eVOKES Database

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

”Kerro minulle, mitä minun pitäisi opiskella”. Kaksi opinto-ohjaustilaisuutta Eesti Majassa Helsingissä keväällä 2015

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Maris Leponiemi

Julkaisun kuvaus

Keväällä 2015 järjestettiin Eesti Majassa Helsingissä kaksi opinto-ohjaustilaisuutta aiheena kouluttautumismahdollisuudet Suomessa. Tapahtumiin osallistui runsaasti ohjauksen tarpeessa olevia aikuisia virolaisia maahanmuuttaja(naisia). Artikkeli on katsaus heidän ohjaustarpeisiinsa ja käsittelee elinikäistä opiskelua sekä uravalintapalveluita.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Maris Leponiemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

maris@leponiemi.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuiskoulutuskeskus, aikuisopetus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aikuisväestö, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammatillinen, ammatti, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, ammattitietopalvelujen kehittäminen, ammattitietopalvelut, ammattitutkinto, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, coaching, elinikäinen, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakoiva ohjaus, ennaltaehkäisy, epävirallinen oppiminen, etäohjaus, etäopiskelu, hallinnonala, hallinto, henkilökohtainen, henkilökohtainen ohjaus, hyvinvointi, ikääntyvä työvoima, ikääntyvä väestö, ikääntyvät, inhimillinen pääoma, jatko-opiskelupaikan valinta, järjestö, kansainvälinen, kansainvälisyys, kansalainen, kansalaisopisto, kansanopisto, kelpoisuus, kelpoisuusvaatimus, kielellinen vähemmistö, kielikurssit, kielitaito, kielitutkinnot, kokonaisvaltainen ohjaus, kolmas sektori, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, kotoutumiskoulutus, koulutuksen ulkopuolella olevat, koulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, kulttuurienvälisen ohjausprosessin aloitus, kulttuurienväliset viestintätaidot ohjauksessa, kunnat, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, maahanmuutto, maahanmuuttopolitiikka, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, mentorointi, moniammatillinen verkostotyö, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, nainen, naiset, neuvontapalvelut, nuorten aikuisten osaamisohjelma, näyttötutkinnot, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjaajat, Ohjaamo, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjausprosessi, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, osaamiskartoitukset, osaava työvoima, osallisuus, pääkaupunkiseutu, rahoitus, rekrytointi, riskiryhmä, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, seniorit, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, sosiaaliala, syrjäytyminen, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, tasa-arvo, teknologia, työ- ja elinkeinohallinto, työelämä, työelämän rakenteet, työelämän ulkopuolella olevat, työelämäohjaus, työelämässä pysyminen, työelämätieto, työhyvinvointi, työllisyysstrategia, työmarkkinat, työntekijät, työssä jaksaminen, työssä olevat, työttömät, työura, työvoima, työvoiman kysyntä, työvoiman osaaminen, työvoiman saatavuus, työvoiman ulkopuolella olevat, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, täydennyskoulutus, ulkomaalaiset, ura- ja rekrytointipalvelut, uranhallinta, uranhallintataidot, uraohjaaja, uraohjaus, uraohjauspalvelut, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnitteluprosessi, urasuunnitteluvalmiudet, urateoriat, uravalinta, valmennus, valtakunnallinen, verkosto, verkosto-osaaminen, verkoston kehittäminen, virtuaalinen ohjaus, väestö, välityömarkkinat, yhdenvertaisuus, yhdistykset, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, yritys, ammatinharjoittaja, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjaus ja sen kehittäminen - Opintojen jälkeinen ohjaus

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Abioqa Riitta, Keralampi Irja

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN OHJAUS JA SEN KEHITTÄMINEN - Ohjaus opintojen jälkeen

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Opintojen ohjaajan opintoihin liittyvän kehittämistyön artikkeli koskee valmistumisen jälkeistä ohjausta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK). Opiskelu ja oppiminen eivät pääty tutkinnon valmistumiseen, vaan työelämään siirtyessään opiskelija kohtaa väistämättä työelämän yhä moninaisemmat vaatimukset, jotka edellyttävät yksilöltä jatkuvaa työn kehittämistä ja uuden oppimista. Myös ohjaukselle tämä asettaa omat haasteensa. Työelämän murrokset, globalisoituminen, työidentiteettien, ammattikuvien muuttuminen sekä väestön demograafinen kehitys vaikuttavat ohjaustarpeen laajenemiseen opiskelun jälkeen. Opinto-ohjaajankoulutukseen liittyvässä kehittämistyössämme kuvaamme näitä opintojen jälkeiseen ohjaustarpeeseen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä sekä keinoja, joilla Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) helpotetaan yksilöä selviytymään opintojen jälkeen työelämän epävarmoissa tilanteissa ja tekemään urapolullaan järkeviä koulutuksellisia sekä ammatillisia ratkaisuja.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Irja Keralampi

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

irja.keralampi@jamk.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, artikkeli, elinikäinen oppiminen, ohjausjärjestelmä, opinto-ohjaus, ohjaus valmistumisen jälkeen, opinnäyte, ammattikorkeakoulu, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, Outi Ruusuvirta

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Ruusuvirta, O. (2015). European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies. International Journal for Educational and Vocational Guidance. Advance online publication http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into European Lifelong Guidance Policy Network representatives’ conceptions of the role of information and communication technologies (ICT) related to national lifelong guidance policies. The role of ICT in relation to national lifelong guidance policies was conceived as (1) unexploited, (2) emerging, (3) acknowledged but fragmented, and (4) strategic. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool to enable policy makers and other stakeholders to deepen their understanding of critical aspects that may have an important role in relation to further developments and the successful implementation of existing and emerging technologies in the guidance service sector.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisten ohjaus, aluehallintovirasto (AVI), ELGPN, elinikäinen, etäohjaus, Euroopan unioni, fenomenografia, hallinto, internet, internet-ohjaus, johtaminen, julkaisu, järjestelmäarviointi, kansainvälinen, kehittäminen, kilpailukyky, kokonaisarviointi, koordinointi, korkea-asteen ohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspolitiikka, kustannustehokkuus, kustannusvaikutus, käyttökustannus, käytäntö, laadun arviointi, laatu, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tuloksellisuus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, ohjausympäristö, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiede, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietopalvelut, tietoyhteiskunta, toimintapolitiikka, toimintastrategia, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinoministeriö, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, ura- ja rekrytointipalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, 2015, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Experts in career guidance have to realize the influence of social media

