Itsetuntemusta vahvistavien harjoitusten käyttö erityisnuorten ohjauksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Itsetuntemusta vahvistavien harjoitusten käyttö erityisnuorten ohjauksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Riitta Talka, Taru Tuulijärvi
Julkaisun kuvaus
Kehittämistyön tavoitteena on koota uranohjausmateriaalia, joka tukee erityisopetuksen kenttää ja käytännön opetusta sekä ohjaustyötä. Kehitettävän tehtävän tavoitteena on luoda selkeä käsitys ja konkreettinen kokonaisuus, urapolkukartta, opiskelijalle ja ohjaajalle seikoista, jotka vaikuttavat opiskelijan koulutusalavalintaan tällä hetkellä. Tehtävän tavoitteena on, että opiskelijalle syntyisi kokonaisvaltainen käsitys omista taidoistaan, vahvuuksistaan, rajoitteistaan ja unelmistaan. Tehtävät vahvistavat opiskelijan itsetuntemusta, valmiuksia tehdä ammatillisia koulutusvalintoja ja nuoren tulevaisuusorientaatiotaitoja. Urapolkukartta sisältää toiminnallisia opetusmenetelmiä aihealueittain, joita ovat: itsetuntemus (vahvuudet, taidot, rajoitteet, unelmat), koulutuksen ja ammattien tuntemus (työnominaisuudet), oppilaitostietoisuuden lisääminen ja tukea valmiutta valintojen tekemiseen ja varasuunnitelman luomiseen. Harjoitteiden kulusta ja ohjeistuksesta valmistettiin opetusta helpottava PP- esitys. Ohjaajan tehtäväksi jää valita selkokielellä ohjeistetuista harjoitteista tarvitsemansa tai hän voi käyttää niitä kaikkia. Tehtävien tavoitteena on ”kuljettaa” uranohjausopetusta loogisesti eteenpäin siten, että lopuksi opiskelija kokoaa itselleen konkreettisen Urapolkukartan. Urapolkukarttaa voidaan käyttää henkilökohtaisen ohjauksen tukena, esimerkiksi yhteishakua tehdessä. Urapolkukartta on selkokielinen jatkosuunnitelma kartta, jonka avulla nuoren on helppo hahmottaa tulevaisuuttaan ja tehdä valintoja.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: ITSETUNTEMUSTA VAHVISTAVIEN HARJOITUSTEN KÄYTTÖ ERITYISNUORTEN OHJAUKSESSA.pdf (507 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Seija Koskela
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
seija.koskela@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koirakaveri ohjauksen tukena
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Koirakaveri ohjauksen tukena
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tuija Huusko
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tuija Huusko
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
huuskonkaira151@gmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Pattayan suomalaisen koulun opinto-ohjaussuunnitelma
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Pattayan suomalaisen koulun opinto-ohjaussuunnitelma
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tanja Välipakka-Toivonen
Julkaisun kuvaus
Artikkelin tavoitteena on kuvata JAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen kehittämistyötäni - opinto-ohjaussuunnitelman laadinnan prosessia Pattayan suomalaiselle koululle. Pattayan suomalaisen koulun ohjausmalli rakentuu oppilaan opintopolun vaiheiden mukaan esikoulusta yhdeksänteen luokkaan saakka: ohjaus opintojen alkuvaiheessa, ohjaus opintojen aikana, ohjaus opintojen päättö- ja nivelvaiheessa sekä jälkiohjaus. Tämän lisäksi siihen sisältyy myös toiminnan tavoitteet ja vastuualueet. Artikkelissa käsittelen opintopolun vaiheet yhdistäen ne ohjausosaamisen kolmeen eri osa-alueeseen Vehviläistä lainaten: polku-, ympäristö- ja tilaosaaminen. Pattayan suomalaisessa koulussa ei ole tähän saakka ollut kirjallista opinto-ohjaussuunnitelmaa. Opinto-ohjaussuunnitelma on kuitenkin koko yhteisön työkalu, joka sitouttaa sekä oppilaat että henkilökunnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Tanja_Artikkeli_3.docx (33 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ohjaussuunnitelma, 2015, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
18.4.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Bovallius - ammattiopisto on valtakunnallisesti toimiva erityisoppilaitos. Toimipaikkoja on Turussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Opiskelijoita on noin 530. Bovalliuksessa on pyritty yhtenäisiin käytäntöihin eri toimipaikoissa niin opetuksessa kuin muissakin toiminnoissa. Myös opinto-ohjausta on pyritty kehittämään yhtenäiseen suuntaan. Kehittämistyössä tarkastellaan opinto-ohjauksen tarvetta Bovallius - ammattiopistossa eri koulutusaloilla ja eri vuosiluokilla. Tarkoitus on saada yhtenäinen malli opinto-ohjauksen toteuttamisesta koko Bovalliuksessa huomioiden eri ryhmien ja erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Kehittämistyössä tulee esille lähinnä valmentava 1 - ja 2 –koulutukset sekä yleisesti ammatillisen koulutusalan opinto-ohjauksellinen tarve.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa pitää sisällään eri koulutusmuotojen (valmentava 1-koulutus, valmentava 2-koulutus ja ammatillinen peruskoulutus) opinto-ohjauksen pääteemat. Ko. käytäntöä on suunniteltu Jyväskylän Bovallius-ammattiopistossa yhteistyössä opettajien kanssa (kyselyllä). Kehittämistyötä on tavoite päästä kokeilemaan ensi lukuvuonna.Mikäli kokeilu on onnistunut ko. tietoa pyritään levittämään koko Bovalliuksen organisaatioon.
