SomeBody -menetelmä tukemaan AMK -opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä – Satakunnan ammattikorkeakoulun pilotti:
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
SomeBody -menetelmä tukemaan AMK -opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä – Satakunnan ammattikorkeakoulun pilotti:
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Marjo Keckman
Julkaisun kuvaus
Satakunnan ammattikorkeakoulussa etsitään uusia keinoja ja menetelmiä edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä. Tässä artikkelissa kerrotaan miten SomeBody® -toiminta soveltuisi opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseen. SomeBody® on SAMKissa kehitetty kehollisuutta, mieltä ja sosiaalista vuorovaikutusta huomioiva menetelmä, jossa yhdistetään psykofyysisen fysioterapian sekä psykososiaalisen sosiaalityön ja dialogisen vuorovaikutuksellisen ohjaustyön menetelmiä. Opiskelijoille suunntatussa SomeBody -pilotissa tavoitteena oli, että opiskelija saa välineitä tunnistaa tunteitaan ja kehoaan sekä mahdollisuuden pysähtyä ymmärtämään itseään ja valmiuksia toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Lisäksi tavoitteena oli, että ryhmän opiskelijat (n=7) saavat toisiltaan vertaistukea kokemiinsa haastaviin sosiaalisiin tilanteisiin. Ryhmästä saadut tulokset olivat rohkaisevia. Opiskelijat kokivat kehittyneensä kyvyissä tunnistaa ja sanoittaa omia ajatuksia ja tunteita erilaisissa ympäristöissä sekä valmiuksia kuunnella muita. Omiin vuorovaikutustilanteisiin kiinnitettiin enemmän huomiota ja rentoutumisen taito koettiin kehittyneen. Oivallettiin myös paremmin omaa kehontietoisuutta ja minäkäsitystä. Tapaamiskertoja opiskelijat toivoivat enemmän ja eniten haluttiin lisää tunteisiin ja kehotietoisuuteen liittyviä harjoituksia.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjauksen kehittäminen_Marjo Keckman.odt (15 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marjo Keckman
Yhteyshenkilön organisaatio
SAMK
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marjo.keckman@samk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, alueellinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
”Kerro minulle, mitä minun pitäisi opiskella”. Kaksi opinto-ohjaustilaisuutta Eesti Majassa Helsingissä keväällä 2015
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
”Kerro minulle, mitä minun pitäisi opiskella”. Kaksi opinto-ohjaustilaisuutta Eesti Majassa Helsingissä keväällä 2015
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Maris Leponiemi
Julkaisun kuvaus
Keväällä 2015 järjestettiin Eesti Majassa Helsingissä kaksi opinto-ohjaustilaisuutta aiheena kouluttautumismahdollisuudet Suomessa. Tapahtumiin osallistui runsaasti ohjauksen tarpeessa olevia aikuisia virolaisia maahanmuuttaja(naisia). Artikkeli on katsaus heidän ohjaustarpeisiinsa ja käsittelee elinikäistä opiskelua sekä uravalintapalveluita.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: leponiemi_evokes.pdf (115 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Maris Leponiemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
maris@leponiemi.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuiskoulutuskeskus, aikuisopetus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aikuisväestö, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammatillinen, ammatti, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, ammattitietopalvelujen kehittäminen, ammattitietopalvelut, ammattitutkinto, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, coaching, elinikäinen, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakoiva ohjaus, ennaltaehkäisy, epävirallinen oppiminen, etäohjaus, etäopiskelu, hallinnonala, hallinto, henkilökohtainen, henkilökohtainen ohjaus, hyvinvointi, ikääntyvä työvoima, ikääntyvä väestö, ikääntyvät, inhimillinen pääoma, jatko-opiskelupaikan valinta, järjestö, kansainvälinen, kansainvälisyys, kansalainen, kansalaisopisto, kansanopisto, kelpoisuus, kelpoisuusvaatimus, kielellinen vähemmistö, kielikurssit, kielitaito, kielitutkinnot, kokonaisvaltainen ohjaus, kolmas sektori, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, kotoutumiskoulutus, koulutuksen ulkopuolella olevat, koulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, kulttuurienvälisen ohjausprosessin aloitus, kulttuurienväliset viestintätaidot ohjauksessa, kunnat, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, maahanmuutto, maahanmuuttopolitiikka, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, mentorointi, moniammatillinen verkostotyö, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, nainen, naiset, neuvontapalvelut, nuorten aikuisten osaamisohjelma, näyttötutkinnot, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjaajat, Ohjaamo, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjausprosessi, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, osaamiskartoitukset, osaava työvoima, osallisuus, pääkaupunkiseutu, rahoitus, rekrytointi, riskiryhmä, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, seniorit, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, sosiaaliala, syrjäytyminen, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, tasa-arvo, teknologia, työ- ja elinkeinohallinto, työelämä, työelämän rakenteet, työelämän ulkopuolella olevat, työelämäohjaus, työelämässä pysyminen, työelämätieto, työhyvinvointi, työllisyysstrategia, työmarkkinat, työntekijät, työssä jaksaminen, työssä olevat, työttömät, työura, työvoima, työvoiman kysyntä, työvoiman osaaminen, työvoiman saatavuus, työvoiman ulkopuolella olevat, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, täydennyskoulutus, ulkomaalaiset, ura- ja rekrytointipalvelut, uranhallinta, uranhallintataidot, uraohjaaja, uraohjaus, uraohjauspalvelut, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnitteluprosessi, urasuunnitteluvalmiudet, urateoriat, uravalinta, valmennus, valtakunnallinen, verkosto, verkosto-osaaminen, verkoston kehittäminen, virtuaalinen ohjaus, väestö, välityömarkkinat, yhdenvertaisuus, yhdistykset, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, yritys, ammatinharjoittaja, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus -VALMA, Sedu Kauhajoki
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus -VALMA, Sedu Kauhajoki
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Riina Lahti
Julkaisun kuvaus
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa Valmassa on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa ja valmentavaa koulutusta. Yhdistämisen tarkoituksena oli muodostaa perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen toimiva ja yhtenäinen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutuskokonaisuus.
Artikkelissa kerrotaan Valman koulutuksen suunnittelusta ja koulutuksen käynnistymistä yleensä Sedussa ja etenkin maakunnassa Sedu Kauhajoella. Pieni opetuspiste luo Valma koulutuksen toteutumiselle omat haasteensa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: valma kauhajoki.docx (105 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Riina Lahti
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuskeskus Sedu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
riina.lahti@sedu.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, elämänhallinta, erityisopiskelijat, henkilökohtainen ohjaus, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, menetelmien kehittäminen, moniammatillinen verkostotyö, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, nuoret, nuorisotakuu, nuorten ohjaus, ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, opintopolku, opiskelijat, opiskelu, oppimateriaali, oppiminen, oppisopimuskoulutus, ryhmänohjaus, siirtymävaihe, työelämätieto, työssä oppiminen, urasuunnitteluvalmiudet, valmennus, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, opintokeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, verkosto, koulutuksessa olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, alueellinen, valtakunnallinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opovalmennus
Koulutus
1. Koulutuksen nimi
Opovalmennus
2. Tiedot koulutuksesta
Alkamisaika
9.11.2015
klo
Päättymisaika
18.4.2016
klo
Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin
Jyväskylän yliopisto ja koulutuskuntayhtymä
Koulutuksen kuvaus
Omalle polulle korkeakouluun -hanke tarjoaa toisen - ja korkea-asteen opinto-ohjaajille valmennuskokonaisuuden, jossa tarkastellaan toisen asteen opiskelijoiden jatko-opintoihin liittyviä ajankohtaisia teemoja.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://verkkolehdet.jamk.fi/omapolku
Liitetiedostot
- Tiedosto: opovalmennus2015_2.pdf (1 648 Kt)
- Tiedosto: opovalmennus2015_1.pdf (2 525 Kt)
3. Koulutuksen järjestäjä
Omalle polulle korkeakouluun -hanke (ESR)
4. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sakari Saukkonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sakari.saukkonen@jyu.fi
Asiasanat
koulutus, koulutushaku, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, ESR-ohjelma, alueellinen, Keski-Suomen ELY, 2015, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjauksen kehittäminen tietotekniikan koulutusohjelmassa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ohjauksen kehittäminen tietotekniikan koulutusohjelmassa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Sami Lahti
Julkaisun kuvaus
Ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa painotetaan erityisesti valmistuvien määrää ja 55 op vuodessa suorittavien määrää. Tietotekniikan koulutusohjelmassa keskeyttämiset ovat kohtuullisen suurella tasolla ja samoin opinnot venyvät useasti viidennelle vuodelle. Opinto-ohjaajan opintojen kehittämistehtävässä lähdin kehittämään ohjausta Savonia-ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmassa, jotta keskeisissä mittareissa saataisiin kulmakertoimet positiiviseen suuntaan.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistehtävän_artikkeli_Lahti.pdf (308 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.
Painovuosi
2015
Tutkimuksen koko nimi
Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Green caren / luontolähtöisen toiminnan mahdollisuuksia ryhmäyttämisessä ja aloitusvaiheen ohjaamisessa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Green caren / luontolähtöisen toiminnan mahdollisuuksia ryhmäyttämisessä ja aloitusvaiheen ohjaamisessa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Opiskelijoiden vieminen luontoon ensimmäiseksi opiskelupäiväksi osoittautui erittäin hyväksi toimintatavaksi. Kohteeksi valittiin lähiseudun nuotiopaikka tai tulipalopakkasella mieluummin kota. Päivän aikana tehtiin tulet, keiteltiin nokipannukahvit ja askarreltiin yksinkertaista retkiruokaa nuotiolla. Ryhmä tutustui toisiinsa erilaisin tutustumisleikein ja opetteli toistensa nimet. Tutustumisleikit ovat osittain luontoon liittyviä. Osin menetelmiä olisi voinut käyttää sisätiloissakin. Päivän ohjelmaan kuuluu myös oman luontosuhteen pohdintaa. Mitä se on ja mitä se kenellekin merkitsee.
Luontoympäristö helpottaa uuden ryhmän tutustumista ja ryhmäytymistä sekä luo ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Luontosuhteen kautta voi tutkia omia arvoja, pohtia luontoalalla toimivien ammattietiikkaa sekä parantaa itsetuntemusta. Tavoitteena oli myös parantaa tiedon vastaanottamista välttämällä ensimmäisen päivän informaatioähky.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Arvioinnissa käytettiin opiskelijoilta kerättyä vapaamuotoista palautetta.
Lupaavan käytännön tulokset
Luontoympäristössä koettu ensimmäinen opiskelupäivä keräsi pääosin kiittävää palautetta. Luontoympäristön koettiin vähentävän jännitystä, rentouttavan ja vapauttavan ilmapiiriä ja helpottavan tutustumista. Osittain jo ympäristön epämuodollisuus ja kontrasti luokkatilan pakotettuun istumajärjestykseen verrattuna tuntui helpottavan jännitystä, jota luontoympäristö vielä vahvisti.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Arvonen, S. 2014: Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus. Latvia. 197 s
MTT, THL ja Lapin AMK 2014: Green Care –työkirja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. Saatavilla: www.mtt/greencare. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/green-care-tyokirja-17.3.2014.pdf. Viitattu 14.12.2014
Salonen, K. 2010: Mielen luonto. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Green spot. Helsinki. 136 s.
Soini, K., Ilmarinen, K., Yliviikari, A. & Kirveennummi, A. 2011: Green Care sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):3: 320-331.
VoiMaa –hanke: Luonto hyvinvoinnin lähteenä – suomalainen Green Care. VoiMaa –hanke.
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjauksen kehittäminen, artikkeli.docx (27 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Rahko
Yhteyshenkilön organisaatio
PSK-Aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.rahko@psk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2015, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisopetus, aikuisopiskelija, ilmapiiri, kehittäminen, koulun olosuhteet, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, oppimisympäristö, työmuotojen kehittäminen, voimavaraistuminen, yhteisöllisyys, ympäristö, Creen care, Luonto, ryhmäyttäminen, tutustuminen, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Yhteistyöllä tuloksiin
Projekti
1. Projektin nimi
Yhteistyöllä tuloksiin
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.02.2011
Päättymisaika
31.01.2013
Projektin kuvaus
Yhteistyöllä tuloksiin2 – hankeprojekti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR:n) ja Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven kuntien rahoittama Välityömarkkinoiden ja verkoston toiminnan kehittämishanke 02/2011- 01/2013.
Projektin kohderymä:
1) Vaikeasti työllistyvät työttömät, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 500 päivää.
2) Sosiaalitoimen toimeentuloasiakkaat (nk. tulottomat)
Projektin tavoitteet/tulokset ovat:
1) Löytää asiakkaalle mahdollisimman nopeasti hänen elämäntilanteensa kohentamisen kannalta hyvä ratkaisu. Kuntien tavoitteena projektin rahoittamisessa ovat nk. KELA – maksujen alentaminen nykyisestä tasosta sekä olla tukemassa asiakkaan elämäntilannetta
2) Tulottomien elämäntilanteen kohentuminen
3) Moniammatillisen palvelumallin käyttäminen ratkaisujen etsimisessä asiakkaille
4) Työhallinnon ja sosiaalitoimen asiakkuuden rajanvedon selkeyttäminen.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jukka Hietaniemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Saarijärven-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jukka.hietaniemi@saarikka.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen ELY, nuoret, aikuiset, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Pentti Väisänen
Painovuosi
2003
Tutkimuksen koko nimi
TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLISISSA PERUSOPINNOISSA
Ammatillinen osaaminen, työelämän kvalifikaatiot ja itseohjautuvuus opiskelijoiden itsensä arvioimina
Painos
Painopaikka
Joensuu
Kustantaja
Joensuun yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa työssäoppimisesta ammatillisissa
perusopinnoissa. Tähän pyrittiin tarkastelemalla työssäoppimista ja sen arviointia
yhtäältä teoreettisina ilmiöinä, toisaalta kuvaamalla empiirisen tutkimuksen
avulla opiskelijoiden ammatillisen osaamisen itsearviointia työssäoppimisen
aikana, työssäoppimisen vaikutuksia, opiskelijoiden työelämän
kvalifikaatioita ja valmiutta itseohjattuun opiskeluun. Tutkimuksen tarkoitukseen
pyrittiin myös tarkastelemalla opiskelijoiden ammatillisen osaamisen,
työelämän kvalifikaatioiden ja itseohjautuvuusvalmiuden muutosta työssäoppimisen
(5 kk) aikana sekä opiskelijoiden ammatillisen osaamisen itsearvioinnin
selittymistä. Lisäksi kysyttiin opiskelijoiden mielipiteitä ja kokemuksia
työssäoppimisesta. Tämän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden työelämän kvalifikaatiot ja
itseohjautuvuusvalmius eivät kehittyneet työssäoppimisen aikana tilastollisesti
merkitsevästi opiskelijoiden itsensä arvioimina.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The aim of this study was to increase knowledge concerning on-the-job
learning in vocational basic education. This aim was pursued through theoretical
research into on-the-job learning and its evaluation, as well as through
empirical research on the students’ self-assessment of their vocational skills
during on-the-job learning, the effects of on-the-job learning, students’ working
life qualifications and readiness for self-directedness. We also studied the
change in students’ vocational skills, working life qualifications and readiness
for self-directedness during the on-the-job learning period (5 months) compared
to the students’ self-assessment. We also asked students for their own opinions
and experiences about on-the-job learning. Our research indicated that, on the basis of the students’ own selfassessments, the development of their working life qualifications and readiness
for self-directedness was not statistically significant.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pentti Väisänen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2003, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Nollasuoritus - löytääkö ammatillinen opiskelija syyn...
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Nollasuoritus - löytääkö ammatillinen opiskelija syyn...
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Arto Haapala
Julkaisun kuvaus
Tavoitteena oli kyselyn avulla kartoittaa, löytääkö opiskelija syyn opintosuoritusotteensa nollasuorituksiin. Tarkoituksena oli selvittää opiskeluun myönteisesti vaikuttaneita asioita sekä opiskeluja haitanneita asioita.
Myönteisesti vaikuttaneet asiat saivat paljon enemmän pisteitä kuin opintoja haittaavat tekijät. Yhteenveto tuloksista on nähtävissä artikkeissa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli (2).docx (33 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Arto Haapala
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuskeskus Sedu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
arto.haapala@sedu.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, valtakunnallinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintojen ohjaus ja sen kehittäminen: ohjaus opintojen kuluessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintojen ohjaus ja sen kehittäminen: ohjaus opintojen kuluessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Alestalo, Sirpa & Viitasaari, Mikael
Julkaisun kuvaus
Opinto-ohjaajankoulutus 2011–2012
Sirpa Alestalo ja Mikael Viitasaari
Kehittämistyöartikkeli
JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINTOJEN OHJAUS JA SEN KEHITTÄMINEN
Ohjaus opintojen kuluessa
Esitämme artikkelissamme joitain käytännön toimenpide-ehdotuksia opintojen kuluessa tapahtuvaan ohjaukseen ja sitä palveleviin tietojärjestelmiin.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: OHJAUS_OPINTOJEN_KULUESSA-Alestalo_Sirpa_-_Viitasaari_Mikael _.pdf (471 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Mikael Viitasaari
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mikael.viitasaari@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjaus ja sen kehittäminen - Opintojen jälkeinen ohjaus
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjaus ja sen kehittäminen - Opintojen jälkeinen ohjaus
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Abioqa Riitta, Keralampi Irja
Painovuosi
2012
Tutkimuksen koko nimi
JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN OHJAUS JA SEN KEHITTÄMINEN - Ohjaus opintojen jälkeen
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Opintojen ohjaajan opintoihin liittyvän kehittämistyön artikkeli koskee valmistumisen jälkeistä ohjausta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK). Opiskelu ja oppiminen eivät pääty tutkinnon valmistumiseen, vaan työelämään siirtyessään opiskelija kohtaa väistämättä työelämän yhä moninaisemmat vaatimukset, jotka edellyttävät yksilöltä jatkuvaa työn kehittämistä ja uuden oppimista. Myös ohjaukselle tämä asettaa omat haasteensa. Työelämän murrokset, globalisoituminen, työidentiteettien, ammattikuvien muuttuminen sekä väestön demograafinen kehitys vaikuttavat ohjaustarpeen laajenemiseen opiskelun jälkeen. Opinto-ohjaajankoulutukseen liittyvässä kehittämistyössämme kuvaamme näitä opintojen jälkeiseen ohjaustarpeeseen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä sekä keinoja, joilla Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) helpotetaan yksilöä selviytymään opintojen jälkeen työelämän epävarmoissa tilanteissa ja tekemään urapolullaan järkeviä koulutuksellisia sekä ammatillisia ratkaisuja.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: Ohjaus artikkeli.docx (22 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Irja Keralampi
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
irja.keralampi@jamk.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, artikkeli, elinikäinen oppiminen, ohjausjärjestelmä, opinto-ohjaus, ohjaus valmistumisen jälkeen, opinnäyte, ammattikorkeakoulu, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Stailauksen merkitys itsetunnolle ja osana pitkäaikaistyöttömien työelämävalmennusta
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Stailauksen merkitys itsetunnolle ja osana pitkäaikaistyöttömien työelämävalmennusta
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Kristel Laas
Julkaisun kuvaus
Artikkelin päätavoitteena on kehittää erityistä tukea tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työelämävalmennusta sisällyttämällä valmennukseen itsetuntoa kohentavan stailauksen perusteet. Erityisellä tuella tarkoitetaan tässä kontekstissa ohjaus- ja tukitoimia, joissa keskitytään yksilön heikon itsetunnon tai vääristyneen minäkuvan edellyttämiin toimiin, jotta työnhakija uskaltautuisi [uudelleen] työpaikan hakuun.
Artikkelin toisena tavoitteena voidaan pitää aihepiirin merkityksen avaamista työelämävalmennusta järjestäville tahoille, jotta pitkäaikaistyöttömien itsetuntokysymykset voitaisiin ymmärtää todellisina hidasteina, joskus jopa esteinä työllistymiselle.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Stailauksen merkitys itsetunnolle ja osana pitkäaikaistyöttömien työelämävalmennusta.pdf (160 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kristel Laas
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kristel.laas@securityplus.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, naiset, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, Outi Ruusuvirta
Painovuosi
2015
Tutkimuksen koko nimi
Kettunen, J., Vuorinen, R., & Ruusuvirta, O. (2015). European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies. International Journal for Educational and Vocational Guidance. Advance online publication http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
This article reports findings from a phenomenographic investigation into European Lifelong Guidance Policy Network representatives’ conceptions of the role of information and communication technologies (ICT) related to national lifelong guidance policies. The role of ICT in relation to national lifelong guidance policies was conceived as (1) unexploited, (2) emerging, (3) acknowledged but fragmented, and (4) strategic. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool to enable policy makers and other stakeholders to deepen their understanding of critical aspects that may have an important role in relation to further developments and the successful implementation of existing and emerging technologies in the guidance service sector.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisten ohjaus, aluehallintovirasto (AVI), ELGPN, elinikäinen, etäohjaus, Euroopan unioni, fenomenografia, hallinto, internet, internet-ohjaus, johtaminen, julkaisu, järjestelmäarviointi, kansainvälinen, kehittäminen, kilpailukyky, kokonaisarviointi, koordinointi, korkea-asteen ohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspolitiikka, kustannustehokkuus, kustannusvaikutus, käyttökustannus, käytäntö, laadun arviointi, laatu, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tuloksellisuus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, ohjausympäristö, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiede, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietopalvelut, tietoyhteiskunta, toimintapolitiikka, toimintastrategia, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinoministeriö, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, ura- ja rekrytointipalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, 2015, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Kommunikoinnin kautta ymmärrykseen eli Ulkomaalaisella on puheenvuoro
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Kommunikoinnin kautta ymmärrykseen eli Ulkomaalaisella on puheenvuoro
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Olga Kinko
Julkaisun kuvaus
Kommunikoinnin erilaisuuksia maahanmuuttajien näkökulmasta
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kommunikoinnin kautta ymmärrykseen.doc (38 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Olga Kinko
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
olkinko10@gmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, maahanmuuttajat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, kansainvälinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Itsetuntemusta vahvistavien harjoitusten käyttö erityisnuorten ohjauksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Itsetuntemusta vahvistavien harjoitusten käyttö erityisnuorten ohjauksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Riitta Talka, Taru Tuulijärvi
Julkaisun kuvaus
Kehittämistyön tavoitteena on koota uranohjausmateriaalia, joka tukee erityisopetuksen kenttää ja käytännön opetusta sekä ohjaustyötä. Kehitettävän tehtävän tavoitteena on luoda selkeä käsitys ja konkreettinen kokonaisuus, urapolkukartta, opiskelijalle ja ohjaajalle seikoista, jotka vaikuttavat opiskelijan koulutusalavalintaan tällä hetkellä. Tehtävän tavoitteena on, että opiskelijalle syntyisi kokonaisvaltainen käsitys omista taidoistaan, vahvuuksistaan, rajoitteistaan ja unelmistaan. Tehtävät vahvistavat opiskelijan itsetuntemusta, valmiuksia tehdä ammatillisia koulutusvalintoja ja nuoren tulevaisuusorientaatiotaitoja. Urapolkukartta sisältää toiminnallisia opetusmenetelmiä aihealueittain, joita ovat: itsetuntemus (vahvuudet, taidot, rajoitteet, unelmat), koulutuksen ja ammattien tuntemus (työnominaisuudet), oppilaitostietoisuuden lisääminen ja tukea valmiutta valintojen tekemiseen ja varasuunnitelman luomiseen. Harjoitteiden kulusta ja ohjeistuksesta valmistettiin opetusta helpottava PP- esitys. Ohjaajan tehtäväksi jää valita selkokielellä ohjeistetuista harjoitteista tarvitsemansa tai hän voi käyttää niitä kaikkia. Tehtävien tavoitteena on ”kuljettaa” uranohjausopetusta loogisesti eteenpäin siten, että lopuksi opiskelija kokoaa itselleen konkreettisen Urapolkukartan. Urapolkukarttaa voidaan käyttää henkilökohtaisen ohjauksen tukena, esimerkiksi yhteishakua tehdessä. Urapolkukartta on selkokielinen jatkosuunnitelma kartta, jonka avulla nuoren on helppo hahmottaa tulevaisuuttaan ja tehdä valintoja.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: ITSETUNTEMUSTA VAHVISTAVIEN HARJOITUSTEN KÄYTTÖ ERITYISNUORTEN OHJAUKSESSA.pdf (507 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Seija Koskela
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
seija.koskela@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Experts in career guidance have to realize the influence of social media
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Experts in career guidance have to realize the influence of social media
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Torhild Slaatto: Jaana Kettunen interviewed by Nordic Network for Adult (NVL) netjournal DialogWeb
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
The use of technologies changes daily life, job life and also career guidance. Career practitioners have to realize that the locus of control is shifting from experts to a blend of expert and socially-constructed knowledge. Technology provides new opportunities for career practitioners, but it also creates a demand of new competence. Jaana Kettunen at Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä in Finland deals with these questions in her research. She shared some of her findings at the NVL guidance seminar “Guidance on a distance – Nordic challenges and solutions” in Oslo recently. DialogWeb got the opportunity to interview her.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://nvl.org/Content/ID/13255/Experts-in-career-guidance-have-to-realize-the-influence-of-social-media
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Kettunen, James P. Sampson Jr., Raimo Vuorinen
Painovuosi
2015
Tutkimuksen koko nimi
Kettunen, J., Sampson, J.P., & Vuorinen, R. (2015). Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 43-56. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Routledge
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners' understanding of competency for social media in career services. Sixteen Danish and Finnish practitioners with experience using social media in career services were interviewed in focus groups. Competency for social media in career services was conceived as (i) an ability to use social media for delivering information, (ii) an ability to use social media for delivering career services, (iii) an ability to utilise social media for collaborative career exploration and (iv) an ability to utilise social media for co-careering. The findings can be used to develop pre-service and in-service training of career practitioners and support for the deepening of their competency, using the critical aspects that were identified.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, aikuisten ohjaus, ammattitaito, ammattitietopalvelut, artikkeli, asiantuntijapalvelut, ELY-keskus, etäohjaus, fenomenografia, henkilöstö, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutustarve, käyttöönotto, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaava työvoima, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjaaja, uraohjaajakoulutus, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto-osaaminen, virtuaalinen ohjaus, 2015, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, kansainvälinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opettajatuutorointia kehittämässä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Opettajatuutorointia kehittämässä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Mari-Selina Kantanen
Julkaisun kuvaus
Tämä artikkeli kertoo Lapin ammattikorkeakoulun Teollisuuden ja luonnonvarojen (TeLu) osaamisalan Kemin kampuksella tehdyistä opettajatuutoroinnin kehittämistoimenpiteistä. Yhden kampuksen kehittämistoimenpiteet liittyvät koko ammattikorkeakoulun yhteisten ohjaukseen liittyvien toimintatapojen viemisestä osaksi käytännön toimintaa. Erilaisilla ohjauksen kehittämistoimenpiteillä pyritään vaikuttamaan erityisesti opiskelijoiden opiskelumotivaatioon, opintojen etenemiseen ja koulutuksen läpäisyyn.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: ohjauksen kehittäminen_artikkeli_MSKantanen.pdf (267 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Mari-Selina Kantanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mari-selina.kantanen@lapinamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, opettajatuutorointi, palvelujen käyttäjät, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulun ja monikulttuurisen perheen toimiva yhteistyö
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Koulun ja monikulttuurisen perheen toimiva yhteistyö
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Natalia Kelkka
Julkaisun kuvaus
Monikulttuurinen ohjaus, koulun ja perheen yhteistyö maahanmuuttajien näkökulmasta.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: KEHITTÄMISTYO11062015.odt (18 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Natalia Kelkka
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
natalia.kelkka@outlook.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, lapset, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen laatu, alueellinen, kansainvälinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Työllistymispolku henkilökohtaisen ohjauksen tueksi
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Työllistymispolku henkilökohtaisen ohjauksen tueksi
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Merja Paloniemi
Julkaisun kuvaus
Ammatilliselta opintojen- ja osaamisen ohjaukselta edellytetään aktiivista ja tulevaisuuteen katsovaa otetta niin työelämän, digitalisaation kuin yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen. Työammatit, työtehtävät ja osaamisvaatimukset muuttuvat ja muuntuvat kaiken aikaa. Työelämä on työn muotojen monipaikka-, moniansio-, osa-aika- ja yrittäjätyön voimakkaassa murroksessa. Opiskelijan työelämäpolun ohjauksen tukemisen edistämiseksi tärkeää olisi työstää näitä sisältöjä monipuolisesti eri näkökulmista ja nostaa esille myös kriittisiä kantoja ja kokemuksellista vastuullisuutta jo ammatillisten opintojen aikana.
