eVOKES Database

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Green caren / luontolähtöisen toiminnan mahdollisuuksia ryhmäyttämisessä ja aloitusvaiheen ohjaamisessa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Opiskelijoiden vieminen luontoon ensimmäiseksi opiskelupäiväksi osoittautui erittäin hyväksi toimintatavaksi. Kohteeksi valittiin lähiseudun nuotiopaikka tai tulipalopakkasella mieluummin kota. Päivän aikana tehtiin tulet, keiteltiin nokipannukahvit ja askarreltiin yksinkertaista retkiruokaa nuotiolla. Ryhmä tutustui toisiinsa erilaisin tutustumisleikein ja opetteli toistensa nimet. Tutustumisleikit ovat osittain luontoon liittyviä. Osin menetelmiä olisi voinut käyttää sisätiloissakin. Päivän ohjelmaan kuuluu myös oman luontosuhteen pohdintaa. Mitä se on ja mitä se kenellekin merkitsee.
Luontoympäristö helpottaa uuden ryhmän tutustumista ja ryhmäytymistä sekä luo ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Luontosuhteen kautta voi tutkia omia arvoja, pohtia luontoalalla toimivien ammattietiikkaa sekä parantaa itsetuntemusta. Tavoitteena oli myös parantaa tiedon vastaanottamista välttämällä ensimmäisen päivän informaatioähky.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Arvioinnissa käytettiin opiskelijoilta kerättyä vapaamuotoista palautetta.

Lupaavan käytännön tulokset

Luontoympäristössä koettu ensimmäinen opiskelupäivä keräsi pääosin kiittävää palautetta. Luontoympäristön koettiin vähentävän jännitystä, rentouttavan ja vapauttavan ilmapiiriä ja helpottavan tutustumista. Osittain jo ympäristön epämuodollisuus ja kontrasti luokkatilan pakotettuun istumajärjestykseen verrattuna tuntui helpottavan jännitystä, jota luontoympäristö vielä vahvisti.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Arvonen, S. 2014: Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus. Latvia. 197 s
MTT, THL ja Lapin AMK 2014: Green Care –työkirja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. Saatavilla: www.mtt/greencare. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/green-care-tyokirja-17.3.2014.pdf. Viitattu 14.12.2014
Salonen, K. 2010: Mielen luonto. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Green spot. Helsinki. 136 s.
Soini, K., Ilmarinen, K., Yliviikari, A. & Kirveennummi, A. 2011: Green Care sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):3: 320-331.
VoiMaa –hanke: Luonto hyvinvoinnin lähteenä – suomalainen Green Care. VoiMaa –hanke.

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Rahko

Yhteyshenkilön organisaatio

PSK-Aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiina.rahko@psk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2015, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisopetus, aikuisopiskelija, ilmapiiri, kehittäminen, koulun olosuhteet, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, oppimisympäristö, työmuotojen kehittäminen, voimavaraistuminen, yhteisöllisyys, ympäristö, Creen care, Luonto, ryhmäyttäminen, tutustuminen, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Kohti omaa Ohjaamoa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakor-keakoulun opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyötä. Kehittämistyön tavoitteena oli antaa suuntaviivoja omaan ohjaamotoimintaan Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Juha Janhunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juha.janhunen@oakk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Verkko-ohjaus

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

työvoimapoliittinen ammatillinen koulutus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pia Matihaldi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, opinto-ohjaus, verkko-ohjaus, verkosto, aikuiset, työttömät, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, yksityinen, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Ammattikirjasto - tarinoita työelämästä

Käytännön lyhyt kuvaus

Työelämän ja peruskoulun välinen yhteistyö näyttää suositusten ja asetusten mukaan olevan tiivistä. Peruskoulun oppilaille ja opinto-ohjaajille osoitetut tutkimukset osoittavat kuitenkin, että työelämätietoutta kaivataan enemmän. Ammattikirjastotapahtumassa rikottiin ryhmiin, aikatauluihin ja oppiaineisiin sidottu oppimisympäristö ja oppilaat tutustuivat valitsemiinsa uratarinoihin kouluun saapuneiden ammatinedustajien avulla. Ammattikirjasto tapahtuma soveltuu myös muihin oppilaitoksiin esim. ammatillisten opintojen orientaatiovaiheeseen, suuntautumisvaihtoehtojen pohdintaan tai jatkokoulutukseen motivoinnissa.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opiskelijan tehostettu ohjaus verkossa. Kokemuksia erityispedagogiikan perusopintojen tsemppiryhmästä.

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Tässä artikkelissa tarkastellaan verkon kautta tapahtuvaa opiskelun ohjausta avoimessa yliopistossa. Vapaaehtoiset opiskelijat osallistuivat tsemppiryhmään, joka kesti yhden lukuvuoden. Ryhmän tarkoituksena oli antaa opiskelijalle tehostettua tukea opiskeluun ja mahdollistaa myös opiskelijoiden välisen kohtaamisen ja vertaisvuorovaikutuksen.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sanna Uotinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.uotinen@jyu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Jyväskylän ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelman jalkauttaminen hotelli-, ravintola- ja cateringalan opettajille

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Tämä artikkeli esittelee ohjausmateriaalin jalkauttamismallin Jyväskylän ammattiopiston hotelli-, ravintola- ja cateringalan opettajille. Jalkauttaminen tapahtui opettajille järjestetyssä koulutustilaisuudessa, jonka tarkoituksena oli tuoda tietoisuuteen Jyväskylän ammattiopiston ohjauksen materiaalit ja käytänteet.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kati Arkilahti ja Anne Hiekkataipale

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjausjärjestelyt, opinto-ohjaus, ryhmänohjaus, toisella asteella opiskelevat, nuoret, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opinto-ohjaussuunnitelma monialaiseen kansanopistoon

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Kehittämistyö opinto-ohjaussuunnitelma on laadittu Rovala-Opistossa, kansanopistossa, Rovaniemellä monialaisen kansanopiston käyttöön. Rovala-Opisto järjestää vapaan sivistystyön koulutuksia, ammatillista perustutkintoa ja ammatillista aikuiskoulutusta sekä työvoimakoulutuksia. Opinto-ohjaussuunnitelma kattaa kaikki edellä mainitut koulutusalat ja se on laadittu lähtien ohjausta ohjaavista arvoista ja periaatteista sekä ohjauksen toimijoista ja vastuista. Ohjauksen tavoitteet, sisällöt ja toteutus on kuvattu koulutusalakohtaisesti erikseen yllä mainituille koulutuksen järjestämismuodoille. Lisäksi opinto-ohjaussuunnitelmassa on keskeyttävän ja eroavan opiskelijan ohjauksesta, ohjauksen tukipalveluista ja yhteistyöverkostosta ja lopuksi resursseista ja arvioinnista. Olen työstänyt ohjaussuunnitelman lukuvuoden 2013-2014 aikana ja se on käsitelty opettajakunnassa sekä viedään opiskelijakuntaan ja muille opiston ohjausta antaville henkilöstöryhmille ja tätä myötä otetaan käyttöön syksyn 2014 aikana. Opinto-ohjaussuunnitelmasta julkaistu artikkeli ja sitä kautta ohjaussuunnitelma toimitetaan tiedoksi kansanopistoyhdistykselle ja Lapin alueen opinto-ohjausverkostolle sekä TNO- verkostolle. Ohjaussuunnitelman on vahvistanut rehtori ja se viedään hyväksyttäväksi opiston johtokunnalle.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Henna Poikajärvi

Yhteyshenkilön organisaatio

Rovala-Opisto, Rovalan Setlementti ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

henna.poikajarvi@rovala.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen saatavuus, valtakunnallinen, alueellinen, Lapin ELY, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Wilma-järjestelmän uudistusten käyttöönotto ja mallinnus ammattioppilaitoksessa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) muuttui 1.8.2014 ja se on aiheuttanut muutoksia myös oppilaitoksen käytänteissä. Tässä artikkelissa kuvataan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä tapahtuneiden Wilman muutosten vaikutusta Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksan henkilökunnan tehtäviin. Lisäksi artikkelissa kuvataan lukuvuoden alussa toteutettua opettajien koulutusta sekä laadittua havainnollista Wilma-kirjausten mallia, joka toimii niin oppilashuoltohenkilöstön, ryhmänohjaajien kuin muiden opettajien työn tukena.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Koulutus koettiin onnistuneeksi ja laaditusta mallista on saatu hyvää palautetta. Nopealla aikataululla toteutetut toimenpiteet ovat aikaansaaneet sen, että henkilöstö on pystynyt toimimaan lain edellyttämällä tavalla heti lukuvuoden alusta lähtien.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kirsi Vänskä

Yhteyshenkilön organisaatio

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kirsi.vanska@pkky.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Minä osaan - osaamisen tunnistaminen ja lähtötason kartoitus kaupan alan opiskelijoille

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.4.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Kyselylomake, henkilökohtaiset ja ryhmäkeskustelut.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Palvelut ja liiketalous -toimiala, kehitetty keväällä 2014
Tekijät: Orsmaa Mari ja Kangas Riitta
Kohderyhmä: Liiketalouden opiskelijat, erityisesti NAO-ryhmät
Toteutus: Kysely sekä sen jälkeen henkilökohtaiset ja ryhmäkeskustelut
Tavoitteet:
Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen antaa opiskelijoille rohkeutta ja valmiuksia opiskella ja oppia oma ammattinsa. Kouluttajien kannalta tavoitteena on liiketalouden, erityisesti kaupan alan opiskelijoiden lähtötilanteen ja osaamisen kartoittaminen. Mukana on myös ohjauksellinen näkökulma: missä asioissa opiskelija tarvitsee tukea, mihin asioihin on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Erityisen tärkeätä on se, että opiskelija itsekin tunnistaa nämä asiat.

Lupaavan käytännön arviointi

Kysely on luotu erityisesti NAO-opiskelijoiden ja heidän kouluttajiensa tarpeisiin aikuiskoulutusopinnoissa. Kohderyhmänä ovat olleet liiketalouden perustutkinnon ensimmäistä osaa suorittamaan lähtevät opiskelijat. Osalla opiskelijoista on taustallaan lukuisia keskeytyneitä koulutuksia sekä hyvin vähän työelämäkokemusta. Näemme tämän tarkoituksenmukaisena ja tehokkaana menetelmänä heti koulutuksen alkuvaiheessa.
Opiskelijan vastaukset ovat vastaavan opettajan käytettävissä jo ensimmäisessä opintojen henkilökohtaistamiskeskustelussa. Opiskelijat ovat itse innostuneet kertomaan opettajalle omista ajatuksistaan, taustoistaan ja osaamisestaan. Yhteinen ymmärrys opiskelijan tilanteesta on auttanut opettajaa ymmärtämään mm. opiskelijan elämäntilannetta paremmin. Kyselyn jälkeiset yhteiset ryhmäkeskustelut ovat luoneet hyvää ryhmähenkeä ja keskinäistä avoimuutta. Ammattitaidon hankinnan kannalta on erittäin hyödyllistä, että voimme pureutua samalla työelämän odotuksiin ja vaatimuksiin. Kyselyn voi myös toistaa myöhemmässä vaiheessa. Se on siten hyvin konkreettinen menetelmä sen arvioimiseen, miten opiskelija kokee oman osaamisensa kehittyneen. Näiden kokemusten valossa käytämme tätä työkaluna jatkossakin.

