European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, Outi Ruusuvirta
Painovuosi
2015
Tutkimuksen koko nimi
Kettunen, J., Vuorinen, R., & Ruusuvirta, O. (2015). European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies. International Journal for Educational and Vocational Guidance. Advance online publication http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
This article reports findings from a phenomenographic investigation into European Lifelong Guidance Policy Network representatives’ conceptions of the role of information and communication technologies (ICT) related to national lifelong guidance policies. The role of ICT in relation to national lifelong guidance policies was conceived as (1) unexploited, (2) emerging, (3) acknowledged but fragmented, and (4) strategic. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool to enable policy makers and other stakeholders to deepen their understanding of critical aspects that may have an important role in relation to further developments and the successful implementation of existing and emerging technologies in the guidance service sector.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisten ohjaus, aluehallintovirasto (AVI), ELGPN, elinikäinen, etäohjaus, Euroopan unioni, fenomenografia, hallinto, internet, internet-ohjaus, johtaminen, julkaisu, järjestelmäarviointi, kansainvälinen, kehittäminen, kilpailukyky, kokonaisarviointi, koordinointi, korkea-asteen ohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspolitiikka, kustannustehokkuus, kustannusvaikutus, käyttökustannus, käytäntö, laadun arviointi, laatu, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tuloksellisuus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, ohjausympäristö, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiede, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietopalvelut, tietoyhteiskunta, toimintapolitiikka, toimintastrategia, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinoministeriö, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, ura- ja rekrytointipalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, 2015, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjauksen nykytilan kartoitus yhtenäisperuskoulussa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Ohjauksen nykytilan kartoitus yhtenäisperuskoulussa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Anna-Kaisa Loukusa
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
"On se minusta ihan kunnossa" Pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilan kartoitus
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Perusopetuksen oppilaanohjaukselle tavoitteita ja haasteita asettavat niin valtakunnallinen perusopetussuunnitelma kuin hyvin heterogeeninen oppilasaines. Työssä kartoitettiin pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilaa kyselytutkimuksen avulla. Tuloksia hyödynnetään koulukohtaista ohjaussuunnitelmaa laadittaessa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: YHTENÄISPERUSKOULUN OHJAUKSEN NYKYTILAN KARTOITUS.rtf (79 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna-Kaisa Loukusa
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, ohjaussuunnitelma, opetussuunnitelma, oppilaanohjaus, peruskoulu, oppilashyvinvointityö, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Seija Nykänen, Merja Karjalainen, Raimo Vuorinen, Lea Pöyliö
Painovuosi
2007
Tutkimuksen koko nimi
Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen - poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana
Tutkimusselosteita 34
Painos
2. painos
Painopaikka
Helsinki
Kustantaja
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Miksi ohjauksen palvelujen tuottamisessa tarvitaan verkostoa? Mitkä ovat alueellisen ohjausyhteistyön vahvuudet ja kehittämistarpeet? Miten ohjauksen yhteistyökumppanit kuvaavat moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä? Miten organisaatioiden välinen ja sisäinen ohjaus toimii? Miten toteutuvat ohjausta koskevat opetussuunnitelmien perusteiden linjaukset?
Koulutuksen tutkimuslaitoksen CHANCES- hankkeessa tarkasteltiin ja arvioitiin ohjauksen alueellista verkostotyötä moniulotteisena prosessina ohjauksen palvelujärjestelyjen matriisimallin avulla. Ohjaus on osa kansallista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa. Sen avulla voidaan edistää kansallista ja alueellista hyvinvointia, koulutuksellista tasa-arvoa sekä kansalaisten osallisuutta. Laadukkaat ja kustannustehokkaat alueellista kehittämistä edistävät ohjausjärjestelyt edellyttävät poikkihallinnollista yhteissuunnittelua, päätöksentekoa ja koordinaatiota. Asiakkaalle ohjaus näyttäytyy opinpolun eri vaiheissa moniammatillisesti tuotettuina palveluina. CHANCES - tutkimustyön tuloksena syntyi verkostomaisesti tuotettujen ohjauksen systeemisten palvelujärjestelyjen VOP-malli, jota voidaan hyödyntää kansallisten, alueellisten ja eri organisaatioiden ohjauksen palvelujen kehittämisessä.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://ktl.jyu.fi/img/portal/6822/G034.pdf
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
- Tiedosto: Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen.pdf (1 574 Kt)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Raimo Vuorinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
raimo.vuorinen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, opetushallitus, ammatinharjoittaja, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, ESR-ohjelma, alueellinen, valtakunnallinen, 2007, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, A., Nyholm, N., Siniharju, M. & Svedlin, R
Painovuosi
2002
Tutkimuksen koko nimi
Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8. Helsinki:Opetushallitus.
