamaan ryhtyi 19, jotka pääsivät myös kirjautumaan blogi-sivulle. Yksi oppilas on pitänyt päiväkirjaa omalla koneellaan ja teksti tullaan vielä siirtämään blogiksi.

Oppilaiden päivittäinen raportointi onnistui osittain. Lähes kaikki oppilaat kirjoittivat päivittäisen blogin vaikka ne saattoivat ilmestyä sykäyksittäin. Opettajien hyväksymistehtävä onnistui myös kohtuullisesti. Hyväksyttäväksi lähetettyjen blogitekstin päivittäinen lukeminen oli välillä työlästä. Aikaa kului erityisesti silloin, kun oppilaat kirjoittivat useamman päivän annoksen kerrallaan tai opettaja joutui palauttamaan tekstejä muokattavaksi ja palautetut tekstit kiertyivät uudelleen hyväksyttäväksi.

Tässä kokeilussa testattiin blogityövälinettä. Tekstien sisältöön ei paljon puututtu. Kuitenkin joka päivä tarjottiin oppilaille uutta näkökulmaa työelämän tarkastelemiseen. Vain muutama oppilas tarttui annettuihin vinkkeihin. Näyttää siltä, että blogia kirjoittaneet oppilaat ovat pohtineet enemmän TETin olemusta ja antia kuin muut.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Ari Silvennoinen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, Pyynikin koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

ari.silvennoinen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040 738 5640

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2010, työelämäohjaus, työelämään tutustuminen, blogi työvälineenä, oppimispäiväkirja, Pirkanmaan ELY, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Oppilaanohjaus oppilaan tukena- Simon yläkoulun oppilaanohjaussuunnitelma

Käytännön lyhyt kuvaus

Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Kaija Virrankari

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Simon koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kaija.virrankari@simo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

05054118413

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, Lapin ELY, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, perusasteella opiskelevat, siirtymävaiheessa olevat, 2013

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Näkökulmia Wilma-järjestelmän viestintään

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2.5.2013

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Useilla suomalaisilla peruskouluilla on käytössään koulun viestintää tukemassa internetin kautta toimiva Wilma- järjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa koulujen omaa sisäistä viestintää sekä välittää oppilaille ja huoltajille tietoa lastensa opetuksesta, opiskelun etenemisestä ja opetusjärjestelyistä. Selvitin, ovatko erään eteläsavolaisen yläkoulun opettajat tyytyväisiä Wilman käyttöön sekä mitä parannusehdotuksia heillä siihen olisi. Kaikki huoltajat eivät ainakaan ole tyytyväisiä Wilman käyttöön tiedotuskanavana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tomi Laamanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, sosiaali- ja terveyshallinto, nuorisohallinto, yksityinen, alueellinen, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Luokanvalvojuudesta luokanohjaajuuteen Kaukajärven koulussa Tampereella

2. Projektitiedot

Alkamisaika

1.10.2008

Päättymisaika

31.12.2010

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Kaukajärven koulussa siirryttiin luokanvalvojuudesta luokanohjaajuuteen. Projektin aikana kehitettiin menetelmiä opettajien ohjaajuuden vahvistamiseksi. Tarkoituksena oli vastata oppilaiden aikuistarpeeseen, lisätä opettajien ohjaajuutta sekä kehittää käytännön menetelmiä rangaistuskeskeisyydestä kasvatuskeskeisiin menetelmiin. Näihin ongelmiin haettiin vastauksia jo toimivien mallinteiden vahvistamisesta ja niiden uudelleen jäsentämisestä. Uutena kehityskohteena tuli kasvatuksen tuki eli KaTu-opettajuus.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Herlevi-Turunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Kaukajärven koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.herlevi-turunen@koulut.tampere.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, luokanohjaajuus, peruskoulu, verkosto, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