Lupaavan käytännön tulokset

Avoimuus on lisääntynyt, hops-keskustelut ovat olleet syvällisempiä. Panostaminen opiskelijoiden alkukartoitukseen on aina hyväksi.
Ryhmäytyminen on tähänastisten tulosten perusteella ollut aiempaa nopeampaa ja sujuvampaa. Se ei ollut alun perin tavoitteena, mutta on hyvä seuraus.
Kyselyn toistaminen samalle ryhmälle olisi mahdollista, samalla saataisiin vertailevaa aineistoa opiskelijaryhmälle itselleen: näin me olemme kehittyneet. Ongelmana saattaa jossain vaiheessa olla se, että ryhmät elävät, eikä samaa kokoonpanoa ole enää myöhemmin. Yksittäisen opiskelijan kyselyn kohdalla se ei tietenkään ole ongelma.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Voimme muuttaa kyselyä tarvittaessa, opiskelijoilta saatu palaute otetaan aina huomioon. Ylipäätään kaikki tällainen toiminta elää koko ajan, se kuuluu tämän opetus- ja ohjaustyön luonteeseen.

Mitä seuraavaksi?

Jatkamme tässä vaiheessa tällä menetelmällä.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Yksilöllisen osaamisen viisi elementtiä: tiedot, taidot, kokemus, arvot, sosiaaliset verkostot.
Lähde: Sveiby, K.E., (1997): The New Organisational Wealth - Managing and measuring Knowledge-
Based Assets. Berrett-Koehler, San Fransisco. Lainattu teoksessa Ammattitaito on aina muodissa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2012: 16. http://www.oph.fi/download/145061_Ammattitaito_on_aina_muodissa_2.pdf. 23.2.2014

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Orsmaa Mari

Yhteyshenkilön organisaatio

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mari.orsmaa@takk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, Pirkanmaan ELY, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Ehkäise ja puutu - Opiskelijoiden päihteiden käyttöön

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Muuttuneiden ohjeistuksien ja erilaisten toimintatapojen vuoksi aloimme laatia yhtenäistä ohjeistusta oppilaitoksemme päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Vaatimukset työllemme löytyivät lainsäädännöstämme, joka vaatii ammatillisia oppilaitoksia laatimaan yhteistyössä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa kirjalliset ohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi. Lisäksi perusteluita työn tarpeellisuudelle löytyi kouluterveyskyselystä (2013), jonka mukaan päihteiden käyttö on hyvin yleistä ammattiin opiskelevien keskuudessa. Myös asenteet ovat ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla olleet kyselyn mukaan huolestuttavan myönteisiä eri päihteitä kohtaan. Nuorten päihteiden käytöllä on todettu olevan myös yhteys mielenterveyden häiriöihin ja muihin ongelmiin. Näiden tulosten vuoksi oppilaitokset eivät voi ummistaa silmiään haasteilta, joita opiskelijoiden päihteidenkäyttö oppilaitoksissa aiheuttaa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Laatimamme päihdetyön toimintamalli on laadittu ammatilliselle toiselle asteelle. Oppilaitoksessamme koulutusta järjestetään yli 20 ammattiin. Opiskelijoita meillä on 3 000 ja henkilökuntaa on noin 350. Haasteena oppilaitoksessamme on, että toimipaikkamme ovat maantieteellisesti etäällä toisistaan. Koulutusta järjestetään pääasiallisesti Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Nakkilassa ja Ulvilassa. Lisäksi pienempiä toimipisteitä on muillakin paikkakunnille.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Mielenterveys ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8c520a2b-6ed1-4789-bc9b-8597c85121ee
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/etusivu . Viitattu 28.4.2014
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/ 1998)
Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998)
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)
Lastensuojelulaki (417/2007)
Päihdehuoltolaki (41/1986)
Huumausainelaki (373/2008)
Rikoslaki (39/1889)
Järjestyslaki (612/2003)
Tupakkalaki (693/1976)
Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977)
Alkoholilaki (1143/1994)
Suomen perustuslaki (731/ 1999)
Asetus huumausainetestin tekemisestä (218/2005)
Koulutuksen järjestäjän keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. Opas SORA-säädösten ja –määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa (2013). OPH, Oppaat ja käsikirjat 2013:1
Löytyy osoitteesta:
http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf

Oppilaitoksen omat toimintaohjeet

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Piia Lahti

Yhteyshenkilön organisaatio

SATAEDU Harjavalta

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

piia.lahti@sataedu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Maisteriopintojensa aloittavien ohjauksen kehittäminen

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Itseohjautuvat korkeakouluopiskelijat – vai itsenäisiä ohjattavia. Opintoihin tarvitaan holistista ohjausnäkemystä kaikissa korkeakouluopintojen vaiheissa, jotta opintopolut etenisivät opintosuunnitelmien mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan maisteriopintonsa aloittavien ohjauksen kehittämistä. Tähän mennessä ohjauksen kehittämistyössä on ensisijaisesti keskitytty kandivaiheeseen, jonka systemaattisella alkuohjauksella on saavutettu informaatioteknologian tiedekunnassa erinomaisia tuloksia. Ohjauksen nähdään vaikuttavan positiivisesti opintojen etenemiseen ja niihin sitoutumiseen. Artikkelin lopussa esitellään erityisesti tietojärjestelmätieteen maisteriopintonsa aloittavien alkuohjaukseen kehitettyä mallia.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Parkkonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto informaatioteknologian tiedekunta

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiina.parkkonen@jyu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, aikuiset, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, asiantuntija, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, ennakointi, hyvinvointi, kehittäminen, kokonaisvaltainen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, työelämälähtöisyys, työelämäohjaus, uraohjaus, yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, 2014, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

28.5.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Ammattikorkeakoululainsäädännön muutosten yhteydessä laista ammatillisesta opettajankoulutuksesta luovuttiin ja nykyistä ammattikorkeakoululakia noudatetaan ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Näin ollen myös opintojen hyväksilukeminen osa ammatillista opettajankoulutusta.

Vuoden 2014 alussa opettajakorkeakoulujen yhteisessä haussa HAMK Ammatilliseen opettajankorkeakouluun oli ennätysmäärä opettajankoulutuksen hakijoita eri koulutusaloilta, yhteensä 1276 ensisijaista hakijaa. Valittujen keski‐ikä on 43 vuotta ja naisia valituista opiskelijoista on 56 %. Muissa kuin opetustehtävissä oppilaitoksissa toimivien määrä kasvoi jälleen, nyt heitä on valituista 49 % (vuonna 2013 46 % ja vuonna 2012 38 %). Opettajaopiskelijoiden erilaiset koulutustaustat ja oppilaitostyökokemuksen puuttuminen tai vähäisyys tuovat omat haasteensa niin opetuksen suunnittelulle kuin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisellekin. Opintojen ohjaajan ja opintojaksojen opetuksesta vastaavien vastuuopettajien on kyettävä ohjaamaan opettajaopiskelijaa tässä osaamisen tunnistamisen vaiheessa ja tunnistamaan myös itse muussa työelämässä kertynyttä osaamista suhteessa opettajankoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin.

HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen opinnoissa voi osaamisen tunnustamista hakea joko opintojen hyväksilukemisen tai osaamisen näytön kautta kasvatustieteellisistä perusopinnoista, ammattipedagogista opinnoista ja opetusharjoittelusta.

Lupaavan käytännön taustatiedot

AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistus on laadittu HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilöstön käyttöön. Ohjeistuksen laatimiseen ovat osallistuneet niin opetus- kuin ohjaushenkilöstökin. Uusi ohjeistus otetaan käyttöön syksyllä 2014.

Lupaavan käytännön arviointi

AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistuksen toimivuutta voidaan arvioida lukuvuoden 2014 - 2015 aikana.

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna Alftan

Yhteyshenkilön organisaatio

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anna.alftan@hamk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus, arviointimenetelmä, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, kehittäminen, koulutuspalvelujen kehittäminen, laatu, ohjauksen kehittäminen, ohjaussuunnitelma, palveluhenkilöstön osaaminen, 2014, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

18.4.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Bovallius - ammattiopisto on valtakunnallisesti toimiva erityisoppilaitos. Toimipaikkoja on Turussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Opiskelijoita on noin 530. Bovalliuksessa on pyritty yhtenäisiin käytäntöihin eri toimipaikoissa niin opetuksessa kuin muissakin toiminnoissa. Myös opinto-ohjausta on pyritty kehittämään yhtenäiseen suuntaan. Kehittämistyössä tarkastellaan opinto-ohjauksen tarvetta Bovallius - ammattiopistossa eri koulutusaloilla ja eri vuosiluokilla. Tarkoitus on saada yhtenäinen malli opinto-ohjauksen toteuttamisesta koko Bovalliuksessa huomioiden eri ryhmien ja erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Kehittämistyössä tulee esille lähinnä valmentava 1 - ja 2 –koulutukset sekä yleisesti ammatillisen koulutusalan opinto-ohjauksellinen tarve.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa pitää sisällään eri koulutusmuotojen (valmentava 1-koulutus, valmentava 2-koulutus ja ammatillinen peruskoulutus) opinto-ohjauksen pääteemat. Ko. käytäntöä on suunniteltu Jyväskylän Bovallius-ammattiopistossa yhteistyössä opettajien kanssa (kyselyllä). Kehittämistyötä on tavoite päästä kokeilemaan ensi lukuvuonna.Mikäli kokeilu on onnistunut ko. tietoa pyritään levittämään koko Bovalliuksen organisaatioon.

Lupaavan käytännön arviointi

Käytäntöä tullaan arvioimaan koulutusalakohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti (toimivuus, tarkoitus, päämäärät ja tarkoituksenmukaisuus eri ryhmien kohdalla). Arviointikriteerinä on opinto-ohjauksen tarkoituksellisuus, saatavuus ja sen sisältö.Arviointitietoa kerätään opiskelijoilta, ryhmänvastuuopettajilta ja mahdollisesti huoltajilta.Arviointiteto tulee osoittamaan, miten valitut aihealueet palvelevat opiskelijaa.

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärven Offset Oy.
Herranen, J., 2011. Toisin toimiminen luokkamuotoisen ohjauksen haasteena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Kasurinen, H. 2011.Ohjauksen järjestäminen alue- ja kuntatasolla. Ohjauksen laatu ja arviointi. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Koskinen, T., 2011. Kunnalliset opetussuunnitelmat ja ohjauksen järjestäminen. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Väyrynen, M., 2011. Opinto-ohjaajan koulun tason tehtävät ja työn organisointi perusopetuksessa ja lukiossa. Teoksessa Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim.) 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Jauhiainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Bovallius-ammattiopisto Jyväskylä

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.jauhiainen@bovallius.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, ammatillinen erityisopetus, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, kehittäminen, menetelmien kehittäminen, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Henkilökohtaisen opintosuunnitelmalomakkeen (HOPS) kehittäminen aikuislukiossa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

7.4.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Artikkelini käsittelee henkilökohtaisen opintosuunnitelmalomakkeen eli hops-lomakkeen laadintaa ja käyttöönottoa Jyväskylän aikuislukiossa. Hops lomake on tehty Wilmaan, jonka kautta opiskelijat myös tekevät kurssivalinnat, seuraavat opintosuorituksiaan, hoitavat yo-ilmoittautumiset ja voivat lähettää viestejä opettajille. Wilmassa hops-lomakkeen päivittäminen sujuu helposti. Opintojen henkilökohtaistaminen on prosessi, mikä elää ja muuttuu koko ajan, mutta siitä on hyvä välillä kirjata asioita muistiin. Hops ei ole pelkästään sähköisesti tai paperille tehty suunnitelma vaan parhaimmillaan vuorovaikutusprosessi, jossa ovat opiskelijan lisäksi mukana ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, aineenopettaja, koulusihteerit ja rehtori.
Hops-lomake on ollut nyt käytössä pari vuotta ja useat opiskelijat ovat käyttäneet sitä opiskelunsa suunnittelussa, mutta käyttö ei ole vielä kovin yleistä.Tavoitteena on saada opiskelijat innostumaan ja sitoutumaan hopsin tekoon ja ryhmänohjaajat panostamaaan vorovaikutukselliseen hops-työskentelyyn.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mirja Kalteenmäki

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän aikuislukio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mirja.kalteenmaki@jao.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuislukio, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, digitaalinen portfolio, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, lukiokoulutus, nuorten ohjaus, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opiskeluprosessi, oppilaanohjaus, portfolio, toisella asteella opiskelevat, ylioppilastutkinto, lukio, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Matin ja Liisan koulun malli työelämäyhteistyöstä

Käytännön lyhyt kuvaus

Taustaa

Lapinlahdella toteutettavan työelämäyhteistyön vahvuus on, että se ei ole pelkästään oppilaanohjauksen ja opinto-ohjaajan harteilla olevaa toimintaa. Sekä kunnan sivistystoimen johto että koulun johto ovat sitoutuneet toiminnan mahdollistamiseen ja laadulliseen kehittämiseen. Useat oppiaineet ja opettajat toteuttavat ja ovat toteuttaneet opetussuunnitelman perusteissa yhä voimakkaammin painotettua periaatetta:

Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Opetussuunnitelman perusteet 2010

Tämän opetussuunnitelman periaatteen toteutus on tapahtunut konkreettisesti työpaikoille tehdyin opintokäynnein ja monimuotoisessa yhteistyössä kummiyritysten kanssa.




