eVOKES Database

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Pentti Väisänen

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLISISSA PERUSOPINNOISSA
Ammatillinen osaaminen, työelämän kvalifikaatiot ja itseohjautuvuus opiskelijoiden itsensä arvioimina

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa työssäoppimisesta ammatillisissa
perusopinnoissa. Tähän pyrittiin tarkastelemalla työssäoppimista ja sen arviointia
yhtäältä teoreettisina ilmiöinä, toisaalta kuvaamalla empiirisen tutkimuksen
avulla opiskelijoiden ammatillisen osaamisen itsearviointia työssäoppimisen
aikana, työssäoppimisen vaikutuksia, opiskelijoiden työelämän
kvalifikaatioita ja valmiutta itseohjattuun opiskeluun. Tutkimuksen tarkoitukseen
pyrittiin myös tarkastelemalla opiskelijoiden ammatillisen osaamisen,
työelämän kvalifikaatioiden ja itseohjautuvuusvalmiuden muutosta työssäoppimisen
(5 kk) aikana sekä opiskelijoiden ammatillisen osaamisen itsearvioinnin
selittymistä. Lisäksi kysyttiin opiskelijoiden mielipiteitä ja kokemuksia
työssäoppimisesta. Tämän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden työelämän kvalifikaatiot ja
itseohjautuvuusvalmius eivät kehittyneet työssäoppimisen aikana tilastollisesti
merkitsevästi opiskelijoiden itsensä arvioimina.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The aim of this study was to increase knowledge concerning on-the-job
learning in vocational basic education. This aim was pursued through theoretical
research into on-the-job learning and its evaluation, as well as through
empirical research on the students’ self-assessment of their vocational skills
during on-the-job learning, the effects of on-the-job learning, students’ working
life qualifications and readiness for self-directedness. We also studied the
change in students’ vocational skills, working life qualifications and readiness
for self-directedness during the on-the-job learning period (5 months) compared
to the students’ self-assessment. We also asked students for their own opinions
and experiences about on-the-job learning. Our research indicated that, on the basis of the students’ own selfassessments, the development of their working life qualifications and readiness
for self-directedness was not statistically significant.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pentti Väisänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjaus ja sen kehittäminen - Opintojen jälkeinen ohjaus

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Abioqa Riitta, Keralampi Irja

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN OHJAUS JA SEN KEHITTÄMINEN - Ohjaus opintojen jälkeen

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Opintojen ohjaajan opintoihin liittyvän kehittämistyön artikkeli koskee valmistumisen jälkeistä ohjausta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK). Opiskelu ja oppiminen eivät pääty tutkinnon valmistumiseen, vaan työelämään siirtyessään opiskelija kohtaa väistämättä työelämän yhä moninaisemmat vaatimukset, jotka edellyttävät yksilöltä jatkuvaa työn kehittämistä ja uuden oppimista. Myös ohjaukselle tämä asettaa omat haasteensa. Työelämän murrokset, globalisoituminen, työidentiteettien, ammattikuvien muuttuminen sekä väestön demograafinen kehitys vaikuttavat ohjaustarpeen laajenemiseen opiskelun jälkeen. Opinto-ohjaajankoulutukseen liittyvässä kehittämistyössämme kuvaamme näitä opintojen jälkeiseen ohjaustarpeeseen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä sekä keinoja, joilla Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) helpotetaan yksilöä selviytymään opintojen jälkeen työelämän epävarmoissa tilanteissa ja tekemään urapolullaan järkeviä koulutuksellisia sekä ammatillisia ratkaisuja.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Irja Keralampi

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

irja.keralampi@jamk.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, artikkeli, elinikäinen oppiminen, ohjausjärjestelmä, opinto-ohjaus, ohjaus valmistumisen jälkeen, opinnäyte, ammattikorkeakoulu, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, Outi Ruusuvirta

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Ruusuvirta, O. (2015). European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies. International Journal for Educational and Vocational Guidance. Advance online publication http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into European Lifelong Guidance Policy Network representatives’ conceptions of the role of information and communication technologies (ICT) related to national lifelong guidance policies. The role of ICT in relation to national lifelong guidance policies was conceived as (1) unexploited, (2) emerging, (3) acknowledged but fragmented, and (4) strategic. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool to enable policy makers and other stakeholders to deepen their understanding of critical aspects that may have an important role in relation to further developments and the successful implementation of existing and emerging technologies in the guidance service sector.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisten ohjaus, aluehallintovirasto (AVI), ELGPN, elinikäinen, etäohjaus, Euroopan unioni, fenomenografia, hallinto, internet, internet-ohjaus, johtaminen, julkaisu, järjestelmäarviointi, kansainvälinen, kehittäminen, kilpailukyky, kokonaisarviointi, koordinointi, korkea-asteen ohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspolitiikka, kustannustehokkuus, kustannusvaikutus, käyttökustannus, käytäntö, laadun arviointi, laatu, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tuloksellisuus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, ohjausympäristö, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiede, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietopalvelut, tietoyhteiskunta, toimintapolitiikka, toimintastrategia, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinoministeriö, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, ura- ja rekrytointipalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, 2015, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, James P. Sampson Jr., Raimo Vuorinen

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Sampson, J.P., & Vuorinen, R. (2015). Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 43-56. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners' understanding of competency for social media in career services. Sixteen Danish and Finnish practitioners with experience using social media in career services were interviewed in focus groups. Competency for social media in career services was conceived as (i) an ability to use social media for delivering information, (ii) an ability to use social media for delivering career services, (iii) an ability to utilise social media for collaborative career exploration and (iv) an ability to utilise social media for co-careering. The findings can be used to develop pre-service and in-service training of career practitioners and support for the deepening of their competency, using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuisten ohjaus, ammattitaito, ammattitietopalvelut, artikkeli, asiantuntijapalvelut, ELY-keskus, etäohjaus, fenomenografia, henkilöstö, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutustarve, käyttöönotto, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaava työvoima, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjaaja, uraohjaajakoulutus, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto-osaaminen, virtuaalinen ohjaus, 2015, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, kansainvälinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jenny Bimrose, Jaana Kettunen, Tannis Goddard

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Bimrose, J., Kettunen, J. & Goddard, T. (2015). ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 8-23. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.975677

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Much progress has been made in integrating information and communications technology (ICT) into careers practice, but there is still room for improvement. An international lens is adopted to examine some key elements that contribute to the successful integration of ICT into careers practice. We start by exploring the role of policy, using the UK as a case study. Next, the perceptions that Finnish career practitioners have of ICT are reviewed using research findings into the different ways they think about social media and its purpose in career services. Finally, lessons learned from the design and integration of online services within career development programming in Canada are discussed that ensure accessibility both to practitioners and their clients.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.975677

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2015, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, hallinto, internet, internet-ohjaus, järjestelmä, kansainvälinen, kehittämiskohde, korkea-asteen ohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, neuvontapalvelut, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, sosiaalinen media, tasa-arvo, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinohallinto, työ- ja elinkeinotoimisto, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners' conceptions of social media in career services

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2013

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J.P., Jr. (2013). Career practitioners´ conceptions of social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 41, 301-317. doi:10.1080/03069885.2013.781572

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports the outcomes of a study, undertaken from a phenomenographic perspective, of career practitioners' conceptions of social media usage in career services. Fifteen Finnish career practitioners – representing comprehensive, secondary and higher education as well as public employment services – were interviewed in focus groups. The analysis of the interview data revealed five distinct descriptive categories reflecting the career practitioners' conceptions of social media's use in career services. Social media in career services was conceived as (1) unnecessary, (2) dispensable, (3) a possibility, (4) desirable and (5) indispensable. The results indicated associations between career practitioners' conceptions and their practice. Moreover, the critical aspects identified in this study can be used to support the career practitioners' understanding of new technologies in career services.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2013.781572

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2013, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, internet, internet-ohjaus, kaikki ikäryhmät, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjaus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön osaaminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoyhteiskunta, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkostomaiset järjestelyt, yleinen tuki, sosiaalinen media, fenomenografia, tutkimusartikkeli, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen esteettömyys, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, kansainvälinen, tieteellinen artikkeli, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Osaamisen tunnustaminen - yksi motivaattori

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tarja Isokangas

Painovuosi

2014

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Toimin hoitotyön lehtorina Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä Oulaisten ammattiopistossa ja vuoden 2014 alusta olen aloittanut nuorten ops-perusteisten lähihoitajaopiskelijoiden opinto-ohjaajana. Kehittämistyöni OPO-koulutukseen käsittelee toimintaohjetta ja -polkua osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tarja Isokangas

Yhteyshenkilön organisaatio

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä / Oulaisten ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tarja.isokangas@jedu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen käyttäjät, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, muu tieteellinen julkaisu

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ryhmänohjaajan työkalupakki, Moodle ohjauksen apuvälineenä ryhmänohjaajalla

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Toivettula Taina

Painovuosi

2013

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Ryhmänohjaajien tehtävät laajenevat opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien ja oppijakeskeisyyden lisääntyessä. Kehittämishankkeen tavoitteena oli rakentaa Moodle-oppimisympäristöön ryhmänohjaajille suunnattu ohjauksen ”työkalupakki”, josta löytyy helposti ja nopeasti viimeisin tieto ohjauksen avuksi. Ahlmanin ammattiopistossa opinto-ohjaukseen osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastaavat henkilöt. Sähköisessä Moodle-oppimisympäristössä oleva ohjauksen työkalu on kaikkien oppilaitoksen toimijoiden käytössä. Kehittämistyön tavoitteena oli koota ryhmänohjaajan tehtävät tarvittavine materiaaleineen yhteen paikkaan, josta ne olisi helposti löydettävissä. Ryhmänohjaajan tehtävät, aikataulut, lomakkeet, tiedot verkostoista ja linkit aiheittain koottiin Moodle-alustalle kaikkien oppilaitoksen toimijoiden saataville.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Toivettula Taina

Yhteyshenkilön organisaatio

Ahlmanin koulun Säätiö, Ahlmanin ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2013, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Fedotoff