NUOVE-esiselvitys kansallisista ohjauksen arviointityövälineistä

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.03.2009

Päättymisaika

28.02.2010

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Tutkimus on Työ- ja elinkeinoministeriön ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen allekirjoittaman sopimuksen mukainen esiselvitys, joka liittyy Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla kokonaisuuteen. Tutkimushankkeessa tuotetaan tiedotuksesta, neuvonnasta ja ohjauksesta vastaaville tahoille työvälineitä oman toiminnan itsearviointiin sekä eri työmuotojen ja prosessien vaikuttavuuden arviointiin. Arviointivälineiden rakentaminen on osa pysyvän poikkihallinnollisen kansallisen elinikäisen ohjauksen palautejärjestelmän kehittämistä. Tietp-, neuvonta ja ohjauspalvelujen arvioinnin lähtökohtana tulee olla tieto nykytilanteesta, mikä edellyttää jo olemassa olevan arviointitiedon kartoittamista ja hyödyntämistä. TNO-palveluja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti siten, että selvityksessä otetaan huomioon kaikki palvelujen tuottamiseen vaikuttavat mekanismit.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The aim of the project is to analyse the existing quality development frameworks in Finland and make a proposal for a national framework for the evaluation of lifelong guidance provision in Finland. The proposal for national metacriteria will be executed by the end of February 2009.

Projektin julkaisut

Suunnitelman mukaan esiselvitys julkaistaan 28.2.2010

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Vuorinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.vuorinen@jyu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, indikaattori, palvelujen laatu, ammatinharjoittaja, aikuiskoulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2009, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

TASSU - Tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2008

Päättymisaika

29.02.2012

Projektin kuvaus

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa yksi keskeisistä yhteiskuntapoliittisista tavoitteista, sillä Suomen työmarkkinat ovat edelleen sukupuolen mukaan eriytyneet. Muita tasa-arvon haasteita ovat mm. naisten ja miesten välinen palkkaepätasa-arvo, perhevapaiden epätasainen jakautuminen vain naisille ja naisten vähäinen määrä johtavissa asemissa.

TASSU -hankkeen yleisenä tavoitteena on vähentää vertikaalista ja horisontaalista segregaatiota. Tarkoituksena on vahvistaa miesvaltaisilla aloilla asiantuntijatehtävissä toimivien naisten sekä vastaavissa asemissa naisvaltaisilla aloilla toimivien miesten valmiuksia toimia sukupuolen mukaan eriytyneissä työtehtävissä ja -paikoissa sekä valmentaa heitä esimiestehtäviin. Hankkeeseen liittyy uraohjausta miesvaltaisilta aloilta valmistuville naisille. Hanke tähtää sukupuolten tasa-arvon edistämiseen sukupuolirakenteeltaan vinoutuneissa työpaikoissa ja tukee yhdenvertaisia uramahdollisuuksia, samapalkkaisuutta, uralla etenemistä, työn vaativuuden kasvua, osaamisen kehittymistä sekä työhyvinvoinnin kehittymistä.

TASSU -hanke on koulutusprojekti, joka jakautuu kolmeen osioon: ennen ammatinvalintaa tapahtuva ohjaus, uraohjaus sekä esimies- ja tasa-arvovalmennus työelämässä.

Ennen ammatinvalintaa tapahtuva ohjaus on suunnattu erityisesti perus- ja toisen asteen opoille, opettajille ja oppilaille. Sen tavoite on tukea sukupuolisensitiivistä oppilaanohjausta ja tehdä oppilaille ja heidän vanhemmilleen tunnetuksi ns. rohkeita uravalintoja. Toimenpiteinä ovat koulutukset, infotilaisuudet, workshop-työskentely, seminaarit ja vertaisryhmäoppiminen.

Uraohjauksen keskeiset toimenpiteet ovat koulutus- sekä ohjaustilaisuuksien järjestäminen miesvaltaisten alojen naisopiskelijoille, tavoitteena vahvistaa naisopiskelijoiden itseluottamusta hakeutua oman alan töihin. Naisopiskelijoiden työnhaun ja oman osaamisen markkinoinnin aktiivinen kehittäminen on kantavana teemana läpi toimenpiteiden. Lisäksi hankkeen aikana järjestetään alumnitoimintaa ja kehittää kontakteja työelämään.