Opettajien työelämäyhteistyö ja Ope -TET

Koulun yhteisenä tehtävänä nähdään opettajien perehdyttäminen työelämään ja peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sekä toisella asteella että korkea-asteella. Ohjenuorana on, että koulua käydään elämää varten ja näin ollen opettajien täytyy tietää ajantasaisesti mitä työelämässä ja jatkokoulutuksessa tapahtuu ja kuinka oppilas voi hyödyntää oppimaansa niissä.

Opettajien perehdyttäminen tapahtuu esimerkiksi opettajankokouksien ja Veso -päivien pitämisellä yrityksissä ja oppilaitoksissa. Matin ja Liisan koulun lisäksi toiminnassa ovat myös mukana yhteistyökoulut Joensuusta ja Ähtäristä. Tämän yhteistyökuvion myötä tutustumistoiminta laajenee myös Savon ulkopuolelle.

Toinen osa toimintaa on opettajien omakohtainen tutustuminen työelämään ja jatko-opintoihin.
Ope -TET toteutetaan yhdeksäsluokkalaisten TET -jakson aikana, jolloin sijaisjärjestelyt voidaan hoitaa tunneilta vapautuvien opettajien yhteistyönä. Luokanopettajat ovat tulleet myös mukaan toimintaan ja myös heille sijaiset löytyvät yläkoulun puolelta. Toiminnan tuloksena kouluyhteisöön syntyy yhteinen kokemus ja ymmärrys työelämästä.

Ope -TET -jakson pituus on Matin ja Liisan koulussa vähintään kaksi päivää ja tutustumiskohteen saa jokainen opettaja valita itse. Jaksoon kuuluu vähintään yksi päivä työpaikalla ja yksi päivä saman alan oppilaitoksessa. Tämä järjestely tuo opettajalle tietoa ja näkemystä enemmän kuin yksinomaan työpaikalla toteutettu jakso. Esimerkkinä voidaan mainita matematiikan opettaja, joka kertoi saaneensa ammattioppilaitoksen rakennuslinjalta paljon käyttökelpoista tietoa siitä, minkälaisia matemaattisia valmiuksia sinne tulevalta oppilaalta odotetaan.


Ope -TET -toiminnalla nähdään olevan vaikutusta myös opettajien työssä jaksamiseen. Opettajat ovat kokeneet uudella tavalla työnsä merkityksen nähtyään millaisia vaatimuksia nykyinen ja tuleva työelämä työntekijöille asettaa. Eivätkä oivallukset oman työn merkityksestä liity yksin työelämään, vaan myös yleisemmin ihmisen elämisen laatuun esimerkiksi terveystiedon ja liikunnan opetuksessa. Oman opetuksen suunnitteluun antaa uutta pontta ajatus siitä, että oppilaan tulevaisuutta katsotaan etäämmälle kuin pelkästään perusopetuksen jälkeiselle toiselle asteelOpettajat ovat kokeneet Ope -TET -jaksot erittäin myönteisinä. Heidät on otettu yrityksissä vastaan hyvin ja heihin on panostettu. Yhteinen etukäteissuunnittelu työpaikalla takaa opettajalle sen kokemuksen ja tiedot, joita hän on tullut jaksolta hakemaankOppilaat mukana jo alakoulusta läht”Uimaan oppii uimalla” ja työelämätaitojen ja tietojen oppiminen tapahtuu parhaiten siellä missä työ tehdään luokan seinien ulkopuolella. Oppilaiden omakohtaiset kokemukset työelämästä auttavat oppilasta suunnittelemaan omaa jatko-opinto- ja työuraansa ja muuttamaan asennettaan opiskelua ja työelämää kohtaSuunnitelmallinen oppilaiden työelämätietouden ja –taitojen lisääminen on Matin ja Liisan koulussa toteutettu luokan ulkopuolella tapahtuvissa 1-10 koulupäivän mittaisissa jakso6. 1 päiLähisukulaisen tms. ammattiin tutustumista huhtikuussa, kaikilla alakoul7. 1+1 päivKoulun sisäinen TET, keittiöllä ja talonmiehen/siivoojan 8. 2 päi1 päiHoiva -TET, 10 kohdetta tai oma ko2. asteen oppilaitok9. 5+5 päiv5 päivää ensimmäisellä kouluviikolla (tai aiemmin) ja 5 päivää helmikuun aKuudennelle luokalle on lisätoimintana lukuvuonna 2010-2011 tullut mahdollisuus tutustua ja toimia Taloudellisen Tiedotustoimiston Yrityskylä-projektissa. Projektia pohjustetaan ensiksi kymmenen tunnin ajan koululla, jonka jälkeen seuraa yksi toimintapäivä yrityskylässä KuopiosYhdeksännen luokan ensimmäiseen TET -jaksoon on varattu syksyn ensimmäinen kouluviikko. Oppilas on voinut olla TET -jaksolla myös ennen koulun alkua kesällä, tällöin oppilaalla on ensimmäinen kouluviikko lomaa. Tähän järjestelyyn ollaan yleisesti tyytyväisiä seuraavista syis1. Oppilaat ovat paremmin päässeet toivomiinsa paikkoihin, kun TET jakaantuu useamman viikon ajalle. Pienellä paikkakunnalla tämä on etu, sillä useampi oppilas pääsee samaan työpaikkaan. Myös kesäajan matkailu lisää tutustumismahdollisuuksia sellaisiin ammatteihin ja töihin, joita ei Lapinlahdella o2. Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä, kun oppilaat ovat tulleet TET- jaksolleen aikana, jolloin heille on mahdollista osoittaa sopivaa tekemist3. Opettajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että yhdeksännen luokan oppilaat aloittavat koulun viikkoa muita myöhemmin. Tällöin opettajille jää enemmän aikaa seitsemäsluokkalaisten ohjaukseen ja uuteen opiskeluympäristöön perehdyttämiKummiyritys- ja kummioppilastoimiMatin ja Liisan koululla on panostettu myös kummiyritystoimintaan, johon monen eri alan yritykset ovat lähteneetkin mukaan. Kummiyritystoiminnan avulla oppilaat ovat päässeet tutustumaan sellaisienkin yritysten toimintaan, jotka eivät voi ottaa oppilaita TET -jaksoilOppilaat ja opettaja määrittelevät yhteistyömuodot ja – tavat yhdessä kummiyritysten kanssa. Suunnitelmissa huomioidaan molempien osapuolten intressit ja pyritään siihen, että sekä yritykset että oppilaat hyötyvät toiminnasta. Huoltajat huomioidaan myös toiminnassa ja yhteisistä tapahtumista on jäänyt paljon myönteisiä kokemuksia. Kahdeksannen luokan vanhempainilta pidetään kummiyrityksen tiloisOnnistuneen kummiyritystoiminnan lähtökohtina nähdä1. Rehtorin myönteinen suhtautuminen kummiyritystoiminta2. Yrityksen ja koulun sitoutuminen ja yhteissuunnitte3. Opettajan mielenkiinto ja innostus yritysmaailmYrityksestä - kuten koulustakin - pitää löytää mieluiten pysyvät yhteyshenkilöt, jotka pystyvät toimintaan sitoutumaan ja siitä vastaamaan seuraavat kolme vuotta. Suunnitelmia pitää pystyä tarkistamaan uusien ideoiden ja tilanteiden mukaKummiyritystoimintaa koulun puolelta koordinoi kokonaisuutena opinto-ohjaaja. Yhdessä kunkluokanohjaajan ja kummiyrityksen edustajan kanssa suunnitellaan toimintaa siten, että se sopluontevasti ko. yritykseen ja mahdollisimman monen aineen opetukseen. Esimerkiksi kummitoiminnassa paikallisen meijerialan yrityksen kanssa on syntynyt videokäsikirjoituksia ja lehtijuttuja (äidinkieli) sekä kuvitettu reseptikirja (kuvataide ja kotitalous). Kemian tunneilla on syvennytty maidonjalostuksen resepteihin, matematiikassa tilavuus- ja prosenttilaskentaan ja maantiedossa voidaan verrata eri EU-maiden maidontuotantoa. Tutuksi ovat tulleet myös tehtaan hygieniamääräyksKummiyritystoiminnassa on tutustuttu myös yrityksen työajan ulkopuoliseen toimintaan kuten pikkujouluihin ja pilkkikisoihin. Oppilaat ovat valmistaneet yrityksen pikkujouluihin ohjelmaa ilmaisutaidon ja musiikin tunneilla, tekstiilityössä on tehty puvustukset ja somistukset ja teknisessä työssä lavastuksUusin yhteistyömuodoista on ns. kummioppilastoiminta, jonka kautta pienet yritykset voivat tulla koulu - yritysyhteistyöhön mukaan. Teknisessä työssä annetaan ahkerille ja alasta kiinnostuneille oppilaille yhdeksännellä luokalla mahdollisuus työskennellä yhden jakson ajan teknisen työn tunnit (3 h/vko) lapinlahtelaisessa yrityksessä ns. kummioppilaLapinlahdella pitkäjänteinen työ on tuonut tulokseksi tilanteen, jossa yritykset kääntyvät koulun puoleen kysyäkseen onko yhtään kummiluokkaa vapaa

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytäntö on kehitetty opetusuunnitelman pohjalta, jossa todetaan mm. eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Suunnattu peruskoulun 6.- 9. luokkien oppilaille ja opettajille.

Keskeisinä toimijoina rehtorit, opinto-ohjaajat, luokanohjaajat, ainelehtorit sekä työelämän/yritysten edustajat.

Rehtorit ovat mahdollistaneet toiminnan antamalla resursseja sekä suhtautumalla toimintoihin myönteisesti.

Yläkoulussa organisaattorina toiminut opinto-ohjaaja ja alakouluissa luokanopettajat.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Kouluyritysyhteistyöstä on tullut koulujen pysyvä käytäntö. Myös muiden opettajien kuin opinto-ohjaajan tietoisuus työelämästä ja eri koulumuodoista on parantunut. Jokainen opettaja osallistuu oppilaan ohjaukseen laajemmin kuin oman aineensa pohjalta.

Oppilaiden tietämys työelämästä on monipuolistunut ja omakohtaiset kokemukset lisääntyneet.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

Ohjauksen polkuja - perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvät käytänteet (Oppaat ja käsikirjat 2012:4, Opetushallitus)

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Heikkinen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Matin ja Liisan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.heikkinen52@gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero

050-5558924

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2000, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kaksi opoa ysien ohjauksessa

Käytännön lyhyt kuvaus

Lapinlahdella on OKE –hankkeen myötä muodostunut käytäntö, jossa yhdeksäsluokkalaisten ohjauksessa käytetään kahta opinto-ohjaajaa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa että luokkaohjauksessa.

