eVOKES Database

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, Outi Ruusuvirta

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Ruusuvirta, O. (2015). European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies. International Journal for Educational and Vocational Guidance. Advance online publication http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into European Lifelong Guidance Policy Network representatives’ conceptions of the role of information and communication technologies (ICT) related to national lifelong guidance policies. The role of ICT in relation to national lifelong guidance policies was conceived as (1) unexploited, (2) emerging, (3) acknowledged but fragmented, and (4) strategic. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool to enable policy makers and other stakeholders to deepen their understanding of critical aspects that may have an important role in relation to further developments and the successful implementation of existing and emerging technologies in the guidance service sector.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisten ohjaus, aluehallintovirasto (AVI), ELGPN, elinikäinen, etäohjaus, Euroopan unioni, fenomenografia, hallinto, internet, internet-ohjaus, johtaminen, julkaisu, järjestelmäarviointi, kansainvälinen, kehittäminen, kilpailukyky, kokonaisarviointi, koordinointi, korkea-asteen ohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspolitiikka, kustannustehokkuus, kustannusvaikutus, käyttökustannus, käytäntö, laadun arviointi, laatu, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tuloksellisuus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, ohjausympäristö, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiede, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietopalvelut, tietoyhteiskunta, toimintapolitiikka, toimintastrategia, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinoministeriö, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, ura- ja rekrytointipalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, 2015, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Janne Pietarinen

Painovuosi

1999

Tutkimuksen koko nimi

Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana. Väitöskirja. Joensuun yliopisto

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää peruskoulun yläasteelle siirtymistä ja siellä opiskelua oppilaiden kokemana. Tutkimukseni teoreettinen näkökulma on rajattu ala- ja yläasteen nivelkohdassa elävän nuoren kehitysvaiheen, elämäntilanteen ja selviytymisen tarkasteluun sekä koulun tarkasteluun nuoren oppimisympäristönä. Pitkittäistutkimukseni aineistontuottamismenetelmäksi valitsin ainekirjoituksen. Erilaisista oppimisympäristöistä yläasteelle siirtyneet oppilaat (N=132) kirjoittivat aineen kuudennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan keväällä. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään pääosin kvalitatiivisesti, mutta vahvistusta sisällöllisille tulkinnoille on haettu kvantifioimalla ja tilastollisesti analysoimalla laadullista aineistoa.
Tulosten mukaan huomattava osa tutkimukseen osallistuneista oppilaista kokee yläasteelle siirtymisen positiivisena ja elämänvaiheeseensa kuuluvana luonnollisena siirtymänä. Institutionaalisen siirtymän yhteydessä oppilaan odotukset olivat yksilöllisiä ja ne olivat rakentuneet oppilaalle ala-asteen aikana muodostuneiden koulun käytänteisiin, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien kokemusten pohjalta. Oppilaat tiedostavat kaikilla luokka-asteilla koulun ensisijaisesti kognitiivisten tietojen ja taitojen oppimisen kontekstiksi. Sosiaalisten taitojen oppimista ja hyödyntämistä oppilaat eivät kuitenkaan samassa määrin tiedostaneet yksilölliseksi vahvuusalueekseen. Ala- ja yläasteen nivelvaiheessa oppilaat eivät kyenneet myöskään samaisessa määrin kuin peruskoulun päätösvaiheessa ilmaisemaan omia pyrkimyksiään sen suhteen, millaisia toimintatapoja koulun sosiaalisen verkoston säilyttäminen ja laajentaminen heiltä konkreettisesti edellyttäisi.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Pietarinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 1999, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulukokemukset ja koulutusratkaisut