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Torhild Slaatto: Jaana Kettunen interviewed by Nordic Network for Adult (NVL) netjournal DialogWeb

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

The use of technologies changes daily life, job life and also career guidance. Career practitioners have to realize that the locus of control is shifting from experts to a blend of expert and socially-constructed knowledge. Technology provides new opportunities for career practitioners, but it also creates a demand of new competence. Jaana Kettunen at Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä in Finland deals with these questions in her research. She shared some of her findings at the NVL guidance seminar “Guidance on a distance – Nordic challenges and solutions” in Oslo recently. DialogWeb got the opportunity to interview her.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://nvl.org/Content/ID/13255/Experts-in-career-guidance-have-to-realize-the-influence-of-social-media

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, James P. Sampson Jr., Raimo Vuorinen

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Sampson, J.P., & Vuorinen, R. (2015). Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 43-56. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners' understanding of competency for social media in career services. Sixteen Danish and Finnish practitioners with experience using social media in career services were interviewed in focus groups. Competency for social media in career services was conceived as (i) an ability to use social media for delivering information, (ii) an ability to use social media for delivering career services, (iii) an ability to utilise social media for collaborative career exploration and (iv) an ability to utilise social media for co-careering. The findings can be used to develop pre-service and in-service training of career practitioners and support for the deepening of their competency, using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuisten ohjaus, ammattitaito, ammattitietopalvelut, artikkeli, asiantuntijapalvelut, ELY-keskus, etäohjaus, fenomenografia, henkilöstö, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutustarve, käyttöönotto, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaava työvoima, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjaaja, uraohjaajakoulutus, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto-osaaminen, virtuaalinen ohjaus, 2015, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, kansainvälinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Työllistymispolku henkilökohtaisen ohjauksen tueksi

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Merja Paloniemi

Julkaisun kuvaus

Ammatilliselta opintojen- ja osaamisen ohjaukselta edellytetään aktiivista ja tulevaisuuteen katsovaa otetta niin työelämän, digitalisaation kuin yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen. Työammatit, työtehtävät ja osaamisvaatimukset muuttuvat ja muuntuvat kaiken aikaa. Työelämä on työn muotojen monipaikka-, moniansio-, osa-aika- ja yrittäjätyön voimakkaassa murroksessa. Opiskelijan työelämäpolun ohjauksen tukemisen edistämiseksi tärkeää olisi työstää näitä sisältöjä monipuolisesti eri näkökulmista ja nostaa esille myös kriittisiä kantoja ja kokemuksellista vastuullisuutta jo ammatillisten opintojen aikana.
Työllistymispolun ohjauksen tavoitteena ovat opiskelumotivaation vahvistaminen, tutkinnon suorittamisen tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen ammatillisessa koulutuksessa.Tutkinnon uudistamisen hengen mukaisesti ammatillisella toisella asteella pyritään aikaisempaa vahvempaan työelämälähtöisyyteen toteuttamalla yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja, mahdollistamalla opintojen ja työelämän yhteensovittamista sekä huomioimalla työelämän tarpeita valinnaisten tutkinnon osien valinnassa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Merja Paloniemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Oulun seudun ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.paloniemi@osao.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjaussuunnitelma, työelämälähtöisyys, työelämätieto, työnhaku, työura, uraohjaus, urapolku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, nuorisotoimi, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Arvokas ohjaus

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Päivi-Kartiina Juutilainen, Heikki Pasanen ja Merja Alanko-Turunen (toim.)

Julkaisun kuvaus

Julkaisun tavoitteena on herättää ajatuksia, mitä ohjaus nykyään merkitsee, ketä se palvelee ja millaisin ehdoin. Julkaisussa nostetaan esiin ohjauksen suunta ja siihen sisältyvät ristiriidat, joita syntyy muun muassa silloin, kun ihmisten henkilökohtaiset tavoitteet ja koulutuspoliittiset tavoitteet eivät kohtaa. Julkaisussa esitetään kysymys siitä, onko mahdollista löytää ohjaukseen sellaisia arvoja, tavoitteita ja käytäntöjä, jotka ovat sopusoinnussa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://shop.haaga-helia.com/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Haaga/Products/3003030

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, koulutuspoliittiset tavoitteet, arvot, 2014, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners' conceptions of social media in career services

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2013

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J.P., Jr. (2013). Career practitioners´ conceptions of social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 41, 301-317. doi:10.1080/03069885.2013.781572

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports the outcomes of a study, undertaken from a phenomenographic perspective, of career practitioners' conceptions of social media usage in career services. Fifteen Finnish career practitioners – representing comprehensive, secondary and higher education as well as public employment services – were interviewed in focus groups. The analysis of the interview data revealed five distinct descriptive categories reflecting the career practitioners' conceptions of social media's use in career services. Social media in career services was conceived as (1) unnecessary, (2) dispensable, (3) a possibility, (4) desirable and (5) indispensable. The results indicated associations between career practitioners' conceptions and their practice. Moreover, the critical aspects identified in this study can be used to support the career practitioners' understanding of new technologies in career services.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2013.781572

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2013, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, internet, internet-ohjaus, kaikki ikäryhmät, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjaus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön osaaminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoyhteiskunta, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkostomaiset järjestelyt, yleinen tuki, sosiaalinen media, fenomenografia, tutkimusartikkeli, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen esteettömyys, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, kansainvälinen, tieteellinen artikkeli, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

ERKKERI

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2008

Päättymisaika

28.02.2013

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

ERKKERI on aikuisohjaajien ohjaustaitoja sekä moniammatillista verkostotyötä kehittävä valtakunnallinen projekti, joka kuuluu Opin Ovi-hankeperheeseen.

ERKKERIä toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian (Työvoimaopisto) TE-ERKKERI-projektin kanssa.

ERKKERI –projektin tavoitteena on

1. Lisätä aikuisten ohjausta ja neuvontaa tekevien henkilöiden osaamista ja asiantuntijuutta suhteessa CEDEFOPin esittämiin aikuisten ohjaajien osaamisvaatimuksiin

2. Lisätä kelpoisten aikuisten ohjaajien määrää sekä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa että korkea-asteella

3. Tuottaa ja toteuttaa aikuisten ohjauksen valmennusohjelmia ja hyviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää projektin jälkeenkin

4. Analysoida ja kehittää aikuisten neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä alueellisia ohjausstrategioita
yhteistyössä Aikuisohjauksen koordinaatio-, NUOVE- ja STUDIO -projektien kanssa sekä tuottaa
arviointiaineistoa NUOVE neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin osaprojekteille (arviointi ja tutkimus).