Asiantuntijasta esimieheksi -osion keskeiset toimenpiteet ovat esimiesvalmennuksen ja tasa-arvokoulutuksen tarjoaminen ensisijaisesti miesvaltaisten alojen asiantuntijatehtävissä toimiville naisille, tarkoituksena helpottaa heidän urallaetenemistään. Koulutuksen ja konsultoinnin aiheina ovat erityisesti esimiestyön haasteet segregoituneissa työyhteisöissä. Myös muita esimiestyön osa-alueita käsitellään koulutuksen aikana (mm. esimieheksi kasvaminen, esimiehen rooli ja tehtävät, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä esiintymis- ja neuvottelutaidot). Tasa-arvokoulutuksen tavoitteena on lisätä työpaikkoilla tasa-arvotietoisuutta ja tukea tasa-arvosuunnitelmien toteutumista.

Koulutus- ja konsultointitoimenpiteiden lisäksi hanke edistää myös verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen levittämistä.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.lamk.fi/tassu/index.html

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjut Villanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu,

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjut.villanen@lamk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, nuoret, aikuiset, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, naiset, miehet, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tukena

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2010

Päättymisaika

30.06.2013

Projektin kuvaus

Pirilän Porras -hanke on Oulun seudun eteläisten kuntien hanke, jolla haetaan ratkaisuja 15 - 24-vuotiaiden nuorten työllistymiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulutuksesta ja työstä. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, TE-hallinnon ja kuntien toimijoiden kanssa.

Osana Pirilän Porras -hanketta toteutettiin edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden kanssa ammattistartilta ja kymppiluokalta eniten ammatinvalinnan ohjausta tarvitseville opiskelijoille tiivis ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava kokonaisuus. Kokonaisuus sisältää kyky- ja persoonallisuuteen liittyviä arviointeja, yksilöllisiä ohjauskeskusteluja ja ryhmätoimintaa edellä. Tavoitteena oli kehittää ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava ryhmän toiminta oppilaitoksen, TE-toimiston ja kunnan eri toimijoiden toteuttamana ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tueksi.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Nuorten työllistymisen palveluketju, Pirilän Porras -hanke
Pirilän Porras -hankkeen arviointiraportti

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jenni Kiiskilä

Yhteyshenkilön organisaatio

OSAO

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jenni.kiiskila@osao.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Pohjois-Pohjanmaan ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ryhmäohjaus osana perusopetuksen oppilaanohjausta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Riitta Stöckell

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kerron kehittämistyöstäni, jonka tavoitteena oli selvittää ryhmäohjauksen käyttömahdollisuuksia osana yläkoulun perusopetuksen oppilaanohjausta. Tässä artikkelissa ryhmäohjaus tarkoittaa 4 -6 jäsenen ryhmää. Kehittämistyössäni selvitin ryhmäohjauksen taustateoriaa, ohjattavan ja ohjaajan roolia sekä ohjauksessa huomioitavia seikkoja. Ryhmäohjauksesta saatuja kokemuksia koostin kirjallisuudesta ja keskusteluista kolmen opinto-ohjaajan kanssa. Näiden perusteella selvisi, että ryhmäohjaukselle on tarvetta ja tätä toimintaa tulisi kehittää.

Opetussuunnitelman perusteessa (2004, 257 – 258) sanotaan, että oppilaanohjausta tulee järjestää henkilökohtaisena ohjauksena, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvana pienryhmäohjauksena ja luokkamuotoisena ohjauksena. Ryhmäohjauksen tavoitteena on, että oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. (POOSP 2004, 257 – 258.)

Ryhmäohjausta voidaan käyttää pienryhmien kanssa, mutta isommissakin ryhmissä voi soveltaa ryhmäohjauksellisia menetelmiä. Ryhmäohjaus voi rikastuttaa perusopetuksen oppilaanohjausta monella tapaa. (Penttinen 2013).