Työllistymispolun ohjauksen tavoitteena ovat opiskelumotivaation vahvistaminen, tutkinnon suorittamisen tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen ammatillisessa koulutuksessa.Tutkinnon uudistamisen hengen mukaisesti ammatillisella toisella asteella pyritään aikaisempaa vahvempaan työelämälähtöisyyteen toteuttamalla yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja, mahdollistamalla opintojen ja työelämän yhteensovittamista sekä huomioimalla työelämän tarpeita valinnaisten tutkinnon osien valinnassa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Paloniemi MerjaJamkTyöllistymispolku henkilökohtaisen ohjauksen tueksi.pdf (441 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Merja Paloniemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Oulun seudun ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
merja.paloniemi@osao.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjaussuunnitelma, työelämälähtöisyys, työelämätieto, työnhaku, työura, uraohjaus, urapolku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, nuorisotoimi, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Academia-vierailu Ljubljanassa Slovenia 19.-25.4.2015
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Academia-vierailu Ljubljanassa Slovenia 19.-25.4.2015
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Kati Heikkilä ja Jouni Järvinen
Julkaisun kuvaus
Osallistuimme Erasmus + Academia-vierailuun Sloveniaan keväällä 2015. Artikkeli on kuvaus viikon mittaisen vierailuohjelman aikana meihin eniten vaikuttaneista ohjausalan toimintatavoista ja kehittämiskohteista Sloveniassa. Artikkelissa kuvataan Slovenian työmarkkinoiden nykytilannetta ja yhteiskunnan rakenteita, työvoimahallinnon kehitystyötä pitkäaikaistyöttömien ohjauksessa, aikuiskoulutuskeskuksen toimintaa erityisryhmien näkökulmasta, erityisen tuen tarpeessa olevien työllistämisen esimerkkiyritystä sekä ammatillisen toisen asteen koulutuksessa ohjauksen haasteita. Artikkelista löytyy myös linkki videoon, jossa kuvataan erityisryhmien kanssa työskentelyä aikuisten ohjauksessa. Videossa on englanninkielinen tekstitys.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.stat.si
http://www.ess.gov.si
https://prezi.com/hcxkcstyzwsv/career-center/
http://www.thetimeparadox.com/zimbardo-time-perspective-inventory/
http://project-err.splet.arnes.si/
https://m.youtube.com/watch?v=BHR2glsMXV8#
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jouni Järvinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Helsingin kaupunki/ Opetusvirasto/ Stadin ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jouni.jarvinen@edu.hel.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2015, aikuiset, aikuisten ohjaus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, coaching, elinikäinen, erityistä tukea tarvitsevat, henkilökohtainen ohjaus, kansainvälinen, kansainvälisyys, kehitysvammaiset, menetelmien kehittäminen, monikulttuurinen, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausjärjestelyt, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, toinen aste, työ- ja elinkeinohallinto, ura- ja rekrytointipalvelut, urapolku, urasuunnittelu, urheiluakatemia, valmennus, vammaiset, Erasmus+, Academia-vierailut, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lukion ohjaussuunnitelma
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Lukion ohjaussuunnitelma
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Kyösti Ypyä
Julkaisun kuvaus
Lukion ohjaussuunnitelman laatiminen. Suunnitelman tavoitteena oli parantaa ja selkeyttää lukiossa työskentelevien työnkuvaa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjauksen kehittäminen.doc (30 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kyösti Ypyä
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, valtakunnallinen, 2012
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Pienen lukion ja yläkoulun ohjaussuunnitelman laatiminen
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Pienen lukion ja yläkoulun ohjaussuunnitelman laatiminen
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tuula Ahokainen
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa kuvataan pienen lukion ja yläkoulun ohjaussuunnitelman laatimista, jossa yläkoulun oppilaanohjaaja ja lukion opinto-ohjaaja on sama henkilö. Artikkelissa keskitytään myös erityisesti ryhmänohjaajien ohjauksellisiin tehtäviin .Ohjaussuunnitelma on hyvä käytännön työkalu oppilaitoksessa, jonka avulla voidaan osaltaan perehdyttää organisaation uusia toimijoita ja tuoda ohjausta näkyväksi. Ohjaussuunnitelman laatiminen edistää ohjauksen tasalaatuisuutta myös pidemmällä aikavälillä sekä helpottaa myös kehitystyötä, kun käytänteet, periaatteet ja toimijoiden vastuualueet ovat siinä selkeytettyinä.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Pienen lukion ja yläkoulun ohjaussuunnitelman laatiminen.pdf (190 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2015, hyvä perusopetus, kehittäminen, koulut, lukio, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Valmentajuus ohjaamisen muotona Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Valmentajuus ohjaamisen muotona Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Minna Hult
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Valmentajuus-ohjaamisen-muotona-ammattikorkeakoulussa.docx (21 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, coaching, kehittäminen, korkea-asteen ohjaus, ohjauksen kehittäminen, valmennus, 2015, palvelujen tuottajat, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Huoli puheeksi - apua ohjaukseen
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Huoli puheeksi - apua ohjaukseen
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Hokkanen
Julkaisun kuvaus
Huoli puheeksi - apua ohjaukseen -kehittämistyön tavoitteena on luoda toimiva käytäntö ammatilliselle toiselle asteelle pulmien ratkaisemiseen niiden varhaisessa vaiheessa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Huoli_puheeksi_apua_ohjaukseen.docx (1 142 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Hokkanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Saimaan ammattiopisto Sampo
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.hokkanen@gmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, urheiluopisto, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Verkko-ohjaus
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Verkko-ohjaus
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
työvoimapoliittinen ammatillinen koulutus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Verkko-ohjaus artikkeli.pdf (131 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pia Matihaldi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, opinto-ohjaus, verkko-ohjaus, verkosto, aikuiset, työttömät, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, yksityinen, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Jaakko Helander
Asiantuntijan tiedot
1. Asiantuntijan nimi
Jaakko Helander
2. Henkilö- ja yhteystiedot
Peruskoulutus
KM (1995), KT (2000)
Jatko- tai täydennyskoulutus
Opinto-ohjaaja (1998)
Psykoterapeutti (2007)
Draamapedagogi (1999)
Opetushallinnon tutkinto (1999)
Asema tai työtehtävä
Yliopettaja, dosentti
Organisaatio
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Osoite
PL 230 (Visamäki 35 A), 13101 Hämeenlinna
Puhelinnumero
03 646 3341
Sähköpostiosoite
jaakko.helander@hamk.fi
Lisätietoja
Liitetiedostot
Kotisivu
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Asiasanat
Asiantuntijan taustatiedot
1. Asiantuntemusala - asiakastyö
ammatinvalinnanohjauscoaching
esimiesvalmennus
henkilöarviointi ja testaus
henkilöstön kehittäminen
johtoryhmävalmennus
mentorointi
ohjausalan koulutus
opinto-ohjaus
osaamiskartoitukset
tieto- ja viestintäteknologia
työnohjaus
uraohjaus
2. Asiantuntemusala - tutkimus, kehittämistyö ja/tai koulutus
menetelmät ja työmuodotkoulutustieto
työelämätieto
moniammatillinen verkostotyö
monihallinnollinen verkostotyö
palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus
palvelujärjestelyt
palvelujen esteettömyys
palvelujen saatavuus
palvelujen laatu
palvelujen vaikuttavuuden arviointi
palvelujen koordinointi
palvelujen strateginen johtaminen
palveluja koskeva päätöksenteko
palvelujen rahoitus
tieto- ja viestintätekniikka
3. Toimintaympäristö
esiopetusperuskoulu
lukio
ammatillinen oppilaitos
ammattikorkeakoulu
aikuiskoulutuskeskus
kansanopisto
kansalaisopisto
opintokeskus
urheiluopisto
kesäyliopisto
yliopisto
työ- ja elinkeinotoimisto
työ- ja elinkeinoministeriö
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
aluehallintovirasto (AVI)
opetushallitus
sosiaali- ja terveystoimi
nuorisotoimi
seurakunta
järjestö
yritys
ammatinharjoittaja
verkosto
4. Toiminta-alue(et)
Etelä-Suomen lääniItä-Suomen lääni
Lapin lääni
Länsi-Suomen lääni
Oulun lääni
pääkaupunkiseutu
ulkomaat
Ohjaajana ja vertaisena ammatilliseen koulutukseen ohjaavassa koulutuksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ohjaajana ja vertaisena ammatilliseen koulutukseen ohjaavassa koulutuksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Anna Klemi
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjaajana_ja_vertaisena_ohjaavassa_koulutuksessa.docx (40 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna Klemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2015, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, verkosto, nuoret, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Marika Riihimäki
Asiantuntijan tiedot
1. Asiantuntijan nimi
Marika Riihimäki
2. Henkilö- ja yhteystiedot
Peruskoulutus
Agrologi (AMK)
Jatko- tai täydennyskoulutus
Asema tai työtehtävä
Opinto-ohjaaja, Kotieläintuotannon opettaja
Organisaatio
KPEDU, Perho
Osoite
Haanentie 26 69950 PERHO
Puhelinnumero
050-5337196
Sähköpostiosoite
marika.riihimaki@kpedu.fi
Lisätietoja
Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajan koulutuksen kehittämistyötä.
Kehittämistyön tavoitteena oli luoda työkalu, jonka avulla Luonto- ja ympäristöalan opiskelijoiden ohjausta pystytään laadullisesti kehittämään ennen opintojen aloittamista ja opintojen alkuun saattamisen yhteydessä. Tavoitteena oli myös helpottaa opetussuunnitelmapohjaisena opiskelevien luonto- ja ympäristöalan aikuisopiskelijoiden opintojen aloittamista ja auttaa heitä ymmärtämään omaa opintopolkuaan. Ymmärrys lisää opiskelijan aktiivisuutta, jolloin itseohjautuvuus yleensä kasvaa. Itseohjautuva aikuisopiskelija osaa asettaa tavoitteita, hyödyntää aikaisemmin opittua ja muokata sekä valikoida saamaansa tietoa omien tavoitteidensa pohjalta.
Työkalun, osaamisen kartoittamiseen suunnitellun lomakkeen avulla aikuisopiskelijat sisäistävät paremmin osaamisensa. Lomakkeen täyttämisen myötä aikaisempien opintojen hyväksiluvut ja osaamisen tunnistaminen sekä tunnustaminen helpottuvat. Samalla aikuisopiskelijat tutustuvat tutkinnon rakenteeseen ja tutkinnon osiin. Työkaluna lomake palvelee myös itseohjautuvuutta.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö.docx (20 Kt)
Kotisivu
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Asiasanat
Asiantuntijan taustatiedot
1. Asiantuntemusala - asiakastyö
ammatinvalinnanohjauscoaching
esimiesvalmennus
henkilöarviointi ja testaus
henkilöstön kehittäminen
johtoryhmävalmennus
mentorointi
ohjausalan koulutus
opinto-ohjaus
osaamiskartoitukset
tieto- ja viestintäteknologia
työnohjaus
uraohjaus
2. Asiantuntemusala - tutkimus, kehittämistyö ja/tai koulutus
menetelmät ja työmuodotkoulutustieto
työelämätieto
moniammatillinen verkostotyö
monihallinnollinen verkostotyö
palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus
palvelujärjestelyt
palvelujen esteettömyys
palvelujen saatavuus
palvelujen laatu
palvelujen vaikuttavuuden arviointi
palvelujen koordinointi
palvelujen strateginen johtaminen
palveluja koskeva päätöksenteko
palvelujen rahoitus
tieto- ja viestintätekniikka
3. Toimintaympäristö
esiopetusperuskoulu
lukio
ammatillinen oppilaitos
ammattikorkeakoulu
aikuiskoulutuskeskus
kansanopisto
kansalaisopisto
opintokeskus
urheiluopisto
kesäyliopisto
yliopisto
työ- ja elinkeinotoimisto
työ- ja elinkeinoministeriö
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
aluehallintovirasto (AVI)
opetushallitus
sosiaali- ja terveystoimi
nuorisotoimi
seurakunta
järjestö
yritys
ammatinharjoittaja
verkosto
4. Toiminta-alue(et)
Etelä-Suomen lääniItä-Suomen lääni
Lapin lääni
Länsi-Suomen lääni
Oulun lääni
pääkaupunkiseutu
ulkomaat
Sähköiset opinto-ohjaus- ja neuvontapalvelut ammattiopiston opiskelijoiden kansainvälistymisen apuvälineenä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Sähköiset opinto-ohjaus- ja neuvontapalvelut ammattiopiston opiskelijoiden kansainvälistymisen apuvälineenä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Marika Marttinen
Julkaisun kuvaus
Artikkeli on valmistunut opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyönä. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kansainvälisyystyöryhmän keskusteluissa heräsi lukuvuonna 2013-2014 ajatus siitä, että oppilaitoksen kansainvälisyysasioista koottaisiin kattava tietopaketti verkkosivuston muodossa opiskelijoiden omaehtoiseen käyttöön. Verkkomateriaali valmistui keväällä 2014 ja se sisältää oleellisen oppilaitoksessa tarjottavista kansainvälistymismahdollisuuksista sekä tiedot muun muassa kansainvälisestä työssäoppimisesta. Tässä artikkelissa kuvataan neuvontapalvelujen verkkomateriaalin suunnittelua, toteutusta ja sen jatkokehittämismahdollisuuksia ohjauksen näkökulmasta.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö_artikkeli_Marttinen.pdf (220 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2015, ammatillinen oppilaitos, neuvontapalvelut, verkko-ohjaus, kansainvälisyys, palvelujen tuottajat, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Kriterier för god handledning - förverkligande på Optima
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Kriterier för god handledning - förverkligande på Optima
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Caroline Viljamaa
Julkaisun kuvaus
I artikeln beskrivs hur kriterierna för god handledning förverkligas på Optima.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö - artikkeli.docx (24 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, hyvä käytäntö, moniammatillinen verkostotyö, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjaustehtävät, opinto-ohjaus, 2015, palvelujen tuottajat, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lukion opinto-ohjaus ja lukiolaisten valmiudet tehdä opintoihin ja työuraan liittyviä valintoja - Työelämätuntemuksen kehittämisestä apua lukiolaisten valmiuksiin tehdä valintoja?
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Lukion opinto-ohjaus ja lukiolaisten valmiudet tehdä opintoihin ja työuraan liittyviä valintoja - Työelämätuntemuksen kehittämisestä apua lukiolaisten valmiuksiin tehdä valintoja?
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Ari Halme & Janne Keskinen
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö_evokes.docx (179 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2015, palvelujen tuottajat, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjaus toimii -blogi / opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittäminen
Projekti
1. Projektin nimi
Ohjaus toimii -blogi / opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittäminen
2. Projektitiedot
Alkamisaika
29.11.2013
Päättymisaika
31.12.2015
Projektin kuvaus
Ohjaus toimii - blogi kuvaa opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittämisprosessissa toteutettuja harjoituksia ja niistä saatuja kokemuksia. Prosessiin osallistui puolentoista vuoden aikana kymmenkunta Kanta-Hämäläistä opinto-ohjaajaa. Prosessi jatkuu laajentuen edelleen opoille ja muille opetusalan ammattilaisille. Toimintaa kuvataan jatkossakin blogissa http://ohjaustoimii.blogspot.fi/ .
Tähänastisen kehittämisprosessin tavoitteena on ollut entistä toimivimpien, monipuolisempien ja ohjauksen näkökulmasta relevanttien ohjauksellisten menetelmien kehittäminen opinto-ohjaukseen; opotunneille, suur- ja pienryhmiin sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen. Toiminnallisten menetelmien haasteena on aiemmin ollut se, että niissä ei ole huomioitu koulun 45-75 minuutin oppituntien sykliä tai ylipäätään opinto-ohjauksellisia tavoitteita ja tarpeita. Ohjauksen toiminnallisten menetelmien lähtökohtana on kuitenkin mm. draamakasvatuksen ja tarinateatterin menetelmät.
Toiminnallisten menetelmien käyttö vaatii kokeilua ja oman toiminnan analyysiä, jotta opinto-ohjaaja voi niitä ohjauksen pedagogisiin tavoitteisiin soveltaa ja näin kehittää edelleen omaa persoonallista ohjauksen työkalupakkiansa. Tätä koulutusprosessi kokonaisuudessaan tarjosi. Prosessi oli vuorovaikutteista ja toiminnallista kehittämistyötä, jossa oli myös työnohjauksellisia elementtejä. Opoilta koulutuksen kuluessa saadun palautteen mukaan koulutus antoi positiivista virtaa opon työhön, ammatti-identiteettiin, toiminnalliseen tekemiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön sekä voimaannutti osallistujia.
Toiminnallisten menetelmien ja koulutusprosessin avainsanoja olivat mm. turvallisuus, luottamus, oma tila, ryhmä, kiinnittyminen, kohtaaminen, oma ja toisen kokemus, vuorovaikutus – kaikki nämä asiat löytyvät myös ohjauksen ja ohjauksellisuuden ytimestä. Prosessissa niitä kehitettiin käytännön työkalupakiksi. Blogi niistä tehtiin, jotta työkalupakki olisi dokumentoitu, jaettavissa ja kokemukset reflektoitavissa.
Opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittämisen koulutusprosessin taustalla on myös tavoite tehostaa erityisesti ammatillisesta koulutuksesta valmistumista ja ns. väärien uravalintapäätösten tekemistä. Koulutusprosessin toteuttamisesta vastasi Somepedia-hanke, joka on yksi valtakunnallisen Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen hanke http://teholapaisy.wikispaces.com.
Kouluttajana ja prosessin vetäjänä toimi Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen (YTM, psykodraamaohjaaja), jolla on vankkaa kokemusta mm. psyko- ja sosiodraamamenetelmistä sekä ryhmädynamiikan ja ryhmänohjauksen menetelmien kouluttamisesta.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
http://ohjaustoimii.blogspot.fi/
Liitetiedostot
- Tiedosto: MIKSI toiminnalliset menetelmät_kuva.JPG (90 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://ohjaustoimii.blogspot.fi/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tarja Koskinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tarja.koskinen@kktavastia.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatinvalinnanohjaus, asiantuntijuus, blogi työvälineenä, henkilökohtainen ohjaus, hyvä käytäntö, jatko-opiskelupaikan valinta, kehittäminen, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, perusaste, prosessi, ryhmäohjaus, siirtymävaihe, uravalinta, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiset, työssä olevat, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, Hämeen ELY, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ammattikirjasto - tarinoita työelämästä
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Ammattikirjasto - tarinoita työelämästä
Käytännön lyhyt kuvaus
Työelämän ja peruskoulun välinen yhteistyö näyttää suositusten ja asetusten mukaan olevan tiivistä. Peruskoulun oppilaille ja opinto-ohjaajille osoitetut tutkimukset osoittavat kuitenkin, että työelämätietoutta kaivataan enemmän. Ammattikirjastotapahtumassa rikottiin ryhmiin, aikatauluihin ja oppiaineisiin sidottu oppimisympäristö ja oppilaat tutustuivat valitsemiinsa uratarinoihin kouluun saapuneiden ammatinedustajien avulla. Ammattikirjasto tapahtuma soveltuu myös muihin oppilaitoksiin esim. ammatillisten opintojen orientaatiovaiheeseen, suuntautumisvaihtoehtojen pohdintaan tai jatkokoulutukseen motivoinnissa.
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
Käytännön vaikuttavuus
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
- Tiedosto: kehittämistyö_artikkeli.docx (24 Kt)
Verkko-osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Yhteyshenkilön puhelinnumero
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ASIASANAT
hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat
Kartoitus opintojen ohjauksen haasteista Ilmasotakoululla
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Kartoitus opintojen ohjauksen haasteista Ilmasotakoululla
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jari Marjakoski
Julkaisun kuvaus
Puolustusvoimauudistukseen liittyen Ilmavoimissa olleet kolme koulua yhdistettiin yhdeksi kouluksi, jossa annetaan koulutusta varusmiehille, aliupseereille sekä muulle henkilökunnalle.
Työssäni kartoitin eri koulujen ohjauskäytänteitä sekä sitä, miten opiskelija kokevat saamansa ohjauksen. Lisäksi työssä esitetään kehitysehdotuksia ohjaustoiminnan parantamiseksi.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämishanke_OPO.doc (168 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jari Marjakoski
Yhteyshenkilön organisaatio
Ilmasotakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jari.marjakoski@mil.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Pattayan suomalaisen koulun opinto-ohjaussuunnitelma
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Pattayan suomalaisen koulun opinto-ohjaussuunnitelma
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tanja Välipakka-Toivonen
Julkaisun kuvaus
Artikkelin tavoitteena on kuvata JAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen kehittämistyötäni - opinto-ohjaussuunnitelman laadinnan prosessia Pattayan suomalaiselle koululle. Pattayan suomalaisen koulun ohjausmalli rakentuu oppilaan opintopolun vaiheiden mukaan esikoulusta yhdeksänteen luokkaan saakka: ohjaus opintojen alkuvaiheessa, ohjaus opintojen aikana, ohjaus opintojen päättö- ja nivelvaiheessa sekä jälkiohjaus. Tämän lisäksi siihen sisältyy myös toiminnan tavoitteet ja vastuualueet. Artikkelissa käsittelen opintopolun vaiheet yhdistäen ne ohjausosaamisen kolmeen eri osa-alueeseen Vehviläistä lainaten: polku-, ympäristö- ja tilaosaaminen. Pattayan suomalaisessa koulussa ei ole tähän saakka ollut kirjallista opinto-ohjaussuunnitelmaa. Opinto-ohjaussuunnitelma on kuitenkin koko yhteisön työkalu, joka sitouttaa sekä oppilaat että henkilökunnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Tanja_Artikkeli_3.docx (33 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ohjaussuunnitelma, 2015, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opiskelijan tehostettu ohjaus verkossa. Kokemuksia erityispedagogiikan perusopintojen tsemppiryhmästä.
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Opiskelijan tehostettu ohjaus verkossa. Kokemuksia erityispedagogiikan perusopintojen tsemppiryhmästä.
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Tässä artikkelissa tarkastellaan verkon kautta tapahtuvaa opiskelun ohjausta avoimessa yliopistossa. Vapaaehtoiset opiskelijat osallistuivat tsemppiryhmään, joka kesti yhden lukuvuoden. Ryhmän tarkoituksena oli antaa opiskelijalle tehostettua tukea opiskeluun ja mahdollistaa myös opiskelijoiden välisen kohtaamisen ja vertaisvuorovaikutuksen.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö raportti.pdf (339 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sanna Uotinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sanna.uotinen@jyu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jenny Bimrose, Jaana Kettunen, Tannis Goddard
Painovuosi
2015
Tutkimuksen koko nimi
Bimrose, J., Kettunen, J. & Goddard, T. (2015). ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 8-23. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.975677
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Routledge
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Much progress has been made in integrating information and communications technology (ICT) into careers practice, but there is still room for improvement. An international lens is adopted to examine some key elements that contribute to the successful integration of ICT into careers practice. We start by exploring the role of policy, using the UK as a case study. Next, the perceptions that Finnish career practitioners have of ICT are reviewed using research findings into the different ways they think about social media and its purpose in career services. Finally, lessons learned from the design and integration of online services within career development programming in Canada are discussed that ensure accessibility both to practitioners and their clients.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.975677
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2015, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, hallinto, internet, internet-ohjaus, järjestelmä, kansainvälinen, kehittämiskohde, korkea-asteen ohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, neuvontapalvelut, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, sosiaalinen media, tasa-arvo, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinohallinto, työ- ja elinkeinotoimisto, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Arvokas ohjaus
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Arvokas ohjaus
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Päivi-Kartiina Juutilainen, Heikki Pasanen ja Merja Alanko-Turunen (toim.)
Julkaisun kuvaus
Julkaisun tavoitteena on herättää ajatuksia, mitä ohjaus nykyään merkitsee, ketä se palvelee ja millaisin ehdoin. Julkaisussa nostetaan esiin ohjauksen suunta ja siihen sisältyvät ristiriidat, joita syntyy muun muassa silloin, kun ihmisten henkilökohtaiset tavoitteet ja koulutuspoliittiset tavoitteet eivät kohtaa. Julkaisussa esitetään kysymys siitä, onko mahdollista löytää ohjaukseen sellaisia arvoja, tavoitteita ja käytäntöjä, jotka ovat sopusoinnussa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://shop.haaga-helia.com/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Haaga/Products/3003030
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, koulutuspoliittiset tavoitteet, arvot, 2014, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjaustyön opas
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ohjaustyön opas
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Sanna Vehviläinen
Julkaisun kuvaus
Ohjaustyön opas on tarkoitettu opettajille, opinnäytteiden ohjaajille, kouluttajille, työharjoittelun ohjaajille, opinto-ohjaajille, työnohjaajille, valmentajille, uraohjaajille, mentoreille ja tuutoreille. Se tarjoaa tukea myös asiakaskohtaamisiin, esimiestyöhön, johtamiseen, kehittämiseen tai konsultointiin. Käytännöllinen ja opastava teos auttaa ohjaamaan tavoitteellisemmin, jäsentyneemmin ja yhteisöllisemmin.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.gaudeamus.fi/ohjaustyon-opas/
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Jyväskylän ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelman jalkauttaminen hotelli-, ravintola- ja cateringalan opettajille
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Jyväskylän ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelman jalkauttaminen hotelli-, ravintola- ja cateringalan opettajille
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Tämä artikkeli esittelee ohjausmateriaalin jalkauttamismallin Jyväskylän ammattiopiston hotelli-, ravintola- ja cateringalan opettajille. Jalkauttaminen tapahtui opettajille järjestetyssä koulutustilaisuudessa, jonka tarkoituksena oli tuoda tietoisuuteen Jyväskylän ammattiopiston ohjauksen materiaalit ja käytänteet.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli.pdf (58 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kati Arkilahti ja Anne Hiekkataipale
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjausjärjestelyt, opinto-ohjaus, ryhmänohjaus, toisella asteella opiskelevat, nuoret, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjaussuunnitelma monialaiseen kansanopistoon
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Opinto-ohjaussuunnitelma monialaiseen kansanopistoon
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Kehittämistyö opinto-ohjaussuunnitelma on laadittu Rovala-Opistossa, kansanopistossa, Rovaniemellä monialaisen kansanopiston käyttöön. Rovala-Opisto järjestää vapaan sivistystyön koulutuksia, ammatillista perustutkintoa ja ammatillista aikuiskoulutusta sekä työvoimakoulutuksia. Opinto-ohjaussuunnitelma kattaa kaikki edellä mainitut koulutusalat ja se on laadittu lähtien ohjausta ohjaavista arvoista ja periaatteista sekä ohjauksen toimijoista ja vastuista. Ohjauksen tavoitteet, sisällöt ja toteutus on kuvattu koulutusalakohtaisesti erikseen yllä mainituille koulutuksen järjestämismuodoille. Lisäksi opinto-ohjaussuunnitelmassa on keskeyttävän ja eroavan opiskelijan ohjauksesta, ohjauksen tukipalveluista ja yhteistyöverkostosta ja lopuksi resursseista ja arvioinnista. Olen työstänyt ohjaussuunnitelman lukuvuoden 2013-2014 aikana ja se on käsitelty opettajakunnassa sekä viedään opiskelijakuntaan ja muille opiston ohjausta antaville henkilöstöryhmille ja tätä myötä otetaan käyttöön syksyn 2014 aikana. Opinto-ohjaussuunnitelmasta julkaistu artikkeli ja sitä kautta ohjaussuunnitelma toimitetaan tiedoksi kansanopistoyhdistykselle ja Lapin alueen opinto-ohjausverkostolle sekä TNO- verkostolle. Ohjaussuunnitelman on vahvistanut rehtori ja se viedään hyväksyttäväksi opiston johtokunnalle.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Opinto-ohjaussuunnitelma monialaiseen kansanopistoon.pdf (206 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Henna Poikajärvi
Yhteyshenkilön organisaatio
Rovala-Opisto, Rovalan Setlementti ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
henna.poikajarvi@rovala.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen saatavuus, valtakunnallinen, alueellinen, Lapin ELY, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Mikkelin ammattikorkeakoulun tekniikan alan ohjaussuunnitelma
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Mikkelin ammattikorkeakoulun tekniikan alan ohjaussuunnitelma
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tuula Kettunen
Julkaisun kuvaus
Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajan koulutuksen kehittämistyötä. Kehittämistyön tavoitteena oli laatia Mikkelin ammattikorkeakoulun tekniikan alalle yhtenäinen ohjaussuunnitelma.
Tekniikan alalla, jossa on valtakunnallisesti matalat valmistumismäärät suhteessa aloittaneiden opiskelijoiden määrään, ohjaukseen ja opiskelijoiden motivoimiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ohjaussuunnitelman laadinnassa onkin huomioitu opiskelumotivaatiota lisääviä tekijöitä.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Mikkelin ammattikorkeakoulun tekniikan alan ohjaussuunnitelma.pdf (97 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tuula Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tuula.kettunen@mamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2014, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Mitä ammatillisen perustutkinnon jälkeen? Opas Esedusta valmistuville opiskelijoille
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Mitä ammatillisen perustutkinnon jälkeen? Opas Esedusta valmistuville opiskelijoille
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Ulla Hartikainen
Julkaisun kuvaus
Atikkelissa kuvataan ammatillisesta perustutkinnosta valmistuville opiskelijoille Etelä-Savon ammattiopistossa laaditun oppaan laatimista, sen tekemisen taustalla olevia vaatimuksia ja yhteiskunnallisia muutoksia sekä opiskelijapalautetta, jotka vaikuttivat oppaan tekemiseen. Artikkelissa kuvataan oppaan kirjoittamisen prosessia, miten se on tarkoitus jalkauttaa Etelä-Savon ammattiopistossa ja millaisia odotuksia opinto-ohjaajilla on oppaan suhteen.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli.docx (22 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Ulla Hartikainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Etelä-Savon ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
ulla.hartikainen@esedu.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen käyttäjät, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinnäytetyöprosessin ohjaamisen haasteet
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Opinnäytetyöprosessin ohjaamisen haasteet
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Raili Simanainen
Julkaisun kuvaus
Ohjauksesta on haettu ratkaisua moneen ongelmaan kuten mm. opinnäytetyöprosessiin. Ohjaamalla ja tukemalla opinnäytetyöprosessia opinnäytetyöt valmistuvat ajallaan ja keskeyttämisaste voisi pienentyä.
Opinnäytetyön alkutoimintojen jälkeen ohjauksen suurin kehittämistarve näyttää olevan kirjoittamisvaiheessa ja ennen kaikkea tämän vaiheen teknisessä tuen saamisessa. Opinnäytetyön kirjoittamisvaiheen työvälineiden käyttämisessä ja tiedonhaussa ovat omat haasteensa. Useat opiskelijat eivät hallitse kirjoittamisen- ja tiedonhauntyövälineiden käyttämistä. Tekstinkäsittelyohjelman, refworksin ja valmiiden lomakkeiden sekä mallipohjien käyttäminen tuottaa ylimääräistä päänvaivaa.
Tässä artikkelissa keskitytään Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston opinnäytetyöpajan kehittämiseen. Tämän työn tavoitteena on parantaa opiskelijoiden opinnäytetöiden edistymistä, opinnäytetyöprosessia ja tiedonlukutaitoa. Kehittämistyön avulla haetaan ratkaisua opinnäytetyön ohjaajia ja opiskelijoita tukevaan opinnäytetyöprosessin ohjaukseen.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Opinnäytetyöprosessin ohjauksen haasteet.doc (74 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Raili Simanainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
raili.simanainen@kamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen laatu, tieto- ja viestintätekniikka, valtakunnallinen, 2013
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Wilma-järjestelmän uudistusten käyttöönotto ja mallinnus ammattioppilaitoksessa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Wilma-järjestelmän uudistusten käyttöönotto ja mallinnus ammattioppilaitoksessa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) muuttui 1.8.2014 ja se on aiheuttanut muutoksia myös oppilaitoksen käytänteissä. Tässä artikkelissa kuvataan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä tapahtuneiden Wilman muutosten vaikutusta Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksan henkilökunnan tehtäviin. Lisäksi artikkelissa kuvataan lukuvuoden alussa toteutettua opettajien koulutusta sekä laadittua havainnollista Wilma-kirjausten mallia, joka toimii niin oppilashuoltohenkilöstön, ryhmänohjaajien kuin muiden opettajien työn tukena.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Koulutus koettiin onnistuneeksi ja laaditusta mallista on saatu hyvää palautetta. Nopealla aikataululla toteutetut toimenpiteet ovat aikaansaaneet sen, että henkilöstö on pystynyt toimimaan lain edellyttämällä tavalla heti lukuvuoden alusta lähtien.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: KirsiJamk_kehittämistehtävän_artikkeli.pdf (299 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kirsi Vänskä
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kirsi.vanska@pkky.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Aikuisopiskelijoiden ohjaussuunnitelma ohjaustyön tukena
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Aikuisopiskelijoiden ohjaussuunnitelma ohjaustyön tukena
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Sari Palosaari
Julkaisun kuvaus
Tämä artikkeli käsittelee ohjaussuunnitelman laatimista ja sen merkitystä ohjaajan työn tukena. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyönäni on ollut laatia ohjaussuunnitelma ammatilliselle aikuiskoulutusorganisaatiolle ja tarkastella erityisesti opinto-ohjaajan ja vastuukouluttajan rooleja opiskelijoiden ohjaajina.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli_Aikuisopiskelijoiden ohjaussuunnitelma ohjaustyön tukena.docx (23 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sari Palosaari
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, opintokeskus, urheiluopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Minä osaan - osaamisen tunnistaminen ja lähtötason kartoitus kaupan alan opiskelijoille
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Minä osaan - osaamisen tunnistaminen ja lähtötason kartoitus kaupan alan opiskelijoille
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
1.4.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Kyselylomake, henkilökohtaiset ja ryhmäkeskustelut.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Palvelut ja liiketalous -toimiala, kehitetty keväällä 2014
Tekijät: Orsmaa Mari ja Kangas Riitta
Kohderyhmä: Liiketalouden opiskelijat, erityisesti NAO-ryhmät
Toteutus: Kysely sekä sen jälkeen henkilökohtaiset ja ryhmäkeskustelut
Tavoitteet:
Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen antaa opiskelijoille rohkeutta ja valmiuksia opiskella ja oppia oma ammattinsa. Kouluttajien kannalta tavoitteena on liiketalouden, erityisesti kaupan alan opiskelijoiden lähtötilanteen ja osaamisen kartoittaminen. Mukana on myös ohjauksellinen näkökulma: missä asioissa opiskelija tarvitsee tukea, mihin asioihin on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Erityisen tärkeätä on se, että opiskelija itsekin tunnistaa nämä asiat.
Lupaavan käytännön arviointi
Kysely on luotu erityisesti NAO-opiskelijoiden ja heidän kouluttajiensa tarpeisiin aikuiskoulutusopinnoissa. Kohderyhmänä ovat olleet liiketalouden perustutkinnon ensimmäistä osaa suorittamaan lähtevät opiskelijat. Osalla opiskelijoista on taustallaan lukuisia keskeytyneitä koulutuksia sekä hyvin vähän työelämäkokemusta. Näemme tämän tarkoituksenmukaisena ja tehokkaana menetelmänä heti koulutuksen alkuvaiheessa.
Opiskelijan vastaukset ovat vastaavan opettajan käytettävissä jo ensimmäisessä opintojen henkilökohtaistamiskeskustelussa. Opiskelijat ovat itse innostuneet kertomaan opettajalle omista ajatuksistaan, taustoistaan ja osaamisestaan. Yhteinen ymmärrys opiskelijan tilanteesta on auttanut opettajaa ymmärtämään mm. opiskelijan elämäntilannetta paremmin. Kyselyn jälkeiset yhteiset ryhmäkeskustelut ovat luoneet hyvää ryhmähenkeä ja keskinäistä avoimuutta. Ammattitaidon hankinnan kannalta on erittäin hyödyllistä, että voimme pureutua samalla työelämän odotuksiin ja vaatimuksiin. Kyselyn voi myös toistaa myöhemmässä vaiheessa. Se on siten hyvin konkreettinen menetelmä sen arvioimiseen, miten opiskelija kokee oman osaamisensa kehittyneen. Näiden kokemusten valossa käytämme tätä työkaluna jatkossakin.
Lupaavan käytännön tulokset
Avoimuus on lisääntynyt, hops-keskustelut ovat olleet syvällisempiä. Panostaminen opiskelijoiden alkukartoitukseen on aina hyväksi.
Ryhmäytyminen on tähänastisten tulosten perusteella ollut aiempaa nopeampaa ja sujuvampaa. Se ei ollut alun perin tavoitteena, mutta on hyvä seuraus.