Lupaavan käytännön arviointi
Käytäntöä tullaan arvioimaan koulutusalakohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti (toimivuus, tarkoitus, päämäärät ja tarkoituksenmukaisuus eri ryhmien kohdalla). Arviointikriteerinä on opinto-ohjauksen tarkoituksellisuus, saatavuus ja sen sisältö.Arviointitietoa kerätään opiskelijoilta, ryhmänvastuuopettajilta ja mahdollisesti huoltajilta.Arviointiteto tulee osoittamaan, miten valitut aihealueet palvelevat opiskelijaa.
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärven Offset Oy.
Herranen, J., 2011. Toisin toimiminen luokkamuotoisen ohjauksen haasteena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Kasurinen, H. 2011.Ohjauksen järjestäminen alue- ja kuntatasolla. Ohjauksen laatu ja arviointi. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Koskinen, T., 2011. Kunnalliset opetussuunnitelmat ja ohjauksen järjestäminen. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Väyrynen, M., 2011. Opinto-ohjaajan koulun tason tehtävät ja työn organisointi perusopetuksessa ja lukiossa. Teoksessa Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim.) 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa.doc (77 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marjaana Jauhiainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Bovallius-ammattiopisto Jyväskylä
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marjaana.jauhiainen@bovallius.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, ammatillinen erityisopetus, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, kehittäminen, menetelmien kehittäminen, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Joustava perusopetus, erilainen mahdollisuus opiskella peruskoulun kahdeksas tai yhdeksäs luokka
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Joustava perusopetus, erilainen mahdollisuus opiskella peruskoulun kahdeksas tai yhdeksäs luokka
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jarmo Keränen
Julkaisun kuvaus
JOUSTAVA PERUSOPETUS, ERILAINEN MAHDOLLISUUS OPISKELLA PERUSKOULUN KAHDEKSAS TAI YHDEKSÄS LUOKKA
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö_artikkeli1.doc (45 Kt)
- Kuvaus: Joustava perusopetus, JOPO
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jarmo Keränen
Yhteyshenkilön organisaatio
Haukiputaan yläkoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jarmo.keranen@eduouka.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli
Käytännön lyhyt kuvaus
Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
Käytännön vaikuttavuus
Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
- Tiedosto: Hatanpään TUPO 2008 - 2011.ppt (707 Kt)
- Tiedosto: Lomake 9lk 10-11 Hatanpää 17.12.10.doc (436 Kt)
- Tiedosto: 8 lk opo-sivu.17.12.10.doc (34 Kt)
- Tiedosto: pystyYhteishakukansio 16.11.2010.ppt (1 335 Kt)
Verkko-osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Merja Wahra/Arto Nieminen
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
Hatanpään koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero
040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ASIASANAT
hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat
”Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa -vaihtoehtoja suullisen keskustelumetodin tilalle
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
”Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa -vaihtoehtoja suullisen keskustelumetodin tilalle
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Erja Misukka
Julkaisun kuvaus
Tämä artikkeli on opinto-ohjauksen kehittämistyö. Käsittelen artikkelissa suullisen ohjauksen ohessa olevia tai sitä korvaavia menetelmiä. Ohjaustyötä sosiaalialalla tehneenä olen jäänyt miettimään muidenkin ohjauksellisten menetelmien käyttöä kuin vain puheeseen perustuva. Tätä kehittämistyötä varten oli tarkoitus koota materiaalia Opettaja-lehteen laitetun ilmoituksen kautta, mutta valitettavasti sitä kautta ei tullut yhtäkään vastausta. Aineisto perustuu nyt kolmen opinto-ohjaajan haastatteluihin ammatillisissa oppilaitoksissa ja yhden lukiossa olevan opinto-ohjaajan sähköiseen haastatteluun. Mukana on myös yhden vankilassa työskentelevän opinto-ohjaajan pohdintaa, lisäksi on käytetty empiirisenä materiaalina myös opinto-ohjaajakoulutuksessa olleiden henkilöiden ohjauskeskusteluharjoitteita.