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin
pilottihanke.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät esittivät vuonna 2005 opetusministeriölle idean nuorten tieto- ja
neuvontatyön aluekoordinoinnista. Kyseisenä vuonna nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tuotti alle 30
kuntaa – vuoden 2012 alussa palveluja tuottaa 245 kuntaa. Räjähdysmäisesti kasvanut palveluiden
määrä on kasvattanut myös ammatillisen tiedon ja lähituen tarvetta. Opinnäytetyöni tietoperustana ovat
nuorten tieto- ja neuvontatyötä linjaavat kansalliset ja eurooppalaiset suositukset sekä kehittämisohjelmat,
kehittämistyöpäivillä tuetettu tieto, sähköpostihaastattelut sekä henkilökohtainen kokemukseni ja
osaamiseni nuorten tieto- ja neuvontatyöstä.
Nuorisotyön rakenteelliset muutokset kuntaliitosten ja palvelurakenneuudistuksen myötä ovat haastaneet
vaikutuksiltaan myös nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisen ja laadun varmistamisen kaikilla
tasoilla. Uudenlainen alueellinen yhteistyö ja työn muuttuneet painopisteet sekä palveluiden kehittäminen
hankkeiden pohjalta vaatii uudenlaista ajattelua ja muutosta työn tekemiselle.
Tarkastelen opinnäytetyössäni tutkivalla ja kehittävällä otteella yhteisöllisen kehittämisen prosessia
nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointimallin pilottihankkeessa. Toimintaympäristönä on Oulun
seudun ja Oulunkaaren kunnat. Tutkimuksen osallistujat ovat alueen kuntien nuorisotyöntekijöitä, joiden
työnkuvaan kuuluu nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden toteuttaminen. Työn tilaajana toimii Sivistys-
ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupungin nuorisotoimi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Fedotoff

Yhteyshenkilön organisaatio

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.fedotoff@ouka.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, alueellinen, valtakunnallinen, 2012, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Youth Information and Counselling

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Fedotoff ja Mika Pietilä

Painovuosi

2011

Tutkimuksen koko nimi

Fedotoff, Jaana & Pietilä, Mika (2011). Youth Information and Counselling. In Merikivi, Jani & Timonen, Päivi & Tuuttila, Leena (eds.) SÄHKÖÄ ILMASSA - NÄKÖKULMIA VERKKOPERUSTAISEEN NUORISOTYÖHÖN. (CHARGED UP AND ONLINE: AD-VANCES IN YOUTH WORK). Finnish Youth Research Society, The University Of Ap-plied Sciences (HUMAK) And City Of Helsinki Youth Department: Helsinki.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

According to one definition, the principal tasks of youth information and counselling are the provi-sion of information, guidance and counselling to young people. How does this work change when it goes online? Do the approaches and requirements change from meeting face-to-face? Which pro-fessional skills are emphasised and what are the prerequisites for online counselling? In this ar-ticle, Jaana Fedotoff, Coordinator, and Mika Pietilä, Planning Officer from the National Coordina-tion and Development Centre of Youth Information and Counselling Services attempt to address these questions by comparing meeting face-to-face with meeting online and by considering the principles of the European Youth Information Charter.
The 2010 amendment of the Finnish Youth Act (2006) placed a greater emphasis on developing information and counselling services directed at young people. The fact that youth information and counselling was mentioned in the Youth Act as one of statutory services for young people was a strong indication of the importance of these services for people working in the sector. The first youth information and counselling services were provided in the 1980s at various service centres and points. These services also included web-based information provision and counselling. After the recession in the early 1990s, this service provision model has become more popular. At the same time, co-operation and networking with other organisations in the youth service sector – even when it comes to creating web-based services for young people – has become more and more important. First and foremost, youth information and counselling services in every shape and form are preventive youth work, aimed at supporting young people‟s equal opportunities for a good life and healthy development.
In this context, the concepts of provision of information and guidance as well as counselling have a similar meaning, regardless of medium or operating environment. However, the tools and environ-ment do have an impact on the nature of the work and bring to the fore certain special features, such as ethical issues. Over recent years, the tools and channels of web-based youth information and counselling services have become more diverse. In addition to websites, social media also present new opportunities, and they have made available an expanding, diversifying matrix of ser-vices and organis

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Fedotoff

Yhteyshenkilön organisaatio

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.fedotoff@ouka.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2011, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Pedagogiikan ja ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen korkea-asteella - Laadullinen temaattinen analyysi

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Päivikki Jääskelä ja Pia Nissilä

Painovuosi

2013

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Tiedosto sisältyy Scandinavian Journal of Educational Research -lehdessä 2013 ilmestyvään artikkeliin Jääskelä, P. & Nissilä, P. Identifying Themes for Research-based Development of Pedagogy and Guidance in Higher Education. Kyse on aineistolähteistä, joihin artikkelin tulososassa on viitattu.

Tutkimuksessa tehtiin laadullista temaattista analyysia siitä a) millaista suomalainen korkeakoulupedagogiikan ja -ohjauksen tutkimus oli vuosina 2000–2008 sekä b) millaisia yhtymäkohtia vs. eroja tutkimusteemoilla oli korkea-asteen opettajien ja opiskelijoiden omissa julkaisuissaan käsittelemien teemojen kanssa. Tavoitteena oli tunnistaa korkeakoulupedagogisen tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia pedagogiikan ja ohjauksen kehittämisen näkökulmista. Tutkimus toteutettiin vuosina 2009–2011 välisenä aikana Jyväskylän ylipistossa ESR hankkeessa ”Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella”.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivikki Jääskelä

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, OKL

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

paivikki.jaaskela@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, palvelujen tuottajat, yliopisto, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2013, muu tieteellinen julkaisu

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000- luvulla

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Päivikki Jääskelä ja Pia Nissilä

Painovuosi

2011

Tutkimuksen koko nimi

Bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000- luvulla

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Korkea-asteen opiskelun, oppimisen, pedagogiikan ja ohjauksen bibliografian tarkoituksena on
tarjota tietoa aiheeseen liittyvästä kotimaisesta tutkimuksesta, opetuksen kehittämistyöstä sekä
opinnäytetöistä 2000-luvulla. Aineisto on kerätty keväällä 2009. Lähtökohtana ”moniäänisessä”
bibliografiassa on, että kokemuksellinen tieto täydentää korkeakoulupedagogista tutkimusta
(Gibbons ym. 1994; Nowotny ym. 2003). Bibliografia liittyy Euroopan sosiaalirahaston Oulun
lääninhallituksen (nykyisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen) kautta rahoittamaan hankkeeseen
”Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella” (2008-2011).

Tietoa kotimaassa julkaistusta tutkimuksesta (sisältäen väitöskirjat) kerättiin kotimaisesta
artikkelitietokannasta (ARTO), yliopistojen yhteistietokannasta (LINDA) sekä Kasvatus- ja
Aikuiskasvatus-lehdistä. Kansainväliseen alan tutkimukseen liittyvä tiedonkeruu toteutettiin
käymällä läpi systemaattisesti kasvatus- ja ohjausalaan liittyviä elektronisessa muodossa julkaistuja
tieteellisiä aikakauslehtiä (yhteensä 23 lehteä). Lisäksi täydentävää tiedonhakua tehtiin
asiantuntijahaulla kasvatusalan kansainvälisestä tietokannasta (ERIC). Tiedonkeruu tuotti yhteensä
248 tutkimusta.

Korkeakoulupedagogisesta kehittämistyöstä (yhteensä 150 lähdettä) kerättiin tietoa
yliopistopedagogiikkaan erikoistuneesta aikakausjulkaisusta (Peda-forum) ja
ammattikorkeakoulupedagogiikkaan erikoistuneesta verkkojulkaisusta (Kever). Opinnäytetöihin
liittyvä aineistonkeruu (yhteensä 909 pro gradu –tutkielmaa) toteutettiin LINDA-tietokannan avulla.
Tietoa etsittiin myös ammattikorkeakoulun opinnäytetietokannasta, mutta tämän tiedonhaun kautta
löytyneet opinnäytetyöt keskittyivät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta opiskelun jälkeiseen
työelämään, joten ne päätettiin jättää aineistosta pois. Tiedonhaku tuotti myös monografioita, jotka
eivät ole käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia sekä kokoomateoksia, jotka sisältävät tutkijoiden,
opetuksen kehittäjien ja opiskelijoiden tekstejä. Tämäntyyppiset lähteet eivät ole bibliografiassa
mukana. Päätimme keskittyä kokoamaan yksiselitteisemmin tutkimukseksi, käytännön
opetustyöhön liittyväksi tekstiksi ja opinnäytteeksi luokiteltavia lähteitä.

Hakusanoina olivat korkeakoulupedagogiikan tutkimuksessa ja kehittämistyössä yleisesti käytössä
olevat asiasanat, kuten opiskelu, oppiminen, opetus, korkeakoulupedagogiikka, ohjaus, tuutorointi,
opetussuunnitelma, asiantuntijuus. Lisäksi etsimme tietoa koulutuksen ja työelämän välisestä
suhteesta esimerkiksi asiasanoilla työharjoittelu, urasuunnittelu, työelämätaidot, ammattiidentiteetti,
työelämä. Aineistonkeruuta täydennettiin katkaistulla sanahaulla. Huomattavaa oli, että
haku opisk* lähes kolminkertaisti aiheeseen liittyvien pro gradu -tutkielmien määrän.

Bibliografiassa tutkimus, pedagoginen kehittämistyö ja opiskelijoiden opinnäytteet on luokiteltu
neljään laajaan aihepiiriin: opiskeluun ja oppimiseen, pedagogiikkaan ja ohjaukseen, koulutukseen
ja työelämään sekä opiskeluun osana kokonaiselämää.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivikki Jääskelä ja Pia Nissilä

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, OKL

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

paivikki.jaaskela@jyu.fi ja pia.nissila@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, korkea-aste, lupaava käytäntö, ELY-keskus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2011, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Sähköinen HOPS-lomake ohjauksen tukena ammatillisessa peruskoulutuksessa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Kirsi Ahvenlampi

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kirsi Ahvenlampi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kirsi.ahvenlampi@rpkk.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, 2013, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

SOMEn käyttö venäjän kielen tunnilla

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Viktoria Glubokova

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Viktoria Glubokova

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

virinea@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, tieto- ja viestintätekniikka, kansainvälinen, 2013, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nettiin vaiko opon ovelle? TAMKin sähköiset opinto-ohjaus- ja neuvontapalvelut vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukena

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Janne Hopeela

Painovuosi

2013

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Ammattikorkeakoulujen yhdistyessä monet entiset, hyvät käytänteet pitää asettaa tarkasteluun, kun luodaan uutta yhteistä toimintakulttuuria. Yksi tällaisista muutoskohteista on organisaation sähköiset ohjaus- ja neuvontapalvelut, jotka vaikuttavat suuresti niin opiskelijan itseohjautuvuuteen ja hänen opintojensa sujumiseen kuin opinto-ohjaajan työmäärään. Sähköisiin ohjaus- ja neuvontapalveluihin kuuluvat esim. Intranet uutisineen, sähköinen opinto-opas ja sen lukusuunnitelmat, uuden organisaation toimintaa yhtenäistävä laatukäsikirja toimintaohjeineen jne. Tällainen uudistus vie helposti vuosia ennen kuin kaikki osapuolet ymmärtävät käsitteet samalla tavalla ja ennen kuin päivitystyön vastuunjaot on sovittu uudelleen.

Niukentuvien työresurssien aikana, looginen ja hyvin koordinoitu, opinto-ohjausta tukeva sähköinen ohjausviestintä ja tiedotus voi auttaa tehostamaan opinto-ohjausta. Samalla opiskelija kokee saavansa apua ongelmaseikkoihin myös iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin, jolloin hänen itseohjautuvuutensa opiskeluasioiden hoitamisessa lisääntyy.

