eVOKES Database

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000- luvulla

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Päivikki Jääskelä ja Pia Nissilä

Painovuosi

2011

Tutkimuksen koko nimi

Bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000- luvulla

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Korkea-asteen opiskelun, oppimisen, pedagogiikan ja ohjauksen bibliografian tarkoituksena on
tarjota tietoa aiheeseen liittyvästä kotimaisesta tutkimuksesta, opetuksen kehittämistyöstä sekä
opinnäytetöistä 2000-luvulla. Aineisto on kerätty keväällä 2009. Lähtökohtana ”moniäänisessä”
bibliografiassa on, että kokemuksellinen tieto täydentää korkeakoulupedagogista tutkimusta
(Gibbons ym. 1994; Nowotny ym. 2003). Bibliografia liittyy Euroopan sosiaalirahaston Oulun
lääninhallituksen (nykyisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen) kautta rahoittamaan hankkeeseen
”Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella” (2008-2011).

Tietoa kotimaassa julkaistusta tutkimuksesta (sisältäen väitöskirjat) kerättiin kotimaisesta
artikkelitietokannasta (ARTO), yliopistojen yhteistietokannasta (LINDA) sekä Kasvatus- ja
Aikuiskasvatus-lehdistä. Kansainväliseen alan tutkimukseen liittyvä tiedonkeruu toteutettiin
käymällä läpi systemaattisesti kasvatus- ja ohjausalaan liittyviä elektronisessa muodossa julkaistuja
tieteellisiä aikakauslehtiä (yhteensä 23 lehteä). Lisäksi täydentävää tiedonhakua tehtiin
asiantuntijahaulla kasvatusalan kansainvälisestä tietokannasta (ERIC). Tiedonkeruu tuotti yhteensä
248 tutkimusta.

Korkeakoulupedagogisesta kehittämistyöstä (yhteensä 150 lähdettä) kerättiin tietoa
yliopistopedagogiikkaan erikoistuneesta aikakausjulkaisusta (Peda-forum) ja
ammattikorkeakoulupedagogiikkaan erikoistuneesta verkkojulkaisusta (Kever). Opinnäytetöihin
liittyvä aineistonkeruu (yhteensä 909 pro gradu –tutkielmaa) toteutettiin LINDA-tietokannan avulla.
Tietoa etsittiin myös ammattikorkeakoulun opinnäytetietokannasta, mutta tämän tiedonhaun kautta
löytyneet opinnäytetyöt keskittyivät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta opiskelun jälkeiseen
työelämään, joten ne päätettiin jättää aineistosta pois. Tiedonhaku tuotti myös monografioita, jotka
eivät ole käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia sekä kokoomateoksia, jotka sisältävät tutkijoiden,
opetuksen kehittäjien ja opiskelijoiden tekstejä. Tämäntyyppiset lähteet eivät ole bibliografiassa
mukana. Päätimme keskittyä kokoamaan yksiselitteisemmin tutkimukseksi, käytännön
opetustyöhön liittyväksi tekstiksi ja opinnäytteeksi luokiteltavia lähteitä.

Hakusanoina olivat korkeakoulupedagogiikan tutkimuksessa ja kehittämistyössä yleisesti käytössä
olevat asiasanat, kuten opiskelu, oppiminen, opetus, korkeakoulupedagogiikka, ohjaus, tuutorointi,
opetussuunnitelma, asiantuntijuus. Lisäksi etsimme tietoa koulutuksen ja työelämän välisestä
suhteesta esimerkiksi asiasanoilla työharjoittelu, urasuunnittelu, työelämätaidot, ammattiidentiteetti,
työelämä. Aineistonkeruuta täydennettiin katkaistulla sanahaulla. Huomattavaa oli, että
haku opisk* lähes kolminkertaisti aiheeseen liittyvien pro gradu -tutkielmien määrän.

Bibliografiassa tutkimus, pedagoginen kehittämistyö ja opiskelijoiden opinnäytteet on luokiteltu
neljään laajaan aihepiiriin: opiskeluun ja oppimiseen, pedagogiikkaan ja ohjaukseen, koulutukseen
ja työelämään sekä opiskeluun osana kokonaiselämää.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivikki Jääskelä ja Pia Nissilä

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, OKL

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

paivikki.jaaskela@jyu.fi ja pia.nissila@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, korkea-aste, lupaava käytäntö, ELY-keskus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2011, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Koulutustorstai

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

10.11.2011

Päättymisaika

24.05.2012

Lupaavan käytännön kuvaus

Koulutustorstai on verkostoituneesti tuotettua aikuisten opintojen hakevan vaiheen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua (TNO-palvelua) Hämeenlinnan seudulla. Koulutustorstai-toiminta on vakiintunut hanketoiminnan aikana ja yhteistyösopimukset on tehty takaamaan toiminnan jatkuvuus. Kehitetty malli on mahdollista muokata jokaiseen kaupunkiin toimivaksi TNO-palveluksi, joka tukee ja täydentää olemassa olevia TE-toimistojen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden TNO-palveluja.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/index.php?view=details&id=622%3Akoulutustorstai&option=com_eventlist&Itemid=513&lang=fi

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Savolainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Hämeen ELY-keskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pirjo.savolainen@ely-keskus.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Hämeen ELY, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, työttömät, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.