Opinto-ohjaajakoulutuksessa on esitelty neljä ohjausteoriaa: systeemiteoreettinen, kognitiivis-konstruktivistinen, ratkaisukeskeinen ja psykodynaaminen. Käytän näitä ohjausteorioita artikkelissani teoreettisina luokituksina, joihin luokittelen saamiani vastauksia. Näin saan näkyville, millaisiin ohjausteoreettisiin näkökulmiin nämä puheen ohessa tai sitä korvaavat menetelmät lukeutuvat. Artikkelin loppuun olen koonnut omia ehdotuksiani muista kuin suullisesta metodista erilaisissa esimerkkiohjaustilanteissa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa lopullinen versio.doc (57 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Erja Misukka
Yhteyshenkilön organisaatio
Suomen kirkon seurakuntaopiston säätiö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
erja.misukka@seurakuntaopisto.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, 2012, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lielahden TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9. luokan oppilaille
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Lielahden TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9. luokan oppilaille
Käytännön lyhyt kuvaus
Tuettu perusopetus -ja ohjaushanke on aloitettu Lielahden koulun 9. luokalla vuonna 2008. Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa keskeisinä toimijoina koulussa ovat oppilaanohjaaja, luokanvalvoja ja tukiopetusta antavat aineenopettajat sekä erityisopettaja. Kohderyhmänä ovat ne 9. luokan oppilaat, joiden kaikkien aineiden keskiarvo on alle 7,0. Oppilaille järjestetään tukiopetusta haluamissaan aineissa ja lisättyä ohjausresurssia, koulutuskokeiluja ja tutustumisia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Lisä-TET on myös mahdollinen. Osallistuminen toimintaan on oppilaalle vapaa-ehtoista. Oppilaiden oma motivaatio ja huoltajien tuki on tärkeää.
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9.lk oppilaille aloitettiin Lielahden koulussa Tampereella vuonna 2008. Koulussamme oli syksyllä 2008 noin 30 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo alle 7.0. Olimme huolissamme näistä oppilaista ja heidän sijoittumisestaan toiselle asteelle. On yleisesti tiedossa, että tamperelaisiin oppilaitoksiin vaaditaan hyviä keskiarvoja (yli 7.0). Ohjauskäytännön tavoitteena on tukea ns. syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä, motivoida heitä opiskeluun, numeroiden korottamiseen ja urasuunnitteluun sekä varmistaa, että he saisivat mieluisan ja itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa. Oppilaan oma motivaatio ja halu osallistua TUPO -toimintaan on tärkeää. Myös huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa pyritään lisäämään. Syksyllä 2010 15 oppilaan keskiarvo oli alle 7.0. Näistä TUPO-toimintaan lähti mukaan 9 oppilasta. Oppilaanohjaaja haastatteli yhdessä luokanvalvojan kanssa oppilaat ja huoltajat syyskuussa. Lokakuussa aloitettiin tukiopetus niissä aineissa, joissa oppilas itse halusi. Tukiopetus tapahtuu pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Oppilaanohjaaja tapaa oppilaita tehostetusti ja säännöllisesti lukuvuoden aikana, järjestää tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja toisen asteen oppilaitoksiin oppilaan toiveiden mukaisesti ennen yhteishakua. Myös lisä-TET on mahdollinen. Tarvittaessa järjestetään myös muita tukitoimia esim. kuraattori-, psykologi- ja avo-psykologitapaamisia yms.