Kyselyn toistaminen samalle ryhmälle olisi mahdollista, samalla saataisiin vertailevaa aineistoa opiskelijaryhmälle itselleen: näin me olemme kehittyneet. Ongelmana saattaa jossain vaiheessa olla se, että ryhmät elävät, eikä samaa kokoonpanoa ole enää myöhemmin. Yksittäisen opiskelijan kyselyn kohdalla se ei tietenkään ole ongelma.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Voimme muuttaa kyselyä tarvittaessa, opiskelijoilta saatu palaute otetaan aina huomioon. Ylipäätään kaikki tällainen toiminta elää koko ajan, se kuuluu tämän opetus- ja ohjaustyön luonteeseen.
Mitä seuraavaksi?
Jatkamme tässä vaiheessa tällä menetelmällä.
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Yksilöllisen osaamisen viisi elementtiä: tiedot, taidot, kokemus, arvot, sosiaaliset verkostot.
Lähde: Sveiby, K.E., (1997): The New Organisational Wealth - Managing and measuring Knowledge-
Based Assets. Berrett-Koehler, San Fransisco. Lainattu teoksessa Ammattitaito on aina muodissa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2012: 16. http://www.oph.fi/download/145061_Ammattitaito_on_aina_muodissa_2.pdf. 23.2.2014
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö_artikkeli.docx (52 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Orsmaa Mari
Yhteyshenkilön organisaatio
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mari.orsmaa@takk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, Pirkanmaan ELY, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Career practitioners' conceptions of social media in career services
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Career practitioners' conceptions of social media in career services
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.
Painovuosi
2013
Tutkimuksen koko nimi
Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J.P., Jr. (2013). Career practitioners´ conceptions of social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 41, 301-317. doi:10.1080/03069885.2013.781572
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Routledge
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
This article reports the outcomes of a study, undertaken from a phenomenographic perspective, of career practitioners' conceptions of social media usage in career services. Fifteen Finnish career practitioners – representing comprehensive, secondary and higher education as well as public employment services – were interviewed in focus groups. The analysis of the interview data revealed five distinct descriptive categories reflecting the career practitioners' conceptions of social media's use in career services. Social media in career services was conceived as (1) unnecessary, (2) dispensable, (3) a possibility, (4) desirable and (5) indispensable. The results indicated associations between career practitioners' conceptions and their practice. Moreover, the critical aspects identified in this study can be used to support the career practitioners' understanding of new technologies in career services.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2013.781572
Tutkimus sähköisessä muodossa
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2013, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, internet, internet-ohjaus, kaikki ikäryhmät, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjaus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön osaaminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoyhteiskunta, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkostomaiset järjestelyt, yleinen tuki, sosiaalinen media, fenomenografia, tutkimusartikkeli, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen esteettömyys, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, kansainvälinen, tieteellinen artikkeli, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ehkäise ja puutu - Opiskelijoiden päihteiden käyttöön
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Ehkäise ja puutu - Opiskelijoiden päihteiden käyttöön
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Muuttuneiden ohjeistuksien ja erilaisten toimintatapojen vuoksi aloimme laatia yhtenäistä ohjeistusta oppilaitoksemme päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Vaatimukset työllemme löytyivät lainsäädännöstämme, joka vaatii ammatillisia oppilaitoksia laatimaan yhteistyössä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa kirjalliset ohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi. Lisäksi perusteluita työn tarpeellisuudelle löytyi kouluterveyskyselystä (2013), jonka mukaan päihteiden käyttö on hyvin yleistä ammattiin opiskelevien keskuudessa. Myös asenteet ovat ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla olleet kyselyn mukaan huolestuttavan myönteisiä eri päihteitä kohtaan. Nuorten päihteiden käytöllä on todettu olevan myös yhteys mielenterveyden häiriöihin ja muihin ongelmiin. Näiden tulosten vuoksi oppilaitokset eivät voi ummistaa silmiään haasteilta, joita opiskelijoiden päihteidenkäyttö oppilaitoksissa aiheuttaa.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Laatimamme päihdetyön toimintamalli on laadittu ammatilliselle toiselle asteelle. Oppilaitoksessamme koulutusta järjestetään yli 20 ammattiin. Opiskelijoita meillä on 3 000 ja henkilökuntaa on noin 350. Haasteena oppilaitoksessamme on, että toimipaikkamme ovat maantieteellisesti etäällä toisistaan. Koulutusta järjestetään pääasiallisesti Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Nakkilassa ja Ulvilassa. Lisäksi pienempiä toimipisteitä on muillakin paikkakunnille.
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Mielenterveys ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8c520a2b-6ed1-4789-bc9b-8597c85121ee
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/etusivu . Viitattu 28.4.2014
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/ 1998)
Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998)
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)
Lastensuojelulaki (417/2007)
Päihdehuoltolaki (41/1986)
Huumausainelaki (373/2008)
Rikoslaki (39/1889)
Järjestyslaki (612/2003)
Tupakkalaki (693/1976)
Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977)
Alkoholilaki (1143/1994)
Suomen perustuslaki (731/ 1999)
Asetus huumausainetestin tekemisestä (218/2005)
Koulutuksen järjestäjän keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. Opas SORA-säädösten ja –määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa (2013). OPH, Oppaat ja käsikirjat 2013:1
Löytyy osoitteesta:
http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf
Oppilaitoksen omat toimintaohjeet
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli.docx (46 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Piia Lahti
Yhteyshenkilön organisaatio
SATAEDU Harjavalta
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
piia.lahti@sataedu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaus
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaus
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Erja Rahkola, Mika Rahkola ja Outi Tieranta
Julkaisun kuvaus
Kehittämistehtävämme tavoitteena oli tuoda esille Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakate-miaopiskelijoiden ohjaukseen liittyvät tarpeet ja esittää ne kirjattavaksi osaksi Lapin ammattikorkeakoulun ohjaussuunnitelmaa. Ohjaukseen liittyviä tarpeita kysyttiin webropol-kyselynä Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakatemiaopiskelijoilta, heidän lajivalmentajilta sekä Lapin ammatti-korkeakoulun opettajilta Rovaniemen kampuksella.
Haasteellisimmiksi asioiksi urheilun ja opiskelun yhdistämisessä kaikki kyselyyn vastaajat toivat esille harjoittelun ja opiskelun yhteisen aikataulutuksen. Opiskelijoiden mukaan tarvitaan ennen kaikkea vaihtoehtoisia suoritustapoja opiskelun aikatauluttamiseksi itselle sopivammaksi. Myös toivomus kesälukukauden järjestämisestä nousi opiskelijoiden, mutta myös opettajien, vastauksista kehitysehdotuksena esille. Kaikki vastanneet valmentajat pitivät opintosuunnitelman tuntemista tarpeellisena opiskelijan kokonaiskuormituksen kannalta. Ohjaavat opettajat esittivät kehittä-misehdotuksina vaihtoehtoisten suoritusmenetelmien tarjoamista opiskelijoille sekä urheiluaka-temian opiskelijoille erikseen nimettyä opinto-ohjaajaa. Kehittämisajatuksena toimme esille mm. ohjaajan vuosikellon laatimisen tarpeen ja kolmikantaisten kehittämiskeskustelujen käyttämisen osana opintojen ohjausta.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaus .pdf (368 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Mika Rahkola
Yhteyshenkilön organisaatio
Lapin ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mika.rahkola@lapinamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Maisteriopintojensa aloittavien ohjauksen kehittäminen
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Maisteriopintojensa aloittavien ohjauksen kehittäminen
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Itseohjautuvat korkeakouluopiskelijat – vai itsenäisiä ohjattavia. Opintoihin tarvitaan holistista ohjausnäkemystä kaikissa korkeakouluopintojen vaiheissa, jotta opintopolut etenisivät opintosuunnitelmien mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan maisteriopintonsa aloittavien ohjauksen kehittämistä. Tähän mennessä ohjauksen kehittämistyössä on ensisijaisesti keskitytty kandivaiheeseen, jonka systemaattisella alkuohjauksella on saavutettu informaatioteknologian tiedekunnassa erinomaisia tuloksia. Ohjauksen nähdään vaikuttavan positiivisesti opintojen etenemiseen ja niihin sitoutumiseen. Artikkelin lopussa esitellään erityisesti tietojärjestelmätieteen maisteriopintonsa aloittavien alkuohjaukseen kehitettyä mallia.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittamistehtava.pdf (372 Kt)
- Kuvaus: Itseohjautuvat korkeakouluopiskelijat – vai itsenäisiä ohjattavia. Opintoihin tarvitaan holistista ohjausnäkemystä kaikissa korkeakouluopintojen vaiheissa, jotta opintopolut etenisivät opintosuunnitelmien mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan maisteriopintonsa aloittavien ohjauksen kehittämistä. Tähän mennessä ohjauksen kehittämistyössä on ensisijaisesti keskitytty kandivaiheeseen, jonka systemaattisella alkuohjauksella on saavutettu informaatioteknologian tiedekunnassa erinomaisia tuloksia. Ohjauksen nähdään vaikuttavan positiivisesti opintojen etenemiseen ja niihin sitoutumiseen. Artikkelin lopussa esitellään erityisesti tietojärjestelmätieteen maisteriopintonsa aloittavien alkuohjaukseen kehitettyä mallia.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Parkkonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto informaatioteknologian tiedekunta
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.parkkonen@jyu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, aikuiset, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, asiantuntija, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, ennakointi, hyvinvointi, kehittäminen, kokonaisvaltainen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, työelämälähtöisyys, työelämäohjaus, uraohjaus, yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, 2014, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
28.5.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Ammattikorkeakoululainsäädännön muutosten yhteydessä laista ammatillisesta opettajankoulutuksesta luovuttiin ja nykyistä ammattikorkeakoululakia noudatetaan ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Näin ollen myös opintojen hyväksilukeminen osa ammatillista opettajankoulutusta.
Vuoden 2014 alussa opettajakorkeakoulujen yhteisessä haussa HAMK Ammatilliseen opettajankorkeakouluun oli ennätysmäärä opettajankoulutuksen hakijoita eri koulutusaloilta, yhteensä 1276 ensisijaista hakijaa. Valittujen keski‐ikä on 43 vuotta ja naisia valituista opiskelijoista on 56 %. Muissa kuin opetustehtävissä oppilaitoksissa toimivien määrä kasvoi jälleen, nyt heitä on valituista 49 % (vuonna 2013 46 % ja vuonna 2012 38 %). Opettajaopiskelijoiden erilaiset koulutustaustat ja oppilaitostyökokemuksen puuttuminen tai vähäisyys tuovat omat haasteensa niin opetuksen suunnittelulle kuin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisellekin. Opintojen ohjaajan ja opintojaksojen opetuksesta vastaavien vastuuopettajien on kyettävä ohjaamaan opettajaopiskelijaa tässä osaamisen tunnistamisen vaiheessa ja tunnistamaan myös itse muussa työelämässä kertynyttä osaamista suhteessa opettajankoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin.
HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen opinnoissa voi osaamisen tunnustamista hakea joko opintojen hyväksilukemisen tai osaamisen näytön kautta kasvatustieteellisistä perusopinnoista, ammattipedagogista opinnoista ja opetusharjoittelusta.
Lupaavan käytännön taustatiedot
AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistus on laadittu HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilöstön käyttöön. Ohjeistuksen laatimiseen ovat osallistuneet niin opetus- kuin ohjaushenkilöstökin. Uusi ohjeistus otetaan käyttöön syksyllä 2014.
Lupaavan käytännön arviointi
AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistuksen toimivuutta voidaan arvioida lukuvuoden 2014 - 2015 aikana.
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyön_artikkeli_Anna_Alftan.pdf (274 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna Alftan
Yhteyshenkilön organisaatio
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anna.alftan@hamk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus, arviointimenetelmä, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, kehittäminen, koulutuspalvelujen kehittäminen, laatu, ohjauksen kehittäminen, ohjaussuunnitelma, palveluhenkilöstön osaaminen, 2014, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Verkko-ohjausta yliaikaisille liikunta-alan opiskelijoille Kajaanin ammattikorkeakoulussa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Verkko-ohjausta yliaikaisille liikunta-alan opiskelijoille Kajaanin ammattikorkeakoulussa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Kaisa Loikkanen
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: artikkeli päivitetty.docx (21 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kaisa Loikkanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Kajaanin AMK
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kaisa.loikkanen@kamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, lukio, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kesäyliopisto, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Hyvinvointikeskustelu 7.luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Hyvinvointikeskustelu 7.luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Merja Jokinen
Julkaisun kuvaus
Kehittämishankkeessani pohdin, miten aiemmin vanhempainvarttina tunnettu hyvinvointikeskustelu toimii 7. luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä. Pohdinnassani hyödynnän omien kokemusteni lisäksi palautetta, jonka sain hyvinvoinnin "Vahvuudet ja vaikeudet" arviointi-menetelmää käyttäneiltä luokanohjaajilta.
Täydennyskoulutus, jossa saisi tietoa ohjauskeskustelun rakentamisesta ja voisi harjoitella hyvinvointikeskustelun kaltaisia ohjaustilanteita, tukisi aineenopettajan luokanohjaajuutta kahdenvälisissä ja kolmikantakohtaamisissa. Ohjauksen näkökulman avaaminen aineenopettajalle avartaisi yleistä käsitystä siitä, että oppilaan ohjaus kuuluu vain opinto-ohjaajan tehtäviin. Tietoisuuden lisääminen ohjauksen periaatteista tukisi luokanohjaajaa tehtävässään. Luokanohjaajalle tulisi antaa myös enemmän valmiuksia ryhmän ohjaamiseen ja yhteisöllisyydentunteen rakentamiseen luokan oppilaiden kesken.
Luokanohjaajia tulisi selkeästi ohjata käyttämään Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (VaVa-kyselyä) oppilastuntemuksen lisääjänä 7. luokalla. Tuloksia voisi käyttää keskustelunavaajina tai suunnannäyttäjinä.
Hyvinvointikeskustelu antaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella lasta kodin ja koulun yhteistyöverkossa ja tehdä ohjauksellisesti merkittäviä havaintoja tukien kasvua. Joidenkin perheiden kohdalla hyvinvointikeskustelu voi antaa mallin ottaa puheeksi haastavia asioita murrosikäisen kanssa. Nuorelle puolestaan voi olla hyvin voimaannuttavaa saada oma ääni kuuluviin itseä koskevissa asioissa, luokanohjaajan tukemana.
Tavoitteena olisi oltava palautteen saaminen yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista läpi yläkoulun. Tämä edellyttää kodin, luokanohjaajan ja oppilashuollon asiantuntijoiden luottamuksellista yhteistyötä, jotta tieto tuen tarpeesta siirtyisi riittävän ajoissa toteutukseen.
Merkityksellistä lapsen kannalta on, että huoltaja(t) ja koulun oppilasta varten osoittama aikuinen, luokanohjaaja, pysähtyvät yhdessä katsomaan lapsen kanssa kasvusuuntaa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Hyvinvointikeskustelu luokanohjaajan ohjausvälineenä.docx (27 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Merja Jokinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Lehtisaaren koulu/Säynätsalon peruskoulu, Jyväskylän kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
merja.jokinen@jkl.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, alueellinen, arviointimenetelmä, hyvinvointi, itsearviointi, laadun arviointi, luokanohjaajuus, menetelmien kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, vanhemmat, voimavaraistuminen, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2014, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opas oppilaitoksen kulttuurienväliseen ohjaukseen – näkökulmia ja menetelmiä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Opas oppilaitoksen kulttuurienväliseen ohjaukseen – näkökulmia ja menetelmiä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Mari Rytisalo
Julkaisun kuvaus
Artikkelin tavoitteena on kertoa laatimani kulttuurienvälisen ohjauksen oppaan tavoitteista ja sisällöistä. Opas on ensisijaisesti laadittu oman työorganisaationi Tampereen ammattikorkeakoulun kv-ohjaustyötä tekeville henkilöille uusien näkökulmien ja konkreettisten menetelmien tarjoajaksi, ja se toimii osana kulttuurienvälisen ohjauksen koulutusta. Sitä voidaan soveltaen käyttää myös muilla kouluasteilla ja muissa korkeakouluissa.
Oppaassa on kolme osaa. Ensimmäisessä luodaan kulttuurienvälisen viestinnän teoreettinen pohja käsitellen ohjaajan kulttuurienvälistä kompetenssia, eettisiä periaatteita, maahanmuuttajan integraatioon liittyviä käsitteitä sekä kulttuuristen ulottuvuuksien sisältöjä ja niiden vaikutuksia ihmiseen. Toinen osa sisältää kulttuurienvälisessä ohjauksessa tarvittavien viestintätaitojen käsittelyä. Kolmas osa sisältää erilaisiin ohjaustilanteisiin tarkoitettuja harjoitteita, jotka olen valikoinut ja joita olen muokannut. Harjoitteet on jaoteltu seuraaviin teemoihin: Itsereflektiota ja kulttuurista osaamista kehittävät harjoitukset; Tavoitteiden asettamista ja saavuttamista edistävät harjoitukset; Voimaannuttavat harjoitukset; Symbolityöskentelyyn pohjautuvat harjoitukset; Draama- ja tarinankerrontaharjoitukset; sekä Opiskeluun, työelämään ja uraan liittyvät harjoitukset.
Opas voidaan lähettää pyynnöstä siitä kiinnostuneille tahoille.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyöstä artikkeli.docx (29 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Mari Rytisalo
Yhteyshenkilön organisaatio
Tampereen ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mari.rytisalo@gmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, monikulttuurinen ohjaus, kulttuurienvälinen ohjaus, 2014, ammattikorkeakoulu, korkeakouluohjaus, maahanmuuttajien ohjaus, menetelmät ja työmuodot, Tampereen ammattikorkeakoulu, kokonaisvaltainen ohjaus, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, kulttuurienväliset viestintätaidot ohjauksessa, kulttuurienvälisen ohjausprosessin aloitus, harjoituksia kulttuurienväliseen ohjaukseen, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palvelujen laatu, valtakunnallinen, kansainvälinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ERKKERI
Projekti
1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne
ERKKERI
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.08.2008
Päättymisaika
28.02.2013
Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)
ERKKERI on aikuisohjaajien ohjaustaitoja sekä moniammatillista verkostotyötä kehittävä valtakunnallinen projekti, joka kuuluu Opin Ovi-hankeperheeseen.
ERKKERIä toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian (Työvoimaopisto) TE-ERKKERI-projektin kanssa.
ERKKERI –projektin tavoitteena on
1. Lisätä aikuisten ohjausta ja neuvontaa tekevien henkilöiden osaamista ja asiantuntijuutta suhteessa CEDEFOPin esittämiin aikuisten ohjaajien osaamisvaatimuksiin
2. Lisätä kelpoisten aikuisten ohjaajien määrää sekä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa että korkea-asteella
3. Tuottaa ja toteuttaa aikuisten ohjauksen valmennusohjelmia ja hyviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää projektin jälkeenkin
4. Analysoida ja kehittää aikuisten neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä alueellisia ohjausstrategioita
yhteistyössä Aikuisohjauksen koordinaatio-, NUOVE- ja STUDIO -projektien kanssa sekä tuottaa
arviointiaineistoa NUOVE neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin osaprojekteille (arviointi ja tutkimus).
Projektin tuloksena
- aikuisten ohjausta ja neuvontaa tekevien henkilöiden ohjauksellinen osaaminen ja asiantuntijuus on
parantunut ja koulutettujen aikuisten ohjaajien määrä sekä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa että korkeaasteella on lisääntynyt
- aikuisten ohjaus- ja neuvontatyöhön on luotu valmennusohjelma sekä alueellisia toimintamalleja
Tuotteet ja palvelut:
TUOTE 1. ERKKERI 30 op Aikuisten ohjaus- ja neuvontatyö -valmennus
TUOTE 2. 60 op:n opinto-ohjaajan kelpoisuuskoulutus aikuisten ohjaajille. Koulutus on asetuksen
(986/1998) mukainen.
TUOTE 3. ERKKERI 5 op ohjauksen, tuen ja neuvonnan erityisteemoihin liittyvä valmennus.
Osa valmennuksesta toteutetaan ruotsinkielellä.
TUOTE 4. Opin ovi alueellisille hankkeille tarjottavat asiantuntijapalvelut:
* organisaatiokohtainen tuki,
* konsultaatio tai asiantuntijatyö,
TUOTE 5. Vuosittaiset hyvien käytäntöjen levittämisseminaarit ja innovaatioareenat yhteistyössä
Aikuisohjauksen -koordinaatiohankkeen kanssa.
Projektin arvioinnissa tehdään yhteistyötä NUOVE neuvontaja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin kanssa.
Tutkimuksen ja arvioinnin avulla projekti kehittää ohjaus- ja täydennyskoulutusta vastaamaan paremmin elinikäisen ohjauksen alueellisia tarpeita.
Projektissa kehitettävät tuotteet ovat erilaisia koulutuskokonaisuuksia sekä organisaatioille tarjottavaa konsultaatiota, jotka parantavat aikuisten ohjausta alkaen paikallisesta ja seudullisesta toiminnasta aina kansallisten ja kansainvälisten käytäntöjen kehittämiseen.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
ERKKERI is a national development project for adult trainers to further enhance their guidance and counselling skills, and multi-professional networking.
Cooperation has power – ERKKERI trains and provides networks.
The core of a high-quality information, guidance and counselling service is in professional counselling personnel. The heart of an effective and developing service system for adults is a network that works and learns together.
The Opin Ovi cluster of projects, regional networks and services is needed, but something else is required too. That is ERKKERI. Not any kind of ERKKERI, but an exhilarating and empowering one.
ERKKERI is a friend of Opin Ovi.
ERKKERI is specifically designed to develop training and multi-professional networking skills of all professionals concerned with training adults. It sits within the national family of the Opin Ovi cluster.
ERKKERI facilitates recurring meetings for regional networks while increasing counselling and guidance skills of the personnel.
ERKKERI provides training and studies for 5 cr, 30 cr and 60 cr.
ERKKERI’s training and studies are aimed at guidance and counselling personnel working at employment and trade administration, adult education organizations, universities, universities of applied sciences, adult education colleges, organisations within the Finnish Adult Education Association and other organizations and societies.
The ERKKERI project is managed and administered by the Teacher Education College of JAMK University of Applied Sciences, Jyväskylä. The project partners are HAMK University of Applied Sciences, Vocational Teacher Education Unit, Hämeenlinna, the University of Jyväskylä, and TE-ERKKERI of The Labour Institution.
ERKKERI will be run from 2008 to 2011 and is financed by the Ministry of Employment and the Economy and the European Social Fund.
Projektin julkaisut
ERKKERI uutiset 1/2009, 1/2010, 2/2010, 1/2011,2/2011, 1/2013
Yhteisellä matkalla: Aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä
Tekijä: ERKKERI-projekti, Niemi-Pynttäri, Merja; Ryhänen, Auli (toim.). ISBN: 978-951-830-255-4
Liitetiedostot
- Tiedosto: erkkeri_uutiset_1_2009.pdf (4 871 Kt)
- Tiedosto: ERKKERI_uutiset_1_2010.pdf (4 118 Kt)
- Tiedosto: ERKKERI-uutislehti-2-2010.pdf (2 231 Kt)
- Tiedosto: erkkeri_uutiset_1_2011.pdf (3 540 Kt)
- Tiedosto: ERKKERI_uutiset_2_2011.pdf (3 242 Kt)
- Tiedosto: ERKKERI_uutiset_2009_2013.pdf (4 285 Kt)
- Tiedosto: Yhteisella_matkalla_-_Aikuisten_ohjauksen_vaikuttavuutta_etsimassa.pdf (5 266 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.opinovi.fi/erkkeri
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Auli Ryhänen
Yhteyshenkilön organisaatio
JAMK, ammatillinen opettajakorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
auli.ryhanen@jamk.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, työ- ja elinkeinotoimisto, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, seurakunta, järjestö, verkosto, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, tieto- ja viestintätekniikka, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2008, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Monikulttuurisen opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Monikulttuurisen opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Anne Alanen
Julkaisun kuvaus
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutukseen liittyvä kehittämistyö on tehty käytännön tarpeeseen. Aikuiskoulutuksessa on tänä päivänä kasvava määrä monikulttuurisia opiskelijoita, niin maahanmuuttajia kuin romaniväestöä. Henkilökohtaistaminen on kaikille opiskelijoille samanlaista, riippuen mistä kulttuurista hän tulee, mutta opetuksessa ja opintojen ohjauksessa on kuitenkin hyvä tunnistaa erityispiirteet, jotka saattavat tulla esiin em. tilanteissa. Kehittämistyössä on myös esitetty opettajille ja ohjaajille kysymyksiä ajatustenvirittäjiksi, jotka mahdollisesti herättäisivät oppilaitoksissa työskenteleviä henkilöitä pohtimaan omaa ohjausosaamistaan sekä tietämystään monikulttuurisuudesta että asenteitaan sitä kohtaan. Kehittämistyössä on pohdittu myös aikuiskoulutuksessa toteutettavan ohjauksen tulevaisuuden haasteita.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Monikulttuurisen opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen evokes.pdf (75 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anne Alanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Teak Oy
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne.e.alanen@gmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen laatu, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
18.4.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Bovallius - ammattiopisto on valtakunnallisesti toimiva erityisoppilaitos. Toimipaikkoja on Turussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Opiskelijoita on noin 530. Bovalliuksessa on pyritty yhtenäisiin käytäntöihin eri toimipaikoissa niin opetuksessa kuin muissakin toiminnoissa. Myös opinto-ohjausta on pyritty kehittämään yhtenäiseen suuntaan. Kehittämistyössä tarkastellaan opinto-ohjauksen tarvetta Bovallius - ammattiopistossa eri koulutusaloilla ja eri vuosiluokilla. Tarkoitus on saada yhtenäinen malli opinto-ohjauksen toteuttamisesta koko Bovalliuksessa huomioiden eri ryhmien ja erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Kehittämistyössä tulee esille lähinnä valmentava 1 - ja 2 –koulutukset sekä yleisesti ammatillisen koulutusalan opinto-ohjauksellinen tarve.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa pitää sisällään eri koulutusmuotojen (valmentava 1-koulutus, valmentava 2-koulutus ja ammatillinen peruskoulutus) opinto-ohjauksen pääteemat. Ko. käytäntöä on suunniteltu Jyväskylän Bovallius-ammattiopistossa yhteistyössä opettajien kanssa (kyselyllä). Kehittämistyötä on tavoite päästä kokeilemaan ensi lukuvuonna.Mikäli kokeilu on onnistunut ko. tietoa pyritään levittämään koko Bovalliuksen organisaatioon.
Lupaavan käytännön arviointi
Käytäntöä tullaan arvioimaan koulutusalakohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti (toimivuus, tarkoitus, päämäärät ja tarkoituksenmukaisuus eri ryhmien kohdalla). Arviointikriteerinä on opinto-ohjauksen tarkoituksellisuus, saatavuus ja sen sisältö.Arviointitietoa kerätään opiskelijoilta, ryhmänvastuuopettajilta ja mahdollisesti huoltajilta.Arviointiteto tulee osoittamaan, miten valitut aihealueet palvelevat opiskelijaa.
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärven Offset Oy.
Herranen, J., 2011. Toisin toimiminen luokkamuotoisen ohjauksen haasteena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Kasurinen, H. 2011.Ohjauksen järjestäminen alue- ja kuntatasolla. Ohjauksen laatu ja arviointi. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Koskinen, T., 2011. Kunnalliset opetussuunnitelmat ja ohjauksen järjestäminen. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Väyrynen, M., 2011. Opinto-ohjaajan koulun tason tehtävät ja työn organisointi perusopetuksessa ja lukiossa. Teoksessa Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim.) 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa.doc (77 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marjaana Jauhiainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Bovallius-ammattiopisto Jyväskylä
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marjaana.jauhiainen@bovallius.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, ammatillinen erityisopetus, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, kehittäminen, menetelmien kehittäminen, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Satu Hekkala
Julkaisun kuvaus
Artikkeli kuvaa opinto-ohjaukseen liittyvää kehittämistyötä, jossa tuloksena on päivitetty opinto-ohjaussuunnitelma.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Opinto-ohjaussuunnitelma -artikkeli, Satu Hekkala.pdf (197 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Satu Hekkala
Yhteyshenkilön organisaatio
Oulun Diakoniaopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
satu.hekkala@odl.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Työkalupakki perusopetuksen 7.- 9. luokkien pienryhmäohjaukseen
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Työkalupakki perusopetuksen 7.- 9. luokkien pienryhmäohjaukseen
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Leila Kurtén-Korkiala
Julkaisun kuvaus
Artikkeli kertoo kehittämistyöstäni, jonka tavoitteena oli selvittää minkälaisissa asioissa pienryhmäohjausta, voisi hyödyntää yläkoulun perusopetuksen 7.-9. luokilla. Valitsin kehittämistyöni aiheeksi perusopetuksen pienryhmäohjauksen työkalupakin laatimisen, joka sisältää vaihtoehtoja teemoihin, jotka ovat käyttökelpoisia yläkoulun pienryhmäohjauksessa. Osa kehittämistyötäni oli myös kokeilla pienryhmäohjauksen toimivuutta käytännössä kahden 8. luokan pienryhmän kanssa. Laadin oman koulun käyttöön myös erilaisista harjoituksista ja tehtävistä koostuvan työkalupakin, joka sisältää tehtäviä ja harjoituksia opiskelutaitojen ja opiskelun tehostamiseksi sekä tulevaisuuden suunnitelmien kartoittamiseksi. Tulen kertomaan tässä artikkelissa kokemuksiani toteuttamastani pienryhmäohjauksesta ja millaisin menetelmin se toteutui.
Kehittämistehtävän aiheen valintaan vaikutti oma kokemus yläkoulun oppilaanohjauksesta sekä tarve kehittää omaa osaamistani pienryhmäohjauksen osalta. Perusopetuksen oppilaanohjaus tulisi opetussuunnitelman perusteiden (2004, 260) mukaan muodostua luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta. Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan että, oppilaalle tulisi järjestää pienryhmäohjausta, jossa oppilas oppii käsittelemään kaikille yhteisiä tai oppilaiden henkilökohtaisia ohjauksellisia kysymyksiä, jotka ovat jaettavissa muiden ryhmän jäsenten kanssa.(POOSP 2004, 259)
Pienryhmäohjaus hyvin suunniteltuna ja toteutettuna antaa lisäresursseja ohjaukseen ja sen avulla voidaan saada useammille oppilaille kohdistettua enemmän ohjausaikaa, josta monella opinto-ohjaajalla on pulaa suuren työmäärän takia.
Myös sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeä osa-alue perusopetuksen oppilaiden pienryhmäohjauksessa. Vertaistuki jota, oppilaat voivat saada pienryhmäohjauksessa toisiltaan on myös, tärkeä osa-alue kun puhutaan pienryhmäohjauksen hyödyistä.
Pienryhmäohjaus tarjoaa monia mahdollisuuksia oppilaanohjaajille luovaan kehittelyyn sekä soveltamiseen. Pienryhmäohjauksella voidaan monipuolisesti ohjata eri teemojen avulla mm. opiskelutaitojen kehittämistä, jatko-opintoihin ohjausta ja ammatillista suuntautumista sekä tukea myös oppilaan henkilökohtaista kasvua. Pienryhmäohjauksen käyttö oppilaanohjauksessa voi edistää nuorten taitoja koskien heidän päätöksentekoa ja elämänsuunnittelua sekä kehittää nuorten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. (Kasurinen, 2004)
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli Työkalupakki perusopetuksen 1.pdf (86 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Leila Kurtén-Korkiala
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2014, hyvä käytäntö, hyvä perusopetus, kehittäminen, nuoret, nuorten ohjaus, oppilaanohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, perusasteella opiskelevat, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ryhmäohjaus, palvelujen tuottajat, lapset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Henkilökohtaisen opintosuunnitelmalomakkeen (HOPS) kehittäminen aikuislukiossa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Henkilökohtaisen opintosuunnitelmalomakkeen (HOPS) kehittäminen aikuislukiossa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
7.4.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Artikkelini käsittelee henkilökohtaisen opintosuunnitelmalomakkeen eli hops-lomakkeen laadintaa ja käyttöönottoa Jyväskylän aikuislukiossa. Hops lomake on tehty Wilmaan, jonka kautta opiskelijat myös tekevät kurssivalinnat, seuraavat opintosuorituksiaan, hoitavat yo-ilmoittautumiset ja voivat lähettää viestejä opettajille. Wilmassa hops-lomakkeen päivittäminen sujuu helposti. Opintojen henkilökohtaistaminen on prosessi, mikä elää ja muuttuu koko ajan, mutta siitä on hyvä välillä kirjata asioita muistiin. Hops ei ole pelkästään sähköisesti tai paperille tehty suunnitelma vaan parhaimmillaan vuorovaikutusprosessi, jossa ovat opiskelijan lisäksi mukana ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, aineenopettaja, koulusihteerit ja rehtori.
