eVOKES Database

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, A., Nyholm, N., Siniharju, M. & Svedlin, R

Painovuosi

2002

Tutkimuksen koko nimi

Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8. Helsinki:Opetushallitus.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Opetushallitus

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus on arvioinut opinto-ohjauksen tilaa perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Arvioinnin pääkohteet olivat ohjauksen saatavuus ja sen rooli koulutuksen siirtymävaiheissa eli siirryttäessä perusopetuksen kuudennelta vuosiluokalta seitsemännelle, perusopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä toisen asteen koulutuksesta työhön tai jatko-opintoihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 7.–9. oli keskimäärin 245 oppilasta, lukioissa keskimäärin 288 ja ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin 510 opiskelijaa opinto-ohjaajaa kohti. Yhdellä ohjaajalla saattoi olla ohjattavia alle kymmenestä yli tuhanteen. Kun opinto-ohjaajalla on yli 300 ohjattavaa, eivät opiskelijat voi saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Tällaisia oppilaitoksia oli peruskouluista noin viidesosa, lukioista vajaa kolmannes ja ammatillisista oppilaitoksista runsas kolmannes. Perusopetuksen kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle siirtymiseen paneudutaan kouluissa monipuolisesti. Oppilaita ja heidän vanhempiaan perehdytetään yläluokkien opiskeluun monin tavoin. Kuitenkin noin kolmasosa tai yli puolet vanhemmista katsoi saaneensa heikosti tietoa lapsensa 7. vuosiluokalle siirtymisestä. Perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirtymistä valmistellaan opinto-ohjauksessa koko yläluokkien ajan. Arviointi osoittaa, että perusopetuksessa huolehdittiin hyvin oppilaiden hakeutumisesta yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus on yksi koulujärjestelmän ongelma-alueista. Arvioinnissa tuli monin tavoin esille erityisesti perusopetuksen oppilaiden suuri tarve tietää työelämästä ja ammateista. Opiskelijoiden mukaan tutkinnoista sai hyvin tietoja, mutta ammattien ja niiden työtehtävien sisältö jäi hämäräksi. 3,5 % ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8,5 % on vaarassa pudota tai syrjäytyä koulutuksesta. Perusopetuksen rehtorien arvion mukaan keskimäärin 5–7 % oppilaista ei ollut riittävän kypsiä siirtymään kuudennelta vuosiluokalta yläasteen opintoihin, ja noin 7 %:lla peruskoulun oppilaista ei ollut riittäviä valmiuksia siirtyä toisen asteen opintoihin. Arvioinnissa ilmeni, että vajaalla puolella oppilaitoksista oli käytössään koulukuraattoripalveluja; vielä harvemmalla oli koulupsykologin palveluja. Opinto-ohjaajat joutuivat usein hoitamaan myös tehtäviä, jotka normaalisti kuuluisivat koulukuraattorille tai -psykologille. Tilannetta ei voida pitää edes tyydyttävänä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Ulla Numminen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulutus- ja uravalinnan ongelmat

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jukka Lerkkanen

Painovuosi

2002

Tutkimuksen koko nimi

Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimukseen osallistui 956 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) nuorten koulutuksessa syksyllä 1998 aloittanutta opiskelijaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla opintojen alkaessa ja opintojen puolivälissä. Lisäksi opintojen etenemistä ja keskeyttämistä seurattiin opiskelijarekisteristä. Tutkimuksessa mittarina käytetyn Career Thoughts Inventoryn Suomeen lokalisoitu versio (Ura-ajatusmittari) osoittautui toimivaksi työvälineeksi ammattikorkeakoulun ohjauksessa. Opintonsa kahden ensimmäisen vuoden aikana keskeytti 28 % opiskelijoista ja lopullisesti opintonsa näistä keskeytti puolet. Lähes puolet lopullisesti keskeyttäneistä ei ilmoittanut keskeyttämisensä syytä. Usealle syynä opintojen keskeyttämiseen oli aikomus jatkaa opintoja yliopistossa. Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisessä ei ollut kyse koulutusmarkkinoilta syrjäytymisestä, vaan lähes kaikki keskeyttäjät olivat jatkamassa opintojaan muualla. Keskeyttämiskäsitteen sijaan voidaankin Lerkkasen mukaan puhua "muutoksesta opiskelupolussa".
Opintojen keskeyttäminen oli yhteydessä koulutus- ja uravalintaa haittaaviin ajatuksiin. Haittaavat ajatukset ennustivat sellaista opintojen keskeyttämistä, joka ei ollut ennalta suunniteltua. Tulokset tuovat uudenlaisia haasteita ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisproblematiikan jäsentämiselle ja ohjauspalvelujen kehittämiselle. Opintojen aloitusvaiheessa 71 % opiskelijoista ilmaisi tarvetta opintojen tai ammatinvalinnan ohjaukseen. Opintojen edetessä opiskelijoiden ohjaustarpeet toisaalta vähenivät, mutta samalla ne myös eriytyivät. Opiskelijoiden opinto-ohjauksen ongelmat näyttivät osittain ratkeavan JAMK:n ohjauspalvelujen avulla. Sen sijaan opiskelijoiden ammatinvalinnan ohjauksen tarpeet olivat varsin pysyviä. Ammatinvalinnan ohjauksen tarve oli yhteydessä koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaaviin ajatuksiin.
Tutkimuksen tulosten pohjalta esitetänn kolme kehittämisehdotusta ammattikorkeakoulujen opintojen ohjaukselle: 1) ohjauspalvelut tulee määritellä selkeämmin, 2) koulutuksen pakkomallisesta rakenteesta tulee siirtyä kohti opiskelijoiden henkilökohtaista sitoutumista ja 3) ammattikorkeakoulun ohjaushenkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi jatkossa tulee tarkemmin selvittää ohjaustarpeen arviointia ja ohjausprosessin laatua.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jukka Lerkkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

JAMK

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2002, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.