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Opetushallitus
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Opetushallitus on arvioinut opinto-ohjauksen tilaa perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Arvioinnin pääkohteet olivat ohjauksen saatavuus ja sen rooli koulutuksen siirtymävaiheissa eli siirryttäessä perusopetuksen kuudennelta vuosiluokalta seitsemännelle, perusopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä toisen asteen koulutuksesta työhön tai jatko-opintoihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 7.–9. oli keskimäärin 245 oppilasta, lukioissa keskimäärin 288 ja ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin 510 opiskelijaa opinto-ohjaajaa kohti. Yhdellä ohjaajalla saattoi olla ohjattavia alle kymmenestä yli tuhanteen. Kun opinto-ohjaajalla on yli 300 ohjattavaa, eivät opiskelijat voi saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Tällaisia oppilaitoksia oli peruskouluista noin viidesosa, lukioista vajaa kolmannes ja ammatillisista oppilaitoksista runsas kolmannes. Perusopetuksen kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle siirtymiseen paneudutaan kouluissa monipuolisesti. Oppilaita ja heidän vanhempiaan perehdytetään yläluokkien opiskeluun monin tavoin. Kuitenkin noin kolmasosa tai yli puolet vanhemmista katsoi saaneensa heikosti tietoa lapsensa 7. vuosiluokalle siirtymisestä. Perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirtymistä valmistellaan opinto-ohjauksessa koko yläluokkien ajan. Arviointi osoittaa, että perusopetuksessa huolehdittiin hyvin oppilaiden hakeutumisesta yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus on yksi koulujärjestelmän ongelma-alueista. Arvioinnissa tuli monin tavoin esille erityisesti perusopetuksen oppilaiden suuri tarve tietää työelämästä ja ammateista. Opiskelijoiden mukaan tutkinnoista sai hyvin tietoja, mutta ammattien ja niiden työtehtävien sisältö jäi hämäräksi. 3,5 % ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8,5 % on vaarassa pudota tai syrjäytyä koulutuksesta. Perusopetuksen rehtorien arvion mukaan keskimäärin 5–7 % oppilaista ei ollut riittävän kypsiä siirtymään kuudennelta vuosiluokalta yläasteen opintoihin, ja noin 7 %:lla peruskoulun oppilaista ei ollut riittäviä valmiuksia siirtyä toisen asteen opintoihin. Arvioinnissa ilmeni, että vajaalla puolella oppilaitoksista oli käytössään koulukuraattoripalveluja; vielä harvemmalla oli koulupsykologin palveluja. Opinto-ohjaajat joutuivat usein hoitamaan myös tehtäviä, jotka normaalisti kuuluisivat koulukuraattorille tai -psykologille. Tilannetta ei voida pitää edes tyydyttävänä.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Ulla Numminen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Janne Pietarinen
Painovuosi
1999
Tutkimuksen koko nimi
Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana. Väitöskirja. Joensuun yliopisto
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Joensuun yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää peruskoulun yläasteelle siirtymistä ja siellä opiskelua oppilaiden kokemana. Tutkimukseni teoreettinen näkökulma on rajattu ala- ja yläasteen nivelkohdassa elävän nuoren kehitysvaiheen, elämäntilanteen ja selviytymisen tarkasteluun sekä koulun tarkasteluun nuoren oppimisympäristönä. Pitkittäistutkimukseni aineistontuottamismenetelmäksi valitsin ainekirjoituksen. Erilaisista oppimisympäristöistä yläasteelle siirtyneet oppilaat (N=132) kirjoittivat aineen kuudennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan keväällä. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään pääosin kvalitatiivisesti, mutta vahvistusta sisällöllisille tulkinnoille on haettu kvantifioimalla ja tilastollisesti analysoimalla laadullista aineistoa.
