eVOKES Database

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Itsetuntemusta vahvistavien harjoitusten käyttö erityisnuorten ohjauksessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Riitta Talka, Taru Tuulijärvi

Julkaisun kuvaus

Kehittämistyön tavoitteena on koota uranohjausmateriaalia, joka tukee erityisopetuksen kenttää ja käytännön opetusta sekä ohjaustyötä. Kehitettävän tehtävän tavoitteena on luoda selkeä käsitys ja konkreettinen kokonaisuus, urapolkukartta, opiskelijalle ja ohjaajalle seikoista, jotka vaikuttavat opiskelijan koulutusalavalintaan tällä hetkellä. Tehtävän tavoitteena on, että opiskelijalle syntyisi kokonaisvaltainen käsitys omista taidoistaan, vahvuuksistaan, rajoitteistaan ja unelmistaan. Tehtävät vahvistavat opiskelijan itsetuntemusta, valmiuksia tehdä ammatillisia koulutusvalintoja ja nuoren tulevaisuusorientaatiotaitoja. Urapolkukartta sisältää toiminnallisia opetusmenetelmiä aihealueittain, joita ovat: itsetuntemus (vahvuudet, taidot, rajoitteet, unelmat), koulutuksen ja ammattien tuntemus (työnominaisuudet), oppilaitostietoisuuden lisääminen ja tukea valmiutta valintojen tekemiseen ja varasuunnitelman luomiseen. Harjoitteiden kulusta ja ohjeistuksesta valmistettiin opetusta helpottava PP- esitys. Ohjaajan tehtäväksi jää valita selkokielellä ohjeistetuista harjoitteista tarvitsemansa tai hän voi käyttää niitä kaikkia. Tehtävien tavoitteena on ”kuljettaa” uranohjausopetusta loogisesti eteenpäin siten, että lopuksi opiskelija kokoaa itselleen konkreettisen Urapolkukartan. Urapolkukarttaa voidaan käyttää henkilökohtaisen ohjauksen tukena, esimerkiksi yhteishakua tehdessä. Urapolkukartta on selkokielinen jatkosuunnitelma kartta, jonka avulla nuoren on helppo hahmottaa tulevaisuuttaan ja tehdä valintoja.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Seija Koskela

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

seija.koskela@jamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Koirakaveri ohjauksen tukena

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tuija Huusko

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tuija Huusko

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

huuskonkaira151@gmail.com

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

18.4.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Bovallius - ammattiopisto on valtakunnallisesti toimiva erityisoppilaitos. Toimipaikkoja on Turussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Opiskelijoita on noin 530. Bovalliuksessa on pyritty yhtenäisiin käytäntöihin eri toimipaikoissa niin opetuksessa kuin muissakin toiminnoissa. Myös opinto-ohjausta on pyritty kehittämään yhtenäiseen suuntaan. Kehittämistyössä tarkastellaan opinto-ohjauksen tarvetta Bovallius - ammattiopistossa eri koulutusaloilla ja eri vuosiluokilla. Tarkoitus on saada yhtenäinen malli opinto-ohjauksen toteuttamisesta koko Bovalliuksessa huomioiden eri ryhmien ja erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Kehittämistyössä tulee esille lähinnä valmentava 1 - ja 2 –koulutukset sekä yleisesti ammatillisen koulutusalan opinto-ohjauksellinen tarve.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa pitää sisällään eri koulutusmuotojen (valmentava 1-koulutus, valmentava 2-koulutus ja ammatillinen peruskoulutus) opinto-ohjauksen pääteemat. Ko. käytäntöä on suunniteltu Jyväskylän Bovallius-ammattiopistossa yhteistyössä opettajien kanssa (kyselyllä). Kehittämistyötä on tavoite päästä kokeilemaan ensi lukuvuonna.Mikäli kokeilu on onnistunut ko. tietoa pyritään levittämään koko Bovalliuksen organisaatioon.

Lupaavan käytännön arviointi

Käytäntöä tullaan arvioimaan koulutusalakohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti (toimivuus, tarkoitus, päämäärät ja tarkoituksenmukaisuus eri ryhmien kohdalla). Arviointikriteerinä on opinto-ohjauksen tarkoituksellisuus, saatavuus ja sen sisältö.Arviointitietoa kerätään opiskelijoilta, ryhmänvastuuopettajilta ja mahdollisesti huoltajilta.Arviointiteto tulee osoittamaan, miten valitut aihealueet palvelevat opiskelijaa.