Opinto-ohjaaja selvittää yhdeksännen luokan ensimmäisen jakson loppuun mennessä, mitkä ovat oppilaiden ensisijaiset jatkokoulutustoiveet, lukio-opinnot vai ammatillinen koulutus. Valinnan pohjaksi kaikille oppilaille on esitelty sekä lukio-koulutus että ammatillinen koulutus. Kahdeksannella luokalla on ollut myös ns. oppilaitos –TET -päivä.

Mielenkiinnon perusteella tehdyn jaon perusteella Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion opinto-ohjaaja aloittaa haastattelukierroksen toisessa jaksossa lukiosta kiinnostuneiden parissa ja perusasteen opinto-ohjaaja muiden kanssa heidän jatkosuunnitelmistaan.

Kolmannessa jaksossa molemmat opot ovat yhtä aikaa opo -tunneilla ja vetävät ryhmilleen oman ohjelman. Kaksoistutkinnosta kiinnostuneet vaihtavat ryhmää aihepiirien mukaan tarvittaessa. Jakson opo -tunteja varten on varattu kaksi luokkaa, joista toinen on atk-luokka. Opot keskenään sopivat luokkien käytöstä.

Lukio-opintoja harkitsevien ryhmässä käsiteltäviä asioita:
-tutustumista lukion oppiaineisiin
-lukion ainevalinnat
-ylioppilaskirjoitukset
-lukion lukujärjestyksen teko
-lukion jälkeiset opiskelumahdollisuudet (AMK, yliopisto)
-vierailu lukiolla

Ammatillisia opintoja harkitsevien ryhmässä käsiteltäviä asioita:
-ammatillisten tutkintojen rakenne, sisällöt, ym.
-lähiseudun ammatilliset oppilaitokset ja niiden koulutustarjonta
-projektityö eniten kiinnostavasta koulutusohjelmasta ja ammatista
-oppisopimuskoulutus
-vierailu ammattioppilaitoksella

Käytäntö on ollut käytössä nyt viisi vuotta. Oppilaiden palaute on ollut erittäin positiivista.
”Tunneilla käsiteltiin itseä kiinnostavia asioita.”
”Sain paljon tietoa ja askarruttavat asiat selveni.”
”Ryhmän koko oli hyvä, opolla oli aikaa jokaiselle.”

Kahden opon käyttöä on tarkoitus jatkaa tulevinakin lukuvuosina OKE –hankkeen loppumisesta huolimatta. Tämän mahdollistaa Matin ja Liisan koulun sekä Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion rehtoreiden myönteinen suhtautuminen asiaan sekä käytännön järjestelyjen (esim. lukujärjestyksessä molemmat opot samaan aikaan käytössä) mahdollistaminen.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytäntö on kehitetty ohjauksen tehostamiseksi oppilaan tulevaisuuden suunnitelmien selventämiseksi. Kukin oppilas saa enemmän yksilöllisempää ja henkilökohtaisempaa tietoa siitä koulumuodosta, josta on kiinnostunut.

Kohderyhmänä ovat yhdeksäsluokkalaiset oppilaat.

Keskeisenä toimijana ovat olleet Matin ja Liisan yläkoulun sekä Lapinlahden Lukion ja Kuvataidelukion opinto-ohjaajat.

Em. koulujen rehtorit suunnittelevat lukujärjestykset toiminnan mahdollistamiseksi. Yhdeksänsien luokkien opotuntien aikana molemmat opot ovat käytettävissä ysien tunneille yhtäaikaa.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Toiminta on esimerkkinä oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvissä käytänteissä Opetushallituksen Ohjauksen polkuja kirjassa (Oppaat ja käsikirjat 2012:4).

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaat ovat olleet tyytyväisiä, koska ovat saaneet syvällistä tietoa koulutuksesta, josta ovat eniten kiinnostuneita. Lukioon lähteneiden opiskelijoiden tietoisuus lukion kursseista on ollut tarkkaa jo ennen lukion aloittamista. Samoin ammatillisten tutkintojen rakenne, sisällöt ym. ovat olleet selvempiä ammatillisiin opintoihin suunnanneilla.

Oppilaat ovat olleet motivoituneita, kun tunneilla käsitellään itseä kiinnostavia asioita enemmän. Eikä tarvitse kuunnella niitä asioita, jotka eivät kosketa itseä. (oppilaiden mielipiteitä)

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Riitta Winberg

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Matin ja Liisan koulu, Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

riitta.winberg@lapinlahti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-4883241

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2009

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvan kohderyhmän kartoitus ja heidän koulutus-/uraohjaus EP:n TE-toimiston alueella

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

31.12.2013

Päättymisaika

30.6.2014

Lupaavan käytännön kuvaus

Nuorten aikuisten osaamisohjelma on osa valtakunnallista Nuorisotakuuta, johon on lisätty lisäresursseja nuorten aikuisten ammatilliseen kouluttamiseen. Ohjelman koulutusresursseja kohdistetaan 20 – 29-vuotiaille nuorille aikuisille, joilta puuttuu ammatillinen tutkinto. Opinto-ohjaajan koulutukseen kuuluvan kehittämistyöni aiheena selvitin Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden määrää Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston alueella ja toteutin koulutus-/uraohjausta kohderyhmän asiakkaille. EP:n TE-toimiston viiteen toimipakkaan kohdistuvan käynnin aikana informoin samalla NAO- resurssia saaneiden alueen koulutusorganisaatioiden koulutuksista sekä Palvelupiste-AikuiskoulutusEP –projektin tieto-, neuvonta- ja ohjaustoimintojen kehittämisestä TE-toimiston asiantuntijoille.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Toiminta liittyi osaksi Palvelupiste-AikuiskoulutusEP-projektin toimintaa, jonka tavoitteena on kehittää tieto-, neuvonta- ja ohjausosaamista Etelä-Pohjanmaan alueen aikuiskoulutustoimijoiden ja TE-palveluissa toimivien asiantuntijoiden taholla. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan liittyvällä tiedotustoiminnolla saatiin projektin yhteistyötä lisättyä TE-palveluiden suuntaan ja tiedotettua ajankohtaisesta, tärkeästä aikuiskoulutukseen kohdistetusta lisäresurssista, mitä maakuntaan on saatu.

Lupaavan käytännön arviointi

Toiminnan arviointia on tullut suoraan TE-palveluiden asiantuntijoilta. He olivat kiitollisia saadusta informaatiosta, mitkä aikuiskoulutusorganisaatiot ovat saaneet Nuorten aikuisten osaamisohjelman resurssia sekä niistä koulutustiedoista, mitä ovat järjestäneet tai järjestämässä ko. kohderyhmälle. Toiminta on osa kehittämisprojektia, jonka rahoittaja on Etelä-Pohjanmaan ELY. Toiminnan arviointia tekee projektin ohjausryhmä sekä viime kädessä projektin rahoittaja.

Lupaavan käytännön tulokset

Tähän mennessä on tullut palautetta TE-toimiston palvelutoiminnan taholta, että vastaavanlaista informaatiota tarvitaan lisää myös jatkossa. Etenkin, kuka ja ketkä ovat asian osaisia yhteyshenkilöitä koulutusorganisaatioissa ja vastaavasti koulutusorganisaatiot ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa tietoihin, kenen puoleen voi kääntyä TE-palveluissa.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Toiminnan taustalla on ollut Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen panostus Nuorisotakuuseen sekä siihen liittyvään Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttaminen.

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.aikuiskoulutusep.fi/Yhteystiedot/Aikuiskoulutuksen-palvelupisteet/Hanketapahtumien-materiaalit

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Hilkka Tuominiemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Sedu Aikuiskoulutus, Tuki- ja kehittämisyksikkö/projektit

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

hilkka.tuominiemi@sedu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorisotakuu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, nuorisotoimi, järjestö, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, alueellinen, Etelä-Pohjanmaan ELY, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Luokanohjaajan materiaali

Käytännön lyhyt kuvaus

Luokanohjaajan (luokanvalvojan) materiaali on tarkoitettu tukimateriaaliksi 7.–9.-
luokkien luokanohjaajan tunneille. Materiaali on tehty kymmentä, tasaisesti lukuvuoden
ajalle sijoittuvaa luokanohjaajan tuntia varten. Materiaalissa on kymmenen eri teemaa,
ja jokaisesta teemasta on oma sovelluksensa eri vuosiluokille. Jokaiselle tunnille on
valmis tuntisuunnitelma sekä suunnitelmassa mainitut tehtävät, harjoitukset ja muut
tarvittavat materiaalit.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Luokanohjaajan materiaali on laadittu tukimateriaaliksi kerran kuukaudessa pidettäville luokanohjaajan tunneille. Ajatuksena on, että materiaalin avulla luokanohjaajan tunneilla saadaan käsiteltyä yläkoulun 7. - 9.-luokan oppilaille tärkeäksi katsottuja teemoja. Tavoitteena on ollut myös se, että tunnin valmistelu on kohtuullisen vaivatonta luokanohjaajan kannalta. Hyviä teemoja ja tehtäviä löytyy paljon eri lähteistä, mutta niiden käyttö jää harmittavan vähälle, koska aikaa niiden etsimiseen ja niihin perehtymiseen kouluarjessa on useinkin liian vähän. Materiaalikansion avulla on haluttu helpottaa tätä työtä. Suurin osa kansion materiaaleista on kerätty valmiina eri lähteistä. Osa materiaalista on kehitelty itse, ja osa on muunneltu valmiista materiaaleista. Valmiiden materiaalien lähteet on aina mainittu.

Luokanohjaajan materiaalissa on kymmen eri teemaa:

• Yläkouluun perehdyttäminen, 7.lk
• Ryhmäytyminen, 8.lk ja 9.lk
• Opiskelutaidot I
• Turvallisuus
• Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen
• Luokkahenki
• Opiskelutaidot II
• Vastuullinen nuori
• Nettikäyttäytyminen
• Hyvät tavat
• Lukuvuoden yhteenveto

Joillekin tunneille on vaihtoehtoisia tehtäviä tai toteutustapoja, joista luokanohjaaja voi valita luokalleen ja itselleen sopivimman vaihtoehdon. Materiaalia on pyritty laatimaan niin, että siitä riittää tekemistä koko tunnin ajalle. Kaikkea ei välttämättä ehditä käydä läpi – eikä se itsetarkoitus olekaan. Luokanohjaaja itse on se, joka lopulta tunnin sisällön päättää. Kansion materiaalia ei tarvitse orjallisesti noudattaa, omat
sovellukset ovat täysin mahdollisia. Kansion tavoite on toimia tukena luokanohjaajan työssä. Tärkeintä luokanohjaajan tunneilla on kuitenkin vastata aina nimenomaan senhetkisiin luokan tarpeisiin, jotka voivat olla joskus jotain täysin muuta kuin mitä materiaalikansiossa ehdotetaan.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

http://www.oporasti.fi/materiaalia_ylaluokkien_luokanohjaajalle_valvojalle/

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Pauliina Hentilä

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Merikadun koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pauliina.hentila@raahe.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8303122

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2009

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kotiläksypaketti peruskoulun 7.-9. luokkalaisille - apua pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen jatko-opiskelupaikan valintaan