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
TUPO-ryhmää opettaneita opettajia on joka kevät haastateltu ja samalla mietitty yhdessä kehittämismahdollisuuksia opettajan näkökulmasta. Oppilailta on saatu joka kevät sekä suullista että kirjallista palautetta TUPO-ryhmään kuulumisesta ja koulun käytänteistä.
Käytännön vaikuttavuus
Karkeasti noin puolet TUPOon osallistuneista oppilaista on hyötynyt saamastaan lisätuesta. Ensimmäisenä kokonaisena vuotena TUPOon osallistuneista suurimmalla osalla oli oppimisvaikeuksia. Silti vähän yli puolet sai arvosanojaan nostettua ja eräs oppilas nosti keskiarvoaan yli numerolla. Toinen onnistuja, jolla on laajoja oppimiseen liittyviä ongelmia, nosti keskiarvoaan puolella numerolla. Lukuvuonna 2010-11 ryhmään kuuluu suureksi osaksi käyttäytymisongelmista ja oman ohjauksen toiminnan ongelmista kärsiviä oppilaita.
Tämä menetelmä korostaa oppilaan omaa motivaatiota ja vanhempien tukea kotoa. Joskus tukiopetusta järjestetään myös omalla ajalla. Numerot nousevat jos oppilas itse paneutuu asiaan, vaikka oppimisen suhteen olisikin ongelmia.
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
Verkko-osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Mari Nikkanen ja Tuula Weijo
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
Tampereen kaupunki, perusopetus, Lielahden koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mari.nikkanen@koulut.tampere.fi ja tuula.weijo@koulut.tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero
Mari 0400764424 tai Tuula 040 801 2729
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ASIASANAT
hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, hyvä perusopetus, koululaiset, koulut, ohjaus, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppiminen, syrjäytymisvaarassa olevat, tehostettu tuki, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2008
Näkökulmia Wilma-järjestelmän viestintään
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Näkökulmia Wilma-järjestelmän viestintään
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2.5.2013
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Useilla suomalaisilla peruskouluilla on käytössään koulun viestintää tukemassa internetin kautta toimiva Wilma- järjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa koulujen omaa sisäistä viestintää sekä välittää oppilaille ja huoltajille tietoa lastensa opetuksesta, opiskelun etenemisestä ja opetusjärjestelyistä. Selvitin, ovatko erään eteläsavolaisen yläkoulun opettajat tyytyväisiä Wilman käyttöön sekä mitä parannusehdotuksia heillä siihen olisi. Kaikki huoltajat eivät ainakaan ole tyytyväisiä Wilman käyttöön tiedotuskanavana.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Tomi LaamanenARTIKKELI 2VERSIO K.docx (27 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tomi Laamanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, sosiaali- ja terveyshallinto, nuorisohallinto, yksityinen, alueellinen, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Eurooppalainen ohjaustutkimuksen foorumi, European Guidance & Counselling Research Forum EGCRF
Projektin tiedot
1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne
Eurooppalainen ohjaustutkimuksen foorumi, European Guidance & Counselling Research Forum EGCRF
2. Projektitiedot
Alkamisaika
2004
Päättymisaika
2007
Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)
Tutkimuksen ja käytännön linkittäminen
Tämän projektin tarkoituksena on lisätä ohjauksen tasa-arvoista saatavuutta tuomalla yhteen ohjauksen käytännön toimintaa ja ohjaustutkimusta.
Mistä projektissa on kyse ?
Projektin aikana perustetaan eurooppalainen käytännön ohjaustyötä ja alan tutkimusta kokoava verkosto. Verkoston toimintaa tukee web-sivusto Keskiössä on ohjaustoiminnan ydinongelmat palvelujen tasa-arvoisten saantimahdollisuuksien näkökulmasta. Web-sivuston sisältöä kehittävät maakohtaiset ryhmät (Englanti, Tanska, Suomi, Kreikka ja Slovenia), joiden jäsenet edustavat web-sivuston käyttäjäryhmiä. Nä-mä ryhmät kokoontuvat ensin yhteiseen tapaamiseen ja sen jälkeen keskustelua jatketaan verkossa. Keskustelujen yhteenvedot ja muu keskeinen materiaali käännetään jokaisen projektissa mukana olevan maan kielelle web-sivustoon. Lisäksi kommentaarit julkaistaan englannin kielellä osana uuden tiedon luomisprosessia.
Kenelle web-sivusto on tarkoitettu?
Kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ohjauksen käytännöistä, esimerkiksi:
• hallinnon edustajat
• tutkijat
• kouluttajat
• ohjausalan ammattilaiset ja opiskelijat
• päätöksentekijät, ja
• poikkihallinnolliset yhteistyöverkostot
Mitä webbisivusto voi tarjota sinulle?
Eurooppalainen ohjaustutkimuksen foorumi (European Guidance & Counselling Research Forum) webbisivusto
• tarjoaa käyttöösi verkoston, jonka jäsenet ovat osa laajaa eurooppalaista ohjauksesta kiinnostunutta yhteisöä;
• tarjoaa reaaliaikaisen pääsyn uusimpaan ohjauksen tasaarvoista saatavuutta koskevaan tutkimustietoon
• linkittää sinut kirjastoresursseihin (NLRG).
Pilottiprojektia rahoittaa Euroopan Komissio Leonardo da Vinci –ohjelmalla.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The aim of this project is to support innovative counselling and guidance by building dialogue between research and practice.
The objective was to develop a research and practice network supported by an on-line tool (the European Guidance & Counselling Research Forum website). This network for guidance and counselling, supported by ICT, has been designed to strengthen the evidence base for practice by integrating relevant research with practice in the area of Equal Opportunties.
In each of the partner countries (UK, Denmark, Finland, Greece & Slovenia) expert groups were formed, selected from the target groups for the website. These groups met face-to-face to discuss issues of policy and practice related to equal opportunities.
The various expert groups decided which materials they considered to be particularly relevant to the overarching objective for the project. Where appropriate, these were translated into the common language of English, and located on this website together with other materials that you can access here.
This process of knowledge sharing and dissemination is part of a continuing process of new knowledge creation. This in an important contribution to the development and transfer of innovation in training and continuing professional development to the wider community of guidance and counselling through the use of ICT.
Target groups for the European Guidance & Counselling Research Forum:
* practitioners
* managers
* researchers
* trainers
* students and
* policy makers, together with
* others in related fields interested in guidance & counselling research.
The European Guidance & Counselling Research Forum website will:
* create and support an on-line community of interest for guidance;
* bring practice, research and policy closer together;
* focus on the core problems of counselling and guidance practice.
Partnership
Partners in the project comprise five universities and two SME Partnerships.
The EGCRF project is funded by the European Union in the LEONARDO DA VINCI Community Vocational Training Action Programme.
Projektin julkaisut
Projektiesite liitteenä
Liitetiedostot
- Tiedosto: Publicity leaflet - final - 7.2.05 FI.doc (76 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.guidance-europe.org
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Projektikoordinaattori Jenny Bimrose
Yhteyshenkilön organisaatio
University of Warwick, Institute for Employment Research, Coventry CV4 7AL, England
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
j.bimrose@warwick.ac.uk
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, koulutustieto, työelämätieto, ammatinharjoittaja, 2004, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, ESR-ohjelma, kansainvälinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tukena
Projekti
1. Projektin nimi
Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tukena
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.08.2010
Päättymisaika
30.06.2013
Projektin kuvaus
Pirilän Porras -hanke on Oulun seudun eteläisten kuntien hanke, jolla haetaan ratkaisuja 15 - 24-vuotiaiden nuorten työllistymiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulutuksesta ja työstä. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, TE-hallinnon ja kuntien toimijoiden kanssa.