Hops-lomake on ollut nyt käytössä pari vuotta ja useat opiskelijat ovat käyttäneet sitä opiskelunsa suunnittelussa, mutta käyttö ei ole vielä kovin yleistä.Tavoitteena on saada opiskelijat innostumaan ja sitoutumaan hopsin tekoon ja ryhmänohjaajat panostamaaan vorovaikutukselliseen hops-työskentelyyn.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Hops-lomakkeen kehittäminen aikuislukiossa.pdf (76 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Mirja Kalteenmäki
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän aikuislukio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mirja.kalteenmaki@jao.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuislukio, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, digitaalinen portfolio, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, lukiokoulutus, nuorten ohjaus, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opiskeluprosessi, oppilaanohjaus, portfolio, toisella asteella opiskelevat, ylioppilastutkinto, lukio, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Matin ja Liisan koulun malli työelämäyhteistyöstä
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Matin ja Liisan koulun malli työelämäyhteistyöstä
Käytännön lyhyt kuvaus
Taustaa
Lapinlahdella toteutettavan työelämäyhteistyön vahvuus on, että se ei ole pelkästään oppilaanohjauksen ja opinto-ohjaajan harteilla olevaa toimintaa. Sekä kunnan sivistystoimen johto että koulun johto ovat sitoutuneet toiminnan mahdollistamiseen ja laadulliseen kehittämiseen. Useat oppiaineet ja opettajat toteuttavat ja ovat toteuttaneet opetussuunnitelman perusteissa yhä voimakkaammin painotettua periaatetta:
Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Opetussuunnitelman perusteet 2010
Tämän opetussuunnitelman periaatteen toteutus on tapahtunut konkreettisesti työpaikoille tehdyin opintokäynnein ja monimuotoisessa yhteistyössä kummiyritysten kanssa.
Opettajien työelämäyhteistyö ja Ope -TET
Koulun yhteisenä tehtävänä nähdään opettajien perehdyttäminen työelämään ja peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sekä toisella asteella että korkea-asteella. Ohjenuorana on, että koulua käydään elämää varten ja näin ollen opettajien täytyy tietää ajantasaisesti mitä työelämässä ja jatkokoulutuksessa tapahtuu ja kuinka oppilas voi hyödyntää oppimaansa niissä.
Opettajien perehdyttäminen tapahtuu esimerkiksi opettajankokouksien ja Veso -päivien pitämisellä yrityksissä ja oppilaitoksissa. Matin ja Liisan koulun lisäksi toiminnassa ovat myös mukana yhteistyökoulut Joensuusta ja Ähtäristä. Tämän yhteistyökuvion myötä tutustumistoiminta laajenee myös Savon ulkopuolelle.
Toinen osa toimintaa on opettajien omakohtainen tutustuminen työelämään ja jatko-opintoihin.
Ope -TET toteutetaan yhdeksäsluokkalaisten TET -jakson aikana, jolloin sijaisjärjestelyt voidaan hoitaa tunneilta vapautuvien opettajien yhteistyönä. Luokanopettajat ovat tulleet myös mukaan toimintaan ja myös heille sijaiset löytyvät yläkoulun puolelta. Toiminnan tuloksena kouluyhteisöön syntyy yhteinen kokemus ja ymmärrys työelämästä.
Ope -TET -jakson pituus on Matin ja Liisan koulussa vähintään kaksi päivää ja tutustumiskohteen saa jokainen opettaja valita itse. Jaksoon kuuluu vähintään yksi päivä työpaikalla ja yksi päivä saman alan oppilaitoksessa. Tämä järjestely tuo opettajalle tietoa ja näkemystä enemmän kuin yksinomaan työpaikalla toteutettu jakso. Esimerkkinä voidaan mainita matematiikan opettaja, joka kertoi saaneensa ammattioppilaitoksen rakennuslinjalta paljon käyttökelpoista tietoa siitä, minkälaisia matemaattisia valmiuksia sinne tulevalta oppilaalta odotetaan.
Ope -TET -toiminnalla nähdään olevan vaikutusta myös opettajien työssä jaksamiseen. Opettajat ovat kokeneet uudella tavalla työnsä merkityksen nähtyään millaisia vaatimuksia nykyinen ja tuleva työelämä työntekijöille asettaa. Eivätkä oivallukset oman työn merkityksestä liity yksin työelämään, vaan myös yleisemmin ihmisen elämisen laatuun esimerkiksi terveystiedon ja liikunnan opetuksessa. Oman opetuksen suunnitteluun antaa uutta pontta ajatus siitä, että oppilaan tulevaisuutta katsotaan etäämmälle kuin pelkästään perusopetuksen jälkeiselle toiselle asteelOpettajat ovat kokeneet Ope -TET -jaksot erittäin myönteisinä. Heidät on otettu yrityksissä vastaan hyvin ja heihin on panostettu. Yhteinen etukäteissuunnittelu työpaikalla takaa opettajalle sen kokemuksen ja tiedot, joita hän on tullut jaksolta hakemaankOppilaat mukana jo alakoulusta läht”Uimaan oppii uimalla” ja työelämätaitojen ja tietojen oppiminen tapahtuu parhaiten siellä missä työ tehdään luokan seinien ulkopuolella. Oppilaiden omakohtaiset kokemukset työelämästä auttavat oppilasta suunnittelemaan omaa jatko-opinto- ja työuraansa ja muuttamaan asennettaan opiskelua ja työelämää kohtaSuunnitelmallinen oppilaiden työelämätietouden ja –taitojen lisääminen on Matin ja Liisan koulussa toteutettu luokan ulkopuolella tapahtuvissa 1-10 koulupäivän mittaisissa jakso6. 1 päiLähisukulaisen tms. ammattiin tutustumista huhtikuussa, kaikilla alakoul7. 1+1 päivKoulun sisäinen TET, keittiöllä ja talonmiehen/siivoojan 8. 2 päi1 päiHoiva -TET, 10 kohdetta tai oma ko2. asteen oppilaitok9. 5+5 päiv5 päivää ensimmäisellä kouluviikolla (tai aiemmin) ja 5 päivää helmikuun aKuudennelle luokalle on lisätoimintana lukuvuonna 2010-2011 tullut mahdollisuus tutustua ja toimia Taloudellisen Tiedotustoimiston Yrityskylä-projektissa. Projektia pohjustetaan ensiksi kymmenen tunnin ajan koululla, jonka jälkeen seuraa yksi toimintapäivä yrityskylässä KuopiosYhdeksännen luokan ensimmäiseen TET -jaksoon on varattu syksyn ensimmäinen kouluviikko. Oppilas on voinut olla TET -jaksolla myös ennen koulun alkua kesällä, tällöin oppilaalla on ensimmäinen kouluviikko lomaa. Tähän järjestelyyn ollaan yleisesti tyytyväisiä seuraavista syis1. Oppilaat ovat paremmin päässeet toivomiinsa paikkoihin, kun TET jakaantuu useamman viikon ajalle. Pienellä paikkakunnalla tämä on etu, sillä useampi oppilas pääsee samaan työpaikkaan. Myös kesäajan matkailu lisää tutustumismahdollisuuksia sellaisiin ammatteihin ja töihin, joita ei Lapinlahdella o2. Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä, kun oppilaat ovat tulleet TET- jaksolleen aikana, jolloin heille on mahdollista osoittaa sopivaa tekemist3. Opettajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että yhdeksännen luokan oppilaat aloittavat koulun viikkoa muita myöhemmin. Tällöin opettajille jää enemmän aikaa seitsemäsluokkalaisten ohjaukseen ja uuteen opiskeluympäristöön perehdyttämiKummiyritys- ja kummioppilastoimiMatin ja Liisan koululla on panostettu myös kummiyritystoimintaan, johon monen eri alan yritykset ovat lähteneetkin mukaan. Kummiyritystoiminnan avulla oppilaat ovat päässeet tutustumaan sellaisienkin yritysten toimintaan, jotka eivät voi ottaa oppilaita TET -jaksoilOppilaat ja opettaja määrittelevät yhteistyömuodot ja – tavat yhdessä kummiyritysten kanssa. Suunnitelmissa huomioidaan molempien osapuolten intressit ja pyritään siihen, että sekä yritykset että oppilaat hyötyvät toiminnasta. Huoltajat huomioidaan myös toiminnassa ja yhteisistä tapahtumista on jäänyt paljon myönteisiä kokemuksia. Kahdeksannen luokan vanhempainilta pidetään kummiyrityksen tiloisOnnistuneen kummiyritystoiminnan lähtökohtina nähdä1. Rehtorin myönteinen suhtautuminen kummiyritystoiminta2. Yrityksen ja koulun sitoutuminen ja yhteissuunnitte3. Opettajan mielenkiinto ja innostus yritysmaailmYrityksestä - kuten koulustakin - pitää löytää mieluiten pysyvät yhteyshenkilöt, jotka pystyvät toimintaan sitoutumaan ja siitä vastaamaan seuraavat kolme vuotta. Suunnitelmia pitää pystyä tarkistamaan uusien ideoiden ja tilanteiden mukaKummiyritystoimintaa koulun puolelta koordinoi kokonaisuutena opinto-ohjaaja. Yhdessä kunkluokanohjaajan ja kummiyrityksen edustajan kanssa suunnitellaan toimintaa siten, että se sopluontevasti ko. yritykseen ja mahdollisimman monen aineen opetukseen. Esimerkiksi kummitoiminnassa paikallisen meijerialan yrityksen kanssa on syntynyt videokäsikirjoituksia ja lehtijuttuja (äidinkieli) sekä kuvitettu reseptikirja (kuvataide ja kotitalous). Kemian tunneilla on syvennytty maidonjalostuksen resepteihin, matematiikassa tilavuus- ja prosenttilaskentaan ja maantiedossa voidaan verrata eri EU-maiden maidontuotantoa. Tutuksi ovat tulleet myös tehtaan hygieniamääräyksKummiyritystoiminnassa on tutustuttu myös yrityksen työajan ulkopuoliseen toimintaan kuten pikkujouluihin ja pilkkikisoihin. Oppilaat ovat valmistaneet yrityksen pikkujouluihin ohjelmaa ilmaisutaidon ja musiikin tunneilla, tekstiilityössä on tehty puvustukset ja somistukset ja teknisessä työssä lavastuksUusin yhteistyömuodoista on ns. kummioppilastoiminta, jonka kautta pienet yritykset voivat tulla koulu - yritysyhteistyöhön mukaan. Teknisessä työssä annetaan ahkerille ja alasta kiinnostuneille oppilaille yhdeksännellä luokalla mahdollisuus työskennellä yhden jakson ajan teknisen työn tunnit (3 h/vko) lapinlahtelaisessa yrityksessä ns. kummioppilaLapinlahdella pitkäjänteinen työ on tuonut tulokseksi tilanteen, jossa yritykset kääntyvät koulun puoleen kysyäkseen onko yhtään kummiluokkaa vapaa
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
Käytäntö on kehitetty opetusuunnitelman pohjalta, jossa todetaan mm. eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Suunnattu peruskoulun 6.- 9. luokkien oppilaille ja opettajille.
Keskeisinä toimijoina rehtorit, opinto-ohjaajat, luokanohjaajat, ainelehtorit sekä työelämän/yritysten edustajat.
Rehtorit ovat mahdollistaneet toiminnan antamalla resursseja sekä suhtautumalla toimintoihin myönteisesti.
Yläkoulussa organisaattorina toiminut opinto-ohjaaja ja alakouluissa luokanopettajat.
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
Käytännön vaikuttavuus
Kouluyritysyhteistyöstä on tullut koulujen pysyvä käytäntö. Myös muiden opettajien kuin opinto-ohjaajan tietoisuus työelämästä ja eri koulumuodoista on parantunut. Jokainen opettaja osallistuu oppilaan ohjaukseen laajemmin kuin oman aineensa pohjalta.
Oppilaiden tietämys työelämästä on monipuolistunut ja omakohtaiset kokemukset lisääntyneet.
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
Verkko-osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa
Ohjauksen polkuja - perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvät käytänteet (Oppaat ja käsikirjat 2012:4, Opetushallitus)
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Raimo Heikkinen
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
Matin ja Liisan koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
raimo.heikkinen52@gmail.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero
050-5558924
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ASIASANAT
hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2000, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat
Kaksi opoa ysien ohjauksessa
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Kaksi opoa ysien ohjauksessa
Käytännön lyhyt kuvaus
Lapinlahdella on OKE –hankkeen myötä muodostunut käytäntö, jossa yhdeksäsluokkalaisten ohjauksessa käytetään kahta opinto-ohjaajaa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa että luokkaohjauksessa.
Opinto-ohjaaja selvittää yhdeksännen luokan ensimmäisen jakson loppuun mennessä, mitkä ovat oppilaiden ensisijaiset jatkokoulutustoiveet, lukio-opinnot vai ammatillinen koulutus. Valinnan pohjaksi kaikille oppilaille on esitelty sekä lukio-koulutus että ammatillinen koulutus. Kahdeksannella luokalla on ollut myös ns. oppilaitos –TET -päivä.
Mielenkiinnon perusteella tehdyn jaon perusteella Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion opinto-ohjaaja aloittaa haastattelukierroksen toisessa jaksossa lukiosta kiinnostuneiden parissa ja perusasteen opinto-ohjaaja muiden kanssa heidän jatkosuunnitelmistaan.
Kolmannessa jaksossa molemmat opot ovat yhtä aikaa opo -tunneilla ja vetävät ryhmilleen oman ohjelman. Kaksoistutkinnosta kiinnostuneet vaihtavat ryhmää aihepiirien mukaan tarvittaessa. Jakson opo -tunteja varten on varattu kaksi luokkaa, joista toinen on atk-luokka. Opot keskenään sopivat luokkien käytöstä.
Lukio-opintoja harkitsevien ryhmässä käsiteltäviä asioita:
-tutustumista lukion oppiaineisiin
-lukion ainevalinnat
-ylioppilaskirjoitukset
-lukion lukujärjestyksen teko
-lukion jälkeiset opiskelumahdollisuudet (AMK, yliopisto)
-vierailu lukiolla
Ammatillisia opintoja harkitsevien ryhmässä käsiteltäviä asioita:
-ammatillisten tutkintojen rakenne, sisällöt, ym.
-lähiseudun ammatilliset oppilaitokset ja niiden koulutustarjonta
-projektityö eniten kiinnostavasta koulutusohjelmasta ja ammatista
-oppisopimuskoulutus
-vierailu ammattioppilaitoksella
Käytäntö on ollut käytössä nyt viisi vuotta. Oppilaiden palaute on ollut erittäin positiivista.
”Tunneilla käsiteltiin itseä kiinnostavia asioita.”
”Sain paljon tietoa ja askarruttavat asiat selveni.”
”Ryhmän koko oli hyvä, opolla oli aikaa jokaiselle.”
Kahden opon käyttöä on tarkoitus jatkaa tulevinakin lukuvuosina OKE –hankkeen loppumisesta huolimatta. Tämän mahdollistaa Matin ja Liisan koulun sekä Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion rehtoreiden myönteinen suhtautuminen asiaan sekä käytännön järjestelyjen (esim. lukujärjestyksessä molemmat opot samaan aikaan käytössä) mahdollistaminen.
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
Käytäntö on kehitetty ohjauksen tehostamiseksi oppilaan tulevaisuuden suunnitelmien selventämiseksi. Kukin oppilas saa enemmän yksilöllisempää ja henkilökohtaisempaa tietoa siitä koulumuodosta, josta on kiinnostunut.
Kohderyhmänä ovat yhdeksäsluokkalaiset oppilaat.
Keskeisenä toimijana ovat olleet Matin ja Liisan yläkoulun sekä Lapinlahden Lukion ja Kuvataidelukion opinto-ohjaajat.
Em. koulujen rehtorit suunnittelevat lukujärjestykset toiminnan mahdollistamiseksi. Yhdeksänsien luokkien opotuntien aikana molemmat opot ovat käytettävissä ysien tunneille yhtäaikaa.
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
Toiminta on esimerkkinä oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvissä käytänteissä Opetushallituksen Ohjauksen polkuja kirjassa (Oppaat ja käsikirjat 2012:4).
Käytännön vaikuttavuus
Oppilaat ovat olleet tyytyväisiä, koska ovat saaneet syvällistä tietoa koulutuksesta, josta ovat eniten kiinnostuneita. Lukioon lähteneiden opiskelijoiden tietoisuus lukion kursseista on ollut tarkkaa jo ennen lukion aloittamista. Samoin ammatillisten tutkintojen rakenne, sisällöt ym. ovat olleet selvempiä ammatillisiin opintoihin suunnanneilla.
Oppilaat ovat olleet motivoituneita, kun tunneilla käsitellään itseä kiinnostavia asioita enemmän. Eikä tarvitse kuunnella niitä asioita, jotka eivät kosketa itseä. (oppilaiden mielipiteitä)
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
Verkko-osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Riitta Winberg
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
Matin ja Liisan koulu, Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
riitta.winberg@lapinlahti.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero
040-4883241
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ASIASANAT
hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2009
Joustava perusopetus, erilainen mahdollisuus opiskella peruskoulun kahdeksas tai yhdeksäs luokka
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Joustava perusopetus, erilainen mahdollisuus opiskella peruskoulun kahdeksas tai yhdeksäs luokka
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jarmo Keränen
Julkaisun kuvaus
JOUSTAVA PERUSOPETUS, ERILAINEN MAHDOLLISUUS OPISKELLA PERUSKOULUN KAHDEKSAS TAI YHDEKSÄS LUOKKA
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö_artikkeli1.doc (45 Kt)
- Kuvaus: Joustava perusopetus, JOPO
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jarmo Keränen
Yhteyshenkilön organisaatio
Haukiputaan yläkoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jarmo.keranen@eduouka.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Osaamisen tunnustaminen - yksi motivaattori
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Osaamisen tunnustaminen - yksi motivaattori
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tarja Isokangas
Painovuosi
2014
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Toimin hoitotyön lehtorina Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä Oulaisten ammattiopistossa ja vuoden 2014 alusta olen aloittanut nuorten ops-perusteisten lähihoitajaopiskelijoiden opinto-ohjaajana. Kehittämistyöni OPO-koulutukseen käsittelee toimintaohjetta ja -polkua osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus liitteenä
- Tiedosto: Kehittämistehtävän artikkeli.docx (33 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tarja Isokangas
Yhteyshenkilön organisaatio
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä / Oulaisten ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tarja.isokangas@jedu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen käyttäjät, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, muu tieteellinen julkaisu
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Nuorten aikuisopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja ohjauksesta
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Nuorten aikuisopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja ohjauksesta
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Sonja Kurki
Julkaisun kuvaus
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyöni on tehty osaksi keskisuomalaisen aikuisopiston koulutushankkeen loppuraportointia. Olen tehnyt tutkimuksen oppilaitoksen ja hankkeen ulkopuolisena henkilönä kiinnostuttuani opintojen verkostoharjoittelussa kuulluista nuorten aikuisten koulutuksen ja ohjauksen haasteista. Sain lokakuussa 2013 oppilaitokselta ja hankkeen projektipäälliköltä luvan ja mahdollisuuden toteuttaa tutkimuksen. Kuvaan artikkelissa millaisen esitiedon ja sen pohjalta valitun teemahaastattelun toteutin loka-marraskuussa 2013 sekä millaisia tuloksia ja viitteitä havaitsin viiden nuoren aikuisen taustoista ja kokemuksista koulutusprojektiin liittyvinä kokemuksina.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: sk_kehittamistyo_16012014.pdf (580 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sonja Kurki
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen käyttäjät, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Luokanohjaajan materiaali
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Luokanohjaajan materiaali
Käytännön lyhyt kuvaus
Luokanohjaajan (luokanvalvojan) materiaali on tarkoitettu tukimateriaaliksi 7.–9.-
luokkien luokanohjaajan tunneille. Materiaali on tehty kymmentä, tasaisesti lukuvuoden
ajalle sijoittuvaa luokanohjaajan tuntia varten. Materiaalissa on kymmenen eri teemaa,
ja jokaisesta teemasta on oma sovelluksensa eri vuosiluokille. Jokaiselle tunnille on
valmis tuntisuunnitelma sekä suunnitelmassa mainitut tehtävät, harjoitukset ja muut
tarvittavat materiaalit.
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
Luokanohjaajan materiaali on laadittu tukimateriaaliksi kerran kuukaudessa pidettäville luokanohjaajan tunneille. Ajatuksena on, että materiaalin avulla luokanohjaajan tunneilla saadaan käsiteltyä yläkoulun 7. - 9.-luokan oppilaille tärkeäksi katsottuja teemoja. Tavoitteena on ollut myös se, että tunnin valmistelu on kohtuullisen vaivatonta luokanohjaajan kannalta. Hyviä teemoja ja tehtäviä löytyy paljon eri lähteistä, mutta niiden käyttö jää harmittavan vähälle, koska aikaa niiden etsimiseen ja niihin perehtymiseen kouluarjessa on useinkin liian vähän. Materiaalikansion avulla on haluttu helpottaa tätä työtä. Suurin osa kansion materiaaleista on kerätty valmiina eri lähteistä. Osa materiaalista on kehitelty itse, ja osa on muunneltu valmiista materiaaleista. Valmiiden materiaalien lähteet on aina mainittu.
Luokanohjaajan materiaalissa on kymmen eri teemaa:
• Yläkouluun perehdyttäminen, 7.lk
• Ryhmäytyminen, 8.lk ja 9.lk
• Opiskelutaidot I
• Turvallisuus
• Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen
• Luokkahenki
• Opiskelutaidot II
• Vastuullinen nuori
• Nettikäyttäytyminen
• Hyvät tavat
• Lukuvuoden yhteenveto
Joillekin tunneille on vaihtoehtoisia tehtäviä tai toteutustapoja, joista luokanohjaaja voi valita luokalleen ja itselleen sopivimman vaihtoehdon. Materiaalia on pyritty laatimaan niin, että siitä riittää tekemistä koko tunnin ajalle. Kaikkea ei välttämättä ehditä käydä läpi – eikä se itsetarkoitus olekaan. Luokanohjaaja itse on se, joka lopulta tunnin sisällön päättää. Kansion materiaalia ei tarvitse orjallisesti noudattaa, omat
sovellukset ovat täysin mahdollisia. Kansion tavoite on toimia tukena luokanohjaajan työssä. Tärkeintä luokanohjaajan tunneilla on kuitenkin vastata aina nimenomaan senhetkisiin luokan tarpeisiin, jotka voivat olla joskus jotain täysin muuta kuin mitä materiaalikansiossa ehdotetaan.
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
Käytännön vaikuttavuus
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
Verkko-osoitteet ja linkit
http://www.oporasti.fi/materiaalia_ylaluokkien_luokanohjaajalle_valvojalle/
Muuta lisätietoa
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Pauliina Hentilä
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
Merikadun koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pauliina.hentila@raahe.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero
040-8303122
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ASIASANAT
hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2009
Kotiläksypaketti peruskoulun 7.-9. luokkalaisille - apua pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen jatko-opiskelupaikan valintaan
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Kotiläksypaketti peruskoulun 7.-9. luokkalaisille - apua pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen jatko-opiskelupaikan valintaan
Käytännön lyhyt kuvaus
Artikkelissani esittelen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna 2012–2013 opinto-ohjaajankoulutukseni opintoihin kuuluvan kehittämistyön. Kehittämistyössäni suunnittelin ja toteutin kotiläksypaketin peruskoulun luokille 7-9. Kotiläksypaketin tarkoituksena on edistää suunnitelmallista ja pitkällä aikavälillä tapahtuvaa oppilaiden itsetuntemusta sekä ammatti- ja jatko-opiskelupaikkatietoutta, ja näin ollen helpottaa peruskoulun päättöluokalla tapahtuvaa jatko-opiskelupaikan valintaa. Kotiläksypaketin kotitehtävät ovat luonteeltaan toiminnallisia ja edistävät samalla oppilaan tiedonhakutaitoa ja -prosessointia. Kotiläksypaketti tukee oppilasta ajattelemaan yllä mainitsemia aiheita myös koulupäivän ulkopuolella.
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
Käytännön vaikuttavuus
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kotiläksypaketti peruskoulun 7.-9. luokkalaisille.docx (34 Kt)
Verkko-osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Katariina Pieskä
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
JAMK, opo-opiskelija 2012-2013
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kmpieska@gmail.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ASIASANAT
hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, jatko-opiskelupaikan valinta, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, perusasteella opiskelevat, 2013
"Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin”! Ounasvaaran urheilulukiolaisten kokemuksia opiskelun ja urheilun yhdistämisestä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
"Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin”! Ounasvaaran urheilulukiolaisten kokemuksia opiskelun ja urheilun yhdistämisestä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Erkki Kelhä
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli Erkki Kelhä 21.11..2013PDF.pdf (179 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, urheilulukio, urheiluakatemia, palvelujen tuottajat, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, naiset, miehet, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2013
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Pilottiprojekti työvoimapoliittisesta alkuvaiheen peruskouluopetuksesta
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Pilottiprojekti työvoimapoliittisesta alkuvaiheen peruskouluopetuksesta
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Anne Lehtinen-Nyrhilä
Julkaisun kuvaus
Tämä artikkeli käsittelee Tampereella pilottina 2013 alkanutta maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten peruskoulutodistukseen tähtäävää työvoimapoliittista, alkuvaiheen perusopetukseen ja peruskoulutodistukseen tähtäävää TYPO-koulutusta ja siitä tähän mennessä syntyneitä kokemuksia. Artikkeli pohjautuu projektin ensimmäisen neljänneksen esittelyyn, tämän hetkisille kokemuksille, teoreettisille lähtökohdille ja kokonaisvaltaisen ohjauksen suunnitelmaan.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyön artikkeli eVOKESiin.docx (47 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, alueellinen, 2013
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
KORKO-korkeasti koulutettujen työllistymis- ja ohjauspalvelut Pohjois-Karjalassa
Projekti
1. Projektin nimi
KORKO-korkeasti koulutettujen työllistymis- ja ohjauspalvelut Pohjois-Karjalassa
2. Projektitiedot
Alkamisaika
1.11.2011
Päättymisaika
31.12.2013
Projektin kuvaus
KORKO-hankkeen tavoitteena on ollut tukea korkeakoulutettujen työelämään siirtymistä. Hankkeessa on kehitetty työelämäopetuksen ja uraohjauksen käytäntöjä ja vahvistettu ohjaushenkilöstön osaamista. Yksi esimerkki uudesta käytännöstä on hankkeessa kehitetty URALUOTSI-peli, joka tukee henkilöstön ja opiskelijoiden pohdintaa omasta työelämäosaamisesta ja -orientaatiosta sekä aktivoi monipuoliseen ja luontevaan työelämäyhteistyöhön.
Liitteenä artikkeli
Vallius-Leinonen, K., Kaarniemi, H., Pakarinen, P., & Peiponen, L. 2013. Työelämää opintoihin - opiskelijoita työelämään. Miten yliopisto-opiskelijoiden ohjausta tulisi kehittää? Kaarniemi, H. (toim.) Luotsausta ja luovintaa. Työelämäorientoituneen opetuksen ja ohjauksen kehittäminen Itä-Suomen yliopistossa.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Kaarniemi, H. (toim.) 2013. Luotsausta ja luovintaa. Työelämäorientoituneen opetuksen ja ohjauksen kehittäminen Itä-Suomen yliopistossa. Publication of the University of Eastern Finland. General Series No 12. Itä-Suomen yliopisto. Joensuu.
Liitetiedostot
- Tiedosto: KORKO artikkeli 2013.pdf (352 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.KORKO - Itä-Suomen yliopisto
http://korko-uef.blogspot.fi/
Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1287-9
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Itä-Suomen yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kirsi.vallius-leinonen@uef.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, 2013, artikkeli, Itä-Suomen lääni, korkea-asteella opiskelevat, korkea-asteen ohjaus, laatu, menetelmät ja työmuodot, muut julkaisut, ohjauksen kehittäminen, opetussuunnitelma, opiskelu, työelämä, työelämälähtöisyys, työelämäohjaus, työelämätieto, työharjoittelu, työllistyminen, työmarkkinat, työnhaku, työvoiman osaaminen, ura- ja rekrytointipalvelut, uranhallinta, uranhallintataidot, uraohjaaja, uraohjaus, uraohjauspalvelut, urasuunnittelu, urasuunnitteluprosessi, urasuunnitteluvalmiudet, uravalinta, yliopisto, ELY-keskus, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, ESR-ohjelma, alueellinen, Pohjois-Karjalan ELY, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Aikuisopiskelijoiden osaamisportfolioiden laadinta ja ohjaus - case työvoimapoliittinen Talousosaaja-koulutus
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Aikuisopiskelijoiden osaamisportfolioiden laadinta ja ohjaus - case työvoimapoliittinen Talousosaaja-koulutus
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
01.01.2012
Päättymisaika
30.10.2013
Lupaavan käytännön kuvaus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Aikuisopiskelijoiden osaamisportfolioiden laadinta ja ohjaus -case työvoimapoliittinen Talousoaaja-koulutus.docx (52 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sari Toijonen-Kunnari
Yhteyshenkilön organisaatio
Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sari.toijonen-kunnari@mamk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, portfolio, aikuisopiskelija, ohjaus, työllistyminen, täydennyskoulutus, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, Etelä-Savon ELY, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ryhmänohjaajan työkalupakki, Moodle ohjauksen apuvälineenä ryhmänohjaajalla
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Ryhmänohjaajan työkalupakki, Moodle ohjauksen apuvälineenä ryhmänohjaajalla
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Toivettula Taina
Painovuosi
2013
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Ryhmänohjaajien tehtävät laajenevat opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien ja oppijakeskeisyyden lisääntyessä. Kehittämishankkeen tavoitteena oli rakentaa Moodle-oppimisympäristöön ryhmänohjaajille suunnattu ohjauksen ”työkalupakki”, josta löytyy helposti ja nopeasti viimeisin tieto ohjauksen avuksi. Ahlmanin ammattiopistossa opinto-ohjaukseen osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastaavat henkilöt. Sähköisessä Moodle-oppimisympäristössä oleva ohjauksen työkalu on kaikkien oppilaitoksen toimijoiden käytössä. Kehittämistyön tavoitteena oli koota ryhmänohjaajan tehtävät tarvittavine materiaaleineen yhteen paikkaan, josta ne olisi helposti löydettävissä. Ryhmänohjaajan tehtävät, aikataulut, lomakkeet, tiedot verkostoista ja linkit aiheittain koottiin Moodle-alustalle kaikkien oppilaitoksen toimijoiden saataville.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus liitteenä
- Tiedosto: Moodle ohjauksen apuvälineenä ryhmänohjaajalla.docx (22 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Toivettula Taina
Yhteyshenkilön organisaatio
Ahlmanin koulun Säätiö, Ahlmanin ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2013, opinnäyte
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli
Käytännön lyhyt kuvaus
Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
Käytännön vaikuttavuus
Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
- Tiedosto: Hatanpään TUPO 2008 - 2011.ppt (707 Kt)
- Tiedosto: Lomake 9lk 10-11 Hatanpää 17.12.10.doc (436 Kt)
- Tiedosto: 8 lk opo-sivu.17.12.10.doc (34 Kt)
- Tiedosto: pystyYhteishakukansio 16.11.2010.ppt (1 335 Kt)
Verkko-osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Merja Wahra/Arto Nieminen
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
Hatanpään koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero
040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ASIASANAT
hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat
Taiteilijasta tuutoriksi
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Taiteilijasta tuutoriksi
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Mirja Kopra
Julkaisun kuvaus
Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman opettajatuutoreina toimivien henkilöiden ohjausosaamiseen liittyviä tekijöitä sekä mahdollisia koulutustarpeita. Kyselyn perusteella opettajatuutorit olivat motivoituneita toimimaan tehtävässään, mutta erityisesti hallinnollisten ohjelmien tekninen käyttö oli heille vaikeaa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: KopraTaiteilijasta tuutoriksi.pdf (177 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Mirja Kopra
Yhteyshenkilön organisaatio
Tampereen ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mirja.kopra@tamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2013
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
KÄTA-alan HOPS ammatillisessa koulutuksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
KÄTA-alan HOPS ammatillisessa koulutuksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Inna Ahlqvist
Julkaisun kuvaus
Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistehtäväni lähti liikkeelle koulutuskuntayhtymämme laatutyöstä. Työn edetessä kävimme läpi eri prosesseja ja toimintamallejamme, joista opetus, ohjaus - prosessin yksi pääkohdista on hopsin laadinta opiskelijoillemme. Yksiköissämme oli suuria eroja hopsin toteutuksessa sekä ymmärryksessä siitä mistä hops koostuu. Ongelmana koettiin myös hopsin laadinta sekä arkistointi. Perehdyttyämme paremmin opetushallituksen uusimpiin ohjeisiin, loppu vuodelta 2012, päätimme että lähdemme yhtenäistämään hopsin laadintaamme sekä luomaan uutta ehopsia Wilmaan, EHops oli ollut käytössä osittain vain yhdessä yksikössämme aikaisemmin. Tämä hopsin kehittämistyö aloitettiin kevättalvella 2013 ja se jatkuu edelleen. Tavoitteena on että uusi eHops Wilmassa on valmiina käytettäväksi uusille aloittaville opiskelijoille syksyllä 2014.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: KÄTA-alan HOPS.pdf (139 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen, ammatillinen oppilaitos, henkilökohtainen, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, kehittämissuunnitelma, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaus, opintopolku, opiskelu, suunnitelma, toinen aste, toisella asteella opiskelevat, palvelujen tuottajat, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2013
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Työkalupakki monikulttuurisen ohjauksen tueksi
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Työkalupakki monikulttuurisen ohjauksen tueksi
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Emese Mátyás
Julkaisun kuvaus
Kehittämistyöni tavoitteena oli koota tulevaa ohjaustyötäni tukeva työkalupakki, joka nojautuu opinto-ohjaaja koulutuksen aikana muodostuneeseen käyttöteoriaani. Koska taustaltani olen Suomessa pitkään asunut maahanmuuttaja, työskentelisin tulevaisuudessa mielelläni maahanmuuttajataustaisten nuorten ja aikuisten ohjaajana. Työkalupakkini olen koostanut tästä syystä ensisijaisesti monikulttuuristen ohjattavien tarpeita silmällä pitäen, mutta harjoituksia on toki mahdollista hyödyntää myös suomalaisten ohjattavien kanssa työskennellessä.