Projektin tuloksena
- aikuisten ohjausta ja neuvontaa tekevien henkilöiden ohjauksellinen osaaminen ja asiantuntijuus on
parantunut ja koulutettujen aikuisten ohjaajien määrä sekä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa että korkeaasteella on lisääntynyt
- aikuisten ohjaus- ja neuvontatyöhön on luotu valmennusohjelma sekä alueellisia toimintamalleja

Tuotteet ja palvelut:

TUOTE 1. ERKKERI 30 op Aikuisten ohjaus- ja neuvontatyö -valmennus

TUOTE 2. 60 op:n opinto-ohjaajan kelpoisuuskoulutus aikuisten ohjaajille. Koulutus on asetuksen
(986/1998) mukainen.

TUOTE 3. ERKKERI 5 op ohjauksen, tuen ja neuvonnan erityisteemoihin liittyvä valmennus.
Osa valmennuksesta toteutetaan ruotsinkielellä.

TUOTE 4. Opin ovi alueellisille hankkeille tarjottavat asiantuntijapalvelut:
* organisaatiokohtainen tuki,
* konsultaatio tai asiantuntijatyö,

TUOTE 5. Vuosittaiset hyvien käytäntöjen levittämisseminaarit ja innovaatioareenat yhteistyössä
Aikuisohjauksen -koordinaatiohankkeen kanssa.

Projektin arvioinnissa tehdään yhteistyötä NUOVE neuvontaja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin kanssa.
Tutkimuksen ja arvioinnin avulla projekti kehittää ohjaus- ja täydennyskoulutusta vastaamaan paremmin elinikäisen ohjauksen alueellisia tarpeita.


Projektissa kehitettävät tuotteet ovat erilaisia koulutuskokonaisuuksia sekä organisaatioille tarjottavaa konsultaatiota, jotka parantavat aikuisten ohjausta alkaen paikallisesta ja seudullisesta toiminnasta aina kansallisten ja kansainvälisten käytäntöjen kehittämiseen.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

ERKKERI is a national development project for adult trainers to further enhance their guidance and counselling skills, and multi-professional networking.


Cooperation has power – ERKKERI trains and provides networks.

The core of a high-quality information, guidance and counselling service is in professional counselling personnel. The heart of an effective and developing service system for adults is a network that works and learns together.
The Opin Ovi cluster of projects, regional networks and services is needed, but something else is required too. That is ERKKERI. Not any kind of ERKKERI, but an exhilarating and empowering one.

ERKKERI is a friend of Opin Ovi.

ERKKERI is specifically designed to develop training and multi-professional networking skills of all professionals concerned with training adults. It sits within the national family of the Opin Ovi cluster.
ERKKERI facilitates recurring meetings for regional networks while increasing counselling and guidance skills of the personnel.

ERKKERI provides training and studies for 5 cr, 30 cr and 60 cr.

ERKKERI’s training and studies are aimed at guidance and counselling personnel working at employment and trade administration, adult education organizations, universities, universities of applied sciences, adult education colleges, organisations within the Finnish Adult Education Association and other organizations and societies.

The ERKKERI project is managed and administered by the Teacher Education College of JAMK University of Applied Sciences, Jyväskylä. The project partners are HAMK University of Applied Sciences, Vocational Teacher Education Unit, Hämeenlinna, the University of Jyväskylä, and TE-ERKKERI of The Labour Institution.

ERKKERI will be run from 2008 to 2011 and is financed by the Ministry of Employment and the Economy and the European Social Fund.

Projektin julkaisut

ERKKERI uutiset 1/2009, 1/2010, 2/2010, 1/2011,2/2011, 1/2013
Yhteisellä matkalla: Aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä
Tekijä: ERKKERI-projekti, Niemi-Pynttäri, Merja; Ryhänen, Auli (toim.). ISBN: 978-951-830-255-4

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/erkkeri

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Auli Ryhänen

Yhteyshenkilön organisaatio

JAMK, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

auli.ryhanen@jamk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, työ- ja elinkeinotoimisto, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, seurakunta, järjestö, verkosto, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, tieto- ja viestintätekniikka, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Matin ja Liisan koulun malli työelämäyhteistyöstä

Käytännön lyhyt kuvaus

Taustaa

Lapinlahdella toteutettavan työelämäyhteistyön vahvuus on, että se ei ole pelkästään oppilaanohjauksen ja opinto-ohjaajan harteilla olevaa toimintaa. Sekä kunnan sivistystoimen johto että koulun johto ovat sitoutuneet toiminnan mahdollistamiseen ja laadulliseen kehittämiseen. Useat oppiaineet ja opettajat toteuttavat ja ovat toteuttaneet opetussuunnitelman perusteissa yhä voimakkaammin painotettua periaatetta:

Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Opetussuunnitelman perusteet 2010

Tämän opetussuunnitelman periaatteen toteutus on tapahtunut konkreettisesti työpaikoille tehdyin opintokäynnein ja monimuotoisessa yhteistyössä kummiyritysten kanssa.




Opettajien työelämäyhteistyö ja Ope -TET

Koulun yhteisenä tehtävänä nähdään opettajien perehdyttäminen työelämään ja peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sekä toisella asteella että korkea-asteella. Ohjenuorana on, että koulua käydään elämää varten ja näin ollen opettajien täytyy tietää ajantasaisesti mitä työelämässä ja jatkokoulutuksessa tapahtuu ja kuinka oppilas voi hyödyntää oppimaansa niissä.

Opettajien perehdyttäminen tapahtuu esimerkiksi opettajankokouksien ja Veso -päivien pitämisellä yrityksissä ja oppilaitoksissa. Matin ja Liisan koulun lisäksi toiminnassa ovat myös mukana yhteistyökoulut Joensuusta ja Ähtäristä. Tämän yhteistyökuvion myötä tutustumistoiminta laajenee myös Savon ulkopuolelle.