Osana Pirilän Porras -hanketta toteutettiin edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden kanssa ammattistartilta ja kymppiluokalta eniten ammatinvalinnan ohjausta tarvitseville opiskelijoille tiivis ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava kokonaisuus. Kokonaisuus sisältää kyky- ja persoonallisuuteen liittyviä arviointeja, yksilöllisiä ohjauskeskusteluja ja ryhmätoimintaa edellä. Tavoitteena oli kehittää ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava ryhmän toiminta oppilaitoksen, TE-toimiston ja kunnan eri toimijoiden toteuttamana ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tueksi.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Nuorten työllistymisen palveluketju, Pirilän Porras -hanke
Pirilän Porras -hankkeen arviointiraportti
Liitetiedostot
- Tiedosto: ARTIKKELI 090513 Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta.pdf (398 Kt)
- Kuvaus: Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tukena
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jenni Kiiskilä
Yhteyshenkilön organisaatio
OSAO
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jenni.kiiskila@osao.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Pohjois-Pohjanmaan ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Tutkija vai tutkittava? – Esimerkki oman työn kehittämisestä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Tutkija vai tutkittava? – Esimerkki oman työn kehittämisestä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Johanna Hakkarainen
Julkaisun kuvaus
Artikkeli opinto-ohjaaja opintojen kehittämishakkeesta, jossa pureuduin oman työyhteisöni ET-Porin toimintaan ja oman ammatillisen osaamiseni kehittämäiseen. Artikkelissani kuvaan prosessia, jossa kehittämistyöstä muotoutui moniammatillisena yhteistyönä toteutettu projekti, ja minusta kehittämishakkeen tekijänä tutkijasta tutkimuskohde. Kehittämistyön prosessikuvauksen kautta pyrin kannustamaan omaa työtä kehittäviä rohkeasti hakeutumaan tutkijana toimimisen sijaan tutkimuskohteiksi ja yksin puurtamisen sijaan antautuvan moniammatillisen yhteistyön kautta monipuolisempiin oppimiskokemuksiin.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehitt.art. eteenpäin_Johanna_Hakkar.doc (36 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Johanna Hakkarainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
johka@wippies.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, verkosto, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen
Strateginen linjaus
1. Strategisen linjauksen nimi
Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen
2. Muut tiedot
Alkamisaika
1.5.2002
Päättymisaika
1.5.2004
Mahdollinen säädösnumero
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
Opetusministeriö asetti 24.4.2002 opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmän ajalle 1.5.2002–1.5.2004. Työryhmän tehtävänä oli:
- kehittää nuorten koulutukseen ja työelämään ohjaamiseen liittyvää yhteistyötä (opinto-ohjaus, ammatinvalinnanohjaus, koulutus- ja ammattitietopalvelu sekä nuorten työnvälitys)
- tehdä ehdotuksia koulutus- ja työvoimapoliittisten sekä ohjauksellisten toimenpiteitten tehostamiseksi tavoitteena kaikkien nuorten sujuva siirtyminen koulutuksesta työelämään tai jatko-opintoihin
- kartoittaa hyviä ohjauskäytäntöjä ja edistää niiden levittämistä opinto-ohjausta suorittaville
- edistää nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen levittämistä opetus- ja työhallinnon aloilla.
Työryhmä ehdottaa, että perustettaisiin ohjauksen kehittämisestä ja toiminnan suunnittelusta vastaavia alueellisia yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen asiantuntijoiden ja muiden ohjaustyötä tekevien ammattilaisten edustajia. Nivelvaiheet ovat nuoren opintopolulla kohtia, jolloin ohjauspalveluiden toimivuus punnitaan. Näissä siirtymävaiheissa tarvitaan oppilaitosten välistä ja yksilön tarpeista lähtevää eri hallinnonalojen edustajien välistä yhteistyötä. Koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret eivät muodosta homogeenista ryhmää, jolle riittäisi yhdenlaisen ohjaus- ja tukimallin kehittäminen. Perusopetuksen jälkeisen koulutustakuun onnistuminen edellyttää, että on olemassa keino löytää ne nuoret, jotka ovat jäämässä vaille opiskelupaikka tai jotka eivät aloita opintoja, vaikka koulutuspaikan saisivatkin. Myös toisella asteella opintonsa keskeyttävät työtä tai uutta opiskelupaikkaa vailla olevat nuoret tulisi tavoittaa. Ohjauspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus tulisi taata. Jokaisella koulutuksen ulkopuolella olevalla nuorella tulisi olla saatavilla sellaisia ohjaus- ja tukipalveluja, jotka vastaavat hänen tarpeitaan ja jotka on sijoitettu sellaisiin tiloihin, joihin nuoren on helppo tulla.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:29. Helsinki: Opetusministeriö.
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma
Strategisen linjauksen tiedot
1. Strategisen linjauksen nimi
Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma
2. Muut tiedot
Alkamisaika
04.12.2003
Päättymisaika
31.12.2008
Mahdollinen säädösnumero
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on koulutuksen perusturvan toteutumisen varmistaminen. Tavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ja tätä kautta koulutuksellisten perusoikeuksien toteutuminen kaikille ihmisille kaikilla koulujärjestelmän tasoilla. Kehittämissuunnitelman erityisiä painopisteitä ovat mm. lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus.