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Juhani Pirttiniemi

Painovuosi

2000

Tutkimuksen koko nimi

Koulukokemukset ja koulutusratkaisut. Peruskoulun vaikuttavuuden tarkastelu oppilasnäkökulmasta. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 168.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, missä määrin oppilaiden koulunkäynnin kokemukset ovat yhteydessä heidän onnistumiseensa yhteishaussa. Tutkimusaineiston tiedot on kerätty lomakekyselyllä peruskoulun 9. luokan 2099 oppilaalta. Saadut lomaketiedot on yhdistetty saman vuoden (1995) yhteishakutietoihin. Lomakkeista koottujen sekä yhteishakutietojen avulla on selvitetty koulukokemusten ja oppilaiden taustatekijöiden yhteyttä koulutukseen hakemiseen ja pääsemiseen sekä yhteishaussa epäonnistumiseen.
Tutkimustulosten perusteella oppilaiden koulukokemukset ovat monilta osin huonoja. Kielteisiä ovat erityisesti poikien opettajakokemukset, mutta myös poikien keskinäisissä sosiaalisissa suhteissa on enemmän ongelmia kuin tytöillä. Koulukokemukset ovat selvemmin yhteydessä yhteishaussa onnistumiseen kuin siinä hakemiseen. Kielteisimmät koulukokemukset ennakoivat peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Vaikka oppilaiden koulukokemuksilla on merkitystä oppilaiden peruskoulun jälkeisen tulevaisuuden kannalta, ei ole yllättävää, että taustatekijöillä on näitäkin vahvempi vaikutus. Vanhempien työttömyys sekä perhesuhteisiin liittyvät ongelmat ovat yhteydessä yhteishaussa epäonnistumiseen. Riskioppilaiden lisäksi melko suuri joukko poikia saa peruskoulussa niin huonoja arvosanoja, että toisen asteen koulutusvaihtoehdot ovat vähäiset. Koulun vaikuttavuuden tarkastelussa oppilaan henkilökohtaisen ohjauksen sekä opinto-ohjauksen tekijät tulevat voimakkaasti esille. Oppilaiden kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, ettei heitä oteta riittävästi huomioon, heidän mielipiteitään ei kuunnella, eivätkä he saa tarvitsemaansa määrää henkilökohtaista ohjausta. Yllättävää on, että opinto-ohjauksen ovat kokeneet myönteisimmin oppilaat, jotka varmimmin epäonnistuvat yhteishaussa. Tutkimustulosten perusteella koulun vaikuttavuutta oppilasnäkökulmasta kehitettäessä olisi kiinnitettävä huomiota opettajien ohjauksellisiin taitoihin. Oppilaiden tukemisen ja ohjaamisen tulisi olla nykyistä selvemmin kaikkien opettajien vastuulla. Opinto-ohjaajien olisi voitava työskennellä enemmän niiden peruskoulun päättävien oppilaiden kanssa, jotka ovat ilmeisessä vaarassa syrjäytyä koulutuksesta. Syrjäytymisen estämiseksi ja koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi peruskoulun ohjaus- ja seurantavelvoitetta olisi ulotettava peruskoulun jälkeiseenkin aikaan.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The purpose of this research was to find out to what extent students´ experiences of
school are connected with their success in the joint application of students for
secondary education after comprehensive school. The research data were collected
in 1995 through a questionnaire filled in and returned by 2099 students in the ninth
grade of comprehensive school. Data from the questionnaire were combined with
the joint application data from the same year. The information from the questionnaire
and the joint application data helped to explain the relationship between school
experiences and student background factors in applying for and admission to
secondary education as well as in poor performance in the joint application process. In assessments of school effectiveness, the personal guidance and counselling
of students are prominently mentioned. The students' criticism is especially aimed
at the fact that they do not receive enough attention, their opinions are not listened
to, and they do not receive enough personal guidance. It is surprising that student
counselling is most positively experienced by those students who are most certain
to fail in the joint application process. These findings indicate that more emphasis must be placed on the councelling skills of all teachers when improving the effectiveness of primary school education.
The teachers' role in the support and guidance of students should be increased, as
should the ability of student councellors to work with those comprehensive school
leavers who are at obvious risk of terminating their education. To prevent
marginalization and to increase the effectiveness of education, the responsibility of
student counselling and following-up during comprehensive school should be
extended also to the time after comprehensive school.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pirttiniemi/koulukok.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Juhani Pirttiniemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetushallitus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juhani.pirttiniemi@oph.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2000, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.