Kirjoituksessani perehdyn monikulttuurisen ohjauksen kannalta relevantteihin teoreettisiin lähtökohtiin ja samalla perustelen työkalupakkiin sisältyvien harjoitusten valintaa. Sen jälkeen esittelen kehittämistyön toteuttamistapaa sekä pohdin harjoitusten soveltuvuutta monikulttuuriseen ohjaukseen. Kehittämistyön toinen osa, itse työkalupakki on erillisenä liitteenä kehittämistyön tekijällä; työkalupakki lähetetään pyynnöstä kiinnostuneille.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Tyokalupakki monikulttuurisen ohjauksen tueksi.docx (36 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Emese Mátyás
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
emese.matyas73@gmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, aikuiskoulutus, maahanmuuttajien ohjaus, peruskoulutus, toinen aste, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, nuoret, aikuiset, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, 2013
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Fedotoff
Painovuosi
2012
Tutkimuksen koko nimi
Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin
pilottihanke.
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät esittivät vuonna 2005 opetusministeriölle idean nuorten tieto- ja
neuvontatyön aluekoordinoinnista. Kyseisenä vuonna nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tuotti alle 30
kuntaa – vuoden 2012 alussa palveluja tuottaa 245 kuntaa. Räjähdysmäisesti kasvanut palveluiden
määrä on kasvattanut myös ammatillisen tiedon ja lähituen tarvetta. Opinnäytetyöni tietoperustana ovat
nuorten tieto- ja neuvontatyötä linjaavat kansalliset ja eurooppalaiset suositukset sekä kehittämisohjelmat,
kehittämistyöpäivillä tuetettu tieto, sähköpostihaastattelut sekä henkilökohtainen kokemukseni ja
osaamiseni nuorten tieto- ja neuvontatyöstä.
Nuorisotyön rakenteelliset muutokset kuntaliitosten ja palvelurakenneuudistuksen myötä ovat haastaneet
vaikutuksiltaan myös nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisen ja laadun varmistamisen kaikilla
tasoilla. Uudenlainen alueellinen yhteistyö ja työn muuttuneet painopisteet sekä palveluiden kehittäminen
hankkeiden pohjalta vaatii uudenlaista ajattelua ja muutosta työn tekemiselle.
Tarkastelen opinnäytetyössäni tutkivalla ja kehittävällä otteella yhteisöllisen kehittämisen prosessia
nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointimallin pilottihankkeessa. Toimintaympäristönä on Oulun
seudun ja Oulunkaaren kunnat. Tutkimuksen osallistujat ovat alueen kuntien nuorisotyöntekijöitä, joiden
työnkuvaan kuuluu nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden toteuttaminen. Työn tilaajana toimii Sivistys-
ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupungin nuorisotoimi.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus liitteenä
- Tiedosto: Opinnayte_YAMK_JaanaFedotoff.pdf (1 154 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Fedotoff
Yhteyshenkilön organisaatio
Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.fedotoff@ouka.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, alueellinen, valtakunnallinen, 2012, opinnäyte
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Youth Information and Counselling
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Youth Information and Counselling
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Fedotoff ja Mika Pietilä
Painovuosi
2011
Tutkimuksen koko nimi
Fedotoff, Jaana & Pietilä, Mika (2011). Youth Information and Counselling. In Merikivi, Jani & Timonen, Päivi & Tuuttila, Leena (eds.) SÄHKÖÄ ILMASSA - NÄKÖKULMIA VERKKOPERUSTAISEEN NUORISOTYÖHÖN. (CHARGED UP AND ONLINE: AD-VANCES IN YOUTH WORK). Finnish Youth Research Society, The University Of Ap-plied Sciences (HUMAK) And City Of Helsinki Youth Department: Helsinki.
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
According to one definition, the principal tasks of youth information and counselling are the provi-sion of information, guidance and counselling to young people. How does this work change when it goes online? Do the approaches and requirements change from meeting face-to-face? Which pro-fessional skills are emphasised and what are the prerequisites for online counselling? In this ar-ticle, Jaana Fedotoff, Coordinator, and Mika Pietilä, Planning Officer from the National Coordina-tion and Development Centre of Youth Information and Counselling Services attempt to address these questions by comparing meeting face-to-face with meeting online and by considering the principles of the European Youth Information Charter.
The 2010 amendment of the Finnish Youth Act (2006) placed a greater emphasis on developing information and counselling services directed at young people. The fact that youth information and counselling was mentioned in the Youth Act as one of statutory services for young people was a strong indication of the importance of these services for people working in the sector. The first youth information and counselling services were provided in the 1980s at various service centres and points. These services also included web-based information provision and counselling. After the recession in the early 1990s, this service provision model has become more popular. At the same time, co-operation and networking with other organisations in the youth service sector – even when it comes to creating web-based services for young people – has become more and more important. First and foremost, youth information and counselling services in every shape and form are preventive youth work, aimed at supporting young people‟s equal opportunities for a good life and healthy development.
In this context, the concepts of provision of information and guidance as well as counselling have a similar meaning, regardless of medium or operating environment. However, the tools and environ-ment do have an impact on the nature of the work and bring to the fore certain special features, such as ethical issues. Over recent years, the tools and channels of web-based youth information and counselling services have become more diverse. In addition to websites, social media also present new opportunities, and they have made available an expanding, diversifying matrix of ser-vices and organis
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus liitteenä
- Tiedosto: Article%20Youth%20Information%20and%20Counselling%20%28JF%20MP%29.pdf (441 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Fedotoff
Yhteyshenkilön organisaatio
Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.fedotoff@ouka.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2011, tieteellinen artikkeli
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ammattistartti, yhdessä yksilöllisiin tavoitteisiin
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ammattistartti, yhdessä yksilöllisiin tavoitteisiin
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tuija Heikkinen
Julkaisun kuvaus
Kehittämistyönä ohjaavan ja valmistavan koulutuksen ohjauksen vuosikello kokonaisvaltaisella työotteella koulutuksen järjestäjän kuusijaksojärjestelmään.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ammattistartti, yhdessä yksilöllisiin tavoitteisiin.pdf (328 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2013
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Pedagogiikan ja ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen korkea-asteella - Laadullinen temaattinen analyysi
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Pedagogiikan ja ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen korkea-asteella - Laadullinen temaattinen analyysi
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Päivikki Jääskelä ja Pia Nissilä
Painovuosi
2013
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Tiedosto sisältyy Scandinavian Journal of Educational Research -lehdessä 2013 ilmestyvään artikkeliin Jääskelä, P. & Nissilä, P. Identifying Themes for Research-based Development of Pedagogy and Guidance in Higher Education. Kyse on aineistolähteistä, joihin artikkelin tulososassa on viitattu.
Tutkimuksessa tehtiin laadullista temaattista analyysia siitä a) millaista suomalainen korkeakoulupedagogiikan ja -ohjauksen tutkimus oli vuosina 2000–2008 sekä b) millaisia yhtymäkohtia vs. eroja tutkimusteemoilla oli korkea-asteen opettajien ja opiskelijoiden omissa julkaisuissaan käsittelemien teemojen kanssa. Tavoitteena oli tunnistaa korkeakoulupedagogisen tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia pedagogiikan ja ohjauksen kehittämisen näkökulmista. Tutkimus toteutettiin vuosina 2009–2011 välisenä aikana Jyväskylän ylipistossa ESR hankkeessa ”Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella”.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus liitteenä
- Tiedosto: Data_References_Jaaskela_and_Nissila.pdf (83 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Päivikki Jääskelä
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto, OKL
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
paivikki.jaaskela@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, palvelujen tuottajat, yliopisto, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2013, muu tieteellinen julkaisu
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000- luvulla
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000- luvulla
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Päivikki Jääskelä ja Pia Nissilä
Painovuosi
2011
Tutkimuksen koko nimi
Bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000- luvulla
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Korkea-asteen opiskelun, oppimisen, pedagogiikan ja ohjauksen bibliografian tarkoituksena on
tarjota tietoa aiheeseen liittyvästä kotimaisesta tutkimuksesta, opetuksen kehittämistyöstä sekä
opinnäytetöistä 2000-luvulla. Aineisto on kerätty keväällä 2009. Lähtökohtana ”moniäänisessä”
bibliografiassa on, että kokemuksellinen tieto täydentää korkeakoulupedagogista tutkimusta
(Gibbons ym. 1994; Nowotny ym. 2003). Bibliografia liittyy Euroopan sosiaalirahaston Oulun
lääninhallituksen (nykyisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen) kautta rahoittamaan hankkeeseen
”Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella” (2008-2011).
Tietoa kotimaassa julkaistusta tutkimuksesta (sisältäen väitöskirjat) kerättiin kotimaisesta
artikkelitietokannasta (ARTO), yliopistojen yhteistietokannasta (LINDA) sekä Kasvatus- ja
Aikuiskasvatus-lehdistä. Kansainväliseen alan tutkimukseen liittyvä tiedonkeruu toteutettiin
käymällä läpi systemaattisesti kasvatus- ja ohjausalaan liittyviä elektronisessa muodossa julkaistuja
tieteellisiä aikakauslehtiä (yhteensä 23 lehteä). Lisäksi täydentävää tiedonhakua tehtiin
asiantuntijahaulla kasvatusalan kansainvälisestä tietokannasta (ERIC). Tiedonkeruu tuotti yhteensä
248 tutkimusta.
Korkeakoulupedagogisesta kehittämistyöstä (yhteensä 150 lähdettä) kerättiin tietoa
yliopistopedagogiikkaan erikoistuneesta aikakausjulkaisusta (Peda-forum) ja
ammattikorkeakoulupedagogiikkaan erikoistuneesta verkkojulkaisusta (Kever). Opinnäytetöihin
liittyvä aineistonkeruu (yhteensä 909 pro gradu –tutkielmaa) toteutettiin LINDA-tietokannan avulla.
Tietoa etsittiin myös ammattikorkeakoulun opinnäytetietokannasta, mutta tämän tiedonhaun kautta
löytyneet opinnäytetyöt keskittyivät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta opiskelun jälkeiseen
työelämään, joten ne päätettiin jättää aineistosta pois. Tiedonhaku tuotti myös monografioita, jotka
eivät ole käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia sekä kokoomateoksia, jotka sisältävät tutkijoiden,
opetuksen kehittäjien ja opiskelijoiden tekstejä. Tämäntyyppiset lähteet eivät ole bibliografiassa
mukana. Päätimme keskittyä kokoamaan yksiselitteisemmin tutkimukseksi, käytännön
opetustyöhön liittyväksi tekstiksi ja opinnäytteeksi luokiteltavia lähteitä.
Hakusanoina olivat korkeakoulupedagogiikan tutkimuksessa ja kehittämistyössä yleisesti käytössä
olevat asiasanat, kuten opiskelu, oppiminen, opetus, korkeakoulupedagogiikka, ohjaus, tuutorointi,
opetussuunnitelma, asiantuntijuus. Lisäksi etsimme tietoa koulutuksen ja työelämän välisestä
suhteesta esimerkiksi asiasanoilla työharjoittelu, urasuunnittelu, työelämätaidot, ammattiidentiteetti,
työelämä. Aineistonkeruuta täydennettiin katkaistulla sanahaulla. Huomattavaa oli, että
haku opisk* lähes kolminkertaisti aiheeseen liittyvien pro gradu -tutkielmien määrän.
Bibliografiassa tutkimus, pedagoginen kehittämistyö ja opiskelijoiden opinnäytteet on luokiteltu
neljään laajaan aihepiiriin: opiskeluun ja oppimiseen, pedagogiikkaan ja ohjaukseen, koulutukseen
ja työelämään sekä opiskeluun osana kokonaiselämää.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: bibliografiakorkeakouluopinnotx-2.pdf (501 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Päivikki Jääskelä ja Pia Nissilä
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto, OKL
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
paivikki.jaaskela@jyu.fi ja pia.nissila@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, korkea-aste, lupaava käytäntö, ELY-keskus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2011, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
”Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa -vaihtoehtoja suullisen keskustelumetodin tilalle
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
”Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa -vaihtoehtoja suullisen keskustelumetodin tilalle
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Erja Misukka
Julkaisun kuvaus
Tämä artikkeli on opinto-ohjauksen kehittämistyö. Käsittelen artikkelissa suullisen ohjauksen ohessa olevia tai sitä korvaavia menetelmiä. Ohjaustyötä sosiaalialalla tehneenä olen jäänyt miettimään muidenkin ohjauksellisten menetelmien käyttöä kuin vain puheeseen perustuva. Tätä kehittämistyötä varten oli tarkoitus koota materiaalia Opettaja-lehteen laitetun ilmoituksen kautta, mutta valitettavasti sitä kautta ei tullut yhtäkään vastausta. Aineisto perustuu nyt kolmen opinto-ohjaajan haastatteluihin ammatillisissa oppilaitoksissa ja yhden lukiossa olevan opinto-ohjaajan sähköiseen haastatteluun. Mukana on myös yhden vankilassa työskentelevän opinto-ohjaajan pohdintaa, lisäksi on käytetty empiirisenä materiaalina myös opinto-ohjaajakoulutuksessa olleiden henkilöiden ohjauskeskusteluharjoitteita.
Opinto-ohjaajakoulutuksessa on esitelty neljä ohjausteoriaa: systeemiteoreettinen, kognitiivis-konstruktivistinen, ratkaisukeskeinen ja psykodynaaminen. Käytän näitä ohjausteorioita artikkelissani teoreettisina luokituksina, joihin luokittelen saamiani vastauksia. Näin saan näkyville, millaisiin ohjausteoreettisiin näkökulmiin nämä puheen ohessa tai sitä korvaavat menetelmät lukeutuvat. Artikkelin loppuun olen koonnut omia ehdotuksiani muista kuin suullisesta metodista erilaisissa esimerkkiohjaustilanteissa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa lopullinen versio.doc (57 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Erja Misukka
Yhteyshenkilön organisaatio
Suomen kirkon seurakuntaopiston säätiö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
erja.misukka@seurakuntaopisto.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, 2012, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Sähköinen HOPS-lomake ohjauksen tukena ammatillisessa peruskoulutuksessa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Sähköinen HOPS-lomake ohjauksen tukena ammatillisessa peruskoulutuksessa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Kirsi Ahvenlampi
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: Kehittämistyöartikkeli Ahvenlampi.pdf (336 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kirsi Ahvenlampi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kirsi.ahvenlampi@rpkk.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, 2013, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
SOMEn käyttö venäjän kielen tunnilla
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
SOMEn käyttö venäjän kielen tunnilla
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Viktoria Glubokova
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: SOMEn käyttö venäjän kielen tunneilla.doc (61 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Viktoria Glubokova
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
virinea@gmail.com
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, tieto- ja viestintätekniikka, kansainvälinen, 2013, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Nettiin vaiko opon ovelle? TAMKin sähköiset opinto-ohjaus- ja neuvontapalvelut vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukena
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Nettiin vaiko opon ovelle? TAMKin sähköiset opinto-ohjaus- ja neuvontapalvelut vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukena
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Janne Hopeela
Painovuosi
2013
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Ammattikorkeakoulujen yhdistyessä monet entiset, hyvät käytänteet pitää asettaa tarkasteluun, kun luodaan uutta yhteistä toimintakulttuuria. Yksi tällaisista muutoskohteista on organisaation sähköiset ohjaus- ja neuvontapalvelut, jotka vaikuttavat suuresti niin opiskelijan itseohjautuvuuteen ja hänen opintojensa sujumiseen kuin opinto-ohjaajan työmäärään. Sähköisiin ohjaus- ja neuvontapalveluihin kuuluvat esim. Intranet uutisineen, sähköinen opinto-opas ja sen lukusuunnitelmat, uuden organisaation toimintaa yhtenäistävä laatukäsikirja toimintaohjeineen jne. Tällainen uudistus vie helposti vuosia ennen kuin kaikki osapuolet ymmärtävät käsitteet samalla tavalla ja ennen kuin päivitystyön vastuunjaot on sovittu uudelleen.
Niukentuvien työresurssien aikana, looginen ja hyvin koordinoitu, opinto-ohjausta tukeva sähköinen ohjausviestintä ja tiedotus voi auttaa tehostamaan opinto-ohjausta. Samalla opiskelija kokee saavansa apua ongelmaseikkoihin myös iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin, jolloin hänen itseohjautuvuutensa opiskeluasioiden hoitamisessa lisääntyy.
Kun sähköisiä ohjauspalveluita uudistetaan ja kehitetään, tulee myös huomioida ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat, jotta heille tarjotaan yhtäläiset ohjauspalvelut kuin suomalaisille opiskelijoille. Suurten uudistusten yhteydessä suomenkieliset palvelut hoidetaan luonnollisesti ensimmäisenä kuntoon. Vieraskieliset opiskelijat saattavat joutua odottamaan englanninkielisiä ohjeistuksia ja englanniksi toimivia järjestelmiä suhteellisen pitkään.
Tässä artikkelissa käsiteltävä selvitystyö liittyy TAMKin kahden vieraskielisen koulutusohjelman opiskelijoiden kokemuksiin TAMKin sähköisten ohjauspalveluiden käyttötavoista, käyttäjäystävällisyydestä, selkokielisyydestä ja hyödyllisyydestä vuonna 2011 – 2012. Vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoilta kerättiin samalla kehittämisideoita TAMKin uutta Intranetiä 2013 varten (käyttöönotto kesäkuussa 2013). Samalla tutkittiin, onko suomalaisten ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoissa eroja käyttää tarjottuja ohjauksen sähköisiä palveluita. Tavoitteena oli myös selvittää, kokevatko ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tarvitsevansa enemmän kasvotusten tapahtuvaa ohjausta kuin suomalaiset tutkinto-opiskelijat.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: NettiinVaiOponOvelle_raportti.pdf (756 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Janne Hopeela
Yhteyshenkilön organisaatio
Tampereen ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, ammattikorkeakoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2013, tieteellinen artikkeli, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Susanna Kantola
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli 2.7.2013.pdf (545 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Susanna Kantola
Yhteyshenkilön organisaatio
Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
susanna.kantola@ramk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, alueellinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Navigointia ohjausverkostossa. Moodle ohjauksen välineenä.
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Navigointia ohjausverkostossa. Moodle ohjauksen välineenä.
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Sirpa Leinonen
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa kerrotaan, kuinka ammatillisen perustutkinnon opiskelijoiden (sosiaali- ja terveysala) käyttöön Moodleen tehtiin ohjauksen sivu "Opola". Artikkelissa kuvataan myös sitä, millaisista lähtökohdista ja tarpeista on päädytty Moodlen käyttöön ohjauksessa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli.docx (26 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sirpa Leinonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sirpa.leinonen@sakky.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, henkilökohtainen ohjaus, internet-ohjaus, koulutuksessa olevat, menetelmien kehittäminen, moniammatillisuus, nuorten ohjaus, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, nuoret, aikuiset, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, 2013, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
MoniNet oppimisympäristönä opiskelijoille
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
MoniNet oppimisympäristönä opiskelijoille
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Elina Pietilä
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa esitellään Rovalan Setlementti ry:n monikulttuurikeskus MoniNetin opiskelijoiden ohjaussuunnitelmaa. Tavoitteena on ollut koota yhteen opiskelijoiden ohjaamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä sekä kehittää opiskelijoiden ohjaamisprosessia. Kehittämistyö on laadittu osana ammatillisen opinto-ohjaajan koulutusta vuosina 2012–2013.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: MoniNet oppimisympäristönä.docx (24 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Elina Pietilä
Yhteyshenkilön organisaatio
Rovalan Setlementti ry.
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
elina.pietila@rovala.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, opintokeskus, järjestö, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eri kouluasteilla
Koulutus
1. Koulutuksen nimi
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eri kouluasteilla
2. Tiedot koulutuksesta
Alkamisaika
04.05.2010
klo
Päättymisaika
15.11.2010
klo
Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin
Jyväskylän ammattikorkeakoulu/Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Koulutuksen kuvaus (max 300 sanaa)
- osallistujat, tavoitteet ja työmuodot
Koulutus on tarkoitettu koulutusorganisaatioissa, yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, aikuislukioissa, vapaan sivistystyön organisaatioissa, järjestöissä ja yhdistyksissä toimiville aikuiskouluttajille ja niiksi aikoville.
Koulutuksen jälkeen opiskelija hallitsee osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvän käsitteistön, säädökset ja ohjeistukset eri kouluasteilla. Koulutuksessa kehitetään osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintaprosesseja sekä opitaan käyttämään erilaisia menettelytapoja ja työvälineitä osaamisen arvioinissa.
Koulutus sisältää 5 lähiopetuspäivää ja etätyöskentelyä. Koulutuksen aikana käsitellään yhdessä osallistujien esittämiä osaamisen tunnistamisen tapausesimerkkejä.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
www.opinovi.fi
Liitetiedostot
3. Koulutuksen järjestäjä
Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu
4. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Projektisihteeri Liisa Marin
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
liisa.marin@jamk.fi
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
koulutus, koulutushaku, Keski-Suomen ELY, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, järjestö, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, maakuntaliitto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutuksen suorittaminen näyttöinä -koulutus
Koulutus
1. Koulutuksen nimi
Opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutuksen suorittaminen näyttöinä -koulutus
2. Tiedot koulutuksesta
Alkamisaika
03.05.2011
klo
Päättymisaika
17.11.2011
klo
Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin
Jyväskylä
Koulutuksen kuvaus
TYÖELÄMÄOSAAMISEN DIPLOMI (25 op)
Haluatko kehittää ja monipuolistaa työelämäosaamistasi? Onko tavoitteenasi suorittaa Opettajan työelämäosaamisen diplomi? Tule meille syventymään työelämälähtöisen pedagogiikan maailmaan.
Koulutus sisältää 5 lähipäivää, jotka toteutetaan 3.5., 11.8., 15.9., 13.10. ja 17.11.2011. Lähipäivien välillä työskennellään verkkoympäristössä. Etäjaksojen ohjaus ajoittuu ajalle 4.5–6.6.2011 ja 12.8.–16.11.2011.
Koulutuksen alussa osallistuja kartoittaa oman osaamisensa, jonka pohjalta laaditaan henkilökohtainen toteuttamissuunnitelma. Osallistujat osoittavat osaamistaan lähipäivien aikana ja kehittävät yhteistyötä oppilaitoksensa ja työpaikkojen välillä vahvistaen samalla ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä.
Kouluttajana toimii Inkeri Laaksonen, KM, tradenomi, NTM opettajankouluttaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Koulutuksen järjestäjä
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
4. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Lea Vilmi,
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
lea.vilmi@jamk.fi
Asiasanat
koulutus, koulutushaku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Sosiaalinen media - uusi ulottuvuus ohjaukseen 5 op /Seinäjoki
Koulutus
1. Koulutuksen nimi
Sosiaalinen media - uusi ulottuvuus ohjaukseen 5 op /Seinäjoki
2. Tiedot koulutuksesta
Alkamisaika
16.09.2011
klo
Päättymisaika
12.12.2011
klo
Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin
Seinäjoki (lähijaksot)
Koulutuksen kuvaus
Kohderyhmä:
Ammatillisen peruskoulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö, joka käyttää tai suunnittelee sosiaalisten verkkovälineiden käyttämistä ohjaamisen tukena.
Tavoite:
Saat valmiuksia soveltaa ohjaustyössäsi tarkoituksenmukaisia ja uudenlaisia menetelmiä, kuten verkko-ohjausta ja sosiaalista mediaa.
Sisältö:
Sosiaalisen median mahdollisuudet ohjauksessa
• Ohjaajan ja opiskelijan vuorovaikutus
• Erilaisia sosiaalisen median välineitä ja niiden soveltamista omassa ohjaustyössä
• Verkko-opiskelun ja ohjauksen pedagogiset ja tekniset lähtökohdat, valmiin materiaalin hyödyntäminen ja soveltaminen omiin tarpeisiin
Muu informaatio:
Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja opetuskustannuksiltaan ammatillisen peruskoulutuksen opetus ja ohjaushenkilöstölle maksuton. Muu henkilöstö voi osallistua koulutukseen maksullisesti.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Koulutuksen järjestäjä
Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
4. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna Kaukanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anna.kaukanen@jamk.fi
Asiasanat
koulutus, koulutushaku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, opetushallinto, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opettajasta osaavaksi ohjaajaksi 3 op / Kankaanpää
Koulutus
1. Koulutuksen nimi
Opettajasta osaavaksi ohjaajaksi 3 op / Kankaanpää
2. Tiedot koulutuksesta
Alkamisaika
31.08.2011
klo
Päättymisaika
09.11.2011
klo
Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin
Kankaanpää
Koulutuksen kuvaus
Kohderyhmä: ammatillisen peruskoulutuksen opetushenkilöstö
Koulutuksessa on kolme lähiopiskelupäivää ja orientoiva ennakkotehtävä, jonka pohjalta päivien tarkempi
toteutustapa suunnitellaan. Lähipäivissä osallistujat työskentelevät teemaa ja tavoitteita parhaiten
vastaavissa pienryhmissä. Etäopiskelujaksolla työstetään omaan työ- ja oppimisympäristöön suuntautuvaa
kehittämistehtävää.
Perehdyt opettajan roolin muutoksiin ja syvennät erilaisen oppijan ohjaamisen, arvioinnin sekä
ryhmänohjaustaitojasi. Koulutuksessa saat tietoa erityisopetuksen kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä
oppilaitoksessasi.
• Työelämälähtöisen oppimisen haasteet erityisopetuksessa
• Oppimisen ja osaamisen arviointi erityisopetuksessa
• Oppijoiden moninaisuus ohjauksen ja arvioinnin haasteena
• Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppiminen
• Erityistä tukea tarvitseva opiskelija ryhmässä
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://amp.jamk.fi/asio_v930/kurssiilmo/jamk/index.php/asio_v930/kurssiilmo/jamk/rss.php?syote=1&asio=c2RkZGUxMzk3MTk1YzZkOWJhZjA0M2E0NDBmYTM0ZDMzO2M0OTIyNDtyT3BldHVzIGphIG9oamF1cztnQztma3Vyc3Np
Liitetiedostot
3. Koulutuksen järjestäjä
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
4. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Lea Vilmi
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, täydennyskoulutus- ja palvelutoiminta
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
lea.vilmi@jamk.fi
Asiasanat
koulutus, koulutushaku, Varsinais-Suomen ELY, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, opetushallinto, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opettajasta osaavaksi ohjaajaksi 3 op / Kokemäki
Koulutus
1. Koulutuksen nimi
Opettajasta osaavaksi ohjaajaksi 3 op / Kokemäki
2. Tiedot koulutuksesta
Alkamisaika
30.08.2011
klo
Päättymisaika
08.11.2011
klo
Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin
Kokemäki
Koulutuksen kuvaus
Kohderyhmä: Ammatillisen peruskoulutuksen opetushenkilöstö
Koulutuksessa on kolme lähiopiskelupäivää ja orientoiva ennakkotehtävä, jonka pohjalta päivien tarkempi toteutustapa suunnitellaan. Lähipäivissä osallistujat työskentelevät teemaa ja tavoitteita parhaiten vastaavissa pienryhmissä. Etäopiskelujaksolla työstetään omaan työ- ja oppimisympäristöön suuntautuvaa kehittämistehtävää.
Perehdyt opettajan roolin muutoksiin ja syvennät erilaisen oppijan ohjaamisen, arvioinnin sekä
ryhmänohjaustaitojasi. Koulutuksessa saat tietoa erityisopetuksen kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä
oppilaitoksessasi.
• Työelämälähtöisen oppimisen haasteet erityisopetuksessa
• Oppimisen ja osaamisen arviointi erityisopetuksessa
• Oppijoiden moninaisuus ohjauksen ja arvioinnin haasteena
• Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppiminen
• Erityistä tukea tarvitseva opiskelija ryhmässä
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://amp.jamk.fi/asio_v930/kurssiilmo/jamk/index.php/asio_v930/kurssiilmo/jamk/rss.php?syote=1&asio=czZiZTcxNDc0Mjk0NjQ1YzM1NDI5NDE5OGZlZTNkMTA1O2M0OTIyMztyT3BldHVzIGphIG9oamF1cztnQztma3Vyc3Np
Liitetiedostot
3. Koulutuksen järjestäjä
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
4. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Lea Vilmi
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, täydennyskoulutus- ja palvelutoiminta
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
lea.vilmi@jamk.fi
Asiasanat
koulutus, koulutushaku, Satakunnan ELY, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, opetushallinto, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjaajien erilliset opinnot (60 op) 2012-2013
Koulutus
1. Koulutuksen nimi
Opinto-ohjaajien erilliset opinnot (60 op) 2012-2013
2. Tiedot koulutuksesta
Alkamisaika
01.09.2012
klo
Päättymisaika
31.12.2013
klo
Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin
Jyväskylä
Koulutuksen kuvaus
Opinto-ohjaajien koulutukseen hakeminen 2012
Opinto-ohjaajien erilliset opinnot (60 op)
2012-2013
Hakuaika alkaa 1.3. ja päättyy 30.3 klo 16.15
Opinto-ohjaajien erilliset opinnot (60 op) alkavat syyskuussa 2012 ja opinnot kestävät kolme lukukautta. Monimuotokoulutuksena toteutettavat opinnot voi suorittaa työn ohessa. Koulutus antaa kelpoisuuden toimia peruskoulun oppilaanohjaajana ja lukion sekä ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan tehtävissä.
Voit hakea koulutukseen, jos sinulla on ylempi yliopistollinen korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään 12 kuukauden kokemus ohjaus- tai opetustyöstä (päätoiminen, vähintään 16 h/vko). Ota huomioon, että ohjaustyötä on myös ammatinvalinnanohjaus, opiskelun ohjaus, jatko-opintoihin ohjaus, uraohjaus ja työnohjaus.
Sisäänottokiintiö on 40 opiskelijaa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://www.jyu.fi/edu/laitokset/okl/koulutusala/ohjausala/haku/opolisa
Liitetiedostot
3. Koulutuksen järjestäjä
Jyväskylän yliopisto Ohjausalan koulutus- ja tutkimusyksikkö
4. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kaisa Kentala
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto Ohjausalan koulutus- ja tutkimusyksikkö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
opo-valinta@jyu.fi
Asiasanat
koulutus, koulutushaku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, valtakunnallinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Joustava perusopetus (JOPO)
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Joustava perusopetus (JOPO)
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2006
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):
Joustava perusopetus JOPO® -hanke käynnistyi tammikuussa 2006, kun opetusministeriö myönsi määrärahaa kunnille koulupudokkaiden aktivointiin tähtäävän toiminnan kehittämiseen perusopetuksessa ja toisen asteen nivelvaiheessa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Toimintamallin avulla kehitetään perusopetukseen yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssäoppiminen. Joustavan perusopetuksen ryhmiä oli vuonna 2009 noin 100 ja niissä opiskeli 953 oppilasta. Toiminnassa tehostetaan moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat peruskoulut, kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja mahdolliset nuorten työpajat. Toiminnan tueksi järjestetään alueellista ja valtakunnallista koulutusta. Opetus järjestetään noin 10 oppilaan joustavan perusopetuksen JOPO-ryhmässä. Kouluissa toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluu opettajan lisäksi nuorisotyöntekijä/sosiaalityöntekijä tai vastaava. Opetus toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa kehitetään perusopetuksen 7—9 luokilla oleville nuorille oppilaan yksilöllisistä elämäntilanteista lähteviä opetusjärjestelyjä, toiminnallisia ja työpainotteisia opetus- ja työmuotoja sekä kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja. Oppilaan perheen kanssa tehtävällä työllä on keskeinen asema oppilaan kokonaistilanteen arvioinnissa ja sopivien työmuotojen valinnassa.
Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):
esim.
- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu
- toimijat, resurssit
- tavoitteet ja toteuttaminen
- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa
- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin
Opetusministeriö 2006
Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):
esim.
- miten käytäntöä arvioidaan
- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu
- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty
- mitä arviointitieto osoittaa
Arviointia julkaisussa Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26
Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):
esim.
- tähän mennessä saadut tulokset
- onnistumiset
- ennakoimattomat tulokset
- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin
Joustavalla perusopetuksella on vaikutusta paitsi nuorten opiskeluun, myös kunnan ja koulujen toimintaan sekä opettajien työhön. Joustavan perusopetuksen tavoitteita voidaan näiden ryhmien näkökulmista tarkastella seuraavasti: Nuorten kannalta tavoitteena on ehkäistä koulumotivaation heikkenemistä ja koulusta putoamista sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Samalla edistetään toisen asteen koulutukseen siirtymistä yksilöllisellä tuella. Koulujen kannalta tavoitteena on kehittää opiskelumuotoja, jotka perustuvat toiminnallisuuteen sekä käytännöllisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Samalla edistetään koulun ja työelämän yhteistyötä. Opettajien kannalta tavoitteena on antaa valmiuksia varhaiseen puuttumiseen tähtäävin työmuotoihin sekä kehittää opettajien taitoja moniammatilliseen yhteistyöhön. Kuntien kannalta tavoitteena on edistää eri hallinnonalojen kuten koulutoimen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):
- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin
- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen
Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)
- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja
- mahdollinen lähdekirjallisuus
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/koulupudokkaiden_aktivointi/index.html
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, 2006, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Kaukajärven ohjauskäytäntö 6. luokalta 7.luokalle siirryttäessä
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Kaukajärven ohjauskäytäntö 6. luokalta 7.luokalle siirryttäessä
Käytännön lyhyt kuvaus
Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa ovat osallisina yläkoulun opinto-ohjaaja, 6. luokkien luokanopettajat yläkoulun ja alakoulujen rehtorit, erityisopettajat ja yläkoulun tulevat luokanohjaajat ja aineenopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö kaikilta kouluilta. Prosessi alkaa 6. luokan marraskuussa ja jatkuu 7. luokan lokakuuhun. Mallissa on määritelty prosessin aikataulu kuukauden ja tapahtuman tarkkuudella sekä kaikkien toimintojen vastuuhenkilöt.
Malli niveltyy Kaukajärven oppilasalueella käytössä olevaan tiedonsiirtokäytäntöön, jossa oppilaan tiedot siirtyvät eskarista päättöluokalle huoltajan luokanopettajan ja luokanvalvojan yhteistyönä. Oppilas on myös aktiivinen toimija tiedonsiirrrossa.
Päätoimintoja ovat luokanopettajien aktiivinen osallistaminen, koulutus ja informointi siirtymisprosessista, oppilaiden ja heidän huoltajiensa informointi ja yläkouluun tutustuttaminen, oppilaiden konkreettinen ryhmäyttäminen tutustumispäivänä ja syksyn ryhmäytystoiminta, tulevan luokanohjaajan tutustuminen luokkaansa, tiedonsiirto ennen luokkien muodostamista ja niiden jälkeen sekä prosessin onnistumisen seuranta.
Keväällä toteutettavaan oppilaiden tutustumispäivään osallistuvat tulevan luokanohjaajan lisäksi uusien aineitten opettajat anatmalla "oppiainesuihkun omassa oppiaineessaan.
Luokanohjaajan kansioon kerätään oppilastietoja oppilaalta itseltään (oppilaan kirje tulevalle luokanohjaajalle), huoltajalta (tiedonsiirtolomake) luokanopettajalta ja erityisopettajalta ( luokan tiedonsiirtolomake ja suullinen informaatio sekä mahdollinen HOJKS tai oppimissuunnitelma).
Mallia on toteutettu vuodesta 2009 lähtien ja paranneltu palautteen, olosuhteiden ja arvioinnin mukaisesti vuosittain.
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
Malli on kehitetty tavoitteena saada tiedonsiirto molempiin suuntiin toimivaksi oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Aktiivisella toiminnalla saadaan ohjauksellista tietoa ja taitoa siirrettyä myös luokanopettajien työhön. Huoltajien ja oppilaiden eri toimijoilta saama ristiriitainenkin tieto on nyt yhdenmukaista.
Kohderyhmänä ovat kaikki nivelvaiheen toimijat. Tärkeimpänä oppilas ja hänen huoltajansa. Luokanopettaja, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtorit ja erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö saavat nivelvaiheen ohjaustoiminnalleen raamit ja jakavat yhteisen tiedon.
Keskeisinä toimijoina ovat luokanopettaja, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtorit ja erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö
Toiminan resurssit tulevat koulujen normaalista toiminnasta.
Toiminta on organisoitu Kaukajärven koulun oppilaaksiottoalueen puitteissa. Kaukajärven kouluun tulevat Annalan koulun ja Karosen toimipisteen sekä Kaukajärven yhtenäiskoulun kuudensien luokkien oppilaat. Toimintaa johdetaan sekä vastuut ja työnjako suoritetaan laaditun aikataulun mukaan.
Malli löytyy osoitteesta www. toponetti.fi Etusivu » Opo » Toplake-hanke » Tuotettu materiaali ja toiminta sieltä Väliseminaarin materiaali ja Yläkouluun!-esitys
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
Käytännön vaikuttavuus
Arvointitieto kertoo arvioinnin tarpeellisuudesta kun halutaan jatkuvaa kehittämistä ja käytäntyöjen muokkaamista. Kaikkien toimijoiden mukanaolo kehittämisessä on tarpeen.
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kuudennelta seitsemännelle.doc (48 Kt)
Verkko-osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.toponetti.fi/opo/toplake-hanke/tuotettu_materiaali_ja_toiminta/
Polku: Etusivu » Opo » Toplake-hanke » Tuotettu materiaali ja toiminta ja sieltä väliseminaarin materiaali ja Yläkouluun!-esitys. Materiaalia päivitetään syksyn kuluessa lisää.
Muuta lisätietoa
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Marjaana Herlevi-Turunen
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
Tampereen kaupunki, Perusopetus, Kaukajärven koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marjaana.herlevi-turunen@koulut.tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero
0400-592186
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lielahden TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9. luokan oppilaille
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Lielahden TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9. luokan oppilaille
Käytännön lyhyt kuvaus
Tuettu perusopetus -ja ohjaushanke on aloitettu Lielahden koulun 9. luokalla vuonna 2008. Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa keskeisinä toimijoina koulussa ovat oppilaanohjaaja, luokanvalvoja ja tukiopetusta antavat aineenopettajat sekä erityisopettaja. Kohderyhmänä ovat ne 9. luokan oppilaat, joiden kaikkien aineiden keskiarvo on alle 7,0. Oppilaille järjestetään tukiopetusta haluamissaan aineissa ja lisättyä ohjausresurssia, koulutuskokeiluja ja tutustumisia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Lisä-TET on myös mahdollinen. Osallistuminen toimintaan on oppilaalle vapaa-ehtoista. Oppilaiden oma motivaatio ja huoltajien tuki on tärkeää.
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9.lk oppilaille aloitettiin Lielahden koulussa Tampereella vuonna 2008. Koulussamme oli syksyllä 2008 noin 30 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo alle 7.0. Olimme huolissamme näistä oppilaista ja heidän sijoittumisestaan toiselle asteelle. On yleisesti tiedossa, että tamperelaisiin oppilaitoksiin vaaditaan hyviä keskiarvoja (yli 7.0). Ohjauskäytännön tavoitteena on tukea ns. syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä, motivoida heitä opiskeluun, numeroiden korottamiseen ja urasuunnitteluun sekä varmistaa, että he saisivat mieluisan ja itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa. Oppilaan oma motivaatio ja halu osallistua TUPO -toimintaan on tärkeää. Myös huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa pyritään lisäämään. Syksyllä 2010 15 oppilaan keskiarvo oli alle 7.0. Näistä TUPO-toimintaan lähti mukaan 9 oppilasta. Oppilaanohjaaja haastatteli yhdessä luokanvalvojan kanssa oppilaat ja huoltajat syyskuussa. Lokakuussa aloitettiin tukiopetus niissä aineissa, joissa oppilas itse halusi. Tukiopetus tapahtuu pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Oppilaanohjaaja tapaa oppilaita tehostetusti ja säännöllisesti lukuvuoden aikana, järjestää tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja toisen asteen oppilaitoksiin oppilaan toiveiden mukaisesti ennen yhteishakua. Myös lisä-TET on mahdollinen. Tarvittaessa järjestetään myös muita tukitoimia esim. kuraattori-, psykologi- ja avo-psykologitapaamisia yms.
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
TUPO-ryhmää opettaneita opettajia on joka kevät haastateltu ja samalla mietitty yhdessä kehittämismahdollisuuksia opettajan näkökulmasta. Oppilailta on saatu joka kevät sekä suullista että kirjallista palautetta TUPO-ryhmään kuulumisesta ja koulun käytänteistä.
Käytännön vaikuttavuus
Karkeasti noin puolet TUPOon osallistuneista oppilaista on hyötynyt saamastaan lisätuesta. Ensimmäisenä kokonaisena vuotena TUPOon osallistuneista suurimmalla osalla oli oppimisvaikeuksia. Silti vähän yli puolet sai arvosanojaan nostettua ja eräs oppilas nosti keskiarvoaan yli numerolla. Toinen onnistuja, jolla on laajoja oppimiseen liittyviä ongelmia, nosti keskiarvoaan puolella numerolla. Lukuvuonna 2010-11 ryhmään kuuluu suureksi osaksi käyttäytymisongelmista ja oman ohjauksen toiminnan ongelmista kärsiviä oppilaita.
Tämä menetelmä korostaa oppilaan omaa motivaatiota ja vanhempien tukea kotoa. Joskus tukiopetusta järjestetään myös omalla ajalla. Numerot nousevat jos oppilas itse paneutuu asiaan, vaikka oppimisen suhteen olisikin ongelmia.
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
Verkko-osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Mari Nikkanen ja Tuula Weijo
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
Tampereen kaupunki, perusopetus, Lielahden koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mari.nikkanen@koulut.tampere.fi ja tuula.weijo@koulut.tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero
Mari 0400764424 tai Tuula 040 801 2729
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ASIASANAT
hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, hyvä perusopetus, koululaiset, koulut, ohjaus, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppiminen, syrjäytymisvaarassa olevat, tehostettu tuki, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2008
Aikuisopo ohjausverkoston kehittäjänä Joutsassa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Aikuisopo ohjausverkoston kehittäjänä Joutsassa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
1.1.2010
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):
Aikuisopotoimintaa on lähdetty kehittämään seudulla, jossa aikuisohjausta on toteutettu aiemmin vähemmän ja perinteisempien toimijoiden tarjoamana. Seudun ohjaustoimijoiden kanssa on rakennettu ja tiivistetty ver-kostoyhteistyötä sekä kehitetty aikuisopotoimintaa, joka pyrkii tukemaan aikuisten osaamisen kehittämistä entistä paremmin ja joustavammin sekä tuomaan myös koko maakunnan aikuisohjauspalveluja enemmän Joutsan seudulle. Aikuisten tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluja ovat pääsääntöisesti tuottaneet Joutsan TE-toimisto, Puulan seutuopisto (kansalaisopisto) sekä yhtenäiskoulun ja lukion opinto-ohjaaja. Paikkakunnalla ei ole em. lisäksi muita koulutusorganisaatioita. Aikuisopotoiminnan ’kotipesä’ on tällä hetkellä Joutsan kun-nassa, sosiaalitoimessa.
Kehittämistyön haasteena on turvata osaavaa työvoimaa seudun yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin: Mi-ten löytää osaajia työllistäville aloille? Millaiset ovat seudun nuorten ja aikuisten osaamistarpeet ja työelämä-valmiudet? Kuinka innostaa seudun aikuisia kehittämään omaa osaamistaan?
Aikuisopo työskentelee kahdella tasolla
1. Aikuisopo asiakkaan tukena: koulutusneuvonnan ja yksilöohjauksen antaminen TE -toimistosta oh-jautuville asiakkaille, joilla on itsellään motivaatiota tarkastella elämänvaihettaan annetun ohjauksen tukemana
2. Aikuisopo ohjausverkoston kutojana: koordinoi paikallista ohjausverkostoa. Ohjausverkosto kokoon-tuu säännöllisesti noin 2 kk:n välein. Tapaamisissa on mukana ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviä henkilöitä sekä paikallisesti että maakunnallisesti
Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):
esim.
- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu
- toimijat, resurssit
- tavoitteet ja toteuttaminen
- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa
- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin
Joutsan seudun aikuisohjauksen kehittäminen osana Opin ovi -kokonaisuutta.
Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):
esim.
- miten käytäntöä arvioidaan
- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu
- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty
- mitä arviointitieto osoittaa
Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):
esim.
- tähän mennessä saadut tulokset
- onnistumiset
- ennakoimattomat tulokset
- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):
- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin
- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen
Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?
Seuraava askel kehittämisessä on laajemmasta, verkostomaisesta aikuisohjauksen toimintatavasta sopiminen. Paikallisella toimintatavalla pyritään varmentamaan parempi aikuisohjauksen saatavuus Joutsan seudulla myös jatkossa. Lisäksi paikallinen toimintatapa tukee aikuisten elinikäistä oppimista tukevaa ohjaus-palvelua koko Keski-Suomessa.
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)
- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja
- mahdollinen lähdekirjallisuus
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.opinovi.fi/keski-suomi
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Seija Vuori
Yhteyshenkilön organisaatio
Joutsan sosiaalitoimi
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
seija.vuori@joutsa.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Keski-Suomen ELY, lukio, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, sosiaali- ja terveyshallinto, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Aikuisopiskelijan voimavarojen kartoitus opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Aikuisopiskelijan voimavarojen kartoitus opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Aikuisen henkilön siirtyessä opiskelijan rooliin hänen tulisi kartoittaa omat voimavaransa. Näitä voimavaroja eli resursseja ovat mm. tiedot, taidot, aika, raha, matkustaminen, perhetilanne. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa vastaanottavan oppilaitoksen on tärkeää panostaa opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Huolella toteutetulla tulohaastattelulla on tärkeä osa opintojen keskeyttämisen ehkäisyssä ja siten opiskelijan voimaannuttamisessa.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: 'Aikuisopiskelijan voimavarat Satu Tuppurainen.doc (65 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Satu Tuppurainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Savon ammatti- ja aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
satu.tuppurainen@sakky.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Pohjois-Savon ELY, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulutustorstai
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Koulutustorstai
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
10.11.2011
Päättymisaika
24.05.2012
Lupaavan käytännön kuvaus
Koulutustorstai on verkostoituneesti tuotettua aikuisten opintojen hakevan vaiheen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua (TNO-palvelua) Hämeenlinnan seudulla. Koulutustorstai-toiminta on vakiintunut hanketoiminnan aikana ja yhteistyösopimukset on tehty takaamaan toiminnan jatkuvuus. Kehitetty malli on mahdollista muokata jokaiseen kaupunkiin toimivaksi TNO-palveluksi, joka tukee ja täydentää olemassa olevia TE-toimistojen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden TNO-palveluja.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.opinovi.fi/index.php?view=details&id=622%3Akoulutustorstai&option=com_eventlist&Itemid=513&lang=fi
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pirjo Savolainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Hämeen ELY-keskus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pirjo.savolainen@ely-keskus.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Hämeen ELY, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, työttömät, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opettajatutortoiminta
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Opettajatutortoiminta
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2009
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: PKAMK opettajatutortoiminnan kehittäminen.doc (39 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Janne Väätäinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Karelia-ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
janne.vaatainen@pkamk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Pohjois-Karjalan ELY, ammattikorkeakoulu, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, 2009, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Oppilaanohjaus oppilaan tukena- Simon yläkoulun oppilaanohjaussuunnitelma
PERUSTIEDOT
Käytännön nimi
Oppilaanohjaus oppilaan tukena- Simon yläkoulun oppilaanohjaussuunnitelma
Käytännön lyhyt kuvaus
Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.
KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS
Käytännön taustatiedot
Käytännön toimivuudesta on kerätty
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:
Käytännön vaikuttavuus
LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ
Liitetiedostot
- Tiedosto: Simon yläkoulun oppilaanohjaussuunnitelma.pdf (81 Kt)
Verkko-osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa
YHTEYSTIEDOT
Yhteyshenkilön nimi
Kaija Virrankari
Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö
Simon koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kaija.virrankari@simo.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero
05054118413
KOMMENTTIKENTTÄ
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ASIASANAT
hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, Lapin ELY, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, perusasteella opiskelevat, siirtymävaiheessa olevat, 2013
Näkökulmia Wilma-järjestelmän viestintään
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Näkökulmia Wilma-järjestelmän viestintään
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2.5.2013
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Useilla suomalaisilla peruskouluilla on käytössään koulun viestintää tukemassa internetin kautta toimiva Wilma- järjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa koulujen omaa sisäistä viestintää sekä välittää oppilaille ja huoltajille tietoa lastensa opetuksesta, opiskelun etenemisestä ja opetusjärjestelyistä. Selvitin, ovatko erään eteläsavolaisen yläkoulun opettajat tyytyväisiä Wilman käyttöön sekä mitä parannusehdotuksia heillä siihen olisi. Kaikki huoltajat eivät ainakaan ole tyytyväisiä Wilman käyttöön tiedotuskanavana.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Tomi LaamanenARTIKKELI 2VERSIO K.docx (27 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tomi Laamanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, sosiaali- ja terveyshallinto, nuorisohallinto, yksityinen, alueellinen, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Huolenpitovalmiusvalmennus
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Huolenpitovalmiusvalmennus
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2012
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Ammatillisessa koulutuksessa toimivien ryhmänohjaajien ohjausvalmiuksien koulutus
Lupaavan käytännön taustatiedot
- Savon ammatti- ja aikuisopisto
- oppilaitoksen ohjaushenkilöstö, ryhmänohjaajat
- TATU - Tartu tutkintoon! -hanke
- tavoitteena ottaa huolenpitovalmiusvalmennus / ryhmänohjaajien perehdytys käyttöön koko Savon koulutuskuntayhtymässä
- paremman ohjausosaamisen avulla vahvistetaan opiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen tukemista
Lupaavan käytännön arviointi
- Koulutukseen osallistuvilta kerättiin kirjallinen palaute Sinisen meren -strategiaa hyödyntäen.
Lupaavan käytännön tulokset
- ryhmänohjaajuus on vahvistunut oppilaitoksessa
- keskeyttämiset ovat vähentyneet
- asenneilmasto oppilaitoksessa on muuttunut perinteisestä katedeeriopettajuudesta uutta opettajuutta
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
- huolenpitovalmiusvalmennusta suunnitellaan laajennettavaksi myös muiden opiskelijoiden parissa toimiville.
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
HUPI – huolenpitovalmennusta ryhmänohjaajille, Ammatillinen opinto-ohjaaja koulutus, JAMK
-kehittämistyö
Liitetiedostot
- Tiedosto: HUPI-artikkeli.doc (99 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://tartututkintoon.wordpress.com/
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kari Ranta
Yhteyshenkilön organisaatio
SAKKY, Savon ammatti- ja aikuiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kari.ranta@sakky.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, henkilöstön kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, ohjaajakoulutus, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjaustehtävät, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppilashyvinvointityö, ryhmänohjaus, ammatillinen oppilaitos, coaching, hanke, Pohjois-Savon ELY, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, opetushallinto, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa -hanke
Projekti
1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne
Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa -hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
2007
Päättymisaika
2009
Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)
Toiminnassa huomioidaan tutkintoon johtava aikuiskoulutus, erikoistumisopinnot, avoin ammattikorkeakouluopetus ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Hankkeen tehtävänä rakentaa valtakunnallinen, aikuisopiskelijoiden ohjaukseen keskittyvä yhteistyöverkosto ja tuottaa aikuisopiskelijoiden ohjauksen käsikirja.
Verkoston toimintaan osallistuu aikuisopiskelijoiden lisäksi tiedotus-, neuvonta-, ja ohjaustyötä tekeviä ja aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja koordinointitehtävissä toimivia henkilöitä 23 ammattikorkeakoulusta.
Keskeistä on työskentely neljässä teemaryhmässä. Ryhmien työskentely-teemoina ovat aikuisopiskelijan, aikuisen ohjaajan, aikuisopiskelijoiden opetussuunnitelmien ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kysymykset.
Ryhmät kokoontuvat ohjaajien johdolla 4-5 kertaa vuodessa. Vuosittain järjestetään seminaareja, joissa työryhmien työn tuloksia esitellään. Yhteisten seminaarien tehtävänä on käsitellä kaikille ryhmille yhteisiä aihepiirejä ja rakentaa yhdessä aikuisopiskelijoiden ohjauksen kokonaisjärjestelmää.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Projektin julkaisut
Ohjaus on kuin palapeliä - näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa.
Mervi Lätti, Päivi Putkuri (toim.)
http://www.pkamk.fi/julkaisut/ -->julkaisuluettelo>>C-sarja
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.pkamk.fi/aikuisopiskelijanohjaus/index.htm
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Päivi Putkuri, projektipäällikkö
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
paivi.putkuri@pkamk.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, 2007, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Oped-exo
Projekti
1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne
Oped-exo
2. Projektitiedot
Alkamisaika
2004
Päättymisaika
2006
Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)
Oped-Exo on vuosina 2004-2006 toiminut, Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoima, kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteinen ja Opetusministeriön rahoittama kolmivuotinen ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen kehittämishanke. Oped-Exon keskeisenä teemana oli opiskelijan ohjaaminen asiantuntijuuteen (Ex = Expert = asiantuntija, o = ohjaus). Aihealuetta lähestyttiin kolmesta näkökulmasta, jotka olivat:
- Ammattikorkeakouluopintojen työelämävastaavuuden varmistaminen
- toimivien ja laadukkaiden opintojen ohjausjärjestelmien kehittäminen
- Tuutoritoiminnan kehittäminen, opettajatuutorointi ja vertaistuutorointi
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www3.hamk.fi/oped-exo/dokumentit/yleiset/Oped-Exo_esite021104.pdf
http://www3.hamk.fi/oped-exo/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, 2004, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ESOK - Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa
Projekti
1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne
ESOK - Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa
2. Projektitiedot
Alkamisaika
2007
Päättymisaika
2011
Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)
ESOK-toiminnan tavoitteena on opetuksen ja opiskelun fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen esteettömyyden kehittäminen siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://esok.jyu.fi/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Hannu Puupponen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
hannu.puupponen@jyu.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, opetushallinto, valtakunnallinen, 2007, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
W5W, W5W2
Projekti
1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne
W5W, W5W2
2. Projektitiedot
Alkamisaika
2004
Päättymisaika
2009
Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)
Opetusministeriön rahoittamat Walmiiksi Wiidessä Wuodessa –hankkeet (W5W 2004-2006, W5W2 2007-2009) ovat tarjonneet yliopistotutkintojen pedagogiseen kehittämiseen suuntaviivoja sekä konkretiaan meneviä yhteistyön, koulutuksen ja kehittämisen foorumeita. Kuopion ja Oulun yliopistojen W5W2-hankkeet koordinoivat toimintaa ja olivat osa hankkeen valtakunnallista verkostoa. W5W-hankkeet olivat yliopistojen yhteisponnistus Bolognan prosessin tavoitteiden edistämiseksi. Hankkeiden opetuksen pedagogisen kehittämisen näkökulma oli alusta lähtien vahva. Näkökulman valintaan vaikutti suomalaisten yliopistotutkintojen luonne, esimerkiksi se, että tutkinnot oli lähtökohtaisesti mitoitettu opiskelijan työmäärän perusteella ja perusajatus kolmen syklin tutkinnoista oli tuttu, ja monessa tutkinnossa jo konkreettisesti käytössäkin. Tästä huolimatta opetuksen uudelleenmitoitus ja opetussisällön ydinainesanalyysit osoittautuivat monessa kohden erittäin haastaviksi, sillä useiden tutkintojen havaittiin ylikuormittuneen ja mitoituksen vinoutuneen.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.uef.fi/w5w/1;jsessionid=A8D46C5FE39369322E6F379A134392F7
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, palvelujen laatu, 2004, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Luokanvalvojuudesta luokanohjaajuuteen Kaukajärven koulussa Tampereella
Projekti
1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne
Luokanvalvojuudesta luokanohjaajuuteen Kaukajärven koulussa Tampereella
2. Projektitiedot
Alkamisaika
1.10.2008
Päättymisaika
31.12.2010
Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)
Kaukajärven koulussa siirryttiin luokanvalvojuudesta luokanohjaajuuteen. Projektin aikana kehitettiin menetelmiä opettajien ohjaajuuden vahvistamiseksi. Tarkoituksena oli vastata oppilaiden aikuistarpeeseen, lisätä opettajien ohjaajuutta sekä kehittää käytännön menetelmiä rangaistuskeskeisyydestä kasvatuskeskeisiin menetelmiin. Näihin ongelmiin haettiin vastauksia jo toimivien mallinteiden vahvistamisesta ja niiden uudelleen jäsentämisestä. Uutena kehityskohteena tuli kasvatuksen tuki eli KaTu-opettajuus.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Luokanvalvojuudesta luokanohjaajuuteen Kaukajärven koulussa (valmis).doc (39 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marjaana Herlevi-Turunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Kaukajärven koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marjaana.herlevi-turunen@koulut.tampere.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, luokanohjaajuus, peruskoulu, verkosto, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjaustutkimuksen kansallinen foorumi
Projektin tiedot
1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne
Ohjaustutkimuksen kansallinen foorumi
2. Projektitiedot
Alkamisaika
2005
Päättymisaika
2009
Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)
Ohjaustutkimuksen kansallisen foorumin tavoitteena on koota suomalaisia ohjausalan ammattilaisia, tutkijoita, sidosryhmien edustajia ja päätöksentekijöitä yksilöimään kehittämiskohteita eri kohderyhmille suunnattujen ohjauspalvelujen saatavuuden lisäämiseksi.
Ohjaustutkimuksen kansallisen foorumin tavoitteena on koota suomalaisia ohjausalan ammattilaisia, tutkijoita, sidosryhmien edustajia ja päätöksentekijöitä yksilöimään kehittämiskohteita eri kohderyhmille suunnattujen ohjauspalvelujen saatavuuden lisäämiseksi. Pyrkimyksenä on myös lisätä ohjausalan tutkimustiedon käytettävyyttä rakennettavan kansallisen verkkopalvelun avulla. Palvelua rakennetaan osan Leonardo da Vinci –ohjelmaan kuuluvaa projektia, jossa ohjauksen saatavuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella myös muiden EU:n jäsenmaiden näkökulmista.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The goal of this National Guidance Researh Forum is to invite Finnish guidance professionals, reseachers, social partners and policy makers to identify key questions for concideration in promoting equal access to guidance among various target groups. Another aim of this national web-based service is also to enhance the usability of existing guidance research. The service is developed within a Leonardo da Vinci project and it provides a platform to explore the issue of equal access to guidance among other participating EU member states.
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.guidance-europe.org/country/FINLAND/projekt/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Raimo Vuorinen ja Merja Karjalainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
raimo.vuorinen@jyu.fi, merja.karjalainen@jyu.fi
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatinharjoittaja, 2005, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen strateginen johtaminen, ESR-ohjelma, alueellinen, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
KEVÄT - Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa
Projekti
1. Projektin nimi
KEVÄT - Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.06.2008
Päättymisaika
31.05.2011
Projektin kuvaus
Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa KEVÄT-hanke rahoitetaan osana Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallista kehittämisohjelmaa 2007-2011: Välityömarkkinat/ siirtymätyömarkkinat, toimintalinja 2.
Tämä hanke koordinoi seuraavia välityömarkkinoiden kehittämisteemoja:
1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen
2. Kolmannen sektorin työllistämisen kehittäminen
3. Sosiaalisen yrittäjyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen
4. Moniammatillisten palvelu- ja työllistämisprosessien tukeminen
Hankkeen välittömiä kohderyhmiä ovat teemoja toteuttavien hankkeiden (Työnhakijan polku avoimille työmarkkinoille/JAO; Duunari ja Välittäjä -hankkeet/KYT; TEHO2 - sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta ja työllistöämisjärjestelmät, Witas; Yhteistyöllä tuloksiin -hanke, Saarijjärvi-Karstulan terveydenhuollon ky) toimijat ja näiden hankkeiden yhteistyökumppanit, kuten kuntien, työhallinnon, työllistämistä toteuttavien organisaatioiden ja työllistävien yritysten tässä kehittämisprosessissa olevat henkilöstö.
Välityömarkkinoiden toimintaa avoimille työmarkkinoille ohjaaviksi väyliksi kehitetään kokonaisuutena ja näin vältetään pirstaloituminen yksittäisiksi toimenpiteiksi. Koordinoinnin tavoitteena on eheyttää ja tukea kunta- ja seutukuntakohtaisten, joustavien, työllistymistä ohjaavien toiminta- ja ohjaustapojen kehittymistä. Näitä toimintatapoja kehitetään toimintaympäristön analyysien, projektiarviointien, asiakasseurannan ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin avulla. Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa antaa uusia näkökulmia myös paikallisiin ja alueellisiin ratkaisuihin.
Hankkeen tavoitteita ovat
- tukea välityömarkkinoiden kehittämishankkeiden toimintaa siten, että niistä muodostuu yhtenäinen keskisuomalaista työllistämistä tukeva kehittämiskokonaisuus
- eheyttää välityömarkkinoiden toimintakenttää kunnissa ja seutukunnilla siten, että keskisuomalaisille välityömarkkinoille syntyy ammatillista osaamista tukevat ohjaamisen tavat ja käytänteet
- vahvistaa alueellisten, seutukunnallisten ja maakunnallisten toimintamallien kehittämistä tuloksellisuuteen perustuvien arviointien avulla
- tunnistaa sosiaalisten yritysten, uusien koulutuksellisten väylien ja kolmannen sektorin uusien toimintamallien suhde muihin välityömarkkinoiden työllistämistoimenpiteisiin
Hankkeen tulokset
- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaan kuuluvat kehittämisprojektit saavuttavat määrittelemänsä tavoitteet
- välityömarkkinoilla toimivien kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisten verkostojen yhtenäiset ohjauskäytänteet vakiintuvat ja parantavat työllistämisen tehokkuutta
- välityömarkkinoiden selkeä yhteistoiminta ja työnjako, joka vahvistaa ammatillisia reittejä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi
- tunnistetaan rakennetyöttömyyttä ylläpitäviä ja työllistymistä edistäviä rakenteellisia ja toiminnallisia tekijöitä
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.jamk.fi/kevat
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Janne Laitinen
Yhteyshenkilön organisaatio
JAMK
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
janne.laitinen@jamk.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen ELY, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, järjestö, yritys, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Välittämällä voimaa-hanke
Projekti
1. Projektin nimi
Välittämällä voimaa-hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2009
Päättymisaika
31.12.2010
Projektin kuvaus
Välittämällä voimaa kumppanuushanke on Välittäjä-hankkeen osahanke, joka on osa Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjoisen Keski-Suomen kuntien rahoittamaa Keski-Suomen Välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaa 2008-2010.
Hankkeen hallinnoija on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry ja toteuttajaorganisaatio Viitaseudun Kumppanuus ry. Toimimme Pihtiputaalla.
Hankkeen tehtävä on luoda, kehittää ja vahvistaa paikallisia työkumppanuuksia ja verkostoja. Hankkeessa kehitetään kuntouttavan työtoiminnan mallia, jolloin asiakkaille on tarjolla ohjausta, koulutusta ja asiakkaan tilanteen kartoitusta kumppanuuspohjaista työverkostoa hyödyntäen.