Toinen osa toimintaa on opettajien omakohtainen tutustuminen työelämään ja jatko-opintoihin.
Ope -TET toteutetaan yhdeksäsluokkalaisten TET -jakson aikana, jolloin sijaisjärjestelyt voidaan hoitaa tunneilta vapautuvien opettajien yhteistyönä. Luokanopettajat ovat tulleet myös mukaan toimintaan ja myös heille sijaiset löytyvät yläkoulun puolelta. Toiminnan tuloksena kouluyhteisöön syntyy yhteinen kokemus ja ymmärrys työelämästä.

Ope -TET -jakson pituus on Matin ja Liisan koulussa vähintään kaksi päivää ja tutustumiskohteen saa jokainen opettaja valita itse. Jaksoon kuuluu vähintään yksi päivä työpaikalla ja yksi päivä saman alan oppilaitoksessa. Tämä järjestely tuo opettajalle tietoa ja näkemystä enemmän kuin yksinomaan työpaikalla toteutettu jakso. Esimerkkinä voidaan mainita matematiikan opettaja, joka kertoi saaneensa ammattioppilaitoksen rakennuslinjalta paljon käyttökelpoista tietoa siitä, minkälaisia matemaattisia valmiuksia sinne tulevalta oppilaalta odotetaan.


Ope -TET -toiminnalla nähdään olevan vaikutusta myös opettajien työssä jaksamiseen. Opettajat ovat kokeneet uudella tavalla työnsä merkityksen nähtyään millaisia vaatimuksia nykyinen ja tuleva työelämä työntekijöille asettaa. Eivätkä oivallukset oman työn merkityksestä liity yksin työelämään, vaan myös yleisemmin ihmisen elämisen laatuun esimerkiksi terveystiedon ja liikunnan opetuksessa. Oman opetuksen suunnitteluun antaa uutta pontta ajatus siitä, että oppilaan tulevaisuutta katsotaan etäämmälle kuin pelkästään perusopetuksen jälkeiselle toiselle asteelOpettajat ovat kokeneet Ope -TET -jaksot erittäin myönteisinä. Heidät on otettu yrityksissä vastaan hyvin ja heihin on panostettu. Yhteinen etukäteissuunnittelu työpaikalla takaa opettajalle sen kokemuksen ja tiedot, joita hän on tullut jaksolta hakemaankOppilaat mukana jo alakoulusta läht”Uimaan oppii uimalla” ja työelämätaitojen ja tietojen oppiminen tapahtuu parhaiten siellä missä työ tehdään luokan seinien ulkopuolella. Oppilaiden omakohtaiset kokemukset työelämästä auttavat oppilasta suunnittelemaan omaa jatko-opinto- ja työuraansa ja muuttamaan asennettaan opiskelua ja työelämää kohtaSuunnitelmallinen oppilaiden työelämätietouden ja –taitojen lisääminen on Matin ja Liisan koulussa toteutettu luokan ulkopuolella tapahtuvissa 1-10 koulupäivän mittaisissa jakso6. 1 päiLähisukulaisen tms. ammattiin tutustumista huhtikuussa, kaikilla alakoul7. 1+1 päivKoulun sisäinen TET, keittiöllä ja talonmiehen/siivoojan 8. 2 päi1 päiHoiva -TET, 10 kohdetta tai oma ko2. asteen oppilaitok9. 5+5 päiv5 päivää ensimmäisellä kouluviikolla (tai aiemmin) ja 5 päivää helmikuun aKuudennelle luokalle on lisätoimintana lukuvuonna 2010-2011 tullut mahdollisuus tutustua ja toimia Taloudellisen Tiedotustoimiston Yrityskylä-projektissa. Projektia pohjustetaan ensiksi kymmenen tunnin ajan koululla, jonka jälkeen seuraa yksi toimintapäivä yrityskylässä KuopiosYhdeksännen luokan ensimmäiseen TET -jaksoon on varattu syksyn ensimmäinen kouluviikko. Oppilas on voinut olla TET -jaksolla myös ennen koulun alkua kesällä, tällöin oppilaalla on ensimmäinen kouluviikko lomaa. Tähän järjestelyyn ollaan yleisesti tyytyväisiä seuraavista syis1. Oppilaat ovat paremmin päässeet toivomiinsa paikkoihin, kun TET jakaantuu useamman viikon ajalle. Pienellä paikkakunnalla tämä on etu, sillä useampi oppilas pääsee samaan työpaikkaan. Myös kesäajan matkailu lisää tutustumismahdollisuuksia sellaisiin ammatteihin ja töihin, joita ei Lapinlahdella o2. Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä, kun oppilaat ovat tulleet TET- jaksolleen aikana, jolloin heille on mahdollista osoittaa sopivaa tekemist3. Opettajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että yhdeksännen luokan oppilaat aloittavat koulun viikkoa muita myöhemmin. Tällöin opettajille jää enemmän aikaa seitsemäsluokkalaisten ohjaukseen ja uuteen opiskeluympäristöön perehdyttämiKummiyritys- ja kummioppilastoimiMatin ja Liisan koululla on panostettu myös kummiyritystoimintaan, johon monen eri alan yritykset ovat lähteneetkin mukaan. Kummiyritystoiminnan avulla oppilaat ovat päässeet tutustumaan sellaisienkin yritysten toimintaan, jotka eivät voi ottaa oppilaita TET -jaksoilOppilaat ja opettaja määrittelevät yhteistyömuodot ja – tavat yhdessä kummiyritysten kanssa. Suunnitelmissa huomioidaan molempien osapuolten intressit ja pyritään siihen, että sekä yritykset että oppilaat hyötyvät toiminnasta. Huoltajat huomioidaan myös toiminnassa ja yhteisistä tapahtumista on jäänyt paljon myönteisiä kokemuksia. Kahdeksannen luokan vanhempainilta pidetään kummiyrityksen tiloisOnnistuneen kummiyritystoiminnan lähtökohtina nähdä1. Rehtorin myönteinen suhtautuminen kummiyritystoiminta2. Yrityksen ja koulun sitoutuminen ja yhteissuunnitte3. Opettajan mielenkiinto ja innostus yritysmaailmYrityksestä - kuten koulustakin - pitää löytää mieluiten pysyvät yhteyshenkilöt, jotka pystyvät toimintaan sitoutumaan ja siitä vastaamaan seuraavat kolme vuotta. Suunnitelmia pitää pystyä tarkistamaan uusien ideoiden ja tilanteiden mukaKummiyritystoimintaa koulun puolelta koordinoi kokonaisuutena opinto-ohjaaja. Yhdessä kunkluokanohjaajan ja kummiyrityksen edustajan kanssa suunnitellaan toimintaa siten, että se sopluontevasti ko. yritykseen ja mahdollisimman monen aineen opetukseen. Esimerkiksi kummitoiminnassa paikallisen meijerialan yrityksen kanssa on syntynyt videokäsikirjoituksia ja lehtijuttuja (äidinkieli) sekä kuvitettu reseptikirja (kuvataide ja kotitalous). Kemian tunneilla on syvennytty maidonjalostuksen resepteihin, matematiikassa tilavuus- ja prosenttilaskentaan ja maantiedossa voidaan verrata eri EU-maiden maidontuotantoa. Tutuksi ovat tulleet myös tehtaan hygieniamääräyksKummiyritystoiminnassa on tutustuttu myös yrityksen työajan ulkopuoliseen toimintaan kuten pikkujouluihin ja pilkkikisoihin. Oppilaat ovat valmistaneet yrityksen pikkujouluihin ohjelmaa ilmaisutaidon ja musiikin tunneilla, tekstiilityössä on tehty puvustukset ja somistukset ja teknisessä työssä lavastuksUusin yhteistyömuodoista on ns. kummioppilastoiminta, jonka kautta pienet yritykset voivat tulla koulu - yritysyhteistyöhön mukaan. Teknisessä työssä annetaan ahkerille ja alasta kiinnostuneille oppilaille yhdeksännellä luokalla mahdollisuus työskennellä yhden jakson ajan teknisen työn tunnit (3 h/vko) lapinlahtelaisessa yrityksessä ns. kummioppilaLapinlahdella pitkäjänteinen työ on tuonut tulokseksi tilanteen, jossa yritykset kääntyvät koulun puoleen kysyäkseen onko yhtään kummiluokkaa vapaa