Kun sähköisiä ohjauspalveluita uudistetaan ja kehitetään, tulee myös huomioida ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat, jotta heille tarjotaan yhtäläiset ohjauspalvelut kuin suomalaisille opiskelijoille. Suurten uudistusten yhteydessä suomenkieliset palvelut hoidetaan luonnollisesti ensimmäisenä kuntoon. Vieraskieliset opiskelijat saattavat joutua odottamaan englanninkielisiä ohjeistuksia ja englanniksi toimivia järjestelmiä suhteellisen pitkään.

Tässä artikkelissa käsiteltävä selvitystyö liittyy TAMKin kahden vieraskielisen koulutusohjelman opiskelijoiden kokemuksiin TAMKin sähköisten ohjauspalveluiden käyttötavoista, käyttäjäystävällisyydestä, selkokielisyydestä ja hyödyllisyydestä vuonna 2011 – 2012. Vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoilta kerättiin samalla kehittämisideoita TAMKin uutta Intranetiä 2013 varten (käyttöönotto kesäkuussa 2013). Samalla tutkittiin, onko suomalaisten ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoissa eroja käyttää tarjottuja ohjauksen sähköisiä palveluita. Tavoitteena oli myös selvittää, kokevatko ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tarvitsevansa enemmän kasvotusten tapahtuvaa ohjausta kuin suomalaiset tutkinto-opiskelijat.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Hopeela

Yhteyshenkilön organisaatio

Tampereen ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammattikorkeakoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2013, tieteellinen artikkeli, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen nykytilan kartoitus yhtenäisperuskoulussa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Anna-Kaisa Loukusa

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

"On se minusta ihan kunnossa" Pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilan kartoitus

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Perusopetuksen oppilaanohjaukselle tavoitteita ja haasteita asettavat niin valtakunnallinen perusopetussuunnitelma kuin hyvin heterogeeninen oppilasaines. Työssä kartoitettiin pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilaa kyselytutkimuksen avulla. Tuloksia hyödynnetään koulukohtaista ohjaussuunnitelmaa laadittaessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna-Kaisa Loukusa

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ohjaussuunnitelma, opetussuunnitelma, oppilaanohjaus, peruskoulu, oppilashyvinvointityö, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen: Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Tiina Siitonen ja Katja Raitio

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen: Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

JAMK:ssa on tehty opintojen ohjaussuunnitelma, jossa on määritelty ohjauksen sisällöt. Suunnitelma perustuu sekä JAMK:n strategiaan että pedagogisiin periaatteisiin. JAMK:n strategian mukaisesti ohjauksessa tulee näkyä ammattikorkeakoulun profiilit: oppimisen laatu, kansainvälisyys ja yrittäjyys. Oppimisen laatuun liittyen yhtenä pedagogisena lähtökohtana on opiskelijoiden asiantuntijuuden sekä ammatillisen kasvun tukeminen.

JAMK:n ohjaussuunnitelman kehittäminen on ollut osa opinto-ohjaajakoulutuksemme opintoja sekä JAMK:n opetussuunnitelman päivitystä. Kehittämistoimenpiteet on toteutettu työpareittain ja -ryhmittäin niin, että yksi työpari mietti aina yhtä opintopolun vaihetta. Opintopolun vaiheet ovat hakuvaihe, opintojen aloitusvaihe, opintojen keskivaihe, opintojen loppuvaihe sekä opintojen jälkeinen vaihe.

Tässä artikkelissa keskitytään opintojen aloitusvaiheen ohjaukseen; opintojen alkuvaiheen ohjaukseen yleensä sekä JAMK:n aloitusvaiheen ohjauksen kehittämiseen. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa ja kehittämistoimenpiteet esitellään koko työryhmän ehdotuksina.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Katja Raitio

Yhteyshenkilön organisaatio

JAMK

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

katja.raitio@jamk.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, ennakoiva ohjaus, hyvä käytäntö, kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, moniammatillisuus, opintopolku, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2012, opinnäyte, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Valmistautuminen TaitajaPLUS semifinaaleihin sekä kilpailuihin

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Petri Hämäläinen

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Artikkelissa kuvataan ammattitaitokilpailujen TaitajaPLUS semifinaalien sekä finaalien hyviä ja toimivia käytänteitä toteutuksen kautta havaittuna. Huomioiden kilpailujen järjestäjien kuin kilpailijoiden toiminta tapahtuman järjestelyissä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Petri Hämäläinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Ammattiopisto Luovi

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

petri.hamalainen@luovi.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammatillinen erityisopetus, ammattitaitokilpailut, Taitaja-toiminta, TaitajaPLUS kilpailutoiminta, lajiohjausryhmä, Skills Finnland, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, valtakunnallinen, 2012, opinnäyte, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Valinta-automaatti elinikäisen ohjauksen jatkumossa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Pekka Korhonen

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Valinta-automaatti elinikäisen ohjauksen jatkumossa

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Valinta-automaatti on verkossa toimiva sovellus, joka on suunnattu 9. luokkalaisille. Se auttaa oppilasta löytämään itselleen sopivan koulutusalan Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston koulutustarjonnasta. Valinta-automaatin suunnittelu, rakentaminen ja toteutus on Lybeckerin Käsi- ja taideteollisuusopiston opinto-ohjauksen kehittämishanke.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pekka Korhonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pekka.korhonen@lybecker.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2012, opinnäyte, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Loistavaa materiaalia. Tätä kannattaa hyödyntää.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien – ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien – ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Sosiaalikehitys Oy on toteuttanut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta yhteistyössä VATES-säätiön ja Referenssi Oy:n kanssa tutkimuksen, jossa selvitetään Välityömarkkinat -kehittämisohjelmassa luotujen toimintamallien siirrettävyyttä TE-toimistojen palvelurakenteisiin.
Tutkimuksessa on selvitetty, millaisia TE-toimistoissa käyttökelpoisia ja levitettäviä toimintamalleja on syntynyt hankkeissa ja mitä lisäarvoa hanketyö on tuottanut TE-toimistoille, työnhakija-asiakkaille ja työnantaja-asiakkaille. Tutkimuksessa on kartoitettu Välityömarkkinat-ohjelman hankkeissa kehitettyjä palvelu- ja toimintamalleja ja lupaavia käytäntöjä, arvioitu hankkeissa pilotoitujen mallien käyttökelpoisuutta ja siirrettävyyttä sekä nostettu esille palveluja ja toimintamalleja, joita voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön TE-toimistojen peruspalveluissa rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Tutkimuksessa on hankittu tietoa hankkeille ja työhallinnon edustajille suunnattavien kyselyiden ja haastattelujen avulla. Tutkimuksessa on haastateltu TE-toimistojen, työnantajien ja työnhakijoiden edustajia sekä muiden palvelu- ja toimintamallien sidosryhmätahoja.
Yleisesti ottaen toimintamalleja pidetään lisäarvoa työnhakijoille, työnantajille sekä työhallinnolle ja sen yhteistyötahoille tuottaneina. Uusista toimintamalleista on ollut hyötyä etenkin työnhakijoille. Toimintamalleja pidetään myös vakiintuneina ja peruspalveluihin siirrettävissä olevina. Työhallinnon lisäksi toimintamalleja voitaisiin arvioiden mukaan siirtää työpajoille ja muihin tuettua työllistämistä tarjoaviin organisaatioihin, yhdistyksiin ja oppilaitoksiin sekä kunnissa etenkin sosiaalipalveluihin.
Keskeisenä vaikeuttavana tekijänä toimintamallien siirrettävyydessä on ollut kehittämistyön irrallisuus peruspalveluista ja hankkeiden saama heikko tuki peruspalveluista. Toimintamallien siirrettävyyttä vaikeuttavat myös välityömarkkinoilla tuotettavien palveluiden seurannan vähäisyys ja laadun vaihtelut sekä pisteittäinen palveluiden tarkastelu ja hankinta. Toimintamalleista saatavan lisäarvon ja siirrettävyyden parantamiseksi tulisikin peruspalvelut sitouttaa aidosti jo suunnitteluvaiheesta lähtien kehittämistyöhön. Tärkeää on myös panostaa jatkossa asiakasohjauksen kehittämiseen, siirtymiä tukevien yksilöllisesti ohjaavien toimintamallien rahoittamiseen, palvelukokonaisuuksien muodostamiseen sekä laatu- ja seurantakriteereiden määrittämiseen välityömarkkinapalveluissa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.tem.fi/files/32398/TEMjul_17_2012_web.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi Haavisto-Vuori

Yhteyshenkilön organisaatio

Työ- ja elinkeinoministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, järjestö, yritys, nuoret, aikuiset, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, työ- ja elinkeinohallinto, valtakunnallinen, 2012, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Uraohjauksen suuntaviivoja yliopistossa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Minna Markkanen

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Uraohjauksen suuntaviivoja yliopistossa -kehittämistyön artikkeli 6.11.2011

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Kehittämishankkeen tavoitteena oli kartoittaa yhden yliopiston opettajatuutoreiden antamaa uraohjausta. Tutkimustulokset koottiin teemahaastattelun avulla. Teemat muodostuivat haastattelujen perusteella ja jakaantuivat ohjaukseen, henkilökohtaisen kehittymisen ohjaukseen ja uraohjaukseen.

Yliopiston opintojen ohjausta ovat perinteisesti tuutorointi ja opintoneuvonta. Opintojen ohjausta annetaan kolmella tasolla: laitoksissa, tiedekunnissa ja yliopiston yhteisissä palveluissa. Yliopiston ohjauksesta vastaavat useat eri toimijat, joiden tehtäväkentät ja vastuualueet tulisi olla selkeästi määritelty. Ohjausverkoston tulisi tuntea toistensa osaamisalueet ja millaista ohjausta eri tasoilla on saatavilla.

Opettajatuutorointi on ollut yliopiston yksi ohjausmuoto jo parinkymmenen vuoden ajan. Sen tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä opintojen edistäminen ja opintojen sujuvuuden tukeminen opintojen eri vaiheissa. Opettajatuutorin rooli on selvä opintojen alkuvaiheessa ja hänen ohjaustaan tarvitaan eniten opintojen alku- sekä loppuvaiheessa. Haastattelujen perusteella opettajatuutoreiden antama ohjaus ei ole systemaattista ja tiedekuntien välillä on erilaisia ohjauskäytänteitä.

Haastattelujen perusteella henkilökohtaisen kehittymisen ohjausta on vähän tarjolla ja se ei ole systemaattista. Opettajatuutorit kehittäisivät henkilökohtaisen kehittymisen ohjausta tehostamalla hops:n käyttöä opintojen eri vaiheissa, johdantokurssin sisältöjen muokkaamista, ottamalla käyttöön opiskelijoiden vuosittaiset kehittymiskeskustelut ja lisäämällä kokonaisvaltaista opintojen seurantaa.