Hankkeen avulla synnytämme ”Puttaalaisen työtoiminnan mallin”, jolloin työmarkkinoilla on toimiva työllistämis- ja toimijaverkosto.
Projektin toteutusajankohta on 01.01.2009 – 31.12.2010.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.viitaseudunkumppanuus.fi/pages/vaelittaemaellae-voimaa--hanke.php
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Raili Piispanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Viitaseudun Kumppanuus ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
raili.piispanen@pp.inet.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen kunnat, Keski-Suomen ELY, aikuiset, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Taitajasta ohjaajaksi - Työvalmentajien ohjauskoulutushanke
Projekti
1. Projektin nimi
Taitajasta ohjaajaksi - Työvalmentajien ohjauskoulutushanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2009
Päättymisaika
31.12.2010
Projektin kuvaus
Taitajasta Ohjaajaksi – Työvalmentajien ohjauskoulutushanke on tarkoitettu 3.sektorin organisaatioille, jotka haluavat kehittää valmennus-, kuntoutus- ja ohjaushenkilöiden ohjausosaamista. Ohjauskoulutus on suunnattu henkilöille, joilla on oman toimialan, tehtäväkentän, organisaationsa osaaminen ja asiantuntemus ja joiden työn keskeinen osa on tietystä tehtäväalueesta vastaaminen ja työvalmentautujien ohjaus. Ohjauskoulutuksen tarkoituksena on työvalmentajien ohjaustaitojen kehittäminen ja työvalmennuksen vaikutusten vahvistaminen.Tavoitteena on, että työvalmentajatperehtyvät työssä oppimisen ja oppimisen
ilmiöön laajasti sekä oppivat tunnistamaan erilaisten oppijoiden oppimista. Tavoitteena on myös, että työvalmentajat tutustuvat ohjaamisen kysymyksiin ja sen erilaisiin menetelmiin sekä oppivat soveltamaan
tietoutta omaan ohjaukseensa.
Taitajasta Ohjaajaksi – Työvalmentajien ohjauskoulutushanketta toteuttaa Jyvälän Setlementti ry ja hallinnoi Keski-SuomenYhteisöjen Tuki ry:n (KYT) Välittäjä-hanke. Rahoittajana toimii Euroopan Sosiaalirahasto
(ESR), Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen kunnat. TOT-hankkeen aikana (1.1.2009 - 31.5.2010) toteutetaan kolme samansisältöistä 6 op:n laajuista (n. 160 tuntia) työvalmentajien ohjauskoulutusta. Ensimmäinen koulutus toteutetaan kevään ja syksyn 2009 aikana, toinen koulutus syksyn 2009 aikana
ja kolmas koulutus kevään 2010 aikana.Hankkeen tavoitteena on, että vähintään 35 työvalmentajaa osallistuu ohjauskoulutukseen.
Koulutuksesta annetaan todistus. TOT-koulutuksen sisältöjä ovat mm. työvalmennus, työvoimapoliittiset toimenpiteet ja ammatillisen kuntoutuksen tukitoimet, työssä oppiminen, oppiminen, erilaiset oppijat, ohjaaminen, arviointi ja palautteen antaminen, työ- ja toimintakykyisyys, työyhteisötaidot, jatkoon valmentaminen ja OsaajaPlus-todistuksen käyttö.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.kyt.fi/valittaja/taitajastaohjaajaksi.html
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pirjo Hänninen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän Setlementti ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pirjo.hanninen@jyvala.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen laatu, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Saattaen vaihtaen-hanke
Projekti
1. Projektin nimi
Saattaen vaihtaen-hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2009
Päättymisaika
31.12.2010
Projektin kuvaus
Saattaen vaihtaen-hanketta toteuttaa Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry ja hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) Välittäjä-hanke.
Hankkeet ovat osa Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa 2007-2011 kehittämisohjelmaa (KEVÄT). Rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Keski-Suomen alueen kunnat.
Hanke edistää hoiva-alasta kiinnostuneiden työnhakijoiden työllistymistä Jyvässeudulla. Hankkeen avulla pyritään turvaamaan osaavan ja luotettavan työvoiman saanti sosiaali- ja terveysalalle.
Hanke parantaa monipuolisen ja alalle sopivan työvoiman saatavuutta.
Hankkeessa tavoitteena on kohentaa työllistettävien elämänhallintaa, rakentaa heille reittejä ammattipätevyyteen, luoda yhteistyötä ja työpaikkoja yhteisellä rekrytoinnilla.
Hankkeessa luodaan ja kokeillaan malleja työllistämisen edistämiseksi. Hyväksi koetut mallit siirretään niitä tarvitseville alueille. Hankkeessa arvioidaan myös mahdollisuutta perustaa hoiva-alan sosiaalinen yritys.
Hankkeen tuloksena työllistettävän koulutus- ja työpolut avautuvat ja oma elämänhallinta paranee työelämään motivoitumisen ja kouluttautumisen kautta.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.kyt.fi/valittaja/saattaenvaihtaen.html
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna-Kristiina Malinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anna-krisitiina.malinen@jklhoivapalvelu.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen kunnat, aikuiset, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Tuumasta toimeen-hanke
Projekti
1. Projektin nimi
Tuumasta toimeen-hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2009
Päättymisaika
31.12.2010
Projektin kuvaus
Hankkeen tarkoituksena on edistää puutarha-alasta kiinnostuneiden tai alalle kouluttautuneiden vaikeasti työllistettävien ja vajaakuntoisten työllistymistä. Tarjoamalla sopivia työtoiminnan paikkoja sekä työkokeilu- ja harjoittelupaikkoja, voidaan parantaa työllistymistä myös avoimille työmarkkinoille.
Tuumasta Toimeen -hankkeen tavoitteena on kunnostaa Äijälän puutarha-alue niin, että sinne muodostuu ympärivuotinen työtoiminnan paikka vaikeasti työllistyville kuntoutujille, syrjäytymisuhan alaisille ja muille työtoimintaa tarvitseville. Tämä tapahtuu työtoiminnan muotoja ja malleja kehittämällä.
Kesäisin luonnonmukaisesti viljeltävä puutarha työllistää useampia työtoimintalaisia. Suunnittelemalla ympärivuotisen työtoiminnan tuotteet, esimerkiksi tuotteiden jatkojalosteet, voidaan puutarhan työtoimintaa tarjota myös muina vuoden aikoina. Myös tuotteiden markkinointiin ja edelleenmyyntiin tullaan kiinnittämään huomiota.
Hankkeen aikana Äijälän puutarha-alueen työtoiminta tullaan vakauttamaan siten, että sen jatkuvuus on taattu. Se edellyttää ennen kaikkea tarvekartoituksen tekoa ja pysyvien yhteistyöverkostojen luontia. Suunnitelmana myös on, että puutarhalle rakennetaan ympärivuotista työtoimintaa varten tarvittavat tilat. Rakennuksen ja rahoituksen suunnittelu aloitetaan hankkeen aikana.
Tuumasta toimeen -hanketta toteuttaa Äijälän vammaisten tuki ry ja hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) Välittäjä-hanke. Hankkeet ovat osa Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa 2007-2013 kehittämisohjelmaa (KEVÄT). Rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Keski-Suomen TE-keskus sekä toiminta-alueen kunnat. Hanke päättyy kesällä 2010.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://aijala.fi/aijalan-vammaisten-tuki-ry/tuumasta-toimeen-projekti/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Päivi Varakas
Yhteyshenkilön organisaatio
Äijälän perhekoti
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
aijala@aijala.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ToivonAskel-hanke
Projekti
1. Projektin nimi
ToivonAskel-hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2009
Päättymisaika
31.12.2010
Projektin kuvaus
Toivon askel-hanketta toteuttaa Joutsan Päiväkeskusyhdistys ry ja hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry:n (KYT) Välittäjä-hanke.
Hankkeet ovat osa Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa 2007-2013 kehittämisohjelmaa (KEVÄT). Rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Keski-Suomen kunnat.
ToivonAskel-hanke on pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu kokonaisvaltaisesti eheyttävä matalan kynnyksen työtoiminnan hanke.
Kuntouttavaan työtoimintaan pääsee Joutsan kunnan sosiaalitoimen ja Työ- ja elinkeinotoimiston kautta ohjattuna tai ottamalla yhteyttä hankevastaavaan.
Mukana Toivon Askeleessa voi olla 3-12 kk.
Yhteiskunta muodostuu yksilöiden muodostamasta ketjusta. Ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Heikoimman lenkin vahvistaminen on kaikkien yhteinen etu.
Pitkään jatkuneen työttömyyden ja syrjätymisen lamaannuttavat vaikutukset ulottuvat yksilön itsensä lisäksi laajalti perheeseen ja lähipiiriin, jopa sukupolvelta toiselle.
Elämästä uudelleen kiinni saaminen vaatii aikaa ja kokonaisvaltaista tukea.
Oman elämän merkityksellisyyden löytyminen on Askel kohti Toivoa.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.kyt.fi/valittaja/toivonaskel.html
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Nina Siitari
Yhteyshenkilön organisaatio
Joutsan Päiväkeskusyhdistys ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
ninasiitari@suomi24.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen kunnat, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Välitän-hanke
Projekti
1. Projektin nimi
Välitän-hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.10.2008
Päättymisaika
31.12.2010
Projektin kuvaus
Välitän –hanke käynnistettiin vuoden 2008 loppupuolella. Varsinaiseen toimintaan ryhdyttiin vuoden 2009 alussa. Hankkeen toteuttajana toimii 4H-yhdistys, hallinnoijana Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry ja rahoittajana ESR ja Keski-Suomen Ely-keskus yhdessä keskisuomalaisten kuntien kanssa.
Hankkeen tehtävä on löytää 17–25 –vuotiaat hankasalmelaiset työttömät, koulunsa keskeyttäneet tai vailla opiskelupaikkaa olevat nuoret.
Hankkeen tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin kehittäminen, tukeminen työnhaussa ja työllistymisen tiellä. Lähtökohtana ovat nuoren omat tarpeet. Toimintoina ovat yksilö- ja ryhmäprosessit sekä toimintapäivät.
Tavoitteena on ollut saavuttaa 15 nuorta hankkeen kautta. Tällä hetkellä nuoria on mukana 19. Nuorten kanssa on hoidettu asuntoasioita yhdessä, ohjattu harrastuksiin, työnhakuun, opiskelemaan, juteltu, kuunneltu, kyselty ja etsitty ratkaisuvaihtoehtoja. Hanke jatkaa toimintaansa vuoden 2010 loppuun saakka. Jatkorahoitusta selvitellään kevään 2010 aikana.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://hankasalmi.4h.fi/hankkeet/valitan/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sirkka Suomäki
Yhteyshenkilön organisaatio
Hankasalmen 4H yhdistys
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sirkka.suomaki@hankasalmi.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Duunari-hanke
Projekti
1. Projektin nimi
Duunari-hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
16.06.2008
Päättymisaika
31.12.2010
Projektin kuvaus
Kolmas sektori on ollut Keski-Suomessa merkittävä työllistämis- ja aktivointipalvelujen tuottaja. Jyväskylän ja Äänekosken seudun 3. sektorin toimijoiden verkostoissa on useiden hankkeiden yhteydessä noussut esiin tarve yhteisistä tavoitteista välityömarkkinoiden kehittämiseksi. Kolmannen sektorin työllistävät toimijat haluavat olla aktiivisesti kehittämässä välityömarkkinoita. Nämä 3. sektorin keskeiset toimijat ovat kehittäneet esiselvityksen pohjalta oman verkostohankkeensa välityömarkkinoille. Näiden tahojen yhteisellä Duunari-hankkeella haetaan vaikuttavuutta ja laatua kolmannen sektorin työllisyystoimintaan. Jyväskylän ja Äänekosken seuduilla on edelleen paljon rakennetyöttömyyttä, jonka vähentäminen edellyttää toimivia välityömarkkinoita.
Välityömarkkinoiden kohderyhmän osallisuutta työelämässä voidaan edistää kehittämällä välityömarkkinatoimijoiden palveluja. Välityömarkkinat tarjoavat heikossa työmarkkina-asemassa oleville mahdollisuuden arvioida ja parantaa työ- ja toimintakykyään. Duunari-hankeen tavoitteena on luoda laadukkaita valmennuksen työvälineitä 3. sektorin organisaatioille siten, että heidän edellytyksensä työllistää palkkatukityössä olevia edelleen avoimille työmarkkinoille paranevat.
Duunari-hanketta hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry ja hankkeen kumppanit ovat kolmannen sektorin tärkeimmät työllistäjät Keski-Suomessa: Jyvälän setlementti ry, Jyväskylän Katulähetys ry, Jyvässeudun Työttömät ry, Työvalmennussäätiö Tekevä, Äänekosken Katulähetys ry.
Duunari-hankkeella tuetaan kolmannen sektorin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi työllistämistoiminnassa. Hanke keskittyy erityisesti kehittämään kolmannen sektorin toimijoiden yritysyhteistyötä. Tuetussa työllistämistoiminnassa mukana olevien osaamisen ja työllistymisedellytysten arviointiin luodaan OsaajaPlus -seuranta- ja arviointilomakkeisto sekä OsaajaPlus -todistus. Hankkeessa luodaan rekrytoimistomalli, joka välittää tulevaisuudessa työvoimaa avoimille työmarkkinoille ja koordinoi yritysyhteistyötä ja selvittää yrittäjien tarpeet työvoimaan.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://messut.nettisivu.org/duunari-hanke/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Antero Mikonranta
Yhteyshenkilön organisaatio
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
antero.mikonranta@kyt.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen kunnat, työ- ja elinkeinotoimisto, järjestö, yritys, aikuiset, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Välityömarkkinat, työnhakijan ammatilliset polut
Projekti
1. Projektin nimi
Välityömarkkinat, työnhakijan ammatilliset polut
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.06.2008
Päättymisaika
31.05.2011
Projektin kuvaus
Projektin päämääränä on projektiin osallistuvien työttömien työnhakijoiden ja palkkatukityössä toimivien parempi työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
Projektin tavoitteena on
1.lisätä työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille ammatillista osaamista lisäämällä.
2.vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä
3.lisätä palkkatuetun työn vaikuttavuutta työllistymiseen liittämällä palkkatukeen ammatillisen osaamisen tavoitteellinen kehittäminen
Projektin tuloksena on
1. Työnhakijoiden ammatillista osaamista ja työkykyisyyttä on arvioitu ja dokumentoitu
2. Palkkatukityössä toimivien ammatillista osaamista on arvioitu ja dokumentoitu
3. Työnhakijoiden ammatillinen osaaminen on lisääntynyt
4. Palkkatukityössä toimivien ammatillinen osaaminen on lisääntynyt
4. .Työnhakijoista 60 työllistyy avoimille työmarkkinoille
5. Työnhakijoista 100 suorittaa ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osan.
6. Yritykset ja muut organisaatiot ovat saaneet työntekijöitä
7. Ammatillisen osaamisen kehittäminen on liitetty osaksi tuettua työllistämistä
8. Ammatillinen aikuiskoulutus on aktiivinen toimija välityömarkkinoilla
Projektin toimenpiteet:
1.Ohjauspalvelutiimien muodostaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen
2.Työnhakijoiden terveydentilan arviointiin ohjaaminen
3.Työnhakijan ja palkkatukityössä toimivan ammatillisen osaamisen arviointi
4.Työpainotteisten Aikuinen takaisin työelämään -ohjaavien koulutusten toteuttaminen
5.Ammatillisen osaamisen kehittymiseen tähtäävien koulutusten toteuttaminen
6.Työskentelyolosuhteiden ja työttömien työkyvyn yhteensopivuuden tukeminen
7.Projektiin osallistujan ohjaaminen ammatillisen polun rakentamisessa.
8.Ammatillisen aikuiskoulutuksen toimintamallien kehittäminen
9.Ammatillisen osaamisen kehittämisen tuominen osaksi välityömarkkinoiden toimivuuden lisäämistä.
Projektin välittömään kohderyhmään kuuluvat:
1. Välityömarkkinoiden kohderyhmä =rakenteelliseen työttömyyteen luettavat hlöt; pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset ja henkilöt joiden työttömyys uhkaa pitkittyä.
2. Palkkatukityössä tai työelämävalmennusjaksolla toimivat työntekijät
Projektia toteuttavat:
Hallinnoija ja toteuttaja: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, aikuisopisto
Osatoteuttaja: Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.jao.fi/?deptid=15478
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Vuokko Joutsen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
vuokko.joutsen@jao.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, työssä olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Step Up
Projekti
1. Projektin nimi
Step Up
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.10.2008
Päättymisaika
31.12.2013
Projektin kuvaus
Työuran muutostilanteissa olevat työnhakijat tarvitsevat ammatillisia ohjaus- ja koulutuspalveluja löytääkseen oman työuran/ kouluttautuessaan sekä työllistyäkseen ammattialoille, jossa tarvitaan työvoimaa ja johon hakijan osaaminen/taidot soveltuvat. Step Up -projektissa haetaan yhteistyössä TE-toimistojen kanssa ratkaisua työllistymistä ja koulutusta edistävän työvoiman syöttöliikenteen kehittämiseksi ja juurruttamiseksi alueelle projektirahoituksen päätyttyä. Työuran muutostilanteissa tapahtuva ura- ja opinto-ohjaus auttaa työnhakijoita tekemään mielekkäitä ja itselleen soveltuvia uravalintoja ja ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Muutosvaiheen tehokas ohjaus turvaa myös osaltaan alueen osaavan työvoiman saatavuuden jatkossa. Projektissa kiinnitetään erityistä huomiota syvennettyyn ohjaustyöhön, jota toteutetaan työnhakijoiden urasuunnittelun hakevan vaiheen aikana sekä tarpeen mukaan myös työvoimapoliittisten toimenpiteiden aikana. Ohjaustyön keskiössä on pedagoginen työote, opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen palvelut sekä TE-toimistojen tärkeä rooli työvoiman syöttöliikenteen koordinoijana.
Projektissa kiinnitetään huomiota varhaiseen ennakointiin siten, että työttömyyteen puututaan varhaisessa vaiheessa. Projektin kohderyhmään kuuluvat mm. juuri työttömäksi työnhakijaksi tulleet henkilöasiakkaat; ammatinvaihtajat, pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamat sekä myös vaikeasti työllistyvät työnhakijat.
Projektin tuloksena kehitetään yhteistyössä TE-toimistojen ja koulutusorganisaatioiden yhteinen palvelumalli jonka on tavoitteena jäädä pysyväiseksi toiminnaksi alueella projektin päättymisen jälkeen. Tämä tulee vaatimaan koulutusorganisaatioiden ja työhallinnon sitoutumista toiminnan jatkamiseen. Projektin tuloksena on toimivan syöttöliikenteen mallintaminen ja käyttöönotto. Toimiva syöttöliikenne palvelee erilaisia työnhakija-asiakkaita ja yrityksiä, eli koko alueen kehittymistä ja työllisyyttä.
Toimenpiteet:
1.)Yksilöllinen palvelutarvearviointi,
- urasuunnittelu: koulutus- ja työvaihtoehdot
- soveltuvuuden arviointi
- osaamisen arviointi
- työn vaativuuden ja osaamisen vertailu & arviointi
- oppimisvalmennus
- työllistymiskyvynarviointi
2.) Palvelutarvearvioinnin jälkeen asiakas voi edetä
- suoraan töihin
- yhteishankintakoulutukseen/ yhteishankintakoulutukseen valmentavaan koulutukseen
- ammatilliseen koulutukseen
- yksilöllisesti räätälöityyn/täsmäkoulutukseen
- eri ammattialoille valmentaviin koulutuksiin
- koulutuskokeiluihin
- työllistävien alojen infoihin
- vaihtovalmennukseen
- palkkatukityöhön
- työnhakuvalmennukseen tai työkokeiluun
- kuntouttavaan vaihtoehtoon, työkykyisyyden ollessa matala
3.) Tavoite on suora työllistyminen tai erilaiset koulutusväylät, siten että vaje osaamisessa päivitetään tarkoituksenmukaisella koulutusinterventiolla.
4. Ohjaus kulkee koko prosessin ajan palvelutarvearvioinnista työllistymiseen, hakijan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S10564
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sirpa Salo
Yhteyshenkilön organisaatio
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä / Keski-Pohjanmaan aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sirpa.salo@kpakk.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Pohjanmaan ELY, aikuiset, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
HAAVI - Henkilökohtaisen aktivointipalvelun kehittämishanke
Projekti
1. Projektin nimi
HAAVI - Henkilökohtaisen aktivointipalvelun kehittämishanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.05.2009
Päättymisaika
31.12.2012
Projektin kuvaus
HAAVI - projekti toimii Etelä-Pohjanmaalla alueellisena heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia edistävänä resurssikeskuksena. Projektissa toteutetaan aktivointi - ja työvalmennusyksikön perustaminen, joka toimii keskipisteenä toiminnalle. Resurssikeskus HAAVIn tehtävänä on luoda malli ja ympäristö toiminnalle, jossa heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt saavat räätälöityä ja joustavaa palvelua työllistymisensä edistämiseksi. Projektissa ja sen sidosryhmissä on käytössä työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, sosiaaliset yritykset, työvalmentajien palvelut ja työpankin palvelut. Työvalmentajapalvelua kehittämällä ja uusia työvalmentajia kouluttamalla varmennetaan, että työvalmentajapalvelua on saatavissa kaikissa Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa. Työvälineinä projektissa käytetään mm. resussikeskuksessa toimivien työvalmentajien ammattitaitoa ja työvalmennuksen asiakashallintajärjestelmää. Projektin tuloksina kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymismahdollisuudet paranevat. Löydetään yksilöllinen, paras mahdollinen ratkaisu ja toimenpiteet osallistujien työllistymisen kannalta. Ehkäistään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjätymistä. Lisätään vajaakuntoisten tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvaihtoehtoja. Luodaan yhteistyöverkosto (yrittäjät, viranomaiset, kunnat ja muut toimijat) projektin toiminnan tueksi. Kehitetään palveluyhteistyötä ja - verkostojen poikkihallinnollista sekä viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä (esimerkiksi työllistettävien ohjautuvuus palveluihin). Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kumppanuutta. Luodaan uusia työllistymismahdollisuuksia (esimerkiksi uudet sosiaaliset yritykset, aktivointipalvelu, pysyvä työvalmentajapalvelu) koko projektin toiminta-alueen kattavaksi. Projekti tekee tiivistä yhteistyötä työvoimaviranomaisten, muiden työllisyyttä edistävien projektien, kuntien sosiaalitoimien sekä muiden toimijoiden kanssa, jotka toimivat työllistymisen ja työllistymisen tukipalvelujen parissa. Projektin laadullisena tavoitteena ja vaikutuksena kohderyhmään on etsiä mahdollisimman pysyvä pitkäkestoinen ratkaisu toiminta-alueen vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen, joko työllistymisen, palkkatuen, aktivoinnin, valmennuksen tai muun työvoimapoliittisen keinon avulla. Projektissa pyrkimys on työllistymiseen, mutta tarpeen mukaan osallistujlle voidaan räätälöidä em. keinoista henkilökohtainen työllistymisen esteiden poistamiseen johtava ratkaisu tai jopa eläkkeelle siirtymiseen johtava ratkaisu. Toimintaympäristön kannalta syntyy uusia työpaikkoja sekä avoimille työmarkkinoille että sosiaalisiin yrityksiin. Lisäksi saadaan tietoa osallistujien työkyvystä. Projektin jälkeen tavoitteena on se, että palvelua voidaan tuottaa kustannustehokkaasti projektin hallinnoijan oman palveluna. Projektin henkilöstö osallistuu aiheeseen liittyviin koulutus- ja tiedotustilaisuuteen sekä verkostoitumistapahtumiin kotimaassa ja ulkomailla.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.epsospsyk.fi/tyollistymispalvelut.html
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Virpi Aralinna
Yhteyshenkilön organisaatio
Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
virpi.aralinna@epsospsyk.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Etelä-Pohjanmaan ELY, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, työttömät, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ONNI - osaan, opin, onnistun -hanke
Projekti
1. Projektin nimi
ONNI - osaan, opin, onnistun -hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2009
Päättymisaika
30.04.2011
Projektin kuvaus
ONNI - osaan, opin, onnistun - Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja työllistymisen tukeminen-hanke
Salon seudulla asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä - Salon kaupungissa maahanmuuttajien osuus on lähes 5 prosenttia väestöstä. Suuren maahanmuuttajamäärän takia seudulla kaivataan lisäresursseja maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontatyön, sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmien kehittämiseen.
Seudulla on tarvetta parantaa ja kehittää osaamisen tunnistamista, yksilöllistä kieli- ja ammattiopintojen suunnittelua, yhdistämistä ja toteuttamista sekä työllistymisen tukemiseen ja työssä pysymiseen liittyviä menetelmiä ja työkaluja. Työperäinen maahanmuutto asettaa seudulla maahanmuuttajatyötä tekeville haasteita. Haasteita kohdataan myös Salon seudun aikuisopistossa, joka on seudun merkittävin kotoutumiskoulutusta ja aikuisten ammatillista koulutusta järjestävä oppilaitos.
Seudulla on ollut viime vuosina paljon työpaikkoja, mutta myös paljon työttömiä maahanmuuttajia. Syksyllä 2008 avoimia työpaikkoja on edelleen enemmän kuin syksyllä 2007, mutta suunta on laskeva. Myös työttömien työnhakijoiden määrä on kasvussa. Tukea ja kehittämistyötä tarvitaan hyvänkin työllisyystilanteen aikana, samoin nyt. Seudulla on tarvetta kehittää maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja lisäämiseen liittyviä menetelmiä sekä uusia polkuja työelämään. Seudulla on myös tarve kehittää yhteistyötä maahanmuuttajatyötä tekevien välillä ja lisätä laajasti monikulttuurisuuskoulutusta kotoutumisen ja työllistymisen onnistumiseksi ja nopeutumiseksi.
Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä, malleja ja työkaluja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen, suomen kielen ja tuen sekä ammattiopintojen yhdistämiseen ja työllistymisen ja kotoutumisen ohjaus-, neuvonta ja tukipalveluihin. Hyvien käytäntöjen jakaminen lisää seudulla maahanmuuttajatyötä tekevien osaamista. Monikulttuurisuuskoulutusta kehittämällä parannetaan seudun toimijoiden ja maahanmuuttajia työllistävien osaamista sekä lisätään työyhteisöjen monikultturisuutta.
Hankkeen tuloksena kehitetään OSAAN -salkku, joka sisältää materiaalin maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisprosessiin. Menetelmissä ja työkaluissa huomioidaan osaamisen eri alueet (yleiset taidot, sosiaaliset valmiudet, ammatillinen osaaminen ja suomen kielen taidot) sekä eri alojen osaamiseen liittyvät erityispiirteet.
Hankkeessa kehitetään OPIN -mallia, jonka tarkoituksena on helpottaa maahanmuuttajien ammattikoulutukseen pääsemistä ja opintojen edistymistä. Mallissa kehitetään ammattikielen ja ammattiopintojen yhteensovittamista sekä luodaan eri aloille uusia toiminnallisia opetusmenetelmiä. Mallissa kartoitetaan ja kehitetään maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten toteuttamista niin, että kielikoulutus ja ohjaus tukevat näyttöjen esteettömyyttä
Hankkeessa mallinnetaan ONNISTUN -työllistymisen polkua, jossa kokeillaan pilottiryhmän kanssa entistä nopeampaa kotoutumista ja työllistymistä.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.sskky.fi/aikuisopisto/projektit/onniosaanopinonnistun/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Reija Kiviluoto
Yhteyshenkilön organisaatio
Salon seudun aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
reija.kiviluoto@sskky.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
OSAAN, siksi työllistyn
Projekti
1. Projektin nimi
OSAAN, siksi työllistyn
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.08.2010
Päättymisaika
31.12.2014
Projektin kuvaus
OSAAN, siksi TYÖLLISTYN -hanke on ELY-keskuksen rahoittama, Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoima nelivuotiseksi suunniteltu hanke ajalle 1.8.2010–31.12.2014. Hankkeen kesto riippuu jatkorahoituksesta, jota haetaan vuosittain. Hankkeen tavoitteena on työllistymisen tukeminen tarvelähtöisesti. Hankkeessa pyritään kehittämään ja vahvistamaan osallistujien työvalmiuksia ja ammatillista osaamista.
Hanke on suunnattu pääosin sellaisille alle 25(30)-vuotiaille nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä, poislukematta Jyväskylän työssäkäyntialueen muita työttömiä. Hankkeeseen ohjaudutaan Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston ja Jyväskylän työllistämispalveluiden kautta. Rekrytointi tapahtuu tarpeen mukaan ympäri vuoden.
Osallistujat aloittavat noin kuukauden kestävällä työelämävalmennusjaksolla (TEV), jonka aikana tutustutaan työelämään Jyvälässä. Jakson tarkoituksena on päivittää osallistujien työ- ja toimintakyvyn tilanne, työllistymisedellytykset sekä laatia alustava ammatillinen jatkosuunnitelma. TEV-jakson tavoitteena on osallistujan ohjautuminen työsuhteeseen Jyvälään, avoimille työmarkkinoille tai hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen.
Hankkeen toiminta on työvalmiuksien ja ammatillisen osaamisen vahvistamista henkilökohtaiset tarpeet huomioiden. Työstä saatavaa oppia tuetaan monitahoisilla koulutuksilla, joihin osallistutaan sekä työ- että omalla ajalla. Jokaiselle osallistujalle laaditaan työllistyn -suunnitelma, jota toteutetaan määrätietoisesti. Tätä toimintaa tehdään osallistujien realistisiin tulevaisuuden tavoitekuviin pohjautuen.
Osallistujia tuetaan myös osallistumaan omaehtoiseen koulutukseen. Jyvälässä koulutusta tarjoavat kansalaisopisto ja Avartti-ohjelma. Jokainen hankkeeseen osallistuva saa tukea ja ohjausta jatkotyöllistymisessään ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessaan. Hanke järjestää koulutuksia ammatillisen kasvun ja elämänhallinnan tukemiseksi.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://jyvala.fi/index.php?page=hankkeet-ja-projektit
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anne Nuutinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyvälän Setlementti ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne.nuutinen@jyvala.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen ELY, aikuiset, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2010, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - Työssä ja Työstä oppien -hanke
Projekti
1. Projektin nimi
KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - Työssä ja Työstä oppien -hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.08.2010
Päättymisaika
31.12.2012
Projektin kuvaus
Työ ja toimintaympäristö muuttuvat koko ajan. Samalla muuttuu yritysten ja muiden työnantajien osaamistarve, joten työntekijöiden osaamista on kehitettävä jatkuvasti. Oppisopimuskoulutus on toisen asteen koulutuksessa osoittautunut joustavaksi ja nopeasti työelämän tarpeisiin reagoivaksi koulutusmuodoksi, joten oppisopimustyyppisiä koulutusmalleja ja -sisältöjä on tarpeen kehittää myös korkeasti koulutettujen täydennyskoulutuksen toteuttamiseen.
KOPSU-hanke on itäsuomalaisten korkeakoulujen yhteishanke, jossa luodaan työelämäpohjainen koulutusmalli/-malleja oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi eri aloilla työskenteleville korkeasti koulutetuille. Hankkeessa muodostetaan koulutusmalli työn ja oppimisen yhdistämiseen. Tämä edellyttää, että koulutuksen sisältö suunnitellaan työnantajan tarpeiden pohjalta. Lisäksi koulutuksessa käytettävät menetelmät tulee suunnitella niin, että ne tukevat työn ja oppimisen yhdistämistä. Sisältöjen ja käytettävien pedagogisten menetelmien lisäksi koulutuksessa on suunniteltava tarkasti ohjauksen tavat. Koska opiskelu on suurelta osin itseohjautuvaa, ohjauksen merkitys, ja sitä kautta mentorin tai työpaikkaohjaajan rooli korostuu. Tästä syystä KOPSU-hankkeessa kehitetään myös työssä tapahtuvan oppimisen ohjauksen käytäntöjä. Koulutusmallissa huomioidaan myös tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen työssä tapahtuvassa oppimisessa ja ohjaamisessa. Sekä työn ja opiskelun tehokkaan yhdistämisen, että kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että koulutukset suunnitellaan niin, että opiskelu on mahdollista suorittaa ajasta ja paikasta riippumattomasti käyttämällä apuna tieto- ja viestintätekniikkaa.
Hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset selvittävät työelämän tarpeita ja arvioivat oman koulutustarjonnan soveltumista oppisopimustyyppisesti toteutettavaksi koulutukseksi sekä suunnittelevat soveltuvia koulutusmalleja. Suunniteltuja koulutuksia testataan pilottikoulutuksissa. Pilottikoulutukset, niiden sisältö ja käytetyt opetus- ja ohjausmenetelmät, arvioidaan ja tältä pohjalta muodostetaan malli/malleja korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen toteuttamiseksi ja ohjaamiseksi. Työelämän tarpeet selvitettän ja malli muodostetaan yhteistyössä FUTUREX-hankkeen kanssa.