Tavoitteeksi asetetaan ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle. Nuorten siirtymistä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään nopeutetaan. Tämä edellyttää opiskelijavalintojen kehittämistä, koulutuksen läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään vahvistamalla tukiopetusta, erityisopetusta ja opiskelija- ja oppilashuoltoa, toteuttamalla koulutustakuu ja kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The economic and social welfare of Finnish society is based on an egalitarian public education system and
innovations generated by the productionand application of new knowledge. An efficacious education and
research system entails a sufficient level of public funding, which secures access to education, and
research services and their international competitiveness.
The productionand utilisation of researched knowledge is gaining more and moreimportance in safeguarding sustainable economic development in all fields. Everyone should have an equal right to participate in education according to their abilities and special needs and to develop themselves irrespectively of their financial standing. It is the responsibility of the public authorities to guarantee opportunities for all, irrespective of their age, place of residence, language and economic standing, to participate in high-standard education and training.
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Opetusministeriön julkaisuja 2004:6
Liitetiedostot
- Tiedosto: Koulutus ja tutkimus 2003-2008opm_190_opm06.pdf (1 831 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_190_opm06.pdf?lang=fi
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Opetusministeriö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2003, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuorisotoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Anne Marie Turunen
Julkaisun kuvaus
Kehittämistehtävän tavoitteena oli pilotoida kokeilua, jonka avulla eriasteisesti toiminta-rajoitteiset henkilöt osallistuivat vapaaehtoistoiminnan koulutukseen oppimispiirimenetelmää hyödyntäen. Koulutuksen pilotointivaiheeseen osallistui kahdeksan henkilöä ja koko koulutusvaihe kesti yhteensä viisi (5) kuukautta sisältäen myös ensimmäiset ohjatut vapaaehtoistoiminnot. Koulutuksen sisältö rakentui soveltaen Keski - Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n järjestämää vapaaehtoistoiminnan koulutusta eli koulutusmoduulit olivat samansisältöisiä, mutta niiden läpikäymiseen käytettiin huomattavasti runsaammin aikaa. Lisäksi koulutuksessa panostettiin pienryhmä- ja yksiläohjaukseen sekä vertaistukeen niin koulutuksen aikana kuin varsinaisissa vapaaehtoistoiminnoissakin.
Kiinteänä osana pilotointiin liittyi kuukausittain toteutettavat Järjestöt esittäytyvät - tilaisuudet, joissa alueelliset järjestötoimijat esittelevät toimintaansa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille järjestötoiminnasta kiinnostuneille, vaikka ne olivat alunperin suunniteltu nimenomaan vapaaehtoistoiminnan oppimispiirikokeilun tueksi.
Kokeilun tuloksena kahdeksan henkilöä osallistui oppimispiirikokeiluun ja kävi riittävän tuen avulla koulutuskokonaisuuden läpi. Varsinaisen oppimispiirin jälkeen on toteutettu kolme vapaaehtoistoimintoa eli virikkeellisten tuokioiden järjestämistä ikäihmisten palvelutalossa mm. musiikin ja askartelun merkeissä.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle.pdf (415 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anne Marie Turunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Keski - Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne.turunen@yhdistysverkosto.net
Asiasanat
muut julkaisut -haku, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, erityistä tukea tarvitsevat, hyvinvointi, kolmas sektori, koulutusmoduuli, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, moniammatillisuus, ryhmäohjaus, vammaiset, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, erityinen tuki, henkilökohtainen ohjaus, kansalaisjärjestöt, kehitysvammaiset, moniammatillinen verkostotyö, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, osallisuus, paikallinen, palvelujen esteettömyys, resurssi, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, yhdistykset, yhteisöllisyys, palvelujen tuottajat, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, toisella asteella opiskelevat, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, alueellinen, 2016
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Havaintoja Luxemburgin koulutusjärjestelmästä ja ohjauksesta
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Havaintoja Luxemburgin koulutusjärjestelmästä ja ohjauksesta
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Linda Björkgård, Terhi Petäjä
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Havaintoja Luxemburgin koulutusjärjestelmästä ja ohjauksesta.pdf (525 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Linda Björkgård
Yhteyshenkilön organisaatio
Kokkolan kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
linda.bjorkgard@kokkola.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, opetushallitus, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, kansainvälinen, 2016
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
”Että sitä tuntee olevansa ihminen, eikä mikään numero jossain paperilla” – erityisellä osaamisella kohti aikui-suutta ja työelämää
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
”Että sitä tuntee olevansa ihminen, eikä mikään numero jossain paperilla” – erityisellä osaamisella kohti aikui-suutta ja työelämää
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Sanna Selkamo
Painovuosi
2016
Tutkimuksen koko nimi
”Että sitä tuntee olevansa ihminen, eikä mikään numero jossain paperilla” – erityisellä osaamisella kohti aikui-suutta ja työelämää
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden erityisnuorten ohjauksen ja tuen tarvetta työelämään siirryttäessä. Pyrkimyksenäni oli lisätä tietoa ja ymmärrystä ohjauksen ammattilaisille, kun oh-jattavana on nuori, jonka koulutuspolkua ovat leimanneet oppimisen ja/tai tarkkaavaisuuden erityispiirteet. Tavoitteena oli myös tuoda esiin ohjausalan asiantuntijoiden näkemyksiä koulutuksen jälkeisestä nivelvaiheen ohjaustyös-tä sekä alueellisen ja moniammatillisen yhteistyön toimivuudesta ohjauksen erityiskysymyksissä.