Uraohjausta yliopistossa on saatavilla vähän. Opettajatuutorit eivät koe antavansa uraohjausta. Uraohjauksen tarvetta on erityisesti valmistumisvaiheen opiskelijoilla. Uraohjaus nähdään liittyvän ura- ja rekrytointipalveluiden antamaksi ohjaukseksi, ei opettajatuutorin ohjaukseksi.

Uraohjausta tulisi olla kaikissa opintojen vaiheissa ja kaikkien opiskelijoiden saatavilla. Sosiaalisen median käyttöä ja verkko-ohjausta uraohjauksen välineenä tulisi jatkossa kehittää. Lisäksi tulisi arvioida uudestaan ura- ja rekrytointipalveluiden riittävyys ja kehittäminen. Opettajatuutorointia tulisi kehittää enemmän opiskelijan henkilökohtaisen kehittymisen tukemisen, opintojen ohjauksen ja urasuunnittelun ohjauksen suuntaan.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Minna Markkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

minna.markkanen@ek-aktiva.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen koordinointi, alueellinen, 2011, opinnäyte, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Lukiolaisten ohjaustarpeiden arviointi

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Lerkkanen Jukka & Konttinen Raimo

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jukka Lerkkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jamk / aokk

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jukka.lerkkanen@jamk.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2008, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Verkko-ohjaus osaksi OpinOvi -palveluohjausta

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Anne Tonteri

Painovuosi

2011

Tutkimuksen koko nimi

Verkko-ohjaus osaksi OpinOvi -palveluohjausta

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anne Tonteri

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

annetonteri@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, menetelmät ja työmuodot, palveluohjaus, peruskoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, alueellinen, 2011, opinnäyte, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Karjalainen Merja, Kasurinen Helena (toim.)

Painovuosi

2006

Tutkimuksen koko nimi

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä
Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti
Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimusselosteita 31

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen. Raportissa kuvataan tämän hankkeen lähtökohtia, tavoitteita, laajuutta sekä alueellisten hankkeiden toimintaa. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut ohjauspalveluiden saatavuuden, riittävyyden ja laadun takaaminen kaikille oppilaitoksissa opiskeleville. Hankkeessa on kehitetty alueellista ja moniammatillista yhteistyötä sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä. Oppilaitosten sisäinen kehittäminen on keskittynyt ohjauksen sisältöjen ja menetelmien monipuolistamiseen.

Raportti tarjoaa esimerkkejä hyvistä ohjauksen käytännöistä sekä näkökulmia ohjauksen kehittämiseen ja toteuttamiseen oppilaitoksissa ja alueellisissa verkostoissa. Aluehankkeissa on keskitytty nivelvaiheen ohjaukseen, opintojen keskeyttämisen vähentämiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

Raportti on tarkoitettu kaikille oppilaan- ja opinto-ohjauksesta kiinnostuneille: opinto- ja oppilaanohjaajille, opettajille, rehtoreille, koulu- ja sivistystoimenjohtajille, työvoima- ja sosiaalitoimen työntekijöille ja päätöksentekijöille.

Julkaisuvuosi: 2006 | Laajuus: 210 sivua | ISBN: 951-39-2464-5 | Tuotekoodi: G031

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The National Board of Education launched in the autumn of 2003 the Career Guidance
Development Project that is due to continue until the end of 2007. The Ministry of Education
of Finland fi nances the project, which is also a part of the labour policy strategy
of the Ministry of Labour. In the Education and Research 2003–2008 Development
Plan, the Ministry of Education has made counselling services one of the central foci
of development. The labour policy strategy of the current government of Finland also
places increased emphasis on the development of counselling services for youth.

In addition, evaluation of the counselling provision presents challenges for developing
counselling services. According to the results of an OECD project evaluating counselling
provision, well-functioning information, counselling and guidance services are vital
for the education system and the job market. The Evaluation of Educational Guidance
and Counselling project by the Finnish National Board of Education in 2002 revealed
that there were large differences in the availability of student counselling services. In
particular, the transition stage from basic education to secondary-level education proved
to be problematic, according to the evaluation.

The goal of the Career Guidance Development Project is to promote regional and
intermunicipal cooperation among different professional groups and different agen8
cies. Preventive measures will be intensifi ed in order to accomplish early detection and
intervention and to decrease dropout rates. The aim of the project is to develop the guidance
and follow-up systems for transitions along the educational pathway. The Career
Guidance Development Project has been implemented as regional municipal projects.
There have been 48 of such regional projects in different areas of Finland. This report
describes the development work carried out by these regional projects. The material has
been collected in the beginning of 2006 via a questionnaire survey.

All these regional projects have developed regional, intermunicipal and interagency
cooperation among different professional groups. Student services have been enhanced
and developed. Early recognition and intervention have been addressed through regional
training events. The regional projects have discovered operational models for
decreasing dropout rate, easing transition stages along the educational pathway and
developing follow-up systems. Developing the quality criteria for guidance and developing
feedback and evaluation systems will require further resources.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/img/portal/5916/Verkkojulkaisu_G031.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, 2006, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Henkilökohtaisen ammatinvalinnanohjauksen vaikuttavuuden tutkiminen

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Raimo Lahti

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Henkilökohtaisen ammatinvalinnanohjauksen vaikuttavuuden tutkiminen. Menetelmät on valittava käyttötarkoituksen mukaan. Työpoliittinen tutkimus 248. Työministeriö.

Painos

Painopaikka

Hakapaino, Helsinki

Kustantaja

Työministeriö

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Raportissa esitetään yleiskatsaus ohjauksen alueen evaluaatiotutkimuksista ja niiden tausta-ajattelusta. Raporti pohjustaa tulevia ammatinvalinnanohjauksen vaikuttavuustutkimuksia. Tuloksena esitetään kolmitasoinen vaikuttavuustutkimuksen malli.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

In this report is firstly presented an overview of the evaluation studies in the counselling area. On the grounds of the backround material a three-level model of effectiviness research is suggested.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Työ- ja elinkeinoministeriö, työpoliittinen tutkimus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2003, aikuiset, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, työ- ja elinkeinohallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky-hankkeen väliarviointia.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Sirkku Kotilainen, Katriina Siivonen ja Annikka Suoninen.

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky-hankkeen väliarviointia.
Verkkojulkaisuja 31

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Nuorisotutkimusseura ry.

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotisen (2008-2011) Myrsky-nuorisohankkeen tavoitteena on vaikuttaa nuorten hyvinvointiin tuomalla taide tiiviisti nuorten arkeen. Taiteellisen toiminnan kautta toivotaan voitavan pureutua ennakoivasti erityisesti nuorten syrjäytymisuhkiin. Kulttuurirahasto on rahoittanut eri puolilla Suomea nuorille suunnattuja taidehankkeita useilla taiteiden aloilla, joita ovat olleet esimerkiksi tanssi, teatteri, sirkus, kuvataide ja musiikki. Hankkeissa pääosin 13-17-vuotiaat nuoret tekevät itse taidetta ammattitaiteilijoiden ohjauksessa. Mukana tähänastisissa hankkeissa on ollut yli 10 000 nuorta ja välillisesti vielä enemmän, esimerkiksi yleisöinä.




Verkkojulkaisuun»

Julkaisua on mahdollista tilata paperiversiona hintaan 8 €. Tilaukset tilauslomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@nuorisotutkimus.fi

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=910

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Vs. Erikoissuunnittelija Tarja Tolonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Nuorisotutkimusseura ry.

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

toimisto@nuorisotutkimus.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, Suomen kulttuurirahasto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, järjestö, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, valtakunnallinen, 2010, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

1. Tutkimuksen nimi

Pakollinen tieto, lomakkeen tallennus ei onnistu ilman nimeä!

eHOPS -ohjaus Jyväskylän yliopistossa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Sari Heinonen

Painovuosi

2009

Tutkimuksen koko nimi

EHOPS -OHJAUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2008. 82 sivua.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella sähköisesti laadittavan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ehopsin, käytöstä syntyneitä kokemuksia Jyväskylän yliopiston hops-ohjausta antavien henkilöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää ohjausta antavien henkilöiden käsityksiä ehopsin vaikutuksesta opintojen ohjaukseen ja miten heidän työnkuvansa on muuttunut ehopsin käyttöönoton jälkeen. Lisäksi haluttiin selvittää millaisia kehittämisideoita ohjausta antavilta henkilöiltä nousee ehopsin kehittämiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköpostikyselyä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki ehopsien pilottiprojektissa mukana olleet laitokset ja laitosten hops-ohjausta antavat henkilöt. Tutkimukseen vastasi 30 hops-ohjausta antavaa henkilöä. Vastaukset käsiteltiin laadullisin tutkimusmenetelmin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimustulosten mukaan hops-ohjaajien suhtautuminen ehopsiin oli yleisemmin negatiivisempaa kuin positiivisempaa. Hops-ohjaajat kokivat työmääränsä ja velvollisuutensa lisääntyneen ehopsin tulon myötä. Työmäärää lisäsivät lähinnä ehopsin myötä tulleet tekniset ongelmat, jotka johtuivat osittain siitä, ettei ehopsia osattu käyttää. Velvollisuuden lisääntyminen johtui puolestaan siitä, että hopsien tekemistä oli seurattava tarkemmin niiden tultua pakollisiksi. Ehops oli tuonut ohjaukseen kuitenkin jämäkkyyttä, selkeyttä ja suunnitelmallisuutta vaikka siihen toivottiinkin lisää helppokäyttöisyyttä ja yksinkertaisuutta. Ohjausta annettiin yleisemmin sisältöön liittyen ja henkilökohtaisesti. Ehopsiin liittyvää koulutusta opiskelijat saivat erikseen. Ehops-sovellusta oli hops-ohjaajien mielestä kehitetty jo melko paljon. Jos sitä toivottiin kehitettävän edelleen, toivottiin kehitystä rakenteellisesti, visuaalisesti ja teknisesti.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sari Heinonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Opettajan koulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen, 2009, opinnäyte, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, A., Nyholm, N., Siniharju, M. & Svedlin, R

Painovuosi

2002

Tutkimuksen koko nimi

Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8. Helsinki:Opetushallitus.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Opetushallitus