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytäntö on kehitetty opetusuunnitelman pohjalta, jossa todetaan mm. eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Suunnattu peruskoulun 6.- 9. luokkien oppilaille ja opettajille.

Keskeisinä toimijoina rehtorit, opinto-ohjaajat, luokanohjaajat, ainelehtorit sekä työelämän/yritysten edustajat.

Rehtorit ovat mahdollistaneet toiminnan antamalla resursseja sekä suhtautumalla toimintoihin myönteisesti.

Yläkoulussa organisaattorina toiminut opinto-ohjaaja ja alakouluissa luokanopettajat.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Kouluyritysyhteistyöstä on tullut koulujen pysyvä käytäntö. Myös muiden opettajien kuin opinto-ohjaajan tietoisuus työelämästä ja eri koulumuodoista on parantunut. Jokainen opettaja osallistuu oppilaan ohjaukseen laajemmin kuin oman aineensa pohjalta.

Oppilaiden tietämys työelämästä on monipuolistunut ja omakohtaiset kokemukset lisääntyneet.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

Ohjauksen polkuja - perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvät käytänteet (Oppaat ja käsikirjat 2012:4, Opetushallitus)

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Heikkinen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Matin ja Liisan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.heikkinen52@gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero

050-5558924

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2000, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Pilottiprojekti työvoimapoliittisesta alkuvaiheen peruskouluopetuksesta

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anne Lehtinen-Nyrhilä

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli käsittelee Tampereella pilottina 2013 alkanutta maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten peruskoulutodistukseen tähtäävää työvoimapoliittista, alkuvaiheen perusopetukseen ja peruskoulutodistukseen tähtäävää TYPO-koulutusta ja siitä tähän mennessä syntyneitä kokemuksia. Artikkeli pohjautuu projektin ensimmäisen neljänneksen esittelyyn, tämän hetkisille kokemuksille, teoreettisille lähtökohdille ja kokonaisvaltaisen ohjauksen suunnitelmaan.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, alueellinen, 2013

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Fedotoff

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin
pilottihanke.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät esittivät vuonna 2005 opetusministeriölle idean nuorten tieto- ja
neuvontatyön aluekoordinoinnista. Kyseisenä vuonna nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tuotti alle 30
kuntaa – vuoden 2012 alussa palveluja tuottaa 245 kuntaa. Räjähdysmäisesti kasvanut palveluiden
määrä on kasvattanut myös ammatillisen tiedon ja lähituen tarvetta. Opinnäytetyöni tietoperustana ovat
nuorten tieto- ja neuvontatyötä linjaavat kansalliset ja eurooppalaiset suositukset sekä kehittämisohjelmat,
kehittämistyöpäivillä tuetettu tieto, sähköpostihaastattelut sekä henkilökohtainen kokemukseni ja
osaamiseni nuorten tieto- ja neuvontatyöstä.
Nuorisotyön rakenteelliset muutokset kuntaliitosten ja palvelurakenneuudistuksen myötä ovat haastaneet
vaikutuksiltaan myös nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisen ja laadun varmistamisen kaikilla
tasoilla. Uudenlainen alueellinen yhteistyö ja työn muuttuneet painopisteet sekä palveluiden kehittäminen
hankkeiden pohjalta vaatii uudenlaista ajattelua ja muutosta työn tekemiselle.
Tarkastelen opinnäytetyössäni tutkivalla ja kehittävällä otteella yhteisöllisen kehittämisen prosessia
nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointimallin pilottihankkeessa. Toimintaympäristönä on Oulun
seudun ja Oulunkaaren kunnat. Tutkimuksen osallistujat ovat alueen kuntien nuorisotyöntekijöitä, joiden
työnkuvaan kuuluu nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden toteuttaminen. Työn tilaajana toimii Sivistys-
ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupungin nuorisotoimi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Fedotoff

Yhteyshenkilön organisaatio

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.fedotoff@ouka.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, alueellinen, valtakunnallinen, 2012, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Aikuisopo ohjausverkoston kehittäjänä Joutsassa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.1.2010

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):

