eVOKES Database

Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus
Kirjaudu sisään

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

ammattilaistietoa (konkreettisessa työssä syntyneitä näkemyksiä,kokemuksia ja arvioita, joita on dokumentoitu, voidaan kerätä esim. työntekijöiden kirjaamina, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Tiedosto: Hatanpään TUPO 2008 - 2011.ppt (707 Kt)
Tiedosto: Lomake 9lk 10-11 Hatanpää 17.12.10.doc (436 Kt)
Tiedosto: 8 lk opo-sivu.17.12.10.doc (34 Kt)
Tiedosto: pystyYhteishakukansio 16.11.2010.ppt (1 335 Kt)

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

Youth Information and Counselling

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Youth Information and Counselling

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Fedotoff ja Mika Pietilä

Painovuosi

2011

Tutkimuksen koko nimi

Fedotoff, Jaana & Pietilä, Mika (2011). Youth Information and Counselling. In Merikivi, Jani & Timonen, Päivi & Tuuttila, Leena (eds.) SÄHKÖÄ ILMASSA - NÄKÖKULMIA VERKKOPERUSTAISEEN NUORISOTYÖHÖN. (CHARGED UP AND ONLINE: AD-VANCES IN YOUTH WORK). Finnish Youth Research Society, The University Of Ap-plied Sciences (HUMAK) And City Of Helsinki Youth Department: Helsinki.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

According to one definition, the principal tasks of youth information and counselling are the provi-sion of information, guidance and counselling to young people. How does this work change when it goes online? Do the approaches and requirements change from meeting face-to-face? Which pro-fessional skills are emphasised and what are the prerequisites for online counselling? In this ar-ticle, Jaana Fedotoff, Coordinator, and Mika Pietilä, Planning Officer from the National Coordina-tion and Development Centre of Youth Information and Counselling Services attempt to address these questions by comparing meeting face-to-face with meeting online and by considering the principles of the European Youth Information Charter.
The 2010 amendment of the Finnish Youth Act (2006) placed a greater emphasis on developing information and counselling services directed at young people. The fact that youth information and counselling was mentioned in the Youth Act as one of statutory services for young people was a strong indication of the importance of these services for people working in the sector. The first youth information and counselling services were provided in the 1980s at various service centres and points. These services also included web-based information provision and counselling. After the recession in the early 1990s, this service provision model has become more popular. At the same time, co-operation and networking with other organisations in the youth service sector – even when it comes to creating web-based services for young people – has become more and more important. First and foremost, youth information and counselling services in every shape and form are preventive youth work, aimed at supporting young people‟s equal opportunities for a good life and healthy development.
In this context, the concepts of provision of information and guidance as well as counselling have a similar meaning, regardless of medium or operating environment. However, the tools and environ-ment do have an impact on the nature of the work and bring to the fore certain special features, such as ethical issues. Over recent years, the tools and channels of web-based youth information and counselling services have become more diverse. In addition to websites, social media also present new opportunities, and they have made available an expanding, diversifying matrix of ser-vices and organis

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Tiedosto: Article%20Youth%20Information%20and%20Counselling%20%28JF%20MP%29.pdf (441 Kt)

Muut liitteet

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Fedotoff

Yhteyshenkilön organisaatio

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.fedotoff@ouka.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2011, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Opinto-ohjauksen kehittäminen lukiossa

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Opinto-ohjauksen kehittäminen lukiossa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Anita Pirttijärvi

Julkaisun kuvaus

Artikkeli opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyöstä (osana hanketta).
OKM käynnisti 2010 syksyllä 12 lukion kattavaa lukion opinto-ohjauksen kehittämisen pilottihankkeen (päättyy 2012 keväällä). Lukiomme on yksi hankkeeseen valituista. Keskeinen tavoite hankkeella on saada opiskelijat yksilöinä miettimään itselleen sopivia uravaihtoehtoja. Tämä tarkoittaa henkilökohtaisen ohjauksen lisäämistä ja opiskelijan tukemista valinnoissaan. Opiskelijoille rakennetaan lukio-opintojen aikainen portfolio, joka sisältää opiskelijan valintoja lukio-opinnoissa, ohjauskeskusteluraportteja, henkilökohtaisten ominaisuuksien analysointia sekä uravalintojen suunnitelmia lukio-opintojen aikana. Valintojen helpottamiseksi hankkeen aikana käynnistetään tavoitteellinen TET harjoittelu valinnaisina opinto-ohjauskursseina. TET suoritetaan työpaikoilla tai jatko-opiskelupaikoissa. Hankkeen aikana lisätään yhteistyötä työ-ja elikeinoelämään (TE-toimistot, yrittäjät) hyödyntämällä verkostossa olevia palveluja opinto-ohjauksessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/avustukset/Lukion_opinto-ohjauksen_kehittaminen.html
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/avustukset/lukion_opinto-ohjauk-sen_kehittaminen/paatos_lukio_opo.pdf
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr14.pdf?lang=

Liitetiedostot

Tiedosto: Opinto-ohjauksenkehittäminen_artikkeli.pdf (250 Kt)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anita Pirttijärvi

Yhteyshenkilön organisaatio

Kemijärven kaupunki/sivistyosasto/lukio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anita.pirttijarvi@kemijarvi.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, lukio, lukiokoulutus, opinto-ohjaus, opintopolku, työelämään tutustuminen, urapolku, urasuunnittelu, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, verkosto, nuoret, koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.