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus on arvioinut opinto-ohjauksen tilaa perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Arvioinnin pääkohteet olivat ohjauksen saatavuus ja sen rooli koulutuksen siirtymävaiheissa eli siirryttäessä perusopetuksen kuudennelta vuosiluokalta seitsemännelle, perusopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä toisen asteen koulutuksesta työhön tai jatko-opintoihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 7.–9. oli keskimäärin 245 oppilasta, lukioissa keskimäärin 288 ja ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin 510 opiskelijaa opinto-ohjaajaa kohti. Yhdellä ohjaajalla saattoi olla ohjattavia alle kymmenestä yli tuhanteen. Kun opinto-ohjaajalla on yli 300 ohjattavaa, eivät opiskelijat voi saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Tällaisia oppilaitoksia oli peruskouluista noin viidesosa, lukioista vajaa kolmannes ja ammatillisista oppilaitoksista runsas kolmannes. Perusopetuksen kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle siirtymiseen paneudutaan kouluissa monipuolisesti. Oppilaita ja heidän vanhempiaan perehdytetään yläluokkien opiskeluun monin tavoin. Kuitenkin noin kolmasosa tai yli puolet vanhemmista katsoi saaneensa heikosti tietoa lapsensa 7. vuosiluokalle siirtymisestä. Perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirtymistä valmistellaan opinto-ohjauksessa koko yläluokkien ajan. Arviointi osoittaa, että perusopetuksessa huolehdittiin hyvin oppilaiden hakeutumisesta yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus on yksi koulujärjestelmän ongelma-alueista. Arvioinnissa tuli monin tavoin esille erityisesti perusopetuksen oppilaiden suuri tarve tietää työelämästä ja ammateista. Opiskelijoiden mukaan tutkinnoista sai hyvin tietoja, mutta ammattien ja niiden työtehtävien sisältö jäi hämäräksi. 3,5 % ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8,5 % on vaarassa pudota tai syrjäytyä koulutuksesta. Perusopetuksen rehtorien arvion mukaan keskimäärin 5–7 % oppilaista ei ollut riittävän kypsiä siirtymään kuudennelta vuosiluokalta yläasteen opintoihin, ja noin 7 %:lla peruskoulun oppilaista ei ollut riittäviä valmiuksia siirtyä toisen asteen opintoihin. Arvioinnissa ilmeni, että vajaalla puolella oppilaitoksista oli käytössään koulukuraattoripalveluja; vielä harvemmalla oli koulupsykologin palveluja. Opinto-ohjaajat joutuivat usein hoitamaan myös tehtäviä, jotka normaalisti kuuluisivat koulukuraattorille tai -psykologille. Tilannetta ei voida pitää edes tyydyttävänä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Ulla Numminen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Sari Poikela

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen. Tampereen yliopisto. Tampere 2003

Painos

Painopaikka

Tampere

Kustantaja

Tampereen yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa tarkastellaan korkea-asteen opettajan tutorointia ongelmaperustaisen pedagogiikan viitekehyksessä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5661-0.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, kansainvälinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jori Leskelä

Painovuosi

2005

Tutkimuksen koko nimi

Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Acta Universitatis Tamperensis 1090.

Painos

Painopaikka

Tampereen yliopistopaino

Kustantaja

Tampereen yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa tarkasteltiin mentorointia osana työn ohessa opiskelevien aikuisten korkeakouluopintoja.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6331-5.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2005, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Pitkä opintie

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Erja Moore

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Pitkä opintie. Aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan julkaisuja 61.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimus käsittelee koulutuksellisen elämänkulun muutosta. Tutkittavina olivat 21 aikuisiällä yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/moore_opintie/moore.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulutus- ja uravalinnan ongelmat

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jukka Lerkkanen

Painovuosi

2002

Tutkimuksen koko nimi

Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimukseen osallistui 956 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) nuorten koulutuksessa syksyllä 1998 aloittanutta opiskelijaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla opintojen alkaessa ja opintojen puolivälissä. Lisäksi opintojen etenemistä ja keskeyttämistä seurattiin opiskelijarekisteristä. Tutkimuksessa mittarina käytetyn Career Thoughts Inventoryn Suomeen lokalisoitu versio (Ura-ajatusmittari) osoittautui toimivaksi työvälineeksi ammattikorkeakoulun ohjauksessa. Opintonsa kahden ensimmäisen vuoden aikana keskeytti 28 % opiskelijoista ja lopullisesti opintonsa näistä keskeytti puolet. Lähes puolet lopullisesti keskeyttäneistä ei ilmoittanut keskeyttämisensä syytä. Usealle syynä opintojen keskeyttämiseen oli aikomus jatkaa opintoja yliopistossa. Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisessä ei ollut kyse koulutusmarkkinoilta syrjäytymisestä, vaan lähes kaikki keskeyttäjät olivat jatkamassa opintojaan muualla. Keskeyttämiskäsitteen sijaan voidaankin Lerkkasen mukaan puhua "muutoksesta opiskelupolussa".
Opintojen keskeyttäminen oli yhteydessä koulutus- ja uravalintaa haittaaviin ajatuksiin. Haittaavat ajatukset ennustivat sellaista opintojen keskeyttämistä, joka ei ollut ennalta suunniteltua. Tulokset tuovat uudenlaisia haasteita ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisproblematiikan jäsentämiselle ja ohjauspalvelujen kehittämiselle. Opintojen aloitusvaiheessa 71 % opiskelijoista ilmaisi tarvetta opintojen tai ammatinvalinnan ohjaukseen. Opintojen edetessä opiskelijoiden ohjaustarpeet toisaalta vähenivät, mutta samalla ne myös eriytyivät. Opiskelijoiden opinto-ohjauksen ongelmat näyttivät osittain ratkeavan JAMK:n ohjauspalvelujen avulla. Sen sijaan opiskelijoiden ammatinvalinnan ohjauksen tarpeet olivat varsin pysyviä. Ammatinvalinnan ohjauksen tarve oli yhteydessä koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaaviin ajatuksiin.
Tutkimuksen tulosten pohjalta esitetänn kolme kehittämisehdotusta ammattikorkeakoulujen opintojen ohjaukselle: 1) ohjauspalvelut tulee määritellä selkeämmin, 2) koulutuksen pakkomallisesta rakenteesta tulee siirtyä kohti opiskelijoiden henkilökohtaista sitoutumista ja 3) ammattikorkeakoulun ohjaushenkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi jatkossa tulee tarkemmin selvittää ohjaustarpeen arviointia ja ohjausprosessin laatua.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jukka Lerkkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

JAMK

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2002, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nivelvaiheen nuoret ja yhteistyö

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jaana Hämäläinen-Luukkainen

Painovuosi

2004

Tutkimuksen koko nimi

Nivelvaiheen nuoret ja yhteistyö. Opinto-ohjaajien ja laaja-alaisten erityisopettajien näkemyksiä peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Jyväskylän kaupungin opetusviraston julkaisusarja A 11:2004.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Jyväskylän kaupunki

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Jyväskylän sekä Jyväskylän maalaiskunnan nuorten siirtymää peruskoulusta toiselle asteelle. Huomion keskipisteessä oli nivelvaiheessa ongelmia kohtaavien nuorten kuvaaminen, ongelmien ja syiden hahmottaminen sekä toiselle asteelle siirtymisessä käytettyjen tukitoimien ja yhteistyösuhteiden kartoittaminen. Tutkimusaineisto ja käytetty asiantuntijanäkökulma saatiin haastattelemalla keväällä 2004 kolmeatoista Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan yläasteen opinto-ohjaajaa sekä viittä laaja-alaista erityisopettajaa. Selkeimpinä ongelmien merkkeinä pidettiin poissaoloja, alhaista koulumenestystä ja häiriköimistä. Erityistä huolta kannettiin hiljaisista, vetäytyvistä ja masentuneista nuorista, nuorista jotka jäävät muita helpommin ”näkymättömyyttään ja kuulumattomuuttaan” huomion ulkopuolelle. Keskeiseen asemaan nivelvaiheessa nousi puutteellinen motivaatio koulutyöskentelyyn ja tulevaisuuden suunnitteluun, epärealistiset suunnitelmat jatko-opinnoista sekä varasuunnitelmien puute.
Nivelvaiheen ongelmat eivät ala yllättäen, vaan merkkejä on havaittavissa huomattavasti aikaisemmin. Nuorten kehitysprosessit nähtiin yksilöllisinä. Osalle uravalinnat ovat liian aikaisia, jolloin riski vääristä ja pakkovalinnoista kasvaa. Ensiarvoisen tärkeänä pidettiin nuoren koulumotivaation ja itsetunnon kasvattamista. Keskeiseksi nostettiin myös nuorelle annettu tuki ja turvallisuus, jotka muodostuvat esimerkiksi selkeistä rajoista ja vapaudenraameista niin kotona kuin koulussa. Varhaista puuttumista pienimpiinkin ongelmiin korostettiin. Koulukuraattorien ja erityisopetuksen tarjontaa pidettiin tärkeänä, vaikkakin nykyisellään riittämättömänä. Yhteistyö peruskoulun ja toisen asteen välillä koettiin hyvin erilaisena niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Yhteistyökumppaneina oppilaiden vanhemmat nähtiin tiedonhaluisina ja vaativina, yhteyttä haluttaisiin pitää pienemmistäkin asioista. Tutkimuksen tulokset antoivat uskoa sujuvien siirtymävaiheiden turvaamiseen. Tulokset herättivät myös kysymyksen siitä, kenen ”huolen” piiriin väliinputoaja nuoret kuuluvat?

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2004, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Sosiaalialan ja hoitotyön asiantuntijuuden kehitysehdot ja opiskelijavalinta

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Pekka A. Kosonen

Painovuosi

2005

Tutkimuksen koko nimi

Sosiaalialan ja hoitotyön asiantuntijuuden kehitysehdot ja opiskelijavalinta. Jyväskylän yliopisto.

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Haku ja valinta koulutukseen on tärkeä siirtymä elämänkulussa. Noin 100 sosiaalialan ja hoitotyön koulutusohjelmien hakijaa vastasi kyselyihin ennen valintakoetta ja valinnan tulosten julkistamisen jälkeen. Vastaajista 70 % kertoi tuloksen vaikuttavan tulevaisuudensuunnitelmiinsa ja 60 % koki sen muokkaavan omaa minäkäsitystään. Koulutukseen hakeutumisessa on kyse identiteetin toteuttamisesta ja mielekkään elämänkertomuksen rakentamisesta. On hakijoiden kannalta tärkeää ja ammattikorkeakoulun kannalta järkevää, että asianmukaisen suuntautumisen ja identiteetin omaavat pääsevät etenemään edellytystensä mukaisella uralla. Hakijoista puolet oli pitkäjänteisesti alaan suuntautuneita ja alan ammatteihin samaistuvia, näistä kuitenkin osa haki epäaidon tai osittain jäsentymättömän identiteetin varassa. Viidesosalle kyse oli yhdestä kiinnostavasta vaihtoehdosta muiden joukossa. Lähes kolmasosa oli suuntautunut muualle, ja kyseiseen koulutusohjelmaan he olivat hakeneet vain välineellisistä syistä (välivuosi), ulkoisten paineiden tai työmarkkinatuen saantiin liittyvien sanktioiden vuoksi. Hakuorientaation aitoutta ja kytkeytymistä identiteettiin voidaan tunnistaa mm. hakijan esittämien tavoitteiden, alaan liittyvien aiempien toimintojen ja harrastuneisuuden sekä tunnelatauksen perusteella.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pekka A. Kosonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2005, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Katja Komonen

Painovuosi

2001

Tutkimuksen koko nimi

Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopisto.