Aikuisopotoimintaa on lähdetty kehittämään seudulla, jossa aikuisohjausta on toteutettu aiemmin vähemmän ja perinteisempien toimijoiden tarjoamana. Seudun ohjaustoimijoiden kanssa on rakennettu ja tiivistetty ver-kostoyhteistyötä sekä kehitetty aikuisopotoimintaa, joka pyrkii tukemaan aikuisten osaamisen kehittämistä entistä paremmin ja joustavammin sekä tuomaan myös koko maakunnan aikuisohjauspalveluja enemmän Joutsan seudulle. Aikuisten tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluja ovat pääsääntöisesti tuottaneet Joutsan TE-toimisto, Puulan seutuopisto (kansalaisopisto) sekä yhtenäiskoulun ja lukion opinto-ohjaaja. Paikkakunnalla ei ole em. lisäksi muita koulutusorganisaatioita. Aikuisopotoiminnan ’kotipesä’ on tällä hetkellä Joutsan kun-nassa, sosiaalitoimessa.
Kehittämistyön haasteena on turvata osaavaa työvoimaa seudun yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin: Mi-ten löytää osaajia työllistäville aloille? Millaiset ovat seudun nuorten ja aikuisten osaamistarpeet ja työelämä-valmiudet? Kuinka innostaa seudun aikuisia kehittämään omaa osaamistaan?
Aikuisopo työskentelee kahdella tasolla
1. Aikuisopo asiakkaan tukena: koulutusneuvonnan ja yksilöohjauksen antaminen TE -toimistosta oh-jautuville asiakkaille, joilla on itsellään motivaatiota tarkastella elämänvaihettaan annetun ohjauksen tukemana
2. Aikuisopo ohjausverkoston kutojana: koordinoi paikallista ohjausverkostoa. Ohjausverkosto kokoon-tuu säännöllisesti noin 2 kk:n välein. Tapaamisissa on mukana ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviä henkilöitä sekä paikallisesti että maakunnallisesti

Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):

esim.

- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu

- toimijat, resurssit

- tavoitteet ja toteuttaminen

- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa

- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin

Joutsan seudun aikuisohjauksen kehittäminen osana Opin ovi -kokonaisuutta.

Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):

esim.

- miten käytäntöä arvioidaan

- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu

- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty

- mitä arviointitieto osoittaa

Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):

esim.

- tähän mennessä saadut tulokset

- onnistumiset

- ennakoimattomat tulokset

- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen

Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?

Seuraava askel kehittämisessä on laajemmasta, verkostomaisesta aikuisohjauksen toimintatavasta sopiminen. Paikallisella toimintatavalla pyritään varmentamaan parempi aikuisohjauksen saatavuus Joutsan seudulla myös jatkossa. Lisäksi paikallinen toimintatapa tukee aikuisten elinikäistä oppimista tukevaa ohjaus-palvelua koko Keski-Suomessa.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)

- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja

- mahdollinen lähdekirjallisuus

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/keski-suomi

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Seija Vuori

Yhteyshenkilön organisaatio

Joutsan sosiaalitoimi

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

seija.vuori@joutsa.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Keski-Suomen ELY, lukio, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, sosiaali- ja terveyshallinto, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Näkökulmia Wilma-järjestelmän viestintään

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2.5.2013

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Useilla suomalaisilla peruskouluilla on käytössään koulun viestintää tukemassa internetin kautta toimiva Wilma- järjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa koulujen omaa sisäistä viestintää sekä välittää oppilaille ja huoltajille tietoa lastensa opetuksesta, opiskelun etenemisestä ja opetusjärjestelyistä. Selvitin, ovatko erään eteläsavolaisen yläkoulun opettajat tyytyväisiä Wilman käyttöön sekä mitä parannusehdotuksia heillä siihen olisi. Kaikki huoltajat eivät ainakaan ole tyytyväisiä Wilman käyttöön tiedotuskanavana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tomi Laamanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, sosiaali- ja terveyshallinto, nuorisohallinto, yksityinen, alueellinen, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

2007

Päättymisaika

2009

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Toiminnassa huomioidaan tutkintoon johtava aikuiskoulutus, erikoistumisopinnot, avoin ammattikorkeakouluopetus ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Hankkeen tehtävänä rakentaa valtakunnallinen, aikuisopiskelijoiden ohjaukseen keskittyvä yhteistyöverkosto ja tuottaa aikuisopiskelijoiden ohjauksen käsikirja.

Verkoston toimintaan osallistuu aikuisopiskelijoiden lisäksi tiedotus-, neuvonta-, ja ohjaustyötä tekeviä ja aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja koordinointitehtävissä toimivia henkilöitä 23 ammattikorkeakoulusta.

Keskeistä on työskentely neljässä teemaryhmässä. Ryhmien työskentely-teemoina ovat aikuisopiskelijan, aikuisen ohjaajan, aikuisopiskelijoiden opetussuunnitelmien ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kysymykset.

Ryhmät kokoontuvat ohjaajien johdolla 4-5 kertaa vuodessa. Vuosittain järjestetään seminaareja, joissa työryhmien työn tuloksia esitellään. Yhteisten seminaarien tehtävänä on käsitellä kaikille ryhmille yhteisiä aihepiirejä ja rakentaa yhdessä aikuisopiskelijoiden ohjauksen kokonaisjärjestelmää.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Ohjaus on kuin palapeliä - näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa.
Mervi Lätti, Päivi Putkuri (toim.)
http://www.pkamk.fi/julkaisut/ -->julkaisuluettelo>>C-sarja

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.pkamk.fi/aikuisopiskelijanohjaus/index.htm

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi Putkuri, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön organisaatio

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

paivi.putkuri@pkamk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, 2007, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

KEVÄT - Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.06.2008

Päättymisaika

31.05.2011

Projektin kuvaus

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa KEVÄT-hanke rahoitetaan osana Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallista kehittämisohjelmaa 2007-2011: Välityömarkkinat/ siirtymätyömarkkinat, toimintalinja 2.

Tämä hanke koordinoi seuraavia välityömarkkinoiden kehittämisteemoja:
1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen
2. Kolmannen sektorin työllistämisen kehittäminen
3. Sosiaalisen yrittäjyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen
4. Moniammatillisten palvelu- ja työllistämisprosessien tukeminen

Hankkeen välittömiä kohderyhmiä ovat teemoja toteuttavien hankkeiden (Työnhakijan polku avoimille työmarkkinoille/JAO; Duunari ja Välittäjä -hankkeet/KYT; TEHO2 - sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta ja työllistöämisjärjestelmät, Witas; Yhteistyöllä tuloksiin -hanke, Saarijjärvi-Karstulan terveydenhuollon ky) toimijat ja näiden hankkeiden yhteistyökumppanit, kuten kuntien, työhallinnon, työllistämistä toteuttavien organisaatioiden ja työllistävien yritysten tässä kehittämisprosessissa olevat henkilöstö.