Tulosten mukaan huomattava osa tutkimukseen osallistuneista oppilaista kokee yläasteelle siirtymisen positiivisena ja elämänvaiheeseensa kuuluvana luonnollisena siirtymänä. Institutionaalisen siirtymän yhteydessä oppilaan odotukset olivat yksilöllisiä ja ne olivat rakentuneet oppilaalle ala-asteen aikana muodostuneiden koulun käytänteisiin, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien kokemusten pohjalta. Oppilaat tiedostavat kaikilla luokka-asteilla koulun ensisijaisesti kognitiivisten tietojen ja taitojen oppimisen kontekstiksi. Sosiaalisten taitojen oppimista ja hyödyntämistä oppilaat eivät kuitenkaan samassa määrin tiedostaneet yksilölliseksi vahvuusalueekseen. Ala- ja yläasteen nivelvaiheessa oppilaat eivät kyenneet myöskään samaisessa määrin kuin peruskoulun päätösvaiheessa ilmaisemaan omia pyrkimyksiään sen suhteen, millaisia toimintatapoja koulun sosiaalisen verkoston säilyttäminen ja laajentaminen heiltä konkreettisesti edellyttäisi.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Janne Pietarinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 1999, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Matti Virtala
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lisensiaatintutkimus
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat itse perustelevat tekemiään jatkokoulutusvalintoja ja millaiseksi he kuvittelevat tulevaisuutensa muodostuvan tehdyn ratkaisun perusteella. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat keskisuomalaiset peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset nuoret kolmelta eri yläasteelta Jyväskylästä, Keuruulta ja Karstulasta. Aineiston alustavan analyysin perusteella tutkittavaksi otettiin myös kaupunki- ja maaseutunuorten vastausten vertailu. Tämä vertailun avulla etsittiin tietoa siitä, poikkeavatko maalla ja kaupungeissa asuvien nuorten jatkokoulutusvalintojen perustelut ja niihin perustuvat tulevaisuusorientaatiot toisistaan. Vertailu voi antaa tietoa siitä, tarvitsevatko nuoret maalla erilaista koulutus- ja urasuunnitteluun liittyvää ohjausta kuin nuoret kaupungissa.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.guidance-europe.org/country/FINLAND/nuoret1/nuoret2/resurssit/virtala/exfile.2006-05-12.9104743034/attach/Lukion%20vai%20ammattikoulun%20kautta%208.8.05.doc
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Matti Virtala
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2005, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulukokemukset ja koulutusratkaisut
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Koulukokemukset ja koulutusratkaisut
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Juhani Pirttiniemi
Painovuosi
2000
Tutkimuksen koko nimi
Koulukokemukset ja koulutusratkaisut. Peruskoulun vaikuttavuuden tarkastelu oppilasnäkökulmasta. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 168.
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, missä määrin oppilaiden koulunkäynnin kokemukset ovat yhteydessä heidän onnistumiseensa yhteishaussa. Tutkimusaineiston tiedot on kerätty lomakekyselyllä peruskoulun 9. luokan 2099 oppilaalta. Saadut lomaketiedot on yhdistetty saman vuoden (1995) yhteishakutietoihin. Lomakkeista koottujen sekä yhteishakutietojen avulla on selvitetty koulukokemusten ja oppilaiden taustatekijöiden yhteyttä koulutukseen hakemiseen ja pääsemiseen sekä yhteishaussa epäonnistumiseen.