Käytännön lyhyt kuvaus

Artikkelissani esittelen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna 2012–2013 opinto-ohjaajankoulutukseni opintoihin kuuluvan kehittämistyön. Kehittämistyössäni suunnittelin ja toteutin kotiläksypaketin peruskoulun luokille 7-9. Kotiläksypaketin tarkoituksena on edistää suunnitelmallista ja pitkällä aikavälillä tapahtuvaa oppilaiden itsetuntemusta sekä ammatti- ja jatko-opiskelupaikkatietoutta, ja näin ollen helpottaa peruskoulun päättöluokalla tapahtuvaa jatko-opiskelupaikan valintaa. Kotiläksypaketin kotitehtävät ovat luonteeltaan toiminnallisia ja edistävät samalla oppilaan tiedonhakutaitoa ja -prosessointia. Kotiläksypaketti tukee oppilasta ajattelemaan yllä mainitsemia aiheita myös koulupäivän ulkopuolella.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Katariina Pieskä

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

JAMK, opo-opiskelija 2012-2013

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kmpieska@gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, jatko-opiskelupaikan valinta, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, perusasteella opiskelevat, 2013

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Aikuisopiskelijoiden osaamisportfolioiden laadinta ja ohjaus - case työvoimapoliittinen Talousosaaja-koulutus

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

01.01.2012

Päättymisaika

30.10.2013

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sari Toijonen-Kunnari

Yhteyshenkilön organisaatio

Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sari.toijonen-kunnari@mamk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, portfolio, aikuisopiskelija, ohjaus, työllistyminen, täydennyskoulutus, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, Etelä-Savon ELY, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Joustava perusopetus (JOPO)

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2006

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):

Joustava perusopetus JOPO® -hanke käynnistyi tammikuussa 2006, kun opetusministeriö myönsi määrärahaa kunnille koulupudokkaiden aktivointiin tähtäävän toiminnan kehittämiseen perusopetuksessa ja toisen asteen nivelvaiheessa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Toimintamallin avulla kehitetään perusopetukseen yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssäoppiminen. Joustavan perusopetuksen ryhmiä oli vuonna 2009 noin 100 ja niissä opiskeli 953 oppilasta. Toiminnassa tehostetaan moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat peruskoulut, kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja mahdolliset nuorten työpajat. Toiminnan tueksi järjestetään alueellista ja valtakunnallista koulutusta. Opetus järjestetään noin 10 oppilaan joustavan perusopetuksen JOPO-ryhmässä. Kouluissa toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluu opettajan lisäksi nuorisotyöntekijä/sosiaalityöntekijä tai vastaava. Opetus toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa kehitetään perusopetuksen 7—9 luokilla oleville nuorille oppilaan yksilöllisistä elämäntilanteista lähteviä opetusjärjestelyjä, toiminnallisia ja työpainotteisia opetus- ja työmuotoja sekä kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja. Oppilaan perheen kanssa tehtävällä työllä on keskeinen asema oppilaan kokonaistilanteen arvioinnissa ja sopivien työmuotojen valinnassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):

esim.

- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu

- toimijat, resurssit

- tavoitteet ja toteuttaminen

- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa

- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin

Opetusministeriö 2006

Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):

esim.

- miten käytäntöä arvioidaan

- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu

- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty

- mitä arviointitieto osoittaa

Arviointia julkaisussa Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26

Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):

esim.

- tähän mennessä saadut tulokset

- onnistumiset

- ennakoimattomat tulokset

- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin

Joustavalla perusopetuksella on vaikutusta paitsi nuorten opiskeluun, myös kunnan ja koulujen toimintaan sekä opettajien työhön. Joustavan perusopetuksen tavoitteita voidaan näiden ryhmien näkökulmista tarkastella seuraavasti: Nuorten kannalta tavoitteena on ehkäistä koulumotivaation heikkenemistä ja koulusta putoamista sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Samalla edistetään toisen asteen koulutukseen siirtymistä yksilöllisellä tuella. Koulujen kannalta tavoitteena on kehittää opiskelumuotoja, jotka perustuvat toiminnallisuuteen sekä käytännöllisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Samalla edistetään koulun ja työelämän yhteistyötä. Opettajien kannalta tavoitteena on antaa valmiuksia varhaiseen puuttumiseen tähtäävin työmuotoihin sekä kehittää opettajien taitoja moniammatilliseen yhteistyöhön. Kuntien kannalta tavoitteena on edistää eri hallinnonalojen kuten koulutoimen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen

Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)

- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja

- mahdollinen lähdekirjallisuus

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/koulupudokkaiden_aktivointi/index.html

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, 2006, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kaukajärven ohjauskäytäntö 6. luokalta 7.luokalle siirryttäessä

Käytännön lyhyt kuvaus

Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa ovat osallisina yläkoulun opinto-ohjaaja, 6. luokkien luokanopettajat yläkoulun ja alakoulujen rehtorit, erityisopettajat ja yläkoulun tulevat luokanohjaajat ja aineenopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö kaikilta kouluilta. Prosessi alkaa 6. luokan marraskuussa ja jatkuu 7. luokan lokakuuhun. Mallissa on määritelty prosessin aikataulu kuukauden ja tapahtuman tarkkuudella sekä kaikkien toimintojen vastuuhenkilöt.
Malli niveltyy Kaukajärven oppilasalueella käytössä olevaan tiedonsiirtokäytäntöön, jossa oppilaan tiedot siirtyvät eskarista päättöluokalle huoltajan luokanopettajan ja luokanvalvojan yhteistyönä. Oppilas on myös aktiivinen toimija tiedonsiirrrossa.

Päätoimintoja ovat luokanopettajien aktiivinen osallistaminen, koulutus ja informointi siirtymisprosessista, oppilaiden ja heidän huoltajiensa informointi ja yläkouluun tutustuttaminen, oppilaiden konkreettinen ryhmäyttäminen tutustumispäivänä ja syksyn ryhmäytystoiminta, tulevan luokanohjaajan tutustuminen luokkaansa, tiedonsiirto ennen luokkien muodostamista ja niiden jälkeen sekä prosessin onnistumisen seuranta.

Keväällä toteutettavaan oppilaiden tutustumispäivään osallistuvat tulevan luokanohjaajan lisäksi uusien aineitten opettajat anatmalla "oppiainesuihkun omassa oppiaineessaan.
Luokanohjaajan kansioon kerätään oppilastietoja oppilaalta itseltään (oppilaan kirje tulevalle luokanohjaajalle), huoltajalta (tiedonsiirtolomake) luokanopettajalta ja erityisopettajalta ( luokan tiedonsiirtolomake ja suullinen informaatio sekä mahdollinen HOJKS tai oppimissuunnitelma).
Mallia on toteutettu vuodesta 2009 lähtien ja paranneltu palautteen, olosuhteiden ja arvioinnin mukaisesti vuosittain.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Malli on kehitetty tavoitteena saada tiedonsiirto molempiin suuntiin toimivaksi oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Aktiivisella toiminnalla saadaan ohjauksellista tietoa ja taitoa siirrettyä myös luokanopettajien työhön. Huoltajien ja oppilaiden eri toimijoilta saama ristiriitainenkin tieto on nyt yhdenmukaista.
Kohderyhmänä ovat kaikki nivelvaiheen toimijat. Tärkeimpänä oppilas ja hänen huoltajansa. Luokanopettaja, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtorit ja erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö saavat nivelvaiheen ohjaustoiminnalleen raamit ja jakavat yhteisen tiedon.
Keskeisinä toimijoina ovat luokanopettaja, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtorit ja erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö
Toiminan resurssit tulevat koulujen normaalista toiminnasta.
Toiminta on organisoitu Kaukajärven koulun oppilaaksiottoalueen puitteissa. Kaukajärven kouluun tulevat Annalan koulun ja Karosen toimipisteen sekä Kaukajärven yhtenäiskoulun kuudensien luokkien oppilaat. Toimintaa johdetaan sekä vastuut ja työnjako suoritetaan laaditun aikataulun mukaan.
Malli löytyy osoitteesta www. toponetti.fi Etusivu » Opo » Toplake-hanke » Tuotettu materiaali ja toiminta sieltä Väliseminaarin materiaali ja Yläkouluun!-esitys

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Arvointitieto kertoo arvioinnin tarpeellisuudesta kun halutaan jatkuvaa kehittämistä ja käytäntyöjen muokkaamista. Kaikkien toimijoiden mukanaolo kehittämisessä on tarpeen.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.toponetti.fi/opo/toplake-hanke/tuotettu_materiaali_ja_toiminta/
Polku: Etusivu » Opo » Toplake-hanke » Tuotettu materiaali ja toiminta ja sieltä väliseminaarin materiaali ja Yläkouluun!-esitys. Materiaalia päivitetään syksyn kuluessa lisää.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Herlevi-Turunen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, Perusopetus, Kaukajärven koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.herlevi-turunen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

0400-592186

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Lielahden TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9. luokan oppilaille

Käytännön lyhyt kuvaus

Tuettu perusopetus -ja ohjaushanke on aloitettu Lielahden koulun 9. luokalla vuonna 2008. Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa keskeisinä toimijoina koulussa ovat oppilaanohjaaja, luokanvalvoja ja tukiopetusta antavat aineenopettajat sekä erityisopettaja. Kohderyhmänä ovat ne 9. luokan oppilaat, joiden kaikkien aineiden keskiarvo on alle 7,0. Oppilaille järjestetään tukiopetusta haluamissaan aineissa ja lisättyä ohjausresurssia, koulutuskokeiluja ja tutustumisia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Lisä-TET on myös mahdollinen. Osallistuminen toimintaan on oppilaalle vapaa-ehtoista. Oppilaiden oma motivaatio ja huoltajien tuki on tärkeää.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9.lk oppilaille aloitettiin Lielahden koulussa Tampereella vuonna 2008. Koulussamme oli syksyllä 2008 noin 30 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo alle 7.0. Olimme huolissamme näistä oppilaista ja heidän sijoittumisestaan toiselle asteelle. On yleisesti tiedossa, että tamperelaisiin oppilaitoksiin vaaditaan hyviä keskiarvoja (yli 7.0). Ohjauskäytännön tavoitteena on tukea ns. syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä, motivoida heitä opiskeluun, numeroiden korottamiseen ja urasuunnitteluun sekä varmistaa, että he saisivat mieluisan ja itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa. Oppilaan oma motivaatio ja halu osallistua TUPO -toimintaan on tärkeää. Myös huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa pyritään lisäämään. Syksyllä 2010 15 oppilaan keskiarvo oli alle 7.0. Näistä TUPO-toimintaan lähti mukaan 9 oppilasta. Oppilaanohjaaja haastatteli yhdessä luokanvalvojan kanssa oppilaat ja huoltajat syyskuussa. Lokakuussa aloitettiin tukiopetus niissä aineissa, joissa oppilas itse halusi. Tukiopetus tapahtuu pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Oppilaanohjaaja tapaa oppilaita tehostetusti ja säännöllisesti lukuvuoden aikana, järjestää tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja toisen asteen oppilaitoksiin oppilaan toiveiden mukaisesti ennen yhteishakua. Myös lisä-TET on mahdollinen. Tarvittaessa järjestetään myös muita tukitoimia esim. kuraattori-, psykologi- ja avo-psykologitapaamisia yms.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

TUPO-ryhmää opettaneita opettajia on joka kevät haastateltu ja samalla mietitty yhdessä kehittämismahdollisuuksia opettajan näkökulmasta. Oppilailta on saatu joka kevät sekä suullista että kirjallista palautetta TUPO-ryhmään kuulumisesta ja koulun käytänteistä.

Käytännön vaikuttavuus

Karkeasti noin puolet TUPOon osallistuneista oppilaista on hyötynyt saamastaan lisätuesta. Ensimmäisenä kokonaisena vuotena TUPOon osallistuneista suurimmalla osalla oli oppimisvaikeuksia. Silti vähän yli puolet sai arvosanojaan nostettua ja eräs oppilas nosti keskiarvoaan yli numerolla. Toinen onnistuja, jolla on laajoja oppimiseen liittyviä ongelmia, nosti keskiarvoaan puolella numerolla. Lukuvuonna 2010-11 ryhmään kuuluu suureksi osaksi käyttäytymisongelmista ja oman ohjauksen toiminnan ongelmista kärsiviä oppilaita.