Välityömarkkinoiden toimintaa avoimille työmarkkinoille ohjaaviksi väyliksi kehitetään kokonaisuutena ja näin vältetään pirstaloituminen yksittäisiksi toimenpiteiksi. Koordinoinnin tavoitteena on eheyttää ja tukea kunta- ja seutukuntakohtaisten, joustavien, työllistymistä ohjaavien toiminta- ja ohjaustapojen kehittymistä. Näitä toimintatapoja kehitetään toimintaympäristön analyysien, projektiarviointien, asiakasseurannan ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin avulla. Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa antaa uusia näkökulmia myös paikallisiin ja alueellisiin ratkaisuihin.

Hankkeen tavoitteita ovat
- tukea välityömarkkinoiden kehittämishankkeiden toimintaa siten, että niistä muodostuu yhtenäinen keskisuomalaista työllistämistä tukeva kehittämiskokonaisuus
- eheyttää välityömarkkinoiden toimintakenttää kunnissa ja seutukunnilla siten, että keskisuomalaisille välityömarkkinoille syntyy ammatillista osaamista tukevat ohjaamisen tavat ja käytänteet
- vahvistaa alueellisten, seutukunnallisten ja maakunnallisten toimintamallien kehittämistä tuloksellisuuteen perustuvien arviointien avulla
- tunnistaa sosiaalisten yritysten, uusien koulutuksellisten väylien ja kolmannen sektorin uusien toimintamallien suhde muihin välityömarkkinoiden työllistämistoimenpiteisiin

Hankkeen tulokset
- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaan kuuluvat kehittämisprojektit saavuttavat määrittelemänsä tavoitteet
- välityömarkkinoilla toimivien kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisten verkostojen yhtenäiset ohjauskäytänteet vakiintuvat ja parantavat työllistämisen tehokkuutta
- välityömarkkinoiden selkeä yhteistoiminta ja työnjako, joka vahvistaa ammatillisia reittejä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi
- tunnistetaan rakennetyöttömyyttä ylläpitäviä ja työllistymistä edistäviä rakenteellisia ja toiminnallisia tekijöitä

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.jamk.fi/kevat

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Laitinen

Yhteyshenkilön organisaatio

JAMK

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

janne.laitinen@jamk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen ELY, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, järjestö, yritys, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Osaava Ohjaus

2. Projektitiedot

Alkamisaika

1.8.2010

Päättymisaika

31.7.2013

Projektin kuvaus

Tavoite:
Moniammatillinen yhteistyö-ja osaamisvaihtomalli
Bongata putoavia eli syrjäytymisvaarassa olevia aikuisia
Tarjota koulutusta ammattilaisille

Miksi:
Syrjäytymisluvut kasvussa
Putoavien tunnistamien vaatii moniammatillista osaamista
Tunnistaminen kuuluu kaikille
Tuella mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä paranevat
Kaikilla oikeus yhdenvertaisuuteen ja esteettömyyteen

Syrjäytymisen riskitekijöitä:
Mielenterveys-ja päihdeongelmat
Tunnistamattomat ja tukea vaille jääneet oppimisvaikeudet
Rikostausta

Keitä tavoitellaan:
Ohjaava ja neuvova henkilöstö, jonka työpaikkana: KELA, TE-toimisto, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, vakuutusyhtiö, rikosseuraamuslaitos, vapaa sivistystyö, aikuiskoulutus, järjestö.

Verkosto:
Keskuspuiston Ammattiopisto (Hallinnointi)
Erilaisten oppijoiden liitto ry
Kuntoutus Orton Oy
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Mielenterveyden keskusliitto
Kaikki ohjaavaa ja neuvovaa työttä tekevät arjen ammattilaiset

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

www.osaavaohjaus.fi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Minna Anttinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Keskuspuiston Ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

minna.anttinen@keskuspuisto.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen esteettömyys, palvelujen laatu, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tukena

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2010

Päättymisaika

30.06.2013

Projektin kuvaus

Pirilän Porras -hanke on Oulun seudun eteläisten kuntien hanke, jolla haetaan ratkaisuja 15 - 24-vuotiaiden nuorten työllistymiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulutuksesta ja työstä. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, TE-hallinnon ja kuntien toimijoiden kanssa.

Osana Pirilän Porras -hanketta toteutettiin edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden kanssa ammattistartilta ja kymppiluokalta eniten ammatinvalinnan ohjausta tarvitseville opiskelijoille tiivis ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava kokonaisuus. Kokonaisuus sisältää kyky- ja persoonallisuuteen liittyviä arviointeja, yksilöllisiä ohjauskeskusteluja ja ryhmätoimintaa edellä. Tavoitteena oli kehittää ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava ryhmän toiminta oppilaitoksen, TE-toimiston ja kunnan eri toimijoiden toteuttamana ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tueksi.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Nuorten työllistymisen palveluketju, Pirilän Porras -hanke
Pirilän Porras -hankkeen arviointiraportti

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jenni Kiiskilä

Yhteyshenkilön organisaatio

OSAO

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jenni.kiiskila@osao.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Pohjois-Pohjanmaan ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Yoyo – Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

19.10.2010

Päättymisaika

31.12.2011

Projektin kuvaus

Yoyo – Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama lukion opinto-ohjauksen kehittämishanke.
Hanke on Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteishanke, jossa on mukana yhteensä 17 pilottilukiota pääkaupunkiseudulta. Helsinki koordinoi hanketta.

Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:

* Opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelmanlaatiminen
* Koko koulun osallisuus opinto-ohjaukseen
* Lukiokoulutuksen järjestäjien ja lukioiden yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja korkea-koulujen kanssa
* Yhteistyön kehittäminen työvoimaviranomaisten kanssa
* Yhteistyön kehittäminen alueen elinkeinoelämän kanssa 

HANKKEEN TAUSTAA

Yoyo – Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama lukion opinto-ohjauksen kehittämishanke. Opinto-ohjauksen kehittämisen tarve nousi esiin lukion kehittämistyöryhmän selvityksessä (Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio/ OKM 2010:14). Kehittämisryhmän jättämässä muistiossa on kooste ehdotuksista, joissa todetaan mm.:

Opiskelijoiden tulee laatia jatko-opintoihin orientoiva henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, joka sisällytetään henkilökohtaiseen suunnitelmaan opintojen etenemisestä (opiskelusuunnitelma). Opiskelijoilla on oikeus saada ohjausta ja tukea henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa.