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärven Offset Oy.
Herranen, J., 2011. Toisin toimiminen luokkamuotoisen ohjauksen haasteena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Kasurinen, H. 2011.Ohjauksen järjestäminen alue- ja kuntatasolla. Ohjauksen laatu ja arviointi. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Koskinen, T., 2011. Kunnalliset opetussuunnitelmat ja ohjauksen järjestäminen. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Väyrynen, M., 2011. Opinto-ohjaajan koulun tason tehtävät ja työn organisointi perusopetuksessa ja lukiossa. Teoksessa Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim.) 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Jauhiainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Bovallius-ammattiopisto Jyväskylä

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.jauhiainen@bovallius.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, ammatillinen erityisopetus, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, kehittäminen, menetelmien kehittäminen, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

”Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa -vaihtoehtoja suullisen keskustelumetodin tilalle

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Erja Misukka

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli on opinto-ohjauksen kehittämistyö. Käsittelen artikkelissa suullisen ohjauksen ohessa olevia tai sitä korvaavia menetelmiä. Ohjaustyötä sosiaalialalla tehneenä olen jäänyt miettimään muidenkin ohjauksellisten menetelmien käyttöä kuin vain puheeseen perustuva. Tätä kehittämistyötä varten oli tarkoitus koota materiaalia Opettaja-lehteen laitetun ilmoituksen kautta, mutta valitettavasti sitä kautta ei tullut yhtäkään vastausta. Aineisto perustuu nyt kolmen opinto-ohjaajan haastatteluihin ammatillisissa oppilaitoksissa ja yhden lukiossa olevan opinto-ohjaajan sähköiseen haastatteluun. Mukana on myös yhden vankilassa työskentelevän opinto-ohjaajan pohdintaa, lisäksi on käytetty empiirisenä materiaalina myös opinto-ohjaajakoulutuksessa olleiden henkilöiden ohjauskeskusteluharjoitteita.
Opinto-ohjaajakoulutuksessa on esitelty neljä ohjausteoriaa: systeemiteoreettinen, kognitiivis-konstruktivistinen, ratkaisukeskeinen ja psykodynaaminen. Käytän näitä ohjausteorioita artikkelissani teoreettisina luokituksina, joihin luokittelen saamiani vastauksia. Näin saan näkyville, millaisiin ohjausteoreettisiin näkökulmiin nämä puheen ohessa tai sitä korvaavat menetelmät lukeutuvat. Artikkelin loppuun olen koonnut omia ehdotuksiani muista kuin suullisesta metodista erilaisissa esimerkkiohjaustilanteissa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Erja Misukka

Yhteyshenkilön organisaatio

Suomen kirkon seurakuntaopiston säätiö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

erja.misukka@seurakuntaopisto.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, 2012, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Näkökulmia Wilma-järjestelmän viestintään

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2.5.2013

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Useilla suomalaisilla peruskouluilla on käytössään koulun viestintää tukemassa internetin kautta toimiva Wilma- järjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa koulujen omaa sisäistä viestintää sekä välittää oppilaille ja huoltajille tietoa lastensa opetuksesta, opiskelun etenemisestä ja opetusjärjestelyistä. Selvitin, ovatko erään eteläsavolaisen yläkoulun opettajat tyytyväisiä Wilman käyttöön sekä mitä parannusehdotuksia heillä siihen olisi. Kaikki huoltajat eivät ainakaan ole tyytyväisiä Wilman käyttöön tiedotuskanavana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tomi Laamanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, sosiaali- ja terveyshallinto, nuorisohallinto, yksityinen, alueellinen, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tukena

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2010

Päättymisaika

30.06.2013

Projektin kuvaus

Pirilän Porras -hanke on Oulun seudun eteläisten kuntien hanke, jolla haetaan ratkaisuja 15 - 24-vuotiaiden nuorten työllistymiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulutuksesta ja työstä. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, TE-hallinnon ja kuntien toimijoiden kanssa.