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Yrittäjyyskasvatus näkyväksi

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Kati Ainassaari

Julkaisun kuvaus

Jokainen opettaja, kasvattaja ja opinto-ohjaaja toteuttavat työssään omalla tavallaan yrittäjyyskasvatusta niin toiminnallisten menetelmien, teoriatietojen jakamisen ja taitojen opettamisen kuin sisäisen yrittäjyyden tukemisenkin kautta. Emme aina tiedosta sitä, kun se on niin luontevana osana työmme arkea. Opinto-ohjauksessakin se omalta osaltaan on tukemassa ja edistämässä mm. nuorten metataitoja, urahallintataitoja, työelämävalmiuksia ja elämän- ja arjenhallinnan taitoja. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset, erilaiset strategiat ja linjaukset sekä opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmat osaltaan haastavat ja ohjaavat niin koulujen toimintakulttuureita kuin yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja päämääriäkin. Tässä artikkelissa syvennytään näihin teemoihin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutukseen tekemääni kehittämistyöhön (yrittäjyys-kasvatussuunnitelma yläkoululle & vuosikello) ja sen tekemisprosessiin sekä lopputuloksiin. Kehittämistyöni kautta nousi esiin mm. oman ja muiden tekemän työn tiedostamisen/tietämisen tärkeys, se miten paljon se helpottaa oppiainerajoja ylittävän yhteistyön tekemistä, päällekkäisyyksien välttämistä ja niin oppilaiden kuin opettajienkin arkea. Kun tämänhetkinen tilanne on tiedossa, on työn ja toimintojen kehittäminen sekä tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen helpompaa ja kynnys muutoksille on matalampi. Vuosikello toi konkreettisesti näkyväksi ja kaikkien tietoon keskeisimmät yläkoulun tapahtumat ja toiminnot kalenterikuukausittain koko lukuvuoden ajalta. Yrittäjyyskasvatuksen pohtiminen osana oppiaineiden arkea teki siitä näkyvää ja tiedostettua niin opettajien kuin oppilaidenkin arjessa. Artikkelin kautta sukellatkin yrittäjyyskasvatuksen syövereihin saaden makupaloja myös yläkoulun arjesta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaamispääoma, Yrittäjyyskasvatus, opinto-ohjaus, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen nykytilan kartoitus yhtenäisperuskoulussa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Anna-Kaisa Loukusa

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

"On se minusta ihan kunnossa" Pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilan kartoitus

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Perusopetuksen oppilaanohjaukselle tavoitteita ja haasteita asettavat niin valtakunnallinen perusopetussuunnitelma kuin hyvin heterogeeninen oppilasaines. Työssä kartoitettiin pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilaa kyselytutkimuksen avulla. Tuloksia hyödynnetään koulukohtaista ohjaussuunnitelmaa laadittaessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna-Kaisa Loukusa

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ohjaussuunnitelma, opetussuunnitelma, oppilaanohjaus, peruskoulu, oppilashyvinvointityö, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Valinta-automaatti elinikäisen ohjauksen jatkumossa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Pekka Korhonen

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Valinta-automaatti elinikäisen ohjauksen jatkumossa

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Valinta-automaatti on verkossa toimiva sovellus, joka on suunnattu 9. luokkalaisille. Se auttaa oppilasta löytämään itselleen sopivan koulutusalan Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston koulutustarjonnasta. Valinta-automaatin suunnittelu, rakentaminen ja toteutus on Lybeckerin Käsi- ja taideteollisuusopiston opinto-ohjauksen kehittämishanke.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pekka Korhonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pekka.korhonen@lybecker.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2012, opinnäyte, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Loistavaa materiaalia. Tätä kannattaa hyödyntää.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Tutkija vai tutkittava? – Esimerkki oman työn kehittämisestä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Johanna Hakkarainen

Julkaisun kuvaus

Artikkeli opinto-ohjaaja opintojen kehittämishakkeesta, jossa pureuduin oman työyhteisöni ET-Porin toimintaan ja oman ammatillisen osaamiseni kehittämäiseen. Artikkelissani kuvaan prosessia, jossa kehittämistyöstä muotoutui moniammatillisena yhteistyönä toteutettu projekti, ja minusta kehittämishakkeen tekijänä tutkijasta tutkimuskohde. Kehittämistyön prosessikuvauksen kautta pyrin kannustamaan omaa työtä kehittäviä rohkeasti hakeutumaan tutkijana toimimisen sijaan tutkimuskohteiksi ja yksin puurtamisen sijaan antautuvan moniammatillisen yhteistyön kautta monipuolisempiin oppimiskokemuksiin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Johanna Hakkarainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

johka@wippies.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, verkosto, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Kodin ja koulun yhteistyön kehittämissuunnitelma Ahtialan koulussa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Marjo Eklund