Tämä menetelmä korostaa oppilaan omaa motivaatiota ja vanhempien tukea kotoa. Joskus tukiopetusta järjestetään myös omalla ajalla. Numerot nousevat jos oppilas itse paneutuu asiaan, vaikka oppimisen suhteen olisikin ongelmia.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Mari Nikkanen ja Tuula Weijo

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, perusopetus, Lielahden koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mari.nikkanen@koulut.tampere.fi ja tuula.weijo@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Mari 0400764424 tai Tuula 040 801 2729

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, hyvä perusopetus, koululaiset, koulut, ohjaus, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppiminen, syrjäytymisvaarassa olevat, tehostettu tuki, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2008

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Aikuisopo ohjausverkoston kehittäjänä Joutsassa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.1.2010

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):

Aikuisopotoimintaa on lähdetty kehittämään seudulla, jossa aikuisohjausta on toteutettu aiemmin vähemmän ja perinteisempien toimijoiden tarjoamana. Seudun ohjaustoimijoiden kanssa on rakennettu ja tiivistetty ver-kostoyhteistyötä sekä kehitetty aikuisopotoimintaa, joka pyrkii tukemaan aikuisten osaamisen kehittämistä entistä paremmin ja joustavammin sekä tuomaan myös koko maakunnan aikuisohjauspalveluja enemmän Joutsan seudulle. Aikuisten tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluja ovat pääsääntöisesti tuottaneet Joutsan TE-toimisto, Puulan seutuopisto (kansalaisopisto) sekä yhtenäiskoulun ja lukion opinto-ohjaaja. Paikkakunnalla ei ole em. lisäksi muita koulutusorganisaatioita. Aikuisopotoiminnan ’kotipesä’ on tällä hetkellä Joutsan kun-nassa, sosiaalitoimessa.
Kehittämistyön haasteena on turvata osaavaa työvoimaa seudun yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin: Mi-ten löytää osaajia työllistäville aloille? Millaiset ovat seudun nuorten ja aikuisten osaamistarpeet ja työelämä-valmiudet? Kuinka innostaa seudun aikuisia kehittämään omaa osaamistaan?
Aikuisopo työskentelee kahdella tasolla
1. Aikuisopo asiakkaan tukena: koulutusneuvonnan ja yksilöohjauksen antaminen TE -toimistosta oh-jautuville asiakkaille, joilla on itsellään motivaatiota tarkastella elämänvaihettaan annetun ohjauksen tukemana
2. Aikuisopo ohjausverkoston kutojana: koordinoi paikallista ohjausverkostoa. Ohjausverkosto kokoon-tuu säännöllisesti noin 2 kk:n välein. Tapaamisissa on mukana ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviä henkilöitä sekä paikallisesti että maakunnallisesti

Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):

esim.

- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu

- toimijat, resurssit

- tavoitteet ja toteuttaminen

- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa

- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin

Joutsan seudun aikuisohjauksen kehittäminen osana Opin ovi -kokonaisuutta.

Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):

esim.

- miten käytäntöä arvioidaan

- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu

- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty

- mitä arviointitieto osoittaa

Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):

esim.

- tähän mennessä saadut tulokset

- onnistumiset

- ennakoimattomat tulokset

- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen

Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?

Seuraava askel kehittämisessä on laajemmasta, verkostomaisesta aikuisohjauksen toimintatavasta sopiminen. Paikallisella toimintatavalla pyritään varmentamaan parempi aikuisohjauksen saatavuus Joutsan seudulla myös jatkossa. Lisäksi paikallinen toimintatapa tukee aikuisten elinikäistä oppimista tukevaa ohjaus-palvelua koko Keski-Suomessa.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)

- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja

- mahdollinen lähdekirjallisuus

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/keski-suomi

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Seija Vuori

Yhteyshenkilön organisaatio

Joutsan sosiaalitoimi

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

seija.vuori@joutsa.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Keski-Suomen ELY, lukio, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, sosiaali- ja terveyshallinto, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Nuorten mielenterveys ja ohjaus- koulutus, Tampere

Käytännön lyhyt kuvaus

Koulutus opinto- ohjaajille, kuraattoreille, erityisopettajille ja terveydenhoitohenkilöstölle. Katso tarkemmin liitetiedostoista.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

www.toponetti.fi/opo/materiaalipankki/nuorten-mielenterveys-ja-ohjaus-/

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Juhani Kaasinen, Liisa Huhta

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juhani.kaasinen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

0400-208325

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2010, erityistä tukea tarvitsevat, koulutus, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, perusasteella opiskelevat, siirtymävaiheessa olevat

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.1.2011

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yrittäjäksi kasvamista, vaan tavoitteena on kokonaisvaltainen asenteiden ja taitojen kehittäminen. Yrittäjyyskasvatukseen osallistuu koko oppilaitoksen ja oppilashuollon ohella alueella toimivat kolmannen sektorin toimijat sekä yrittäjät. Pienen kaupungin yrittäjäjärjestö halusi tukea oppilaitostyötä ja tuoda enemmän esille oman alueen yrittäjien toimintaa ja yrittäjämäisen toiminnan mahdollisuuksia.

Yrittäjyyskasvatus oli jo kulahtanut sana, minkä takia innostin verkostoa koulutuksin ja erilaisten tapahtumien kautta mukaan toimintaan. Yrittäjyyden teemavuonna koottu yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmä on motivoitunut ja innokas jatkamaan työtä, jossa annetaan mahdollisuudet opettajien ja yrittäjien yhteistyölle ja oppilaiden hyvälle elämänhallinnalle.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Yrittämällä eteenpäin -hankkeessa, jota hallinnoi Koulutuskeskus Sedu, pilotoitiin eteläpohjalaista yrittäjyyskasvatuksen toimintamallia kolmella alueella, joista Alavus toimi pienen kaupungin pilottina.
Alavuden kaupungin strategiassa yhtenä tärkeimpänä painopistealueena on yrittäjyyskasvatus, jonka vaikuttavuus toteutuu alueella pitkällä tähtäimellä kasvavana yritysten määränä ja väkilukuna.

Yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmään kuuluvat Alavuden yläkoulun ja lukion sekä Ammattiopisto Luovin/Alavus rehtorit ja opot sekä alakoulujen edustajat. Lisäksi mukana ovat Alavuden kaupungin hallituksen puheenjohtaja ja sivistysjohtaja, Alavuden Kehityksen toimitusjohtaja, nuorisotoimen edustaja sekä kolmannen sektorin toimijoita Paja 66, 4H ja lisäksi kaksi edustajaa Alavuden yrittäjistä.

Lupaavan käytännön arviointi

Koko hankkeen käytäntöjä arvioidaan Yrittäjyyskasvatus aallonharjalla -kyselyn kautta. Keskityn artikkelissani vain Alavuden toimintaan.

Lupaavan käytännön tulokset

Oppilaitoksissa on järjestetty erilaisia tapahtumia kuten yrittäjärastit kevään viimeisellä kouluviikolla, ope-yrittäjätreffit ideoiden erilaisia yrittäjyyskasvatukseen liittyviä toimintoja tai tapahtumia sekä yrittäjäseminaareja ja erilaisia koulutuspäiviä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Yrittäjyyskasvatuksen toimintaryhmän tavoitteena on kehittää oppilaitos-yrittäjä yhteistyötä mm. tet-paikkojen ja ope-yrittäjätreffien kautta. Myös opetusmenetelmiin annettiin uusia ideoita.

Mitä seuraavaksi?

Hankkeen rahoituksella viritetty toiminta jatkaa itsenäisenä toimintana. Jokaisella oppilaitoksella on oma nimetty yhteyshenkilö yrittäjien hallituksesta, minkä lisäksi on vielä useita luokkien kummiyrittäjiä ja koulujen kummiyrittäjiä. Opettajille järjestetään koulutuspäiviä ja NY-toiminta aloitetaan alaluokista "NY Minä+sinä=me"- ja "NY Mitä ihmiset tekevät" -ohjelmista. Toimintaryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa yrittäjien puheenjohtajan kutsumana.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Projektipäällikkö Heli Kaunisto

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuskeskus Sedu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

heli.kaunisto@sedu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Etelä-Pohjanmaan ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Blogi TETin oppimispäiväkirjana 9. luokalla

Käytännön lyhyt kuvaus

Työelämääntutustumisen päivittäinen raportointi verkossa äidinkielen ja oppilaanohjauksen hankkeena. Tampereella Pyynikin koulussa muokattiin ja testattiin blogi-työkalua. Toponetin sivustolle luotiin blogi-pohja, jota noin 20 9. -luokan oppilaan kanssa testattiin. Raportointia ohjattiin päivittäisellä yhteydenpidolla opettajien ja oppilaiden välillä.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TET Tampereella
TET, työelämään tutustuminen, on Tampereen perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritelty 9. luokkien kohdalla kymmenen koulupäivän laajuiseksi. Kaikki kaupungin koulut ovat mukana Toponetin (www.toponetti.fi) tukemassa järjestelmässä. Koulut jaetaan vuosittain kuuteen kahden viikon mittaiseen TET-jaksoon. Yhtä aikaa TETissä on noin kolme koulua kerrallaan.

Tutustumispaikkoja hankitaan Toponetti-sivuston kautta. Työpaikat voivat verkkoyhteydellä ilmoittaa tutustumispaikkojen määrän jaksoittain, määritellä toivomuksia ja ilmoittaa yhteystietonsa ja toimialansa. Jokaisella koululla ja opolla on omia TET-paikkoja ja osa oppilaista saa tai joutuu myös itse hankkimaan tutustumispaikkansa riippuen julkisen tarjonnan määrästä. Yleensä oppilaat ovat kymmenen koulupäivän ajan samassa tutustumispaikassa, mutta jokaisessa koulussa on tilanteita, jolloin jokunen oppilas vaihtaa TET-paikkaa jakson aikana.

Pyynikin koulu
Pyynikillä on jo vuosia toimittu yksilöllisellä tavalla. Lähes kaikki oppilaat ovat kahdessa TET-paikassa, viikon kummassakin. Tavallisesti oppilaat ovat hankkineet toisen paikan itse ja toinen paikka on järjestetty koulun toimenpitein.

TETin raportointi Pyynikillä ja blogin osuus
Lähtiessään TETtiin oppilaat ovat ottaneet mukaansa tutustumispaikalla täytettävän palautekortin, johon työnantajan edustaja arvioi oppilasta. Lisäksi oppilailla on ollut velvollisuus pitää pienimuotoista päiväkirjaa ja kirjata huomioita työpaikasta ja ammateista (ks. liitteitä).
Blogin kirjoittaminen on varsin uusi kielenkäytön muoto. Sen ajankohtaisuus ja julkisuus kiehtovat. Siihen on mahdollisuus liittää kommentointia ja keskustelua. TETin palautemuotona blogia ei ole aikaisemmin käytetty. Halusimme testata sitä. Selvitimme, mitä pitää tehdä, että saadaan aikaiseksi toimiva blogi-alusta. Optinet Lempäälässä toimi työvälineen rakentajana.

Tapasimme Optinetissä kehitysryhmän kanssa kertaalleen. Mukana oli opo, Toplakkeen vastuuhenkilöitä, kaksi 9. -luokan oppilasta ja yrityksen työntekijöitä. Ideoimme blogin alustaa. Merkittävää oli, että oppilaan näkökulma saatiin jo tässä vaiheessa kuuluviin. Tärkein yksityiskohta oli se, että oppilaat hyväksyivät periaatteen, että opettaja lukee ja kuittaa blogitekstin ennen sen julkaisemista.

Seuraavassa vaiheessa kyseltiin halukkaita testaajia. Onnekkaasti yksi koulumme äidinkielen opettajista innostui asiasta. Hänen intoaan lisäsi mahdollisuus saada pieni korvaus hankkeen rahoista. Hän lupasi hankkia kymmenen blogistia kahdelta opettamaltaan luokalta ja opolle jäi toiset kymmenen suostuteltavaksi. Kun oppitunneilla kyselin halukkuutta raportoida blogin muodossa, innostus oli hyvin erilaista luokittain. Halukkaita löytyi varsin helposti. Pyrin siihen, että mukana on poikia ja tyttöjä tasaisesti eri luokilta. Yhteensä vain yhdeltä luokalta seitsemästä ei tullut ketään blogistia.

Kun Optinet oli saanut pohjan alustavaan kuntoon, pidettiin blogisteille koulutus. Jokaiselle annettiin tehtäväksi koulutuksen jälkeen kirjautua blogi-sivulle. Käytännössä tämä tapahtui TET:sta edeltävällä viikolla. Ensimmäiset kirjautumiset onnistuivat viikonvaihteessa ennen TET-päiviä. Suurin osa kirjautui vasta kun aloitti ensimmästä kirjoittamissessiotaan. Kirjautumista helpotti se, että ohjeet lähetettiin oppilaiden spostiin. Pieniä murheita koitui tunnuksista, joilla oppilaiden piti avata tampere.opit.fi-postinsa. Oikeastaan kaikki syyt olivat enemmän salasanojen unohtelemista kuin teknisiä hankaluuksia. Tosin heti ensivaiheessa Optinet reagoi sähäkästi muutamiin teknisiin virheisiin ja kömmähdyksiin. Työväline oli käytännössä moitteettomassa kunnossa toisen TET-päivän aamuna.

Jo toisen TET-päivän aamuna saimme kuitata ensimmäiset blogimerkinnät. Siitä alkoi kahden viikon joka aamuinen kommunikointisessio. Kaikki tekstit oli hyvä lukea ja oppilaat odottivat myös kommentteja. Päivittäin oppilaille lähetettiin vinkkejä siitä, mihin voisivat TET:ssa kiinnittää huomiota. Jotkut raportoivat saamiensa vinkkien perusteella, toiset tekivät omiaan. Vaikeudeksi tuli valita sopiva linja tekstien hyväksymisessä. Äidinkielen opettaja näki tekstit hieman toisella tavalla kuin opo. Toinen seikka, joka askarutti, oli oppilaan kirjoittamisen ja opettajan lukemisen välinen viive. Kokeilussa oli mielestäni optimimäärä oppilaita opettajaa kohden. Helposti päivittäin saattoi kulua tunti tekstien lukemiseen, kommentointiin ja julkaisemiseen tai takaisin palauttamiseen. Jos paljon palautti takaisin, joutui niitä uudelleen katselemaan uusien tekstien kera.

Joka tapauksessa on nähtävä hienona mahdollisuutena oppilaiden ja opettajien yhteistyö blogien julkaisemisessa. Kommunikaatio muistuttaa verkko-opetusta. Opettajat voivat käyttää koulun oppitunneista vapautuvan työajan erittäin järkevästi TET:n aikana tapahtuvaan yksilölliseen verkko-opetukseen seuratessaan, hyväksyessään, ohjatessaan ja kommentoidessaan oppilaiden tekstejä. Oppilaat tuntuvat kokemukseni mukaan reagoivan hyvin herkästi saamaansa palautteeseen. Helposti pystytään määrittelemään opettajien vapautuvien oppituntien perusteella, kuinka monta blogistia hänen vastuulleen määritellään. Kokeilusta saatu kokemus viittaa siihen, että oppilasta kohden kuluu noin yksi oppitunti viikossa.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Blogin onnistuminen
Kokeiluun ilmoittautui 21 oppilasta. Kirjoittamaan ryhtyi 19, jotka pääsivät myös kirjautumaan blogi-sivulle. Yksi oppilas on pitänyt päiväkirjaa omalla koneellaan ja teksti tullaan vielä siirtämään blogiksi.

Oppilaiden päivittäinen raportointi onnistui osittain. Lähes kaikki oppilaat kirjoittivat päivittäisen blogin vaikka ne saattoivat ilmestyä sykäyksittäin. Opettajien hyväksymistehtävä onnistui myös kohtuullisesti. Hyväksyttäväksi lähetettyjen blogitekstin päivittäinen lukeminen oli välillä työlästä. Aikaa kului erityisesti silloin, kun oppilaat kirjoittivat useamman päivän annoksen kerrallaan tai opettaja joutui palauttamaan tekstejä muokattavaksi ja palautetut tekstit kiertyivät uudelleen hyväksyttäväksi.

Tässä kokeilussa testattiin blogityövälinettä. Tekstien sisältöön ei paljon puututtu. Kuitenkin joka päivä tarjottiin oppilaille uutta näkökulmaa työelämän tarkastelemiseen. Vain muutama oppilas tarttui annettuihin vinkkeihin. Näyttää siltä, että blogia kirjoittaneet oppilaat ovat pohtineet enemmän TETin olemusta ja antia kuin muut.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Ari Silvennoinen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, Pyynikin koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

ari.silvennoinen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040 738 5640

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2010, työelämäohjaus, työelämään tutustuminen, blogi työvälineenä, oppimispäiväkirja, Pirkanmaan ELY, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Aikuisopiskelijan voimavarojen kartoitus opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Aikuisen henkilön siirtyessä opiskelijan rooliin hänen tulisi kartoittaa omat voimavaransa. Näitä voimavaroja eli resursseja ovat mm. tiedot, taidot, aika, raha, matkustaminen, perhetilanne. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa vastaanottavan oppilaitoksen on tärkeää panostaa opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Huolella toteutetulla tulohaastattelulla on tärkeä osa opintojen keskeyttämisen ehkäisyssä ja siten opiskelijan voimaannuttamisessa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Satu Tuppurainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Savon ammatti- ja aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

satu.tuppurainen@sakky.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Pohjois-Savon ELY, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Koulutustorstai

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

10.11.2011

Päättymisaika

24.05.2012

Lupaavan käytännön kuvaus

Koulutustorstai on verkostoituneesti tuotettua aikuisten opintojen hakevan vaiheen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua (TNO-palvelua) Hämeenlinnan seudulla. Koulutustorstai-toiminta on vakiintunut hanketoiminnan aikana ja yhteistyösopimukset on tehty takaamaan toiminnan jatkuvuus. Kehitetty malli on mahdollista muokata jokaiseen kaupunkiin toimivaksi TNO-palveluksi, joka tukee ja täydentää olemassa olevia TE-toimistojen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden TNO-palveluja.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/index.php?view=details&id=622%3Akoulutustorstai&option=com_eventlist&Itemid=513&lang=fi

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Savolainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Hämeen ELY-keskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pirjo.savolainen@ely-keskus.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Hämeen ELY, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, työttömät, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opettajatutortoiminta

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2009

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Väätäinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Karelia-ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

janne.vaatainen@pkamk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Pohjois-Karjalan ELY, ammattikorkeakoulu, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, 2009, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Oppilaanohjaus oppilaan tukena- Simon yläkoulun oppilaanohjaussuunnitelma

Käytännön lyhyt kuvaus

Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Kaija Virrankari

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Simon koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kaija.virrankari@simo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

05054118413

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, Lapin ELY, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, perusasteella opiskelevat, siirtymävaiheessa olevat, 2013

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Pieksämäen toisen asteen oppilaitosten yhteistyö

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

01.06.2008

Päättymisaika

31.07.2011

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tuula Lindholm

Yhteyshenkilön organisaatio

Savon ammatti- ja aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tupu.lindholm@gmail.com

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Etelä-Savon ELY, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, maakuntaliitto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, 2010, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Asiakirja ei aukea.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Näkökulmia Wilma-järjestelmän viestintään

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2.5.2013

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Useilla suomalaisilla peruskouluilla on käytössään koulun viestintää tukemassa internetin kautta toimiva Wilma- järjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa koulujen omaa sisäistä viestintää sekä välittää oppilaille ja huoltajille tietoa lastensa opetuksesta, opiskelun etenemisestä ja opetusjärjestelyistä. Selvitin, ovatko erään eteläsavolaisen yläkoulun opettajat tyytyväisiä Wilman käyttöön sekä mitä parannusehdotuksia heillä siihen olisi. Kaikki huoltajat eivät ainakaan ole tyytyväisiä Wilman käyttöön tiedotuskanavana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tomi Laamanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, sosiaali- ja terveyshallinto, nuorisohallinto, yksityinen, alueellinen, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Huolenpitovalmiusvalmennus

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2012

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Ammatillisessa koulutuksessa toimivien ryhmänohjaajien ohjausvalmiuksien koulutus

Lupaavan käytännön taustatiedot

- Savon ammatti- ja aikuisopisto
- oppilaitoksen ohjaushenkilöstö, ryhmänohjaajat
- TATU - Tartu tutkintoon! -hanke
- tavoitteena ottaa huolenpitovalmiusvalmennus / ryhmänohjaajien perehdytys käyttöön koko Savon koulutuskuntayhtymässä
- paremman ohjausosaamisen avulla vahvistetaan opiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen tukemista

Lupaavan käytännön arviointi

- Koulutukseen osallistuvilta kerättiin kirjallinen palaute Sinisen meren -strategiaa hyödyntäen.

Lupaavan käytännön tulokset

- ryhmänohjaajuus on vahvistunut oppilaitoksessa
- keskeyttämiset ovat vähentyneet
- asenneilmasto oppilaitoksessa on muuttunut perinteisestä katedeeriopettajuudesta uutta opettajuutta

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

- huolenpitovalmiusvalmennusta suunnitellaan laajennettavaksi myös muiden opiskelijoiden parissa toimiville.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

HUPI – huolenpitovalmennusta ryhmänohjaajille, Ammatillinen opinto-ohjaaja koulutus, JAMK
-kehittämistyö

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://tartututkintoon.wordpress.com/

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kari Ranta

Yhteyshenkilön organisaatio

SAKKY, Savon ammatti- ja aikuiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kari.ranta@sakky.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, henkilöstön kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, ohjaajakoulutus, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjaustehtävät, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppilashyvinvointityö, ryhmänohjaus, ammatillinen oppilaitos, coaching, hanke, Pohjois-Savon ELY, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, opetushallinto, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Goal Mapping -menetelmä uraohjauksen työkaluna

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Suomenkielinen karttapohja ja ohjeistus
http://static1.squarespace.com/static/535e34dfe4b0b4cb5133b4e9/t/547dcc6de4b005bddc8a860d/1417530477571/Brian+Mayne+GM+worksheets+FIN.pdf
Brian Mayne esittelee kehittämänsä Goal Mapping -motivointimenetelmän
http://www.liftinternational.com/goal-mapping/index.html

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, Ohjaamo, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, kansainvälinen, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Tet-jakson ohjaaminen ja raportoiminen sosiaalisessa mediassa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Yläkoulun työelämään tutustumisen raportointiin on avautunut uudet mahdollisuudet tekniikan kehittymisen ja sosiaalisen median luomien mahdollisuuksien myötä. Tässä kehittämistyössä testattiin ensinnäkin älypuhelimen keskusteluryhmä-sovelluksen hyödyntämistä työelämään tutustumisjakson (tet) ohjauksessa. Toiseksi kokeiltiin luokan yhteistä blogipohjaa yhtenä tet-jakson raportointialustana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Uutta toimintamallia kokeiltiin pienessä yksityiskoulussa 8-9-luokan oppilaille tet-jakson aikana. Raportti on osa opinto-ohjaajakoulutusta. Se antaa matalan kynnyksen esimerkin yläkoulun opinto-ohjaajille, kuinka sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää ohjauksessa.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Leena Hiltunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

leena.hiltunen@joensuu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, hyvä perusopetus, internet, internet-ohjaus, itsearviointi, kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppimispäiväkirja, ryhmäohjaus, työelämätieto, työelämään tutustuminen, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, 2015, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Tre år efter handledarpiloten- hur har WILMER verktyget fungerat?