Painos

Painopaikka

Joensuun yliopistopaino

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opintojen keskeyttämistä pidetään epäonnistumisena koulutusyhteiskunnan tutkintokilvassa sekä kannanottona tuon yhteiskunnan arvoja vastaan. Keskeyttäminen on liitetty osaksi laajempaa keskustelua nuorten kouluttamattomuudesta ja koulutuksellisesta syrjäytymisestä. Tällä väitöskirjatutkimuksella osallistutaan tuohon keskusteluun laajentamalla näkökulmaa keskeyttämisen merkitykseen yksilön elämänkululle. Tämän laajentamisen mahdollistavat tutkimuksen metodologiset lähtökohdat, fenomenologinen näkökulma ja symbolisen interaktionismin tarjoamat tulkinnalliset välineet. Tutkimuksessa pyritään kurkistamaan keskeyttäjistä annetun kapea-alaisen "koulutusparatiisin muukalaisen" muotokuvan taakse ja siten kyseenalaistamaan opintojen keskeyttäjistä luotua stereotyyppistä kuvaa syrjäytyjinä; koulutusuran päätepisteen sijasta keskeyttämistä tarkastellaan osana koulutukseen sijoittumisen polkua, yhtenä sen valintana tai vaiheena. Täsmälliset tutkimusongelmat kohdistuvat keskeyttämisen muotoutumiseen prosessina, koulutukseen hakeutumisen ehtoihin ja rajoituksiin sekä nuorten kiinnittymiseen uudelleen aloittamaansa koulutukseen. Kohdejoukkona ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet, mutta koulutuksen myöhemmin uudelleen aloittaneet nuoret. Aineisto koostuu 34 itäsuomalaisen nuoren elämäkerrallisista teemahaastatteluista (yht. yli 60 tuntia). Tutkimuksessa kävi ilmi, että opintojen keskeyttäminen ei välttämättä merkinnyt koulutuksen keskeyttämistä, vaan kertomuksissa korostui keskeyttäminen koulutuksesta toiseen siirtymisenä. Toisaalta esiin nousi myös keskeyttäminen koulujärjestelmästä irtaantumisena. Kaikille nuorille ammatillinen oppilaitos ei kyennyt tarjoamaan mielekkäitä oppimiskokemuksia, jolloin työelämään pyrittiin muodollisen koulutuksen ohitse. Usein prosessi laajeni elämänhallinnan ongelmiin, jolloin koulutukseen tartuttiin toisena mahdollisuutena myöhemmällä iällä, työttömyyden ja yhteiskunnallisten interventioiden pakottamana tai merkittävien oppimiskokemusten motivoimana. Opintojen keskeyttämisellä on katsottu olevan yhteys yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Näissä kertomuksissa keskeyttäminen kuitenkin näyttäytyi usein myönteisenä ratkaisuna, joka suuntasi koulutuspolkua parempaan suuntaan. Toisaalta opintojen keskeyttäminen hetkellisenä väliinputoamisena koskettaa yhä useampaa nuorta. Sen ei kuitenkaan tarvitse leimata nuoren myöhempää koulutuksellista ja elämänhallinnallista tulevaisuutta.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Katja Komonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2001, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Janne Pietarinen

Painovuosi

1999

Tutkimuksen koko nimi

Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana. Väitöskirja. Joensuun yliopisto

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää peruskoulun yläasteelle siirtymistä ja siellä opiskelua oppilaiden kokemana. Tutkimukseni teoreettinen näkökulma on rajattu ala- ja yläasteen nivelkohdassa elävän nuoren kehitysvaiheen, elämäntilanteen ja selviytymisen tarkasteluun sekä koulun tarkasteluun nuoren oppimisympäristönä. Pitkittäistutkimukseni aineistontuottamismenetelmäksi valitsin ainekirjoituksen. Erilaisista oppimisympäristöistä yläasteelle siirtyneet oppilaat (N=132) kirjoittivat aineen kuudennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan keväällä. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään pääosin kvalitatiivisesti, mutta vahvistusta sisällöllisille tulkinnoille on haettu kvantifioimalla ja tilastollisesti analysoimalla laadullista aineistoa.
Tulosten mukaan huomattava osa tutkimukseen osallistuneista oppilaista kokee yläasteelle siirtymisen positiivisena ja elämänvaiheeseensa kuuluvana luonnollisena siirtymänä. Institutionaalisen siirtymän yhteydessä oppilaan odotukset olivat yksilöllisiä ja ne olivat rakentuneet oppilaalle ala-asteen aikana muodostuneiden koulun käytänteisiin, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien kokemusten pohjalta. Oppilaat tiedostavat kaikilla luokka-asteilla koulun ensisijaisesti kognitiivisten tietojen ja taitojen oppimisen kontekstiksi. Sosiaalisten taitojen oppimista ja hyödyntämistä oppilaat eivät kuitenkaan samassa määrin tiedostaneet yksilölliseksi vahvuusalueekseen. Ala- ja yläasteen nivelvaiheessa oppilaat eivät kyenneet myöskään samaisessa määrin kuin peruskoulun päätösvaiheessa ilmaisemaan omia pyrkimyksiään sen suhteen, millaisia toimintatapoja koulun sosiaalisen verkoston säilyttäminen ja laajentaminen heiltä konkreettisesti edellyttäisi.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Pietarinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 1999, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Matti Virtala

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lisensiaatintutkimus

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat itse perustelevat tekemiään jatkokoulutusvalintoja ja millaiseksi he kuvittelevat tulevaisuutensa muodostuvan tehdyn ratkaisun perusteella. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat keskisuomalaiset peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset nuoret kolmelta eri yläasteelta Jyväskylästä, Keuruulta ja Karstulasta. Aineiston alustavan analyysin perusteella tutkittavaksi otettiin myös kaupunki- ja maaseutunuorten vastausten vertailu. Tämä vertailun avulla etsittiin tietoa siitä, poikkeavatko maalla ja kaupungeissa asuvien nuorten jatkokoulutusvalintojen perustelut ja niihin perustuvat tulevaisuusorientaatiot toisistaan. Vertailu voi antaa tietoa siitä, tarvitsevatko nuoret maalla erilaista koulutus- ja urasuunnitteluun liittyvää ohjausta kuin nuoret kaupungissa.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.guidance-europe.org/country/FINLAND/nuoret1/nuoret2/resurssit/virtala/exfile.2006-05-12.9104743034/attach/Lukion%20vai%20ammattikoulun%20kautta%208.8.05.doc

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Matti Virtala

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2005, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Elämään vai sukupuoleen ohjausta?

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Päivi-Katriina Juutilainen

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Elämään vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 92.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Päivi-Katriina Juutilaisen kasvatustieteen väitöstutkimuksen tehtävänä oli kuvata, jäsentää ja ymmärtää lukion opinto-ohjauskeskustelua opiskelijan elämänkokonaisuuden suunnittelun ja sukupuolen rakentamisen ja purkamisen areenana. Tutkimusaineisto hankittiin vuosina 1999 - 2001 Itä-, Etelä- ja Pohjois-Suomen maaseutu- ja kaupunkikouluista. Aineisto koostui yhdeksästä videonauhoitetusta ohjauskeskustelusta ja välittömästi niiden jälkeen toteutetusta 18 ääninauhoitetusta haastattelusta.
Tulokset osoittavat, että lukion opinto-ohjauskeskustelut ovat tietopainotteisia ja yksilökeskeisiä. Keskusteluissa käsitellään opiskelijan elämää ja tulevaisuutta oppiainelähtöisesti. Keskustelut sisältävät myös paljon opiskelijan kokemusten ja toiminnan kuvausta, mutta kuitenkin vain vähän oman elämän laaja-alaista prosessointia. Ohjauksessa nuorilta odotetaan itsenäisiä päätöksiä, vaikka henkilökohtaisen elämän suunnittelu ei ole vuorovaikutuksessa kulttuuristen normien ja lähiympäristön odotusten kanssa.
Sukupuolineutraalilta näyttävät keskustelut sisältävät runsaasti sukupuolittuneita merkityksiä. Opinto-ohjaajien sukupuolikäsitykset ovat sekä perinteistä sukupuolijärjestelmää vahvistavia että purkavia. Opinto-ohjaajan sukupuoli näyttää vaikuttavan vain vähän ohjauskeskustelun aihealueisiin tai muihin prosesseihin. Sen sijaan opiskelijan sukupuolella on suuri merkitys ohjauskeskustelujen sisältöön ja opiskelijan elämäntilanteen jäsentämiseen. Tulosten mukaan ohjaajan sukupuolikäsitykset voivat toimia suodattimena tai esteenä opiskelijan kohtaamisessa. Mitä pätevämpi ohjaajan "totuus" on yleisesti, sitä tiukemmin keskustelu etenee ohjaajan tuottamien merkitysten varassa. Ohjausprosessissa molemmilla keskustelun osapuolilla on omat osuutensa. Parhaimmillaan ohjaaja haastaa opiskelijan tutkimaan omaa elämäänsä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Opiskelijan tarinoiden avulla opinto-ohjaaja voi päästä sisään opiskelijan maailmaan. Opiskelija saattaa myös haastaa ohjaajan hänen uskomuksissaan, olettamuksissaan ja tulkinnoissaan opiskelijasta, tämän elämästä tai maailmasta yleensä. Näin ohjauskeskustelu merkitsee mahdollisuutta yhteiseen oppimiskumppanuuteen.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The objective of the present study is to describe, analyse and understand
career-counselling conversations at Finnish upper secondary
schools as an arena of planning one’s life space and constructing
and deconstructing gender. The study is counselling process research,
which aims at making the professional practice visible and at creating
new perspectives. The research objective is divided into four specified research questions.
The first of the questions tries to describe the general characteristics
of career counselling conversations at the upper secondary
school (How can career counselling conversations be analysed?) The
analysis of counselling conversations, which is called a process image
in this research, is conducted through the method of Narrative Processes
Coding Systems (NPCS). The second question views the professional practice of career
counsellors (How is gender constructed or deconstructed in career
counselling conversations?). The third research question aims at crystallising the process descriptions
of career counselling conversations (Which factors generate
the construction and deconstruction of gender in counselling conversations
at upper secondary schools?) The results show that the counsellors’
gender constructions both reproduce (stereotypes of the essence
and gender roles) and deconstruct the gender systems and socially
built gender. The fourth question aims at conceptualising the counselling process
on a more general theoretical level (How can a counselling process
be theoretically analysed on the basis of the previous?) The counsellor’s
gender constructions can act as a filter or constraint for hearing
the student’s narrative. The career counsellor’s constructions are
viewed according to their “degree of truthfulness”. The more generalisable
the counsellor’s truth is, the more restrictively the conversation
progresses and depends on the counsellor’s meanings. The counsellor’s
truths can be general truths, but they can also be formed in an
inter-subjective way during the counselling session and be fixed on
the student’s personality. The results show that the ideal of counselling process as a dialogic
negotiation is not necessarily realised. The counselling process is outlined
as an encounter, in which both sides produce their own affordances
to the process. At their best, the counsellor’s affordances challenge
the student to analyse his/her life extensively and from various
perspectives. The student’s narratives are affordances that can give the
counsellor access to the student’s world. The student’s affordances can
also challenge the counsellor in his/her beliefs, assumptions and interpretations
of the student, his/her life and the world. In this way,
the counselling conversation provides a chance for a reciprocal learning
partnership.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/juutilainen_opintoohjauskeskustelu/juutilainen.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi-Katriina Juutilainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Itä-Suomen yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, nuoret, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nuorten tulevaisuusorientaatiot

