eVOKES Database

Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus
Kirjaudu sisään

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

ammattilaistietoa (konkreettisessa työssä syntyneitä näkemyksiä,kokemuksia ja arvioita, joita on dokumentoitu, voidaan kerätä esim. työntekijöiden kirjaamina, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Tiedosto: Hatanpään TUPO 2008 - 2011.ppt (707 Kt)
Tiedosto: Lomake 9lk 10-11 Hatanpää 17.12.10.doc (436 Kt)
Tiedosto: 8 lk opo-sivu.17.12.10.doc (34 Kt)
Tiedosto: pystyYhteishakukansio 16.11.2010.ppt (1 335 Kt)

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

”Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa -vaihtoehtoja suullisen keskustelumetodin tilalle

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

”Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa -vaihtoehtoja suullisen keskustelumetodin tilalle

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Erja Misukka

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli on opinto-ohjauksen kehittämistyö. Käsittelen artikkelissa suullisen ohjauksen ohessa olevia tai sitä korvaavia menetelmiä. Ohjaustyötä sosiaalialalla tehneenä olen jäänyt miettimään muidenkin ohjauksellisten menetelmien käyttöä kuin vain puheeseen perustuva. Tätä kehittämistyötä varten oli tarkoitus koota materiaalia Opettaja-lehteen laitetun ilmoituksen kautta, mutta valitettavasti sitä kautta ei tullut yhtäkään vastausta. Aineisto perustuu nyt kolmen opinto-ohjaajan haastatteluihin ammatillisissa oppilaitoksissa ja yhden lukiossa olevan opinto-ohjaajan sähköiseen haastatteluun. Mukana on myös yhden vankilassa työskentelevän opinto-ohjaajan pohdintaa, lisäksi on käytetty empiirisenä materiaalina myös opinto-ohjaajakoulutuksessa olleiden henkilöiden ohjauskeskusteluharjoitteita.
Opinto-ohjaajakoulutuksessa on esitelty neljä ohjausteoriaa: systeemiteoreettinen, kognitiivis-konstruktivistinen, ratkaisukeskeinen ja psykodynaaminen. Käytän näitä ohjausteorioita artikkelissani teoreettisina luokituksina, joihin luokittelen saamiani vastauksia. Näin saan näkyville, millaisiin ohjausteoreettisiin näkökulmiin nämä puheen ohessa tai sitä korvaavat menetelmät lukeutuvat. Artikkelin loppuun olen koonnut omia ehdotuksiani muista kuin suullisesta metodista erilaisissa esimerkkiohjaustilanteissa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

Tiedosto: Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa lopullinen versio.doc (57 Kt)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Erja Misukka

Yhteyshenkilön organisaatio

Suomen kirkon seurakuntaopiston säätiö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

erja.misukka@seurakuntaopisto.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, 2012, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anne Marie Turunen

Julkaisun kuvaus

Kehittämistehtävän tavoitteena oli pilotoida kokeilua, jonka avulla eriasteisesti toiminta-rajoitteiset henkilöt osallistuivat vapaaehtoistoiminnan koulutukseen oppimispiirimenetelmää hyödyntäen. Koulutuksen pilotointivaiheeseen osallistui kahdeksan henkilöä ja koko koulutusvaihe kesti yhteensä viisi (5) kuukautta sisältäen myös ensimmäiset ohjatut vapaaehtoistoiminnot. Koulutuksen sisältö rakentui soveltaen Keski - Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n järjestämää vapaaehtoistoiminnan koulutusta eli koulutusmoduulit olivat samansisältöisiä, mutta niiden läpikäymiseen käytettiin huomattavasti runsaammin aikaa. Lisäksi koulutuksessa panostettiin pienryhmä- ja yksiläohjaukseen sekä vertaistukeen niin koulutuksen aikana kuin varsinaisissa vapaaehtoistoiminnoissakin.

Kiinteänä osana pilotointiin liittyi kuukausittain toteutettavat Järjestöt esittäytyvät - tilaisuudet, joissa alueelliset järjestötoimijat esittelevät toimintaansa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille järjestötoiminnasta kiinnostuneille, vaikka ne olivat alunperin suunniteltu nimenomaan vapaaehtoistoiminnan oppimispiirikokeilun tueksi.

Kokeilun tuloksena kahdeksan henkilöä osallistui oppimispiirikokeiluun ja kävi riittävän tuen avulla koulutuskokonaisuuden läpi. Varsinaisen oppimispiirin jälkeen on toteutettu kolme vapaaehtoistoimintoa eli virikkeellisten tuokioiden järjestämistä ikäihmisten palvelutalossa mm. musiikin ja askartelun merkeissä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

Tiedosto: Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle.pdf (415 Kt)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anne Marie Turunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Keski - Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anne.turunen@yhdistysverkosto.net

Asiasanat

muut julkaisut -haku, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, erityistä tukea tarvitsevat, hyvinvointi, kolmas sektori, koulutusmoduuli, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, moniammatillisuus, ryhmäohjaus, vammaiset, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, erityinen tuki, henkilökohtainen ohjaus, kansalaisjärjestöt, kehitysvammaiset, moniammatillinen verkostotyö, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, osallisuus, paikallinen, palvelujen esteettömyys, resurssi, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, yhdistykset, yhteisöllisyys, palvelujen tuottajat, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, toisella asteella opiskelevat, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, alueellinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.