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2011

Päättymisaika

jatkuu

Lupaavan käytännön kuvaus

Under våren 2016 har 251 studeranden, samt alla studiehandledare och några grupphandledare besvarat enkäter för att utvärdera om verktyget Wilmer används i handledningen och om studerande och handledare upplever att de har nytta av verktyget.

Under våren 2016 har verktyget även uppdaterats enligt studiehandledarnas önskemål.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Gymnasieringen Vi7 i Vasaregionen deltog i den av Utbildnings-och kulturministeriet finansierade nationella Handledningspiloten under åren 2011-13. Ett resultat av utvecklingsarbetet var ett elektroniskt verktyg för studiehandledningen. Verktyget togs i bruk i alla 7 gymnasier och fick namnet Wilmer.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Ann-Christin Häggblom

Yhteyshenkilön organisaatio

Centret för livslångt lärande vid åbo Akademi

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kicki.haggblom@abo.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Ohjaussuunnitelman laadinta kunnalle ja koululle

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

26.1.2017

Päättymisaika

5.6.2018

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ohjaus, ohjaussuunnitelma, perusaste, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, palvelujen koordinointi, alueellinen, Keski-Suomen ELY, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opinto-ohjauksen mittaristo ammattiopistossa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mirja Kuosa

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, kysely, ohjauksen arviointi, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, Keski-Suomen ELY, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Odotushuone

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

syyskuu 2017

Päättymisaika

helmikuu 2017

Lupaavan käytännön kuvaus

Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.

Lupaavan käytännön arviointi

11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.

Lupaavan käytännön tulokset

Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Magdalena Biela

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

magdalena.biela@hotmail.fr

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

HumaniaHoiva - lähihoitajakoulutuksen oppimisympäristö

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

09.2016

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Lähihoitajakoulutuksen uuden työelämälähtöisen oppimisympäristön kehittäminen ja käyttöönotto

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marika Uotinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marika.uotinen@samiedu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuiskoulutus, ammatillinen oppilaitos, ammattitaito, henkilökohtainen ohjaus, kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nuorisoaste, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, oppiminen, oppimisympäristö, sosiaali- ja terveystoimi, työssä oppiminen, yhteistyö, aikuiskoulutuskeskus, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, opetushallinto, alueellinen, Etelä-Savon ELY, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Veturiopetus

Käytännön lyhyt kuvaus

Artikkelissa käsittelen Kauhajoen avosairaalakoulu, Veturiopetuksen, taustaa lainsäädännöstä sekä Veturiopetuksen tavoitteita sekä ohjaustarpeita.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Kauhajoen Veturiopetus (avopuolen sairaalakoulu) on perusopetuslakiin perustuvaa toimintaa, jonka mukaisesti avo- tai osastohoidossa (erityissairaanhoito sekä sijaishuolto) olevalle oppilaalle on aina järjestettävä opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. (Perusopetuslaki 4 a §)

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Veturiopetuksen tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti perusopetuslain mukaisesti avohoidon ja/tai sijaishuollon aikana sekä tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhdessä hoidon asettamien tavoitteiden kanssa. Jakson aikana tavoitteena voivat olla esimerkiksi koulumuotoarviot, koulunkäynnin tilanteen selkiyttäminen ja tukeminen, oppilaan syrjäytymisen estäminen tai peruskoulun suorittaminen loppuun. Tavoitteena voi myös olla tutkimusjakson aikana tehtävät tutkimukset, jolloin oppilas on sairaalakoulussa, jolloin turvataan hänen oppimistaan jakson aikana.
Veturiopetuksen aikana opetus toteutetaan yhteistyössä oman lähikoulun kanssa. Tavoitteena on pedagogisen kuntoutuksen myötä palauttaa oppilas takaisin omaan ryhmäänsä tai löytää oppilaalle ryhmä, jossa hän voi edetä omien kykyjensä mukaisesti. Pyrkimyksenä on noudattaa mahdollisuuksien mukaan oppilaan oman luokka-asteen mukaista viikkotuntimäärää tai jaksojärjestelmää, jolloin paluu omaan lähikouluun on helpompaa. Oppilaan lopullinen viikkotuntimäärä määräytyy kuitenkin oppilaan koulukuntoisuuden mukaan.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Viljanen Niina

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Kauhajoen kaupunki, Kauhajoen yhteiskoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

niina.viljanen@kauhajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Work Smart -Älykkäästi töihin -hanke

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.9.2016

Päättymisaika

30.11.2017

Lupaavan käytännön kuvaus

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Karelia-ammattikorkeakoulu toteuttavat yhdessä Work Smart-hanketta.Hankkeen tavoitteena on edistää opiskelijoiden työllistymistä helpottamalla nivelvaihetta koulutuksesta työelämään siirtymisessä sekä edelleen kehittää oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Hankkeessa on ollut mukana eri alojen opettajia ja opiskelijaryhmiä niin ammattikorkeakoulun kuin ammattiopistokin puolelta. Tässä artikkelissa kuvataan sitä, kuinka Ammattiopiston liiketalouden opiskelijaryhmä pilotoi mallia liiketalouden alalla osana liiketalouden ensimmäisen vuoden opintoja lukuvuoden 2016-2017 aikana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Ane-Mari Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

PKKY

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anne-mari.kettunen@pkky.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Koulutukseen valitsematta jääneen hakijan ohjaus

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Ohjaavan opettajan kirje, jonka voi lähettää koulutukseen valitsematta jääneelle hakijalle

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Niina Tarma

Yhteyshenkilön organisaatio

Pohjois-Karjalan aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

niina.tarma@pkky.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuiskoulutuskeskus, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, Pohjois-Karjalan ELY, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN TUKENA

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.3.2015

Päättymisaika

28.2.2017

Lupaavan käytännön kuvaus

Liitteenä olevassa artikkelissa kuvataan Työelämätutkan pohjalta laadittua Opiskelijatutkaa, sen pilotointia ja siitä saatuja kokemuksia monikulttuurisen ohjauksen välineenä ja opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymisen tukena. Opiskelijatutka liittyy Etelä-Savon ammattiopistossa toteutettuun Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hankkeeseen (ESR 2015-2017) sekä kirjoittajan opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistehtävään Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Opiskelijatutkaa testattiin kahdessa työvoimakoulutuksessa opiskelijan itsearvioinnin välineenä. Opiskelijat arvioivat sen avulla valmiuksiaan ja motivaatiotaan koulutuksen alussa, puolessa välissä ja lopussa. Tutkan tulokset piirrettiin kuvioksi. Opiskelijatutka toimi ohjauksen välineenä sekä opiskelijan henkilökohtaisen prosessoinnin näkyväksi tekijänä. Tutka-menetelmän avulla voitiin ohjaustilanteessa ottaa puheeksi monipuolisesti erilaisia ohjattavan tilanteessa vaikuttavia tekijöitä. Ohjaajalle menetelmä avasi maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ajattelua ja maailmaa. Menetelmä tuki opiskelijaa prosessoimaan omia tavoitteitaan suhteessa valmiuksiin ja auttoi itsearviointitaitojen kehittymistä.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opiskelijatutkaa testattiin Etelä-Savon ammattiopiston Kotomaatti-hankkeen (ESR) ammatillisissa kotoutumiskoulutuksissa vuosina 2015-2016. Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus.

Kotomaatti-koulutus oli tarkoitettu niille maahanmuuttajille, joilla on aikaisempaa koulutusta tai osaamista tai selkeytynyt ammatinvalinta, mutta joiden valmiudet koulutuksen aloittamiseen eivät vielä riitä. Kahteen Kotomaatti-koulutukseen osallistui yhteensä 28 opiskelijaa. He edustivat 16 eri kansalaisuutta ja tavoitteena oli 11 eri ammatillista tutkintoa.Työvoimakoulutus kesti 200 työpäivää.

Lupaavan käytännön arviointi

Opiskelijatutkan arvioinnissa tärkeintä oli kuulla opiskelijoiden palautetta. Monet kertoivat visuaalisen Tutkan olleen \"kuva pään sisältä\" ja selkeyttäneen omia ajatuksia koulutuksen aikana. Opiskelijoiden mielestä koulutuksen alussa tehty ensimmäinen itsearviointikierros oli vaikea, mutta sen jälkeen itsearviointi ja sen perusteleminen helpottuivat. Toisella kerralla koulutuksen puolivälissä ja kolmannella kerralla koulutuksen lopussa itsearvioinnin perustelut olivat monipuolisia ja niiden pohjalta käydyt ohjauskeskustelut pääsääntöisesti laajoja. Saatuun henkilökohtaiseen ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Oletamme, että opiskelijoiden itsearviointitaidot kehittyivät valmentavan koulutuksen aikana. Tieteellistä arviointia käytännölle ei tehty.

Lupaavan käytännön tulokset

Opiskelijatutka osoittautui menetelmänä mielenkiintoiseksi ohjauksen työkaluksi pitkäkestoisen koulutuksen aikana. Liitteenä olevassa artikkelissa on kuvattu visuaalisesti ja sanallisesti opiskelijoiden prosessoinnin kehittymistä omista valmiuksistaan ja tavoitteistaan kymmenen kuukauden aikana,

Opiskelijatutkan avulla saatujen tietojen pohjalta voidaan olettaa, että opiskelijoiden omat prosessoinnit osaamisestaan, tavoitteistaan ja minäpystyvyydestään etenivät ja selkeytyivät koulutuksen aikana. Opiskelijatutkan pilotointiin osallistuneet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat etenivät hyvin henkilökohtaisilla poluillansa työvoimakoulutuksen jälkeen. Opiskelijoista 90 % eteni jatkosuunnitelmansa mukaisesti. 79 % (22) pääsi ammatillisiin opintoihin ja 11 % (3) työllistyi.

Opiskelijoiden taustatekijöillä (maahanmuuttosyy, sukupuoli, ikä, kansalaisuus) ei ollut merkitystä siinä, miten hyvin he etenivät ammatilliseen koulutukseen tai työelämään.
Opiskelijatutkan tulosten mukaan tärkeämpiä selittäviä tekijöitä työvoimakoulutuksen jälkeiselle etenemiselle olivat opiskelijoiden korkea motivaatio edetä kohti työelämää, selkeä henkilökohtainen päämäärä sekä sitoutuminen työskentelyyn. Kielitaito kehittyi useimmilla koulutuksen aikana tasolle B1.1. Ammatillisiin opintoihin pääsi myös joitain opiskelijoita, joiden kielitaito ei kehittynyt ammatillisessa koulutuksessa vaadittuun tasoon. Heitä valikoitui kuitenkin työllistäville aloille.

Koulutuksen ohjaajille Opiskelijatutka antoi arvokasta tietoa opiskelijoiden yksilöllisistä prosesseista koulutuksen aikana. Tämä auttoi suuntaamaan opetusta ja ohjausta joustavasti esille tulleiden tarpeiden mukaisesti.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Minna Hallikainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Etelä-Savon Koulutus Oy

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

minna.hallikainen@esedu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2017, artikkeli, Etelä-Savon ELY, itsearviointi, kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, maahanmuuttajien ohjaus, menetelmien kehittäminen, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjauksen vaikuttavuus, projekti, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, ESR-ohjelma, alueellinen, 2015, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.