Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Janne Pietarinen
Painovuosi
1999
Tutkimuksen koko nimi
Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana. Väitöskirja. Joensuun yliopisto
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Joensuun yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää peruskoulun yläasteelle siirtymistä ja siellä opiskelua oppilaiden kokemana. Tutkimukseni teoreettinen näkökulma on rajattu ala- ja yläasteen nivelkohdassa elävän nuoren kehitysvaiheen, elämäntilanteen ja selviytymisen tarkasteluun sekä koulun tarkasteluun nuoren oppimisympäristönä. Pitkittäistutkimukseni aineistontuottamismenetelmäksi valitsin ainekirjoituksen. Erilaisista oppimisympäristöistä yläasteelle siirtyneet oppilaat (N=132) kirjoittivat aineen kuudennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan keväällä. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään pääosin kvalitatiivisesti, mutta vahvistusta sisällöllisille tulkinnoille on haettu kvantifioimalla ja tilastollisesti analysoimalla laadullista aineistoa.
Tulosten mukaan huomattava osa tutkimukseen osallistuneista oppilaista kokee yläasteelle siirtymisen positiivisena ja elämänvaiheeseensa kuuluvana luonnollisena siirtymänä. Institutionaalisen siirtymän yhteydessä oppilaan odotukset olivat yksilöllisiä ja ne olivat rakentuneet oppilaalle ala-asteen aikana muodostuneiden koulun käytänteisiin, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien kokemusten pohjalta. Oppilaat tiedostavat kaikilla luokka-asteilla koulun ensisijaisesti kognitiivisten tietojen ja taitojen oppimisen kontekstiksi. Sosiaalisten taitojen oppimista ja hyödyntämistä oppilaat eivät kuitenkaan samassa määrin tiedostaneet yksilölliseksi vahvuusalueekseen. Ala- ja yläasteen nivelvaiheessa oppilaat eivät kyenneet myöskään samaisessa määrin kuin peruskoulun päätösvaiheessa ilmaisemaan omia pyrkimyksiään sen suhteen, millaisia toimintatapoja koulun sosiaalisen verkoston säilyttäminen ja laajentaminen heiltä konkreettisesti edellyttäisi.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Janne Pietarinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 1999, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Nuorten tulevaisuusorientaatiot
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Nuorten tulevaisuusorientaatiot
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Helena Kasurinen
Painovuosi
1999
Tutkimuksen koko nimi
Personal Future Orientation: Plans, Attitudes and Control Beliefs of Adolecents Living in Joensuus, Finland and Petrozavodsk, Russia in 1990s. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 53.
Painos
Painopaikka
Joensuu
Kustantaja
Joensuun yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Kasurinen tutki nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ja asenteita sekä käsityksiä siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Aineisto kerättiin Suomessa ja Venäjällä, mikä mahdollisti kahta hyvin erilaista kulttuuria edustavien nuorten vertailun. Tekijät, joiden ajateltiin vaikuttavan nuorten suunnitelmiin ja asenteisiin, valittiin aikaisempien tutkimusten perusteella. Tällaisia vaikuttavia tekijöitä olivat koulumenestys, sosiaalinen tausta, subjektiivinen hyvinvointi, ja elämässä tärkeänä pidetyt asiat. Lisäksi tutkittiin, kuinka nuoret suhtautuivat koulunkäyntiin. Kiinnostukset ja koulutussuunnitelmat sekä syyt näihin suunnitelmiin olivat myös tutkimuksen kohteena. Tutkimukseen osallistuneet nuoret asuivat Joensuussa, Pohjois-Karjalassa Suomessa ja Petroskoissa, Venäjän Karjalassa. Suomalaiset (n = 276) ja venäläiset (n = 341) nuoret olivat 14-16 vuoden ikäisiä. Nämä nuoret olivat siirtymävaiheessa koulutusurallaan, sillä suomalaiset olivat peruskoulun ja venäläiset nuoret olivat myös oppivelvollisuuskoulun viimeisellä luokalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ja venäläisten nuorten koulutussuunnitelmia osana tulevaisuuteen suuntautumista. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulumenestys ennusti parhaiten näiden nuorten koulutusreitin valintaa. Sosiaalinen tausta (vanhempien koulutus ja ammatti)näytti myös vaikuttavan siihen, suunnittelivatko nuoret ammattikoulu- vai yliopisto-opintoja. Mielenkiintoista oli, että tässä aineistossa vain venäläisten nuorten keskuudessa sukupuoli ennusti koulutussuunnitelmia. Venäläiset tytöt suunnittelivat poikia useammin yliopisto-opintoja. Nuorten erilaista tulevaisuusorientaatiot jatkaanutuivat kuteen eri ryhmään. Näiden ryhmien välillä oli eroja siinä tavassa, jolla kunkin ryhmän nuoret suhtautuivat tulevaisuuteen. Tulevaisuusorientaatioon vaikuttivat yleinen subjektiivinen hyvinvointi ja tärkeinä pidetyt asiat. Koulumenestys oli yhteydessä molempien maiden tyttöjen tapaan suunnitella tulevaisuutta ja siihen, miten he ajattelivat tulevaisuudestaan. Koulumenestyksellä ei ollut samanlaista vaikutusta poikien tulevaisuusorientaatioon.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Helena Kasurinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Työ- ja elinkeinoministeriö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
helena.kasurinen@tem.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 1999, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, kansainvälinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.