Tutkimustulosten perusteella oppilaiden koulukokemukset ovat monilta osin huonoja. Kielteisiä ovat erityisesti poikien opettajakokemukset, mutta myös poikien keskinäisissä sosiaalisissa suhteissa on enemmän ongelmia kuin tytöillä. Koulukokemukset ovat selvemmin yhteydessä yhteishaussa onnistumiseen kuin siinä hakemiseen. Kielteisimmät koulukokemukset ennakoivat peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Vaikka oppilaiden koulukokemuksilla on merkitystä oppilaiden peruskoulun jälkeisen tulevaisuuden kannalta, ei ole yllättävää, että taustatekijöillä on näitäkin vahvempi vaikutus. Vanhempien työttömyys sekä perhesuhteisiin liittyvät ongelmat ovat yhteydessä yhteishaussa epäonnistumiseen. Riskioppilaiden lisäksi melko suuri joukko poikia saa peruskoulussa niin huonoja arvosanoja, että toisen asteen koulutusvaihtoehdot ovat vähäiset. Koulun vaikuttavuuden tarkastelussa oppilaan henkilökohtaisen ohjauksen sekä opinto-ohjauksen tekijät tulevat voimakkaasti esille. Oppilaiden kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, ettei heitä oteta riittävästi huomioon, heidän mielipiteitään ei kuunnella, eivätkä he saa tarvitsemaansa määrää henkilökohtaista ohjausta. Yllättävää on, että opinto-ohjauksen ovat kokeneet myönteisimmin oppilaat, jotka varmimmin epäonnistuvat yhteishaussa. Tutkimustulosten perusteella koulun vaikuttavuutta oppilasnäkökulmasta kehitettäessä olisi kiinnitettävä huomiota opettajien ohjauksellisiin taitoihin. Oppilaiden tukemisen ja ohjaamisen tulisi olla nykyistä selvemmin kaikkien opettajien vastuulla. Opinto-ohjaajien olisi voitava työskennellä enemmän niiden peruskoulun päättävien oppilaiden kanssa, jotka ovat ilmeisessä vaarassa syrjäytyä koulutuksesta. Syrjäytymisen estämiseksi ja koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi peruskoulun ohjaus- ja seurantavelvoitetta olisi ulotettava peruskoulun jälkeiseenkin aikaan.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The purpose of this research was to find out to what extent students´ experiences of
school are connected with their success in the joint application of students for
secondary education after comprehensive school. The research data were collected
in 1995 through a questionnaire filled in and returned by 2099 students in the ninth
grade of comprehensive school. Data from the questionnaire were combined with
the joint application data from the same year. The information from the questionnaire
and the joint application data helped to explain the relationship between school
experiences and student background factors in applying for and admission to
secondary education as well as in poor performance in the joint application process. In assessments of school effectiveness, the personal guidance and counselling
of students are prominently mentioned. The students' criticism is especially aimed
at the fact that they do not receive enough attention, their opinions are not listened
to, and they do not receive enough personal guidance. It is surprising that student
counselling is most positively experienced by those students who are most certain
to fail in the joint application process. These findings indicate that more emphasis must be placed on the councelling skills of all teachers when improving the effectiveness of primary school education.
The teachers' role in the support and guidance of students should be increased, as
should the ability of student councellors to work with those comprehensive school
leavers who are at obvious risk of terminating their education. To prevent
marginalization and to increase the effectiveness of education, the responsibility of
student counselling and following-up during comprehensive school should be
extended also to the time after comprehensive school.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pirttiniemi/koulukok.pdf
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Juhani Pirttiniemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Opetushallitus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
juhani.pirttiniemi@oph.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2000, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Anna-Maija Virtanen
Painovuosi
2018
Tutkimuksen koko nimi
Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Kehittämistyö kertoo, miten digitutortoiminta käynnistettiin ja jalkautettiin Ylivieskan kouluihin.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus liitteenä
- Tiedosto: Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa.docx (18 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna-Maija Virtanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jokirannan koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anna-maija.virtanen@edu.ylivieska.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, hyvä perusopetus, koulut, koulutus, mentorointi, ohjaus, opetus, opetussuunnitelma, peruskoulu, tieto- ja viestintäteknologia, tietotekniikka, verkosto, palvelujen käyttäjät, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, tieto- ja viestintätekniikka, opetushallinto, alueellinen, opinnäyte
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.