Julkaisun kuvaus

Kehityssuunnitelman tavoitteena on tehostaa ja löytää uusia toimintamuotoja kodin ja koulun yhteistyöhön Ahtialan yhtenäiskoulussa. Lähtökohtana ovat tyytyväisyyskyselyt ja uusi Lahden kaupungin uusi perusopetuksen ohjaussuunnitelma. Kehityssuunnitelma jakautuu kahteen osa-alueeseen; viestinnän ja tilaisuuksien, palaverien ja muiden face-to-face -tilanteiden kehittämiseen. Tavoite on luoda selkeä toimintamalli, joka koskee koko henkilökuntaa ja toisaalta on tarjolla kaikille asiakkaille.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjo Eklund

Yhteyshenkilön organisaatio

Ahtialan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjo.eklund@edu.lahti.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2011, kehittämissuunnitelma, kodin ja koulun yhteistyö, perusaste, peruskoulutus, yhteistyö, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Tuella osaajaksi

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2010

Päättymisaika

01.11.2011

Projektin kuvaus

Hankeen tavoitteena on edistää nuoren kiinnittymistä ammatilliseen koulutukseen ja auttaa nuoria löytämään oma opintoalansa ja siten ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Hankkeen avulla selkeytetään nivelvaiheyhteistyötä. Hankkeesa kehitetään ATT8-toimintaa sekä kehitetään ja laajennetaan Tehto-TET-toimintaa.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Rajala

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuskeskus Sedu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Pirjo.rajala@sedu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatillinen oppilaitos, ammatinvalinnanohjaus, ohjaus, uravalinta, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, koulutustieto, opetushallinto, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Kahden koulutuskulttuurin kohtauspisteessä. Näkökulmia kahta tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ohjauksesta.

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Pirjo Nissinen

Julkaisun kuvaus

Artikkeli perustuu kahta tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ohjaussuunnitelman laatimisen taustaksi
koottuun tietoon. Näkökulma artikkelissa on ensisijaisesti ammatillisen kahta tutkintoa suorittavan opiskelijan ohjauksessa. Keskeisinä teemoina ovat kaksi erilaista koulutuskulttuuria ja näiden välinen yhteistyö opiskelijan ohjauksessa.
Artikkelin sisältö:
Kahden tutkinnon suorittaminen nuoren koulutusvalintana
Kahden tutkinnon opiskelun haasteista
Kahta tutkintoa suorittavan opiskelijan ohjaus
Ohjaussuunnitelma ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS opinto-ohjauksen apuna
Opintojen eteneminen

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Nissinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pirjo.nissinen@phnet.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, ammatti, ammattiala, ammattikorkeakoulu, elinikäinen oppiminen, elämänsuunnittelu, koulutus- ja työelämätietous, lukio, lukiokoulutus, menetelmät ja työmuodot, nivelvaiheiden ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, toisella asteella opiskelevat, urasuunnittelu, yliopisto, ylioppilastutkinto, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

Ohjaus Suomessa 2010

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

10.02.2010

klo

Päättymisaika

11.02.2010

klo

Tapahtumapaikka

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki

Tapahtuman järjestäjä(t)

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ja NUOVE-projekti

Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)

Ohjaus Suomessa 2010 -seminaari tarjoaa näkökulmia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen ja toiminnan kehittämiseen niin valtakunnallisella kuin aluetasolla. Sen tavoitteena on lisätä yhteistyötä kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toimijoiden sekä keskeisimpien sidosryhmien välillä, välittää tietoa ja kokemuksia sekä tuottaa aineistoa valtakunnallisen kehittämisohjelman arvioinnin tueksi.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=246%3Aennakkokutsu-ohjaus-suomessa-2010-seminaariin&catid=1%3Aaikuisohjauksen-koordinaatioprojekti-ajankohtaista&Itemid=403&lang=fi