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Helena Kasurinen

Painovuosi

1999

Tutkimuksen koko nimi

Personal Future Orientation: Plans, Attitudes and Control Beliefs of Adolecents Living in Joensuus, Finland and Petrozavodsk, Russia in 1990s. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 53.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Kasurinen tutki nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ja asenteita sekä käsityksiä siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Aineisto kerättiin Suomessa ja Venäjällä, mikä mahdollisti kahta hyvin erilaista kulttuuria edustavien nuorten vertailun. Tekijät, joiden ajateltiin vaikuttavan nuorten suunnitelmiin ja asenteisiin, valittiin aikaisempien tutkimusten perusteella. Tällaisia vaikuttavia tekijöitä olivat koulumenestys, sosiaalinen tausta, subjektiivinen hyvinvointi, ja elämässä tärkeänä pidetyt asiat. Lisäksi tutkittiin, kuinka nuoret suhtautuivat koulunkäyntiin. Kiinnostukset ja koulutussuunnitelmat sekä syyt näihin suunnitelmiin olivat myös tutkimuksen kohteena. Tutkimukseen osallistuneet nuoret asuivat Joensuussa, Pohjois-Karjalassa Suomessa ja Petroskoissa, Venäjän Karjalassa. Suomalaiset (n = 276) ja venäläiset (n = 341) nuoret olivat 14-16 vuoden ikäisiä. Nämä nuoret olivat siirtymävaiheessa koulutusurallaan, sillä suomalaiset olivat peruskoulun ja venäläiset nuoret olivat myös oppivelvollisuuskoulun viimeisellä luokalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ja venäläisten nuorten koulutussuunnitelmia osana tulevaisuuteen suuntautumista. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulumenestys ennusti parhaiten näiden nuorten koulutusreitin valintaa. Sosiaalinen tausta (vanhempien koulutus ja ammatti)näytti myös vaikuttavan siihen, suunnittelivatko nuoret ammattikoulu- vai yliopisto-opintoja. Mielenkiintoista oli, että tässä aineistossa vain venäläisten nuorten keskuudessa sukupuoli ennusti koulutussuunnitelmia. Venäläiset tytöt suunnittelivat poikia useammin yliopisto-opintoja. Nuorten erilaista tulevaisuusorientaatiot jatkaanutuivat kuteen eri ryhmään. Näiden ryhmien välillä oli eroja siinä tavassa, jolla kunkin ryhmän nuoret suhtautuivat tulevaisuuteen. Tulevaisuusorientaatioon vaikuttivat yleinen subjektiivinen hyvinvointi ja tärkeinä pidetyt asiat. Koulumenestys oli yhteydessä molempien maiden tyttöjen tapaan suunnitella tulevaisuutta ja siihen, miten he ajattelivat tulevaisuudestaan. Koulumenestyksellä ei ollut samanlaista vaikutusta poikien tulevaisuusorientaatioon.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Helena Kasurinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Työ- ja elinkeinoministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

helena.kasurinen@tem.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 1999, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, kansainvälinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulukokemukset ja koulutusratkaisut

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Juhani Pirttiniemi

Painovuosi

2000

Tutkimuksen koko nimi

Koulukokemukset ja koulutusratkaisut. Peruskoulun vaikuttavuuden tarkastelu oppilasnäkökulmasta. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 168.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, missä määrin oppilaiden koulunkäynnin kokemukset ovat yhteydessä heidän onnistumiseensa yhteishaussa. Tutkimusaineiston tiedot on kerätty lomakekyselyllä peruskoulun 9. luokan 2099 oppilaalta. Saadut lomaketiedot on yhdistetty saman vuoden (1995) yhteishakutietoihin. Lomakkeista koottujen sekä yhteishakutietojen avulla on selvitetty koulukokemusten ja oppilaiden taustatekijöiden yhteyttä koulutukseen hakemiseen ja pääsemiseen sekä yhteishaussa epäonnistumiseen.
Tutkimustulosten perusteella oppilaiden koulukokemukset ovat monilta osin huonoja. Kielteisiä ovat erityisesti poikien opettajakokemukset, mutta myös poikien keskinäisissä sosiaalisissa suhteissa on enemmän ongelmia kuin tytöillä. Koulukokemukset ovat selvemmin yhteydessä yhteishaussa onnistumiseen kuin siinä hakemiseen. Kielteisimmät koulukokemukset ennakoivat peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Vaikka oppilaiden koulukokemuksilla on merkitystä oppilaiden peruskoulun jälkeisen tulevaisuuden kannalta, ei ole yllättävää, että taustatekijöillä on näitäkin vahvempi vaikutus. Vanhempien työttömyys sekä perhesuhteisiin liittyvät ongelmat ovat yhteydessä yhteishaussa epäonnistumiseen. Riskioppilaiden lisäksi melko suuri joukko poikia saa peruskoulussa niin huonoja arvosanoja, että toisen asteen koulutusvaihtoehdot ovat vähäiset. Koulun vaikuttavuuden tarkastelussa oppilaan henkilökohtaisen ohjauksen sekä opinto-ohjauksen tekijät tulevat voimakkaasti esille. Oppilaiden kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, ettei heitä oteta riittävästi huomioon, heidän mielipiteitään ei kuunnella, eivätkä he saa tarvitsemaansa määrää henkilökohtaista ohjausta. Yllättävää on, että opinto-ohjauksen ovat kokeneet myönteisimmin oppilaat, jotka varmimmin epäonnistuvat yhteishaussa. Tutkimustulosten perusteella koulun vaikuttavuutta oppilasnäkökulmasta kehitettäessä olisi kiinnitettävä huomiota opettajien ohjauksellisiin taitoihin. Oppilaiden tukemisen ja ohjaamisen tulisi olla nykyistä selvemmin kaikkien opettajien vastuulla. Opinto-ohjaajien olisi voitava työskennellä enemmän niiden peruskoulun päättävien oppilaiden kanssa, jotka ovat ilmeisessä vaarassa syrjäytyä koulutuksesta. Syrjäytymisen estämiseksi ja koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi peruskoulun ohjaus- ja seurantavelvoitetta olisi ulotettava peruskoulun jälkeiseenkin aikaan.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The purpose of this research was to find out to what extent students´ experiences of
school are connected with their success in the joint application of students for
secondary education after comprehensive school. The research data were collected
in 1995 through a questionnaire filled in and returned by 2099 students in the ninth
grade of comprehensive school. Data from the questionnaire were combined with
the joint application data from the same year. The information from the questionnaire
and the joint application data helped to explain the relationship between school
experiences and student background factors in applying for and admission to
secondary education as well as in poor performance in the joint application process. In assessments of school effectiveness, the personal guidance and counselling
of students are prominently mentioned. The students' criticism is especially aimed
at the fact that they do not receive enough attention, their opinions are not listened
to, and they do not receive enough personal guidance. It is surprising that student
counselling is most positively experienced by those students who are most certain
to fail in the joint application process. These findings indicate that more emphasis must be placed on the councelling skills of all teachers when improving the effectiveness of primary school education.
The teachers' role in the support and guidance of students should be increased, as
should the ability of student councellors to work with those comprehensive school
leavers who are at obvious risk of terminating their education. To prevent
marginalization and to increase the effectiveness of education, the responsibility of
student counselling and following-up during comprehensive school should be
extended also to the time after comprehensive school.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pirttiniemi/koulukok.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Juhani Pirttiniemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetushallitus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juhani.pirttiniemi@oph.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2000, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Towards a deeper understanding of learning in teacher education

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Tiina Nikkola, Pekka Räihä, Pentti Moilanen, Matti Rautiainen ja Sakari Saukkonen

Painovuosi

2008

Tutkimuksen koko nimi

Towards a deeper understanding of learning in teacher education. Teoksessa C.Nygaard & C. Holtham (toim.) Understanding learning-centered higher education. Copenhagen Business School Press, 251 - 263.

Painos

Painopaikka

Narayana Press, Gylling

Kustantaja

Copenhagen Business School Press

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa kuvataan integratiivisen luokanopettajakoulutuksen malli. Mallissa ylitetään koulun oppiainerajat. Oppiminen kohdentuu kolmeen ulottuvuuteen: faktatieto, kulttuuritieto ja esteettinen tieto. Opiskelijoiden elämismaailma ja ryhmädynamiikka ovat toiminnan lähtökohtina.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The research article presents an integrative learning approach to teacher education. It was aimed at solving the problem of suerficial understanding of learning.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Nikkola

Yhteyshenkilön organisaatio

Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiina.nikkola@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, kansainvälinen, 2008, kokoomateos, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Johanna Penttilä