Lukiokoulutuksen, korkeakoulujen, työelämän ja työvoimaviranomaisten välistä yhteistyötä tulee lisätä opiskelijan jatko-opiskeluvalmiuksien parantamiseksi, työelämätietouden lisäämiseksi ja nykyistä selkeämmän näkemyksen luomiseksi jatko-opintoihin hakeutumisesta.

Yoyo -hanke on Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteishanke, jolle myönnettiin rahoitus 19.10.2010. Hankekausi jatkuu 31.12.2011 asti. Hanketta valmistelavassa kokouksessa 29.10.2010 päätettiin, että Helsinki ottaa vastuun hankkeen koordinoinnista ja hakee täyttöluvan hankkeen toimintaa organisoivaa koordinaattoria varten. Hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö 1.12.2010.


HANKEORGANISAATIO

Hankkeessa toimii kuntien edustajista koostuva ohjausryhmä, kuntien edustajista koostuva kehittämisryhmä sekä kuntakohtaiset työryhmät. Toimintaa koordinoi projektipäällikkö. Ohjausryhmässä ovat edustettuina kuntien nuorisokoulutuksen linjajohtajat sekä ruotsinkielisten edustus. Ryhmän tehtävänä on linjata hankkeen suuntaviivat ja seurata hankkeen toteutumista.

Kehittämisryhmässä on mukana kuntien hallinnon henkilöstöä, opinto-ohjaaja sekä hankkeen projektipäällikkö. Kehittämisryhmä vastaa hankkeen toiminnan suunnittelusta ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntakohtaisista työryhmistä päättää jokainen kunta itse.

Yoyo -hankkeessa on mukana yhteensä 17 pilottilukiota pääkaupunkiseudulta. Lukioista neljä on Espoosta (Espoonlahden lukio, Etelä-Tapiolan lukio, Leppävaaran lukio ja Mattlidens gymnasium), seitsemän Helsingistä (Alppilan lukio, Sibelius-lukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin luonnontiedelukio, Kallion lukio, Itäkeskuksen lukio ja Vuosaaren lukio) sekä kuusi lukiota Vantaalta (Helsinge gymnasium, Lumon lukio, Martinlaakson lukio, Sotungin lukio, Tikkurilan lukio ja Vaskivuoren lukio). Hankkeessa mukana olevissa pilottilukioissa opiskelee yhteensä n. 9060 (Espoossa n. 2000, Helsingissä 3342 lukiolaista ja Vantaalla 3717) opiskelijaa.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Laura Savolainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Helsingin kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

laura.savolainen@hel.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Uudenmaan ELY, nuoret, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

Näkökulmia aikuisten erityisohjauksen kehittämiseen

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

03.03.2010

klo

09.00

Päättymisaika

03.03.2010

klo

15.30

Tapahtumapaikka

Pohjois-Karjalan Aikuisopisto

Tapahtuman järjestäjä(t)

AIVO-aikuisopiskelun tieto-, neuvonta-, ja ohjauspalvelut -projekti

Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)

Seminaarin tavoitteena on nostaa esiin aikuisten erityisohjauksen kehittämisehdotuksia sekä tukea maakunnallisen toimintamallin vakiintumista.

Seminaari toteutetaan AIVO-projektin toimijoiden ohjauksen asiantuntijoiden dialogina. Asiantuntijoina seminaarissa toimivat Hanna Ilola, TAMK, Leena Selkivuori, JAMK, Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Itä-Suomen yliopisto ja Anna-Liisa Lämsä, Ammattiopisto Luovi.

Seminaari on avoin kaikille erityisohjauksesta kiinnostuneille.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=123&Itemid=497

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Projektipäällikkö Sari Turunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sari.turunen@pkky

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, Pohjois-Karjalan ELY, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, erityistä tukea tarvitsevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, maakuntaliitto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lomakeohje_1.1.pdf

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

Opinpaikka

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

02.11.2011

klo

09.00

Päättymisaika

3.11.2011

klo

16.00

Tapahtumapaikka

Jyväskylä, Aalto-sali

Tapahtuman järjestäjä(t)

Valtakunnalliset Opin ovi-projektit

Tapahtuman kuvaus

Opinpaikassa kohtaavat aikuisten ohjauksen ammattilaiset, päättäjät ja vaikuttajat. Tapahtumassa tehdään näkyväksi aikuisohjauksen kehittämistyön tuloksia ja rakennetaan tulevaisuutta.

Opinpaikka on oppia ja juhlaa. Tule ja osallistu!

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://opinpaikka.fi

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Auli Ryhänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

auli.ryhanen@jamk.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, Keski-Suomen ELY, aikuiset, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Organisaation tiedot

1. Organisaation nimi

VOKES Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus

2. Toimiala

Koulutus ja tutkimus

3. Organisaation kuvaus (max 300 sanaa)

VOKES eli Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus kokoaa ohjauksen ja urasuunnittelun kehittäjiä ja asiantuntijoita elinikäisen ohjauksen kehitystyöhön. eVOKES on Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen verkkosivusto (www.evokes.fi). Osaamiskeskus myös kehittää ja ylläpitää ohjausalan eVOKES-tietokantaa (www.evokes.fi/database). Verkostoyhteistyön tavoitteena on vahvistaa tietoa ja asiantuntijuutta, jota tarvitaan kansallisen ja alueellisen ohjauspolitiikan kehittämisessä.

Toimintaperiaatteena on mukana olevien tahojen kesken aktivoitua tarvittaessa yhdessä kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja projektien hakukierroksiin. VOKES toimii verkostomaisesti, mutta rinnastetaan hallinnollisesti yliopiston monitieteisiin tutkimusyksiköihin.

Johtoryhmä vastaa keskuksen strategisesta kehittämisestä sekä hankealoitteiden ja kumppanuushankkeiden valmistelusta. Operatiivinen ryhmä toimii keskuksen ”työrukkasena” ja koordinaatiovastuu on Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Hankkeet toteutetaan mukana olevissa organisaatioissa.

4. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kirsi Syynimaa

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kirsi.syynimaa@jyu.fi

Organisaation osoite

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, PL 35

Postitoimipaikka

40014 Jyväskylän yliopisto

Puhelinnumero

0400 290 864(Kirsi Syynimaa)

Sähköpostiosoite

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.evokes.fi
http://www.evokes.fi/database

Liitetiedostot

Lisätietoja

Asiasanat

Organisaation taustatiedot