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Erno Hyvönen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

erno.hyvonen@jamk.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, palvelujen laatu, ammatinharjoittaja, siirtymävaiheessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, esiopetuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strategisen linjauksen tiedot

1. Strategisen linjauksen nimi

Euroopan neuvoston päätöslauselma 2008: "Elinikäisen ohjauksen parempi sisällyttäminen elinikäisen oppimisen strategioihin"

2. Muut tiedot

Alkamisaika

31.10.2008

Päättymisaika

Mahdollinen säädösnumero

15030/08

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

PÄÄTÖSLAUSELMA VAHVISTAA
ohjauksen jatkuvasti prosessiksi, joka auttaa kansalaisia iästä riippumatta ja koko elämän ajan
määrittämään voimavaransa, taitonsa ja mielenkiintonsa kohteet, tekemään koulutusta ja työtä
koskevia päätöksiä ja hallitsemaan henkilökohtaista elämänuraa koulutuksessa, työssä ja muissa
yhteyksissä, joissa on mahdollista hankkia ja/tai käyttää näitä voimavaroja ja taitoja. Ohjaus käsittää
yksilöllisiä tai ryhmässä toteutettavia toimia, jotka koskevat tiedottamista, neuvontaa, taitojen
arviointia, tukea sekä päätöksenteossa ja uranhallinnassa tarvittavien valmiuksien opettamista.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

CONFIRM:
the definition of guidance as referring to a continuous process that enables citizens at any age and at
any point in their lives to identify their capacities, competences and interests, to make educational,
training and occupational decisions and to manage their individual life paths in learning, work and
other settings in which those capacities and competences are learned and/or used. Guidance covers
a range of individual and collective activities relating to information-giving, counselling,
competence assessment, support, and the teaching of decision-making and career management
skills.

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/08/st15/st15030.en08.pdf
http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/08/st15/st15030.fi08.pdf

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Euroopan Unionin neuvosto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, palvelujen laatu, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen rahoitus, tieto- ja viestintätekniikka, kansainvälinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

Jatko-opintopäivä

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

klo

12.00

Päättymisaika

klo

15.00

Tapahtumapaikka

2. asteen oppilaitos

Tapahtuman järjestäjä(t)

Perusasteen ja 2. asteen opinto-ohjaajat

Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)

Jatko-opintopäivä järjestetään 2. asteen oppilaitoksessa ja siellä on mahdollisuus tutustua päättöluokan jälkeisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä saada tietoja kevään yhteishaun aikataulusta ja toteutuksesta.

Oppilaille tietoiskuja on iltapäivällä, jolloin tutustutaan eri koulutusaloihin sekä koulutustarjontaan. Saman päivän iltana järjestetään huoltajille vanhempainilta samasta teemasta.

Keskitetyt, 2-3 yläkoulun yhteiset oppilaitos- ja koulutusesittelyt antavat kootusti ajankohtaista tietoa 2. asteen vaihtoehdoista niin nuorelle, hänen huoltajalleen kuin peruskoulun opettajillekin.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.toponetti.fi/opo/jatko-opintopaivat/

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mikko Siippainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Tampereen kaupunki, perusopetuksen hallinto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mikko.siippainen@koulut.tampere.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, peruskoulu, lukio, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, yleinen tuki, koulutustieto, opetushallinto, alueellinen, 2008, 2009, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Yrittäjyyttä yläkouluun STEP-Y -hankkeen avulla

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Päivi Tahvanainen

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kuvataan STEP-Y- askelin tulevaisuuden työelämää -hankkeen aloittamista Pyhäselän yläkoululla. Hankkeen tavoitteena on lisätä yläkoululaisten työelämä- ja yrittäjyystietoutta kehittämällä ja syventämällä opetushenkilökunnan työelämäosaamista ja avaamalla erityisesti sisäisen yrittäjyyden käsitettä. Hankkeessa otetaan käyttöön YES-verkoston ja Nuori yrittäjyys-ohjelman materiaaleja sekä luodaan omia hyviä käytänteitä työelämän ja yrittäjyyden tuomiseksi kiinteämmäksi osaksi koulun toimintaa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi Tahvanainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Pyhäselän koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

paivi.k.tahvanainen@jns.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, ohjauksen kehittäminen, peruskoulu, työelämätieto, työelämään tutustuminen, Yrittäjyyskasvatus, palvelujen tuottajat, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, alueellinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Goal Mapping -menetelmä uraohjauksen työkaluna

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Suomenkielinen karttapohja ja ohjeistus
http://static1.squarespace.com/static/535e34dfe4b0b4cb5133b4e9/t/547dcc6de4b005bddc8a860d/1417530477571/Brian+Mayne+GM+worksheets+FIN.pdf
Brian Mayne esittelee kehittämänsä Goal Mapping -motivointimenetelmän
http://www.liftinternational.com/goal-mapping/index.html

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, Ohjaamo, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, kansainvälinen, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Tet-jakson ohjaaminen ja raportoiminen sosiaalisessa mediassa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Yläkoulun työelämään tutustumisen raportointiin on avautunut uudet mahdollisuudet tekniikan kehittymisen ja sosiaalisen median luomien mahdollisuuksien myötä. Tässä kehittämistyössä testattiin ensinnäkin älypuhelimen keskusteluryhmä-sovelluksen hyödyntämistä työelämään tutustumisjakson (tet) ohjauksessa. Toiseksi kokeiltiin luokan yhteistä blogipohjaa yhtenä tet-jakson raportointialustana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Uutta toimintamallia kokeiltiin pienessä yksityiskoulussa 8-9-luokan oppilaille tet-jakson aikana. Raportti on osa opinto-ohjaajakoulutusta. Se antaa matalan kynnyksen esimerkin yläkoulun opinto-ohjaajille, kuinka sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää ohjauksessa.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Leena Hiltunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

leena.hiltunen@joensuu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, hyvä perusopetus, internet, internet-ohjaus, itsearviointi, kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppimispäiväkirja, ryhmäohjaus, työelämätieto, työelämään tutustuminen, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, 2015, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Havaintoja Luxemburgin koulutusjärjestelmästä ja ohjauksesta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Linda Björkgård, Terhi Petäjä

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Linda Björkgård

Yhteyshenkilön organisaatio

Kokkolan kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

linda.bjorkgard@kokkola.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, opetushallitus, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, kansainvälinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Eettiset dilemmat ja eettinen kuormittuneisuus opinto-ohjaajan työssä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Henna Matkoski ja Sanna Peltonen

Painovuosi

2016

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Henna Matkoski / Sanna Peltonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

hensu7@hotmail.com / sakapelt@outlook.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, koulutustieto, alueellinen, 2016, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Ohjaussuunnitelman laadinta kunnalle ja koululle

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

26.1.2017

Päättymisaika

5.6.2018

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ohjaus, ohjaussuunnitelma, perusaste, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, palvelujen koordinointi, alueellinen, Keski-Suomen ELY, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Odotushuone

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

syyskuu 2017

Päättymisaika

helmikuu 2017

Lupaavan käytännön kuvaus

Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.

Lupaavan käytännön arviointi

11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.

Lupaavan käytännön tulokset

Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Magdalena Biela

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

magdalena.biela@hotmail.fr

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ohjauksen merkitys JOPO-toiminnassa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Minna Peurala

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kuvataan, miten ohjaus näkyy ja mitä se merkitsee JOPO-toiminnassa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2017, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

” Mitä sinä teet, mitä minä teen?” Peruskoulun ohjaussuunnitelman laatimisprosessi

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Sanna Aho

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sanna Aho

Yhteyshenkilön organisaatio

Kannonkosken koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.aho@kannonkoski.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2017, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Veturiopetus

Käytännön lyhyt kuvaus

Artikkelissa käsittelen Kauhajoen avosairaalakoulu, Veturiopetuksen, taustaa lainsäädännöstä sekä Veturiopetuksen tavoitteita sekä ohjaustarpeita.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Kauhajoen Veturiopetus (avopuolen sairaalakoulu) on perusopetuslakiin perustuvaa toimintaa, jonka mukaisesti avo- tai osastohoidossa (erityissairaanhoito sekä sijaishuolto) olevalle oppilaalle on aina järjestettävä opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. (Perusopetuslaki 4 a §)