Tutkimustehtäviä lähestyttiin laadullisen tutkimuksen menetelmin feno-menografisen tutkimusotteen kautta. Tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä fenomenografisen aineistoanalyysin että aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää.
Fenomenografinen aineistoanalyysi tuotti viisi ylätason kuvauskategoriaa, jotka kuvasivat tutkimuksessa tarkasteltavaa erityisnuorten uraohjauksen ilmiötä. Nämä kategoriat olivat: erityisnuorten koulutuspolku työelämään, ohjaus ja muu oppimisen tuki erityisnuoren ammatillisen kasvun tukena, koke-muksien ja vahvuuksien kautta työelämään, erityisohjaus tukena nuoren urakehityksessä ja moniammatillinen ohjaustyö erityisnuoren urakehityksen tukena.
Keskeisenä ilmiönä tutkimuksessani nousi esiin, että koetut oppimisvaikeudet ja kielteiset peruskouluajan kokemukset olivat ohjanneet erityisnuoria ammatillisen uranpolun valintaan. Ammatillisessa koulutuksessa saatuun ohjaukseen ja muuhun tukeen oltiin tyytyväisiä ja niiden katsottiin auttaneen opintojen loppuunsaattamista. Myös vuosien varrella omaksuttujen selviytymisstrategioiden sekä ”oman jutun löytämisen” opintojen aikana koettiin tu-kevan koulutuksen jälkeistä siirtymää. Toisen tutkimustehtävän tuloksiin viitaten voidaan todeta, että alueellinen moniammatillinen ohjaustyö on melko toimivaa, mutta tarve erityisohjaukselle omana ohjausmuotonaan on ilmeinen.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Pysyvä tunniste on URN:NBN:fi:jyu-201701031046 ja pysyvä verkko-osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201701031046.
Tutkimus liitteenä
- Tiedosto: GraduSannaS-2017-01-03.pdf (957 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sanna Selkamo
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
saselkam@student.jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), sosiaali- ja terveystoimi, yritys, verkosto, nuoret, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, erityinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen esteettömyys, alueellinen, 2016, opinnäyte
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa?
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa?
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Anne Koskela
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa kuvataan esteettömyyttä käsitteenä ja käytännön toimina opiskelijan arjessa Savonia-ammattikorkeakoulussa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anne Koskela
Yhteyshenkilön organisaatio
Savonia-ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne.koskela@savonia.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, erityinen tuki, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, esteettömyys, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, palvelujen esteettömyys, alueellinen, 2016
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Odotushuone
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Odotushuone
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
syyskuu 2017
Päättymisaika
helmikuu 2017
Lupaavan käytännön kuvaus
Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.
Lupaavan käytännön arviointi
11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.
Lupaavan käytännön tulokset
Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Odotushuone-artikkeli.doc (29 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Magdalena Biela
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
magdalena.biela@hotmail.fr
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
” Mitä sinä teet, mitä minä teen?” Peruskoulun ohjaussuunnitelman laatimisprosessi
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
” Mitä sinä teet, mitä minä teen?” Peruskoulun ohjaussuunnitelman laatimisprosessi
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Sanna Aho
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Mitä_sinä_teet_-artikkeli.docx (18 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sanna Aho
Yhteyshenkilön organisaatio
Kannonkosken koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sanna.aho@kannonkoski.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2017, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.