Painovuosi

2008

Tutkimuksen koko nimi

Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Painos

Painopaikka

Eräsalon kirjapaino

Kustantaja

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa käsiteltiin opintojen keskeytymistä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Taustamuuttujina käytettiin kolmea keskeyttäjäryhmää: koulusta eronneet, opintooikeuden
menettäneet sekä poissaolevaksi ilmoittautuneet. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella,
johon vastasi 277 henkilöä. Teemoja syvennettiin tilastoaineiston analysoinnin
jälkeen haastattelemalla kymmentä henkilöä. Tutkimuksessa pyrittiin jäljittämään niin sanottua ”varmaa” sekä toisaalta vähemmän suunnitelmallista keskeyttämistä. Keskeyttämisen suunnitelmallisuus näytti olevan yhteydessä taustamuuttujiin, mitä selittää osaltaan muuttujien määrittyminen hallinnollisista
tarpeista käsin. Tulokset osoittivat, että koulusta eroaminen on varminta, kun opiskelija
hakeutuu opiskelemaan vähäisellä kiinnostuksella, omaamatta muita koulutusvaihtoehtoja
tai kun hän ei ole päässyt ensisijaiseen kiinnostuksen kohteeseensa. Poissaolevaksi ilmoittaudutaan
useimmin armeijan tai työelämään siirtymisen vuoksi, ja opintojen pariin palaamisen
aikeet ovat jokseenkin poissaolosyystä riippuvaisia. Opinto-oikeuden menettäneille
keskeyttämisaikeet ilmaantuivat muita useammin vasta opintojen kestettyä, mistä syystä
heidän opintonsa olivat sekä ajallisesti että määrällisesti muita ryhmiä laajempia. Kaikille
keskeyttäjäryhmille tyypillisintä oli kuitenkin keskeyttää yksilöllisten elämänmuutosten
vuoksi ennemmin kuin opiskeluvaikeuksien tai kouluun liittyneiden pettymysten vuoksi.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The aim of this study was to investigate dropping out in TAMK University of Applied
Sciences. Three different types of quitting studies were used as background variables:
resigning, expiring of studying rights and being absent on legitimate basis. The data was
collected with survey and the total number of answers was 277. In the interest of the study was to investigate the so called definite and on the other hand less planned quitting. The method of dropping out seemed to be in relation with background variables which is partly due to variables being defined for administrative purposes. The results indicated that resigning school was more predictable, when a student
came to school with only a little interest, had not had any other possibilities to study
while applying or had not been able to get in a more preferred school. Students registered
absent mostly because of compulsory military service or after employment, and intentions
concerning continuing studies were related to reasons being absent. Students who had lost
their studying rights appeared to consider quitting later than other groups, and thus their
quitting seemed to be less advised. However, quitting was in every group caused mostly by
individual life changes or preferences and only seldom by disappointments towards school
or difficulties in studying.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Johanna Penttilä

Yhteyshenkilön organisaatio

OTUS ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, Tampereen ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, valtakunnallinen, 2008, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Tuutorointi opintojen edistäjänä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Haapaniemi T. & Voutilainen U. & Tiainen M. (toim.)

Painovuosi

2004

Tutkimuksen koko nimi

Tuutorointi opintojen edistäjänä. Kuopion ja Joensuun yliopistojen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston loppuraportti OpOKe-hankkeessa.
Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 35.

Painos

Painopaikka

Kuopio

Kustantaja

Kuopion yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetusmimisteriön rahoittama Opetuksen kehittäminen opettajien koulutuksen ja opiskelijoiden ohjausjärjestelmän avulla (OpOke) -hanke toteutettiin vuosina 2000-2003. Osana hanketta kehitettiin koko opintokaaren kattavaa opiskelijan ohjausjärjestelmää. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen periaatteella opintokaaren eri vaiheisiin sijoittuvien tuutorointikokeilujen avulla. Hanketta koordinoi Kuopion yliopisto ja lisäksi siihen osallistuivat Oulun ja Joensuun yliopistot ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tässä raportissa esitellään Kuopion ja Joensuun yliopistojen ja Lappeenranna teknillisen yliopiston 12 eri yksikön tuutorointikokeilujen kokemukset. Kokeilussa toimijoina oli kymmeniä opettajatuutoreita ja yli sata vertaistuutoria.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The project "Development of Higher Education by providing training for university teachers and systematic guidance and tutoring for students 2000-2003" was funded by the Ministry of Education. The project aimed at developing a model for university students` guidance and tutoring, and at finding good practices through experiments on student tuition in different disciplines. The present report covers the aims, methods and results of the project in Universities of Kuopio, Joensuu and Lappeenranta.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/isbn951-781-134-9.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Oppimiskeskus, Kuopion yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, Kuopion yliopisto, 2004, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, alueellinen, kokoomateos, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Anna Raija Nummenmaa, Marjatta Lairio, Vesa Korhonen, Satu Eerola

Painovuosi

2005

Tutkimuksen koko nimi

Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä

Painos

Painopaikka

Yliopistopaino - Juvenes Print Oy, Tampere

Kustantaja

Tampere University Press

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opiskelijoiden opintopolut ovat erilaistuneet yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä ja opiskelijoiden ohjaamisen tarve on kasvanut. Ohjauksesta on tullut keskeinen osa yliopiston henkilökunnan osaamista. Opiskelijoiden ja ohjaustarpeiden moninaisuus on myös korostanut ohjauksellista verkostoyhteistyötä, jaettua asiantuntijuutta ja vastuuta sekä työroolien uudistamista. Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä –kirja kertoo yliopisto-ohjauksen monimuotoisuudesta, monitoimijuudesta ja moniänisyydestä.

Ohjauksessa on kyse korkea-asteen koulutuksen koko palvelujärjestelmästä, mikä muodostuu erilaisten ohjauksellisten toimintojen organisoinnista. Ohjaus on myös ammatillista auttamista – asiantuntijatyötä, jonka avulla opiskelija luo itselleen mielekkään opiskelu- ja oppimisprosessin.

Kirja tarkastelee ohjausta erilaisissa oppimisympäristöissä ja tutustuttaa useisiin ohjauksen menetelmiin, kuten henkilökohtaiseen neuvonta- ja ohjauskeskusteluun sekä ryhmä- ja verkko-ohjaukseen. Myös opiskelijat ja heidän ohjauskokemuksensa saavat äänensä kuuluviin. Kirja pohtii myös sitä, miten ohjauksella voidaan tukea työelämään suuntautumista ja tarkastelee moniammatillista yhteistyötä ja täydennyskoulutusta ja niiden mahdollisuuksia luoda uutta ohjauskulttuuria.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=12718
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/julkaisukeskus/tup/esittely/index.php

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2005, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, valtakunnallinen, kokoomateos, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen rajapinnoilla

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tiina Saari

Painovuosi

2016

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Sinikka Saari

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (opinto-ohjaajaopiskelija)

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiinassaari@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, 2016, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Applying phenomenography in guidance and counselling research

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen & Päivi Tynjälä

Painovuosi

2017

Tutkimuksen koko nimi

Applying phenomenography in guidance and counselling research. British Journal of Guidance & Counselling. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2017.1285006

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Taylor & Francis

Tutkimuksen kuvaus

This paper examines phenomenography as a viable qualitative approach in guidance and counselling research. A phenomenographic study maps the qualitatively different ways in which people experience a specific phenomenon and helps researchers to describe the aspects that make one way of experiencing a certain phenomenon qualitatively distinct from another. This paper presents an overview of phenomenographic research, encompassing theoretical, methodological and practical considerations. The application of this approach in guidance and counselling studies is illustrated with examples.

Englanninkielinen abstrakti

This paper examines phenomenography as a viable qualitative approach in guidance and counselling research. A phenomenographic study maps the qualitatively different ways in which people experience a specific phenomenon and helps researchers to describe the aspects that make one way of experiencing a certain phenomenon qualitatively distinct from another. This paper presents an overview of phenomenographic research, encompassing theoretical, methodological and practical considerations. The application of this approach in guidance and counselling studies is illustrated with examples.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2017.1285006

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, metodi, fenomenografia, 2017, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Päiväkirjanmuotoisen opinnäytetyön ohjaus Savonian sosionomikoulutuksessa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Pirjo Turunen

Painovuosi

2016

Tutkimuksen koko nimi

Päiväkirjanmuotoisen opinnäytetyön ohjaus Savonian sosionomikoulutuksessa-
opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Päiväkirjanmuotoisen opinnäytetyön ohjaus Savonian sosionomikoulutuksessa-
opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö sisältää kuvauksen päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tekemisestä ja pohdintoja siitä miten ko. muotoinen opinnäytetyö haastaa ohjauksen. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö on yksi mahdollisuus ammattikorkeakoulun opinnäytetyön opinnollistamistamiseen.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Turunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Savonia ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Pirjo.Turunen@savonia.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2016, muu tieteellinen julkaisu

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Mentoroinnin kehittäminen ammattiopiston luonnonvara-alan Kannuksen toimipaikassa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jari Orjala

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Mentoroinnin kehittäminen ammattiopiston luonnonvara-alan Kannuksen toimipaikassa

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Keski-Pohjanmaan alueella tilojen keskikoko on suurempi kuin valtakunnan keskiarvo, mutta myös koulutustaso on alhaisempi alueella kuin valtakunnassa keskimäärin. Luonnonvara-alan tulevaisuuteen varautumisessa yksi tärkeä näkökulma on koulutustason nostaminen nykyisestä riittävän osaamistason varmistamiseksi.
Ammattiopiston Kannuksen toimipaikassa, jossa koulutetaan tulevaisuuden luonnonvara-alan osaajia, on pohdittu keinoja alueen koulutustason nostamiseksi, niin luonnonvara-alalla kuin laajemminkin. Yhdeksi keinoksi löydettiin mentorointi ja sen kehittäminen vastaamaan edellä mainittuihin luonnonvara-alan haasteisiin. Toiminta käynnistyi keväällä 2017 ensimmäisen luokan osalta ja toimintaa on tarkoitus laajentaa syksyllä 2017 niin, että kaikilla luokilla olisi oma mentori joulukuuhun 2017 mennessä.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Orjala Jari

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2017, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen

Painovuosi

2017

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J. (2017). Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research. Studies, 32. Dissertation. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Finnish Institute for Educational Research

Tutkimuksen kuvaus

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ja sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa. Työn pyrkimyksenä on lisätä tietämystä ja keskustelua tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ohjauspalveluissa. On tärkeää, ettei aihetta tarkastella ainoastaan tutkijoiden näkökulmasta, vaan siinä voidaan nähdä myös mahdollisuudet merkittäviin muutoksiin ohjaajan työssä. Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli (1) tutkia ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ohjauspalveluissa; (2) tarkastella ohjaajien käsityksiä tarvittavasta osaamisesta sosiaalisen median käyttöön ohjauspalveluissa; ja (3) havaita kriittiset tekijät sosiaalisen median osaamisen kehittämisessä ammattikunnan sisällä.

Englanninkielinen abstrakti

This research examines career practitioners’ conceptions of social media and competency for social media in career services, contributing to current understanding and discussion of the use of ICT in a career services context. It is important to see this body of knowledge not only from the perspective of researcher but also as a potentially transforming approach to the work of career practitioners. New technologies and social media offer significant opportunities for career services, but they also create demand for new competency among career practitioners. The research aims (1) to investigate career practitioners’ conceptions of social media in career services; (2) to examine career practitioners’ conceptions of competency for social media in career services; and (3) to identify the critical aspects in developing social media competency within the profession. In the three empirical studies that comprise the thesis, data were gathered in two sets of focus group interviews—the first with Finnish career practitioners who had little or no experience of using social media in their professional work, and so were considered novices in the professional use of social media, and the second with Finnish and Danish career practitioners with experience of using social media in the course of their work.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Finnish Institute for Educational research

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2017, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Oppisopimuksen ja tutkintoperusteisuuden yhdistämisen vaikutukset ohjauksen toteuttamiseen: Case AmoN metalli

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jussi Nyblom

Painovuosi

2018

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jussi Nyblom

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jussi.nyblom@riveria.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.