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Veturiopetuksen tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti perusopetuslain mukaisesti avohoidon ja/tai sijaishuollon aikana sekä tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhdessä hoidon asettamien tavoitteiden kanssa. Jakson aikana tavoitteena voivat olla esimerkiksi koulumuotoarviot, koulunkäynnin tilanteen selkiyttäminen ja tukeminen, oppilaan syrjäytymisen estäminen tai peruskoulun suorittaminen loppuun. Tavoitteena voi myös olla tutkimusjakson aikana tehtävät tutkimukset, jolloin oppilas on sairaalakoulussa, jolloin turvataan hänen oppimistaan jakson aikana.
Veturiopetuksen aikana opetus toteutetaan yhteistyössä oman lähikoulun kanssa. Tavoitteena on pedagogisen kuntoutuksen myötä palauttaa oppilas takaisin omaan ryhmäänsä tai löytää oppilaalle ryhmä, jossa hän voi edetä omien kykyjensä mukaisesti. Pyrkimyksenä on noudattaa mahdollisuuksien mukaan oppilaan oman luokka-asteen mukaista viikkotuntimäärää tai jaksojärjestelmää, jolloin paluu omaan lähikouluun on helpompaa. Oppilaan lopullinen viikkotuntimäärä määräytyy kuitenkin oppilaan koulukuntoisuuden mukaan.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Viljanen Niina

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Kauhajoen kaupunki, Kauhajoen yhteiskoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

niina.viljanen@kauhajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen

Painovuosi

2017

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J. (2017). Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research. Studies, 32. Dissertation. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Finnish Institute for Educational Research

Tutkimuksen kuvaus

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ja sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa. Työn pyrkimyksenä on lisätä tietämystä ja keskustelua tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ohjauspalveluissa. On tärkeää, ettei aihetta tarkastella ainoastaan tutkijoiden näkökulmasta, vaan siinä voidaan nähdä myös mahdollisuudet merkittäviin muutoksiin ohjaajan työssä. Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli (1) tutkia ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ohjauspalveluissa; (2) tarkastella ohjaajien käsityksiä tarvittavasta osaamisesta sosiaalisen median käyttöön ohjauspalveluissa; ja (3) havaita kriittiset tekijät sosiaalisen median osaamisen kehittämisessä ammattikunnan sisällä.

Englanninkielinen abstrakti

This research examines career practitioners’ conceptions of social media and competency for social media in career services, contributing to current understanding and discussion of the use of ICT in a career services context. It is important to see this body of knowledge not only from the perspective of researcher but also as a potentially transforming approach to the work of career practitioners. New technologies and social media offer significant opportunities for career services, but they also create demand for new competency among career practitioners. The research aims (1) to investigate career practitioners’ conceptions of social media in career services; (2) to examine career practitioners’ conceptions of competency for social media in career services; and (3) to identify the critical aspects in developing social media competency within the profession. In the three empirical studies that comprise the thesis, data were gathered in two sets of focus group interviews—the first with Finnish career practitioners who had little or no experience of using social media in their professional work, and so were considered novices in the professional use of social media, and the second with Finnish and Danish career practitioners with experience of using social media in the course of their work.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Finnish Institute for Educational research

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2017, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anna-Maija Virtanen

Painovuosi

2018

Tutkimuksen koko nimi

Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Kehittämistyö kertoo, miten digitutortoiminta käynnistettiin ja jalkautettiin Ylivieskan kouluihin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna-Maija Virtanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jokirannan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anna-maija.virtanen@edu.ylivieska.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, hyvä perusopetus, koulut, koulutus, mentorointi, ohjaus, opetus, opetussuunnitelma, peruskoulu, tieto- ja viestintäteknologia, tietotekniikka, verkosto, palvelujen käyttäjät, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, tieto- ja viestintätekniikka, opetushallinto, alueellinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.