Osana Pirilän Porras -hanketta toteutettiin edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden kanssa ammattistartilta ja kymppiluokalta eniten ammatinvalinnan ohjausta tarvitseville opiskelijoille tiivis ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava kokonaisuus. Kokonaisuus sisältää kyky- ja persoonallisuuteen liittyviä arviointeja, yksilöllisiä ohjauskeskusteluja ja ryhmätoimintaa edellä. Tavoitteena oli kehittää ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava ryhmän toiminta oppilaitoksen, TE-toimiston ja kunnan eri toimijoiden toteuttamana ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tueksi.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Nuorten työllistymisen palveluketju, Pirilän Porras -hanke
Pirilän Porras -hankkeen arviointiraportti

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jenni Kiiskilä

Yhteyshenkilön organisaatio

OSAO

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jenni.kiiskila@osao.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Pohjois-Pohjanmaan ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Tutkija vai tutkittava? – Esimerkki oman työn kehittämisestä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Johanna Hakkarainen

Julkaisun kuvaus

Artikkeli opinto-ohjaaja opintojen kehittämishakkeesta, jossa pureuduin oman työyhteisöni ET-Porin toimintaan ja oman ammatillisen osaamiseni kehittämäiseen. Artikkelissani kuvaan prosessia, jossa kehittämistyöstä muotoutui moniammatillisena yhteistyönä toteutettu projekti, ja minusta kehittämishakkeen tekijänä tutkijasta tutkimuskohde. Kehittämistyön prosessikuvauksen kautta pyrin kannustamaan omaa työtä kehittäviä rohkeasti hakeutumaan tutkijana toimimisen sijaan tutkimuskohteiksi ja yksin puurtamisen sijaan antautuvan moniammatillisen yhteistyön kautta monipuolisempiin oppimiskokemuksiin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Johanna Hakkarainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

johka@wippies.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, verkosto, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anne Marie Turunen

Julkaisun kuvaus

Kehittämistehtävän tavoitteena oli pilotoida kokeilua, jonka avulla eriasteisesti toiminta-rajoitteiset henkilöt osallistuivat vapaaehtoistoiminnan koulutukseen oppimispiirimenetelmää hyödyntäen. Koulutuksen pilotointivaiheeseen osallistui kahdeksan henkilöä ja koko koulutusvaihe kesti yhteensä viisi (5) kuukautta sisältäen myös ensimmäiset ohjatut vapaaehtoistoiminnot. Koulutuksen sisältö rakentui soveltaen Keski - Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n järjestämää vapaaehtoistoiminnan koulutusta eli koulutusmoduulit olivat samansisältöisiä, mutta niiden läpikäymiseen käytettiin huomattavasti runsaammin aikaa. Lisäksi koulutuksessa panostettiin pienryhmä- ja yksiläohjaukseen sekä vertaistukeen niin koulutuksen aikana kuin varsinaisissa vapaaehtoistoiminnoissakin.

Kiinteänä osana pilotointiin liittyi kuukausittain toteutettavat Järjestöt esittäytyvät - tilaisuudet, joissa alueelliset järjestötoimijat esittelevät toimintaansa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille järjestötoiminnasta kiinnostuneille, vaikka ne olivat alunperin suunniteltu nimenomaan vapaaehtoistoiminnan oppimispiirikokeilun tueksi.

Kokeilun tuloksena kahdeksan henkilöä osallistui oppimispiirikokeiluun ja kävi riittävän tuen avulla koulutuskokonaisuuden läpi. Varsinaisen oppimispiirin jälkeen on toteutettu kolme vapaaehtoistoimintoa eli virikkeellisten tuokioiden järjestämistä ikäihmisten palvelutalossa mm. musiikin ja askartelun merkeissä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anne Marie Turunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Keski - Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anne.turunen@yhdistysverkosto.net

Asiasanat

muut julkaisut -haku, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, erityistä tukea tarvitsevat, hyvinvointi, kolmas sektori, koulutusmoduuli, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, moniammatillisuus, ryhmäohjaus, vammaiset, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, erityinen tuki, henkilökohtainen ohjaus, kansalaisjärjestöt, kehitysvammaiset, moniammatillinen verkostotyö, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, osallisuus, paikallinen, palvelujen esteettömyys, resurssi, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, yhdistykset, yhteisöllisyys, palvelujen tuottajat, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, toisella asteella opiskelevat, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, alueellinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Havaintoja Luxemburgin koulutusjärjestelmästä ja ohjauksesta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Linda Björkgård, Terhi Petäjä

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Linda Björkgård

Yhteyshenkilön organisaatio

Kokkolan kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

linda.bjorkgard@kokkola.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, opetushallitus, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, kansainvälinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Odotushuone

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

syyskuu 2017

Päättymisaika

helmikuu 2017

Lupaavan käytännön kuvaus

Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.

Lupaavan käytännön arviointi

11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.

Lupaavan käytännön tulokset

Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Magdalena Biela

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

magdalena.biela@hotmail.fr

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.