Muodostettua koulutusmallia voidaan hyödyntää korkeakoulutettujen oppisopimusjärjestelmän valtakunnallisessa jatkokehityksessä. Näin hanke vaikuttaa aikuiskoulutuksen rakenteiden uudistamiseen ja parantaa mahdollisuuksia kouluttaa aikuisväestöä tavalla, joka edistää yritysten kilpailukykyä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja teoriaopintojen vuorottelu mahdollistaa sen, että oppisopimusopiskelijan työpanos on työpaikan käytettävissä lähes koko koulutusajan, jolloin myös pk-yrityksissä työskentelevien on helpompi osallistua koulutukseen. Koska opintojen sisältö rakentuu työpaikalla olevan, konkreettisen, kehittämiskohteen ympärille, työnantaja ja opiskelija saavat koulutukseen osallistumisesta välittömästi hyödyn.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S11442
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Minna Halinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Itä-Suomen yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
minna.halinen@uef.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Itä-Suomen ELY-keskukset, Pohjois-Karjalan ELY, ammattikorkeakoulu, yliopisto, aikuiset, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen laatu, tieto- ja viestintätekniikka, ESR-ohjelma, 2008, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Pro-Paja -hanke
Projekti
1. Projektin nimi
Pro-Paja -hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.11.2008
Päättymisaika
30.04.2011
Projektin kuvaus
Pro-Paja, aikuisten työpaja Porvoossa
Kohderyhmä on Itä-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston alueen yli 25-vuotiaat, vaikeasti työllistyvät (lyhyen aikaa työttömänä olleet ja pitkäaikaistyöttömät).
Keskeinen tuote on hankkeeseen osallistuvien tahojen:
- Porvoon kaupunki
- työ- ja elinkeinotoimisto
- työvoiman palvelukeskus
- Porvoon suomalainen seurakunta
- talousalueen yritykset
- Edupoli
poikkihallinnollisen yhteistyömallin kehittäminen, välityömarkkinoiden luomiseksi.
Pajassa on tilaa kahdellekymmenelle henkilölle kerrallaan. Paja-aikaa on puoli vuotta/ hlö.
Pajassa tehdään jokaiselle yksilöllinen alkukartoitus ja henkilökohtainen suunnitelma.
Kyseistä suunnitelmaa toteutetaan ammattitaidon parantamiseksi ja työllistymisen saavuttamiseksi.
Pajan toiminta tulee painottumaan erilaisiin puutöihin; huonekalujen ja rakenneosien korjaus- ja kunnostustöihin. Pajassa tehtävät työt ja projektissa toteutettavat koulutukset ovat linkitetty työelämään siten, että pajalaiset saavat kosketuksen työmarkkinoihin jo pajassa ollessaan.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.edupoli.fi/propaja/index.asp?bid=92&book=ProPaja&id=599&kat=Etusivu
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Timo Pitkänen
Yhteyshenkilön organisaatio
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä/Edupoli
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
timo.pitkanen@edupoli.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
TASSU - Tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun -hanke
Projekti
1. Projektin nimi
TASSU - Tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun -hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.08.2008
Päättymisaika
29.02.2012
Projektin kuvaus
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa yksi keskeisistä yhteiskuntapoliittisista tavoitteista, sillä Suomen työmarkkinat ovat edelleen sukupuolen mukaan eriytyneet. Muita tasa-arvon haasteita ovat mm. naisten ja miesten välinen palkkaepätasa-arvo, perhevapaiden epätasainen jakautuminen vain naisille ja naisten vähäinen määrä johtavissa asemissa.
TASSU -hankkeen yleisenä tavoitteena on vähentää vertikaalista ja horisontaalista segregaatiota. Tarkoituksena on vahvistaa miesvaltaisilla aloilla asiantuntijatehtävissä toimivien naisten sekä vastaavissa asemissa naisvaltaisilla aloilla toimivien miesten valmiuksia toimia sukupuolen mukaan eriytyneissä työtehtävissä ja -paikoissa sekä valmentaa heitä esimiestehtäviin. Hankkeeseen liittyy uraohjausta miesvaltaisilta aloilta valmistuville naisille. Hanke tähtää sukupuolten tasa-arvon edistämiseen sukupuolirakenteeltaan vinoutuneissa työpaikoissa ja tukee yhdenvertaisia uramahdollisuuksia, samapalkkaisuutta, uralla etenemistä, työn vaativuuden kasvua, osaamisen kehittymistä sekä työhyvinvoinnin kehittymistä.
TASSU -hanke on koulutusprojekti, joka jakautuu kolmeen osioon: ennen ammatinvalintaa tapahtuva ohjaus, uraohjaus sekä esimies- ja tasa-arvovalmennus työelämässä.
Ennen ammatinvalintaa tapahtuva ohjaus on suunnattu erityisesti perus- ja toisen asteen opoille, opettajille ja oppilaille. Sen tavoite on tukea sukupuolisensitiivistä oppilaanohjausta ja tehdä oppilaille ja heidän vanhemmilleen tunnetuksi ns. rohkeita uravalintoja. Toimenpiteinä ovat koulutukset, infotilaisuudet, workshop-työskentely, seminaarit ja vertaisryhmäoppiminen.
Uraohjauksen keskeiset toimenpiteet ovat koulutus- sekä ohjaustilaisuuksien järjestäminen miesvaltaisten alojen naisopiskelijoille, tavoitteena vahvistaa naisopiskelijoiden itseluottamusta hakeutua oman alan töihin. Naisopiskelijoiden työnhaun ja oman osaamisen markkinoinnin aktiivinen kehittäminen on kantavana teemana läpi toimenpiteiden. Lisäksi hankkeen aikana järjestetään alumnitoimintaa ja kehittää kontakteja työelämään.
Asiantuntijasta esimieheksi -osion keskeiset toimenpiteet ovat esimiesvalmennuksen ja tasa-arvokoulutuksen tarjoaminen ensisijaisesti miesvaltaisten alojen asiantuntijatehtävissä toimiville naisille, tarkoituksena helpottaa heidän urallaetenemistään. Koulutuksen ja konsultoinnin aiheina ovat erityisesti esimiestyön haasteet segregoituneissa työyhteisöissä. Myös muita esimiestyön osa-alueita käsitellään koulutuksen aikana (mm. esimieheksi kasvaminen, esimiehen rooli ja tehtävät, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä esiintymis- ja neuvottelutaidot). Tasa-arvokoulutuksen tavoitteena on lisätä työpaikkoilla tasa-arvotietoisuutta ja tukea tasa-arvosuunnitelmien toteutumista.
Koulutus- ja konsultointitoimenpiteiden lisäksi hanke edistää myös verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen levittämistä.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.lamk.fi/tassu/index.html
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marjut Villanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu,
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marjut.villanen@lamk.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, nuoret, aikuiset, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, naiset, miehet, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Reinot ja Ainot hyvinvointialalle
Projekti
1. Projektin nimi
Reinot ja Ainot hyvinvointialalle
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2011
Päättymisaika
31.12.2012
Projektin kuvaus
Projektin kohderyhmänä ovat:
a) Etelä-Pohjanmaan työttömät / työttömyysuhanalaiset teollisessa työssä, kuljetus- tai rakennusalalla tms. miesvaltaisella alalla työskennelleet miehet, jotka ovat kiinnostuneita ja motivoituneita hakeutumaan hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja ammatteihin.
b) Etelä-Pohjanmaan miesvaltaisilla aloilla työskennelleet työttömät tai työttömyysuhanalaiset naiset, jotka ovat kiinnostuneita ja motivoituneita hakeutumaan hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja ammatteihin.
c) Hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan työyhteisöt, jotka tarjoavat projektin osallistujille mahdollisuuden tutustua ja perehtyä ko. toimialaan sekä hankkia siitä työkokemusta ja osaamista esim. työssä oppimispaikka, työpaikka, oppisopimus tms.
Projekti jakautuu kahteen vaiheeseen:
I Esiselvitysvaiheeseen, jossa yhdessä TE-toimistojen kanssa kartoitetaan miesvaltaisten alojen työttömät / työttömyysuhanalaiset hakijat potentiaalisten osallistujien tunnistamiseksi ja käynnistetään haku hankkeeseen. Lisäksi kartoitetaan perusturvapalvelujen kanssa nykyiset henkilöstömäärät ja eläköityvät sote-alalla sekä tulevan henkilöstömäärän tarve.
II Mahdollisiin koulutus- ja kehittämistoimiin vaiheen I pohjalta.
Projekti tukee ja edistää miesvaltaisten alojen työttömien ja työttömyysuhanalaisten hakijoiden ammatinvaihtoa hyvinvointialalle, erityisesti sosiaali- ja terveysalalle. Osallistujat perehtyvät työn luonteeseen saaden kokonaisvaltaisen kuvan sote- ammattialan vaatimuksista, osaamistarpeista ja soveltuvuudestaan ammattiin.
Projektin tuloksena työttömien tai työttömyysuhanalaisten miesten ja osin myös naisten työllistyminen, urakehitys ja osaamistaso kohoavat. Samalla projekti vastaa hyvinvointialan henkilöstö-ja työvoimatarpeeseen.
Osallistujista arviolta 90 % työllistyy tai sijoittuu muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen esim. koulutukseen.
Projektin aikana syntyy miesten ammatinvaihtoa ja tasa-arvonäkökulmaa tukeva toimintatapa koskien mm. hyvinvointialan koulutusten suunnittelua, ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä rekrytointia. Merkittävä tulos on asenteiden muuttuminen eri osapuolten kesken koskien miesten kykyä ja osaamista toimia hyvinvointialan ammateissa.
Projekti luo hiljaisen tiedon siirtämistä ja tasa-arvoa tukevan "Senior Reino ja Aino" -opiskelijan ohjaus- ja mentorointisuunnitelman ja toimintamallin, jossa työyhteisön kokenut nais- ja miestyöntekijä mentoreina ohjaavat alalle opiskelevaa henkilöä.
Projektin avulla kehitetään ammatinvaihtajien ammatillisen kehittymisen ja ohjauksen tukemiseen uusia toimintatapoja. Hankkeessa pilotoidaan mm. e-työssä oppimisen ohjauksen kokeilumalleja, joita voidaan hyödyntää jatkossa muissakin koulutuksissa.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.seduaikuiskoulutus.fi/Suomeksi/Projektit/Reinot_ja_Ainot.iw3
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Paula Mäki-Annala
Yhteyshenkilön organisaatio
Sedu Aikuiskoulutus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
paula.maki-annala@sedu.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, työssä olevat, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2011, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Kaakkois-Suomessa
Projekti
1. Projektin nimi
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Kaakkois-Suomessa
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2008
Päättymisaika
31.03.2010
Projektin kuvaus
Taustaa ja perustelu
Kaakkois-Suomi on yksi keskeinen maahanmuuttoalue Suomessa. Maahanmuuton taustat, kansallisuuksien kirjo ja äidinkielien runsaus asettaa haasteita palvelurakenteille. Maahanmuuttajien kotoutumisen tuki vaatii monien toimijoiden yhteistyötä. Säädösten kautta työvoimatoimistot ja kuntien sosiaalitoimi on keskeisessä roolissa. Muita tärkeitä toimijoita ovat mm. oppilaitokset ja työelämän edustajat. Yhteistyön syventäminen, nykyisen osaamisen hyödyntäminen sekä tulevaisuuden haasteita ennakoivien mallien kehittäminen on tärkeää. Suunnitelmallisella alkuvaiheen ohjauksella ja neuvonnalla, osaamisen kartoituksilla ja maahanmuuttajien tarpeita vastaavilla palvelupaketeilla (kotoutumispolkujen henkilökohtaistamisella) voidaan vaikuttaa sekä kotoutumis- että työllistymisprosessien nopeutumiseen. Näin edistetään maahanmuuttajien asettumista uuteen asuinkuntaan ja sopeutumista suomalaiseen elämänmenoon - sekä tuetaan työikäisten maahanmuuttajien mahdollisuuksia elää itsenäisesti toimeentulevina kuntalaisina.
Kohderyhmä
Ensisijainen kohderyhmä on Kaakkois-Suomeen saapuvat ja siellä asuvat maahanmuuttajat. Hanke kohdistuu lisäksi alueen viranomaisiin, palvelujen tuottajiin, yrityksiin, yhdistyksiin ja järjestöihin.
Tavoitteet ja arvioidut tulokset
1. maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontatyön kaakkoissuomalainen asiantuntija- ja kehittämisverkosto
2. kaakkoissuomalainen maahanmuuttajien kotoutumista tukeva alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan malli ja sen paikalliset sovellukset
3. kotoutumissuunnitelmatyön, osaamiskartoitusten ja kotouttamisen seudulliset palvelupaketit (kotoutumispolkujen henkilökohtaistaminen)
4. ehdotus henkilökohtaisia neuvontapalveluja tukevaksi kaakkoissuomalaiseksi verkkopalveluksi internetissä
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S10042
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marja-Liisa Grönvall
Yhteyshenkilön organisaatio
Kotkan kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marja-liisa.gronvall@kotka.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
PALO-hanke
Projekti
1. Projektin nimi
PALO-hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
15.09.2008
Päättymisaika
31.12.2011
Projektin kuvaus
Hankkeen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista sekä edistää kotouttavien toimenpiteiden nopeaa aloitusta ja yhteensovittamista asiakasnäkökulmasta käsin. Kyseessä on jo olemassa olevien palveluiden kehittäminen ja kokoaminen yhteen sekä uusien palvelumuotojen luominen. Hankehakemuksen mukaiset toimenpiteet tukevat Turun kaupungin kotouttamisohjelmaa (Kv 12.2.2007) sekä Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Kotouttamisohjelman painopisteenä on erityisesti maahanmuuttajien alkuvaiheen kotouttamiseen panostaminen ja siinä yhteistyö työvoimatoimiston ja kaupungin välillä sekä palveluohjauksen keskittäminen ja hallintokuntien tarjoamien täydentävien palvelujen sitominen siihen. Hankkeen tuloksena maahanmuuttaja-asiakkaan palvelujen saatavuus paranee, viranomaistyö helpottuu ja tehostuu, nykyinen eri toimijoiden palvelujentarjonta saadaan kokonaisuutena hallintaan sekä maahanmuuttajien pysyvä työllistäminen mahdollistetaan. Hankkeen tehtävänä on edistää toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta keskittämällä olemassa olevia palveluja ja prosesseja yhteen. Hankkeen tuloksena toimeentulotukimenoissa saavutetaan säästöjä.
Kyseessä on laaja toimintojen kehittämishanke, joka on vaiheistettu ja koottu kolmeksi osioksi - Ohjuri, Infotori ja Testori. Vuonna 2009 keskitytään toiminnan suunnitteluun maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumisen ja palveluohjauksen sekä matalan kynnyksen neuvontapalveluiden osalta. Loppuvuonna 2009 on tarkoitus käynnistää kielitaidon ohjaus- ja kartoitustoiminta.
Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä on hyväksynyt Palo-hankkeen asettamispäätöksen muutosehdotuksen henkilöstön työajan osalta. Päätöstä on muutettu siten, että hankkeen projektipäällikkö, projektikoordinaattori, kaksi suomen kielen asiantuntijaa ja vastaava neuvoja ovat kokopäiväisiä. Projektisuunnitelmassa mainitusta suunnittelijan palkkaamisesta on luovuttu, jol-loin hankkeen kokonaiskustannukset eivät muutu. Hankkeeseen varataan resursseja kielitaidon kartoitukseen ja testaukseen. Tässä projektihakemuksessa kielitaidon kartoitus- ja testaus on merkitty palkkakustannuksiin, ei palvelujen ostot-kohtaan. Matalan kynnyksen neuvontapisteen henkilökunta hankitaan pääasiassa ostopalveluna maahanmuuttajajärjestöiltä.
ESR-ohjelman yksi keskeisimmistä periaatteista on, että sen myöntämin varoin kehitetään uusia ja innovatiivisia toimintamuotoja, joista tulisi pysyviä työkäytäntöjä. Hakemuksen jättämisellä Turun kaupunki sitoutuu rahoittajalle määrällisten tavoitteiden saavuttamiseen ja tuottamaan sellaisia palveluohjauksen toimintamalleja, jotka hyödyntävät ennen kaikkea Turun kaupunkia, mutta myös työvoimatoimiston kanssa tehtävää asiakastyötä. Hanke aloittaa välittömästi neuvottelut työvoima- ja elinkeinoministeriön kanssa valtion osuuden saamisesta pysyvästi kielenkartoitus- ja ohjauspalveluiden resursseihin, koska toiminta kuuluu työhallinnon palveluvalikoimaan.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=150673
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marjatta Nieminen
Yhteyshenkilön organisaatio
Turun kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marjatta.nieminen@turku.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Turun kaupunki, Valtio, aikuiset, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ISOK - Itäsuomalaisen osaamisen kehittämishanke
Projekti
1. Projektin nimi
ISOK - Itäsuomalaisen osaamisen kehittämishanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2008
Päättymisaika
30.06.2011
Projektin kuvaus
ISOK - Itäsuomalaisen Osaamisen kehittäminen on itäsuomalainen yhteistyöhanke, jota koordinoi Savon ammatti- ja aikuisopisto. Pohjois-Karjalassa hankeen toteuttajana on Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja tutkimuksesta vastaa Itä-Suomen yliopisto / Yhteistieteiden laitos Kuopion Kampus.
ISOK -hanke on jatkoa Itä-Suomen Maahanmuuttajien Osaamisen Kehittämisen Pilotti -hankkeelle (ISMO), joka päättyy vuoden 2007 loppuun. ISMO -hankkeessa tehtiin yritysten osaamiskartoituksia, koottiin ammatillisia sanastoja eri kielillä, aloitettiin kaksi tutkimusta maahanmuuttajuuteen liittyen, kirjoitettiin tutkimusraportti "Toimivan monikulttuurisen työyhteisön tunnuspiirteiden paikantaminen", luotiin ohjauksen verkkoympäristö, koottiin osaamisen tunnistamisen opas ohjaajille ja opettajille, koulutettiin ohjaajia henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen tiimoilta ja tehtiin osaamisen tunnistamista maahanmuuttajien parissa.
ISOK -hankkeen tarkoituksena on syventää ISMO -hankkeessa aloitettua työtä uuden ESR -ohjelmakauden toimintalinja 3 mukaisesti, jonka "tavoitteena on kehittää itäsuomalaisen työvoiman osaamista vastaamaan työmarkkinoiden muuttuviin tarpeita ja vastata osaamis- ja työvoimatarpeiden kohtaanto-ongelmaan sekä valmentautua muutoksiin ja edistää ammatillista liikkuvuutta. Lisäksi tavoitteena on kehittää alueellista innovaatiojärjestelmää, koulutuksen laatua ja joustavia opintoketjuja."
ISOK -hankkeen yleistavoitteet
-Mahdollistaa maahanmuuttajien joustava liikkuminen työmarkkinoilla.
-Edistää itäsuomalaisten yritysten valmiuksia toimia monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja palkata maahanmuuttajia. (Perehdytysprosessit ja osaamisen näkyväksi tekeminen, vertaismentorointimalli, osaamiskartoitukset)
-Syventää yhteistyötä itäsuomalaisten yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä ja vakiinnuttaa yhteistyökäytänteitä osaksi yritysten ja oppilaitosten päivittäistoimintoja.
-Tutkia maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja Itä-Suomen maahanmuuttajien yritystoiminnan mahdollisuuksista.
-Tukea aikuisten ohjaus- ja neuvontapisteiden toimintaa Itä-Suomessa tuottamalla prosessikuvauksia ja työkaluja. (Osaamisen tunnistamiseen ja laatuun liittyvät työkalut, verkkotyökalut, kuten Ohjauksen tietopankki, henkilökohtaistamisen ohjauksen prosessikuvaukset, jne.)
-Tukea ja tuottaa palveluita muille itäsuomalaisille maahanmuuttajia ja alhaisen koulutustason omaavia henkilöitä koskeville hankkeille. (M14, Vastaanottava Pohjois-Savo, itäsuomalaiset aikuisen ohjauspistehankkeet, Välke -hanke jne.)
-Perehdyttää koulutusorganisaatioiden opetus- ja ohjaushenkilöstöä osaamisen tunnistamiseen.
-Hankkeen toimenpiteiden kautta saatu osaaminen on siirrettävissä myös muiden haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osaamisen tunnistamisprosessiin.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
www.isok.fi
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marja Vartiainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marja.vartiainen@sakky.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ELY-keskus, aikuiset, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Osaava Ohjaus
Projekti
1. Projektin nimi
Osaava Ohjaus
2. Projektitiedot
Alkamisaika
1.8.2010
Päättymisaika
31.7.2013
Projektin kuvaus
Tavoite:
Moniammatillinen yhteistyö-ja osaamisvaihtomalli
Bongata putoavia eli syrjäytymisvaarassa olevia aikuisia
Tarjota koulutusta ammattilaisille
Miksi:
Syrjäytymisluvut kasvussa
Putoavien tunnistamien vaatii moniammatillista osaamista
Tunnistaminen kuuluu kaikille
Tuella mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä paranevat
Kaikilla oikeus yhdenvertaisuuteen ja esteettömyyteen
Syrjäytymisen riskitekijöitä:
Mielenterveys-ja päihdeongelmat
Tunnistamattomat ja tukea vaille jääneet oppimisvaikeudet
Rikostausta
Keitä tavoitellaan:
Ohjaava ja neuvova henkilöstö, jonka työpaikkana: KELA, TE-toimisto, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, vakuutusyhtiö, rikosseuraamuslaitos, vapaa sivistystyö, aikuiskoulutus, järjestö.
Verkosto:
Keskuspuiston Ammattiopisto (Hallinnointi)
Erilaisten oppijoiden liitto ry
Kuntoutus Orton Oy
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Mielenterveyden keskusliitto
Kaikki ohjaavaa ja neuvovaa työttä tekevät arjen ammattilaiset
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: liikennemerkki_rgb.jpg (261 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
www.osaavaohjaus.fi
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Minna Anttinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Keskuspuiston Ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
minna.anttinen@keskuspuisto.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen esteettömyys, palvelujen laatu, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Alpertti-projekti
Projekti
1. Projektin nimi
Alpertti-projekti
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.12.2008
Päättymisaika
30.09.2013
Projektin kuvaus
Alpertti on TAO, Turun Ammattiopistosäätiön käynnistämä hanke opiskelijoiden työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi koskien erityisesti niitä opiskelijoita, joilta näyttää puuttuvan kokonaan kiinnostus tällä hetkellä opiskelemaansa ammattialaan. Projektissa pyritään auttamaan myös niitä nuoria, jotka ovat keskeyttäneet tai saaneet ammatilliset perusopintonsa päätökseen, mutta eivät ole kuitenkaan syystä tai toisesta työllistyneet opintojaan vastaavalle alalle.
Projektissa on perustettu kaksi pientä toimintayksikköä, joista toinen on oppilaitoksen sisällä toimiva ohjaus- ja tukipalveluyksikkö ja toinen oppilaitoksen ulkopuolella nuorten työpajatyyppisesti hoidettava työelämään johtava valmennusyksikkö. Ensin mainitun tahon muodostavat urakoordinaattori ja mielenterveysasioihin erikoistunut toimintakykyohjaaja jotka yhdessä perehtyvät vaikeuksissa olevien opiskelijoiden tilanteisiin ja pyrkivät omien asiantuntijaverkostojensa avulla ohjaamaan opiskelijaa tutkinnon loppuun saattamiseen omassa tai jossakin muussa oppilaitoksessa, tai sitten vaihtoehtoisesti selvittävät mahdollisuuksia siirtyä opiskelun tai työharjoittelun kautta kokonaan uudelle alalle. Ohjaustoimenpiteisssä tavoitteena on saavuttaa urasuunnitelmia vailla olevien nuorten luottamus siten, että heidät saadaan johdatettua edes lyhytaikaisiin työsuhteisiin tai mieluummin tietysti pitkän tähtäimen suunnitelmien avulla opiskeluun ja/tai pysyviin työsuhteisiin. Tukijärjestelmän perustaksi pyritään kehittämään atk-tekniikkaan pohjautuva uudenlainen syrjäytymisbarometri, jonka avulla on mahdollista tunnistaa syrjäytymisvaaraa aiheuttavat tekijät entistä nopeammin ja käynnistää korjaavia toimenpiteitä juuri silloin, kun niillä voidaan olettaa olevan parhaimmat vaikutusmahdollisuudet.
Työpajatyyppisesti hoidettavan valmennusyksikön tavoitteena on tarjota vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille yksi uusi väylä suoraan työelämään. Toiminta perustuu pääasiassa työpaikoilla annettavaan työvalmennukseen ja sen jälkeiseen seurantaan ja etäohjaukseen. Työpaikoiksi on valittu ensisijaisesti sellaisia yrityksiä, joilla on arvioitu olevan tulevaisuudessakin tarvetta myös melko alhaisen koulutustason omaavista työntekijöistä. Työvalmennukseen pyritään kehittämään järjestelmällinen Exert-toimintamalli, jonka esikuvana voidaan pitää vielä muutamia vuosikymmeniä sitten vallalla ollutta toimintatapaa siirtyä oppivelvollisuuden jälkeen suoraan työelämään ja kehittää työuraa työssäoppimisen tai myöhemmin aloitettavan ammattiopiskelun avulla.
Projektin ydin on toimintaympäristön realiteetit huomioonottavassa lähestymistavassa: rajatuissa kohderyhmissä syrjäytymisvaaraan joutuneet nuoret etsitään, löydetään ja ohjataan uudelleen opiskeluun tai työelämään. Nuorille pyritään selvästi osoittamaan työelämän todelliset tarpeet ja niiden mukana tulevat mahdollisuudet.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.alpertti.fi/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaakko Lainio
Yhteyshenkilön organisaatio
TAO, Turun Ammattiopistosäätiö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaakko.lainio@taos.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Varsinais-Suomen ELY, nuoret, aikuiset, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
OPI, VIIHDY, VALMISTU -ohjaus- ja tukipalvelujen toimintamalli-projekti
Projekti
1. Projektin nimi
OPI, VIIHDY, VALMISTU -ohjaus- ja tukipalvelujen toimintamalli-projekti
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2011
Päättymisaika
31.12.2013
Projektin kuvaus
OPI, VIIHDY, VALMISTU -ohjaus- ja tukipalvelujen toimintamalli -projekti on Vantaan kaupunki/Vantaan ammattiopisto Varian hallinnoima hanke, jonka yhteistyökumppanit ovat Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä/Koulutuskeskus Salpaus ja Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä/Koulutuskeskus Tavastia. Projektin verkostoon kuuluvat Optima kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Vantaan kaupungin Sotungin koulu ja Sotungin lukio, Vantaan kaupungin Päihdepalvelujen ehkäisevän päihdetyön yksikkö ja kolmannen sektorin toimijoita. Projekti ajoittuu vuosille 2011-2013.
Projektin tavoitteena on opiskelijan opintojen aikaisen ohjauksen, tuen ja hyvinvoinnin toimintamallin luominen siten, että opintojen keskeyttäminen vähenee, tutkinnon loppuunsaattaminen varmentuu, työllistyminen edistyy, opettajuus kehittyy ohjauksellisen pedagogiikan osalta ja opiskelijan ohjaus- ja tukipalvelut kehittyvät. Projektin toimintojen kohderyhmänä ovat hallinnoija ja yhteistyökumppani organisaatioiden opettajat ja ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstö sekä perusopetuksen opettajat ja ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstö.
Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat nivelvaiheen kehittäminen perusopetuksen ja ammatillinen koulutuksen välillä, opiskelijan opiskeluun orientoinnin ja perehdyttämisen kehittäminen eri lukuvuosina, ohjaus- ja tukisuunnitelmien päivitys/kokoaminen ja toimeenpanon edistäminen, opiskelijan työmarkkinavalmennuksen ja ura- ja rekrytointisuunnitelmatyöskentelyn kehittäminen, yhteistyön kehittäminen työ- ja elinkeinokeskusten, työ- ja elinkeinoelämän sekä kansalaisjärjestöjen kanssa, koulutusten/ vastaavien järjestäminen kehittämistoimenpiteiden mahdollistamiseksi, vertaisarviointien toteutus koulutuksen järjestäjien välillä ja työryhmätyöskentely.
Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistoimenpide on opettajavaihto. Projektissa toteutettavat koulutukset liittyvät vertaisarviointiin sekä kehittämistoimenpiteisiin osallistuvien pedagogiseen koulutukseen/ohjauksellinen pedagogiikka sekä työvalmennukseen ja ura- ja rekrytointikoulutukseen. Painotuotteiden valmistamisella tuetaan projektin tavoitteiden saavuttamista.
Projektin tuloksena on yhteistyössä kehitetty ohjaus- ja tukipalveluiden toimintamalli, joka perustuu oppimisen esteiden varhaiseen tunnistamiseen, niihin puuttumiseen ja aktiiviseen välittämiseen. Toimintamalli kehitetään projektin aikana pilotointien ja korjaavien toimenpiteiden kautta. Korjaavat toimenpiteet perustuvat opiskelijoiden ja kotiväen antamaan palautteeseen sekä
kehittämistoimintaan osallistuvien toimijoiden arvioon valmiuksiensa, ohjeistuksen, toimintakulttuurin ja johdon toiminnan kehittymisestä. Projektin toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan myös tilastoinnin avulla. Työ- ja elinkeinoelämältä, -toimistoista ja kansalaisjärjestöiltä saadaan palautetta. Keskeistä on, että opettajuus ja ohjaus- ja tukipalvelujen toiminta kehittyy.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S11674
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pekka Tauranen
Yhteyshenkilön organisaatio
Vantaan kaupunki/Sivistystoimi/Vantaan ammattiopisto Varia
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pekka.tauriainen@vantaa.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Uudenmaan ELY, nuoret, aikuiset, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
MONATTA-Moniarvoisuudella työllisyys tasapainoon- työyhteisöjen kehittäminen ja maahanmuuttajien työllisyyden tukeminen yhteistyöllä- hanke
Projekti
1. Projektin nimi
MONATTA-Moniarvoisuudella työllisyys tasapainoon- työyhteisöjen kehittäminen ja maahanmuuttajien työllisyyden tukeminen yhteistyöllä- hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.04.2011
Päättymisaika
31.12.2013
Projektin kuvaus
Maahanmuuttajien työttömyys ja siitä johtuva syrjäytyminen on vakava ongelma nyky-Suomessa. Samaan aikaan useilla aloilla podetaan työvoimapulaa. Sekä työttömyys että työvoimapula ovat yhteiskunnallisia ongelmia, joista aiheutuvien kustannusten vähentäminen tuottaa merkittävää hyötyä koko kansantaloudelle.
Työttömyyteen on usein pyritty vaikuttamaan vain yksisuuntaisesti, toimenpiteiden kohdistuessa milloin työttömiin (maahanmuuttajiin) milloin työnantajiin. Vuosina 2011-2013 toteutettavassa MONATTA-hankkeessa molempia kohderyhmiä valmennetaan yhteistyöhön ja toimimaan osaltaan työvoimapulan ja toisaalta työllisyyden helpottajana. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä Amiedu.
Maahanmuuttajien työttömyyteen vaikuttavat toisaalta maahanmuuttajatyönhakijoiden kehitystarpeet koskien mm. suomen kieltä, IT-taitoja ja työelämäosaamista toisaalta työnantajien tiedon ja asenteiden kehittämistarpeet koskien maahanmuuttajien rekrytointia. Hankkeessa maahanmuuttajat saavat valmennusta suomen kielessä, IT-taidoissa sekä työelämätaidoissa ja osa saa mahdollisuuden työharjoitteluun. Työnantajat taas oppivat suhtautumaan entistä avoimemmin ja rohkeammin maahanmuuttajatyönhakijoihin sekä hyödyntämään heidän erityisosaamistaan työyhteisössä.
Työnantajavalmennukset toteutetaan ns. mentorimenetelmällä, jossa korostuu ryhmän jäsenten osallistaminen. Valmennuksissa hankehenkilöstö toimii paljolti fasilitaattorin ja ohjaajan rooleissa pääpainon mentoroinnissa ollessa kumppaniorganisaatioiden edustajilla itesellään. Näin toimien ryhmä saadaan paremmin motivoitua valmennukseen ja mukanaolevissa organisaatioissa jo käytössä olevat, moniarvoisuuta ilmentävät hyvät käytännöt tulevat yhteisesti jaetuