eVOKES Database

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Pentti Väisänen

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLISISSA PERUSOPINNOISSA
Ammatillinen osaaminen, työelämän kvalifikaatiot ja itseohjautuvuus opiskelijoiden itsensä arvioimina

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa työssäoppimisesta ammatillisissa
perusopinnoissa. Tähän pyrittiin tarkastelemalla työssäoppimista ja sen arviointia
yhtäältä teoreettisina ilmiöinä, toisaalta kuvaamalla empiirisen tutkimuksen
avulla opiskelijoiden ammatillisen osaamisen itsearviointia työssäoppimisen
aikana, työssäoppimisen vaikutuksia, opiskelijoiden työelämän
kvalifikaatioita ja valmiutta itseohjattuun opiskeluun. Tutkimuksen tarkoitukseen
pyrittiin myös tarkastelemalla opiskelijoiden ammatillisen osaamisen,
työelämän kvalifikaatioiden ja itseohjautuvuusvalmiuden muutosta työssäoppimisen
(5 kk) aikana sekä opiskelijoiden ammatillisen osaamisen itsearvioinnin
selittymistä. Lisäksi kysyttiin opiskelijoiden mielipiteitä ja kokemuksia
työssäoppimisesta. Tämän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden työelämän kvalifikaatiot ja
itseohjautuvuusvalmius eivät kehittyneet työssäoppimisen aikana tilastollisesti
merkitsevästi opiskelijoiden itsensä arvioimina.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The aim of this study was to increase knowledge concerning on-the-job
learning in vocational basic education. This aim was pursued through theoretical
research into on-the-job learning and its evaluation, as well as through
empirical research on the students’ self-assessment of their vocational skills
during on-the-job learning, the effects of on-the-job learning, students’ working
life qualifications and readiness for self-directedness. We also studied the
change in students’ vocational skills, working life qualifications and readiness
for self-directedness during the on-the-job learning period (5 months) compared
to the students’ self-assessment. We also asked students for their own opinions
and experiences about on-the-job learning. Our research indicated that, on the basis of the students’ own selfassessments, the development of their working life qualifications and readiness
for self-directedness was not statistically significant.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pentti Väisänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Karjalainen Merja, Kasurinen Helena (toim.)

Painovuosi

2006

Tutkimuksen koko nimi

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä
Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti
Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimusselosteita 31

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen. Raportissa kuvataan tämän hankkeen lähtökohtia, tavoitteita, laajuutta sekä alueellisten hankkeiden toimintaa. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut ohjauspalveluiden saatavuuden, riittävyyden ja laadun takaaminen kaikille oppilaitoksissa opiskeleville. Hankkeessa on kehitetty alueellista ja moniammatillista yhteistyötä sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä. Oppilaitosten sisäinen kehittäminen on keskittynyt ohjauksen sisältöjen ja menetelmien monipuolistamiseen.

Raportti tarjoaa esimerkkejä hyvistä ohjauksen käytännöistä sekä näkökulmia ohjauksen kehittämiseen ja toteuttamiseen oppilaitoksissa ja alueellisissa verkostoissa. Aluehankkeissa on keskitytty nivelvaiheen ohjaukseen, opintojen keskeyttämisen vähentämiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

Raportti on tarkoitettu kaikille oppilaan- ja opinto-ohjauksesta kiinnostuneille: opinto- ja oppilaanohjaajille, opettajille, rehtoreille, koulu- ja sivistystoimenjohtajille, työvoima- ja sosiaalitoimen työntekijöille ja päätöksentekijöille.

Julkaisuvuosi: 2006 | Laajuus: 210 sivua | ISBN: 951-39-2464-5 | Tuotekoodi: G031

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The National Board of Education launched in the autumn of 2003 the Career Guidance
Development Project that is due to continue until the end of 2007. The Ministry of Education
of Finland fi nances the project, which is also a part of the labour policy strategy
of the Ministry of Labour. In the Education and Research 2003–2008 Development
Plan, the Ministry of Education has made counselling services one of the central foci
of development. The labour policy strategy of the current government of Finland also
places increased emphasis on the development of counselling services for youth.

In addition, evaluation of the counselling provision presents challenges for developing
counselling services. According to the results of an OECD project evaluating counselling
provision, well-functioning information, counselling and guidance services are vital
for the education system and the job market. The Evaluation of Educational Guidance
and Counselling project by the Finnish National Board of Education in 2002 revealed
that there were large differences in the availability of student counselling services. In
particular, the transition stage from basic education to secondary-level education proved
to be problematic, according to the evaluation.

The goal of the Career Guidance Development Project is to promote regional and
intermunicipal cooperation among different professional groups and different agen8
cies. Preventive measures will be intensifi ed in order to accomplish early detection and
intervention and to decrease dropout rates. The aim of the project is to develop the guidance
and follow-up systems for transitions along the educational pathway. The Career
Guidance Development Project has been implemented as regional municipal projects.
There have been 48 of such regional projects in different areas of Finland. This report
describes the development work carried out by these regional projects. The material has
been collected in the beginning of 2006 via a questionnaire survey.

All these regional projects have developed regional, intermunicipal and interagency
cooperation among different professional groups. Student services have been enhanced
and developed. Early recognition and intervention have been addressed through regional
training events. The regional projects have discovered operational models for
decreasing dropout rate, easing transition stages along the educational pathway and
developing follow-up systems. Developing the quality criteria for guidance and developing
feedback and evaluation systems will require further resources.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/img/portal/5916/Verkkojulkaisu_G031.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, 2006, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky-hankkeen väliarviointia.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Sirkku Kotilainen, Katriina Siivonen ja Annikka Suoninen.

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky-hankkeen väliarviointia.
Verkkojulkaisuja 31

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Nuorisotutkimusseura ry.

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotisen (2008-2011) Myrsky-nuorisohankkeen tavoitteena on vaikuttaa nuorten hyvinvointiin tuomalla taide tiiviisti nuorten arkeen. Taiteellisen toiminnan kautta toivotaan voitavan pureutua ennakoivasti erityisesti nuorten syrjäytymisuhkiin. Kulttuurirahasto on rahoittanut eri puolilla Suomea nuorille suunnattuja taidehankkeita useilla taiteiden aloilla, joita ovat olleet esimerkiksi tanssi, teatteri, sirkus, kuvataide ja musiikki. Hankkeissa pääosin 13-17-vuotiaat nuoret tekevät itse taidetta ammattitaiteilijoiden ohjauksessa. Mukana tähänastisissa hankkeissa on ollut yli 10 000 nuorta ja välillisesti vielä enemmän, esimerkiksi yleisöinä.




Verkkojulkaisuun»

Julkaisua on mahdollista tilata paperiversiona hintaan 8 €. Tilaukset tilauslomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@nuorisotutkimus.fi

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=910

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Vs. Erikoissuunnittelija Tarja Tolonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Nuorisotutkimusseura ry.

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

toimisto@nuorisotutkimus.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, Suomen kulttuurirahasto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, järjestö, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, valtakunnallinen, 2010, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, A., Nyholm, N., Siniharju, M. & Svedlin, R

Painovuosi

2002

Tutkimuksen koko nimi

Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8. Helsinki:Opetushallitus.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Opetushallitus

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus on arvioinut opinto-ohjauksen tilaa perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Arvioinnin pääkohteet olivat ohjauksen saatavuus ja sen rooli koulutuksen siirtymävaiheissa eli siirryttäessä perusopetuksen kuudennelta vuosiluokalta seitsemännelle, perusopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä toisen asteen koulutuksesta työhön tai jatko-opintoihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 7.–9. oli keskimäärin 245 oppilasta, lukioissa keskimäärin 288 ja ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin 510 opiskelijaa opinto-ohjaajaa kohti. Yhdellä ohjaajalla saattoi olla ohjattavia alle kymmenestä yli tuhanteen. Kun opinto-ohjaajalla on yli 300 ohjattavaa, eivät opiskelijat voi saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Tällaisia oppilaitoksia oli peruskouluista noin viidesosa, lukioista vajaa kolmannes ja ammatillisista oppilaitoksista runsas kolmannes. Perusopetuksen kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle siirtymiseen paneudutaan kouluissa monipuolisesti. Oppilaita ja heidän vanhempiaan perehdytetään yläluokkien opiskeluun monin tavoin. Kuitenkin noin kolmasosa tai yli puolet vanhemmista katsoi saaneensa heikosti tietoa lapsensa 7. vuosiluokalle siirtymisestä. Perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirtymistä valmistellaan opinto-ohjauksessa koko yläluokkien ajan. Arviointi osoittaa, että perusopetuksessa huolehdittiin hyvin oppilaiden hakeutumisesta yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus on yksi koulujärjestelmän ongelma-alueista. Arvioinnissa tuli monin tavoin esille erityisesti perusopetuksen oppilaiden suuri tarve tietää työelämästä ja ammateista. Opiskelijoiden mukaan tutkinnoista sai hyvin tietoja, mutta ammattien ja niiden työtehtävien sisältö jäi hämäräksi. 3,5 % ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8,5 % on vaarassa pudota tai syrjäytyä koulutuksesta. Perusopetuksen rehtorien arvion mukaan keskimäärin 5–7 % oppilaista ei ollut riittävän kypsiä siirtymään kuudennelta vuosiluokalta yläasteen opintoihin, ja noin 7 %:lla peruskoulun oppilaista ei ollut riittäviä valmiuksia siirtyä toisen asteen opintoihin. Arvioinnissa ilmeni, että vajaalla puolella oppilaitoksista oli käytössään koulukuraattoripalveluja; vielä harvemmalla oli koulupsykologin palveluja. Opinto-ohjaajat joutuivat usein hoitamaan myös tehtäviä, jotka normaalisti kuuluisivat koulukuraattorille tai -psykologille. Tilannetta ei voida pitää edes tyydyttävänä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Ulla Numminen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Pitkä opintie

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Erja Moore

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Pitkä opintie. Aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan julkaisuja 61.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimus käsittelee koulutuksellisen elämänkulun muutosta. Tutkittavina olivat 21 aikuisiällä yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/moore_opintie/moore.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Matti Virtala

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lisensiaatintutkimus

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat itse perustelevat tekemiään jatkokoulutusvalintoja ja millaiseksi he kuvittelevat tulevaisuutensa muodostuvan tehdyn ratkaisun perusteella. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat keskisuomalaiset peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset nuoret kolmelta eri yläasteelta Jyväskylästä, Keuruulta ja Karstulasta. Aineiston alustavan analyysin perusteella tutkittavaksi otettiin myös kaupunki- ja maaseutunuorten vastausten vertailu. Tämä vertailun avulla etsittiin tietoa siitä, poikkeavatko maalla ja kaupungeissa asuvien nuorten jatkokoulutusvalintojen perustelut ja niihin perustuvat tulevaisuusorientaatiot toisistaan. Vertailu voi antaa tietoa siitä, tarvitsevatko nuoret maalla erilaista koulutus- ja urasuunnitteluun liittyvää ohjausta kuin nuoret kaupungissa.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.guidance-europe.org/country/FINLAND/nuoret1/nuoret2/resurssit/virtala/exfile.2006-05-12.9104743034/attach/Lukion%20vai%20ammattikoulun%20kautta%208.8.05.doc

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Matti Virtala

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2005, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Elämään vai sukupuoleen ohjausta?

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Päivi-Katriina Juutilainen

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Elämään vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 92.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Päivi-Katriina Juutilaisen kasvatustieteen väitöstutkimuksen tehtävänä oli kuvata, jäsentää ja ymmärtää lukion opinto-ohjauskeskustelua opiskelijan elämänkokonaisuuden suunnittelun ja sukupuolen rakentamisen ja purkamisen areenana. Tutkimusaineisto hankittiin vuosina 1999 - 2001 Itä-, Etelä- ja Pohjois-Suomen maaseutu- ja kaupunkikouluista. Aineisto koostui yhdeksästä videonauhoitetusta ohjauskeskustelusta ja välittömästi niiden jälkeen toteutetusta 18 ääninauhoitetusta haastattelusta.
Tulokset osoittavat, että lukion opinto-ohjauskeskustelut ovat tietopainotteisia ja yksilökeskeisiä. Keskusteluissa käsitellään opiskelijan elämää ja tulevaisuutta oppiainelähtöisesti. Keskustelut sisältävät myös paljon opiskelijan kokemusten ja toiminnan kuvausta, mutta kuitenkin vain vähän oman elämän laaja-alaista prosessointia. Ohjauksessa nuorilta odotetaan itsenäisiä päätöksiä, vaikka henkilökohtaisen elämän suunnittelu ei ole vuorovaikutuksessa kulttuuristen normien ja lähiympäristön odotusten kanssa.
Sukupuolineutraalilta näyttävät keskustelut sisältävät runsaasti sukupuolittuneita merkityksiä. Opinto-ohjaajien sukupuolikäsitykset ovat sekä perinteistä sukupuolijärjestelmää vahvistavia että purkavia. Opinto-ohjaajan sukupuoli näyttää vaikuttavan vain vähän ohjauskeskustelun aihealueisiin tai muihin prosesseihin. Sen sijaan opiskelijan sukupuolella on suuri merkitys ohjauskeskustelujen sisältöön ja opiskelijan elämäntilanteen jäsentämiseen. Tulosten mukaan ohjaajan sukupuolikäsitykset voivat toimia suodattimena tai esteenä opiskelijan kohtaamisessa. Mitä pätevämpi ohjaajan "totuus" on yleisesti, sitä tiukemmin keskustelu etenee ohjaajan tuottamien merkitysten varassa. Ohjausprosessissa molemmilla keskustelun osapuolilla on omat osuutensa. Parhaimmillaan ohjaaja haastaa opiskelijan tutkimaan omaa elämäänsä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Opiskelijan tarinoiden avulla opinto-ohjaaja voi päästä sisään opiskelijan maailmaan. Opiskelija saattaa myös haastaa ohjaajan hänen uskomuksissaan, olettamuksissaan ja tulkinnoissaan opiskelijasta, tämän elämästä tai maailmasta yleensä. Näin ohjauskeskustelu merkitsee mahdollisuutta yhteiseen oppimiskumppanuuteen.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The objective of the present study is to describe, analyse and understand
career-counselling conversations at Finnish upper secondary
schools as an arena of planning one’s life space and constructing
and deconstructing gender. The study is counselling process research,
which aims at making the professional practice visible and at creating
new perspectives. The research objective is divided into four specified research questions.
The first of the questions tries to describe the general characteristics
of career counselling conversations at the upper secondary
school (How can career counselling conversations be analysed?) The
analysis of counselling conversations, which is called a process image
in this research, is conducted through the method of Narrative Processes
Coding Systems (NPCS). The second question views the professional practice of career
counsellors (How is gender constructed or deconstructed in career
counselling conversations?). The third research question aims at crystallising the process descriptions
of career counselling conversations (Which factors generate
the construction and deconstruction of gender in counselling conversations
at upper secondary schools?) The results show that the counsellors’
gender constructions both reproduce (stereotypes of the essence
and gender roles) and deconstruct the gender systems and socially
built gender. The fourth question aims at conceptualising the counselling process
on a more general theoretical level (How can a counselling process
be theoretically analysed on the basis of the previous?) The counsellor’s
gender constructions can act as a filter or constraint for hearing
the student’s narrative. The career counsellor’s constructions are
viewed according to their “degree of truthfulness”. The more generalisable
the counsellor’s truth is, the more restrictively the conversation
progresses and depends on the counsellor’s meanings. The counsellor’s
truths can be general truths, but they can also be formed in an
inter-subjective way during the counselling session and be fixed on
the student’s personality. The results show that the ideal of counselling process as a dialogic
negotiation is not necessarily realised. The counselling process is outlined
as an encounter, in which both sides produce their own affordances
to the process. At their best, the counsellor’s affordances challenge
the student to analyse his/her life extensively and from various
perspectives. The student’s narratives are affordances that can give the
counsellor access to the student’s world. The student’s affordances can
also challenge the counsellor in his/her beliefs, assumptions and interpretations
of the student, his/her life and the world. In this way,
the counselling conversation provides a chance for a reciprocal learning
partnership.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/juutilainen_opintoohjauskeskustelu/juutilainen.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi-Katriina Juutilainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Itä-Suomen yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, nuoret, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nuorten tulevaisuusorientaatiot

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Helena Kasurinen

Painovuosi

1999

Tutkimuksen koko nimi

Personal Future Orientation: Plans, Attitudes and Control Beliefs of Adolecents Living in Joensuus, Finland and Petrozavodsk, Russia in 1990s. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 53.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Kasurinen tutki nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ja asenteita sekä käsityksiä siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Aineisto kerättiin Suomessa ja Venäjällä, mikä mahdollisti kahta hyvin erilaista kulttuuria edustavien nuorten vertailun. Tekijät, joiden ajateltiin vaikuttavan nuorten suunnitelmiin ja asenteisiin, valittiin aikaisempien tutkimusten perusteella. Tällaisia vaikuttavia tekijöitä olivat koulumenestys, sosiaalinen tausta, subjektiivinen hyvinvointi, ja elämässä tärkeänä pidetyt asiat. Lisäksi tutkittiin, kuinka nuoret suhtautuivat koulunkäyntiin. Kiinnostukset ja koulutussuunnitelmat sekä syyt näihin suunnitelmiin olivat myös tutkimuksen kohteena. Tutkimukseen osallistuneet nuoret asuivat Joensuussa, Pohjois-Karjalassa Suomessa ja Petroskoissa, Venäjän Karjalassa. Suomalaiset (n = 276) ja venäläiset (n = 341) nuoret olivat 14-16 vuoden ikäisiä. Nämä nuoret olivat siirtymävaiheessa koulutusurallaan, sillä suomalaiset olivat peruskoulun ja venäläiset nuoret olivat myös oppivelvollisuuskoulun viimeisellä luokalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ja venäläisten nuorten koulutussuunnitelmia osana tulevaisuuteen suuntautumista. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulumenestys ennusti parhaiten näiden nuorten koulutusreitin valintaa. Sosiaalinen tausta (vanhempien koulutus ja ammatti)näytti myös vaikuttavan siihen, suunnittelivatko nuoret ammattikoulu- vai yliopisto-opintoja. Mielenkiintoista oli, että tässä aineistossa vain venäläisten nuorten keskuudessa sukupuoli ennusti koulutussuunnitelmia. Venäläiset tytöt suunnittelivat poikia useammin yliopisto-opintoja. Nuorten erilaista tulevaisuusorientaatiot jatkaanutuivat kuteen eri ryhmään. Näiden ryhmien välillä oli eroja siinä tavassa, jolla kunkin ryhmän nuoret suhtautuivat tulevaisuuteen. Tulevaisuusorientaatioon vaikuttivat yleinen subjektiivinen hyvinvointi ja tärkeinä pidetyt asiat. Koulumenestys oli yhteydessä molempien maiden tyttöjen tapaan suunnitella tulevaisuutta ja siihen, miten he ajattelivat tulevaisuudestaan. Koulumenestyksellä ei ollut samanlaista vaikutusta poikien tulevaisuusorientaatioon.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Helena Kasurinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Työ- ja elinkeinoministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

helena.kasurinen@tem.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 1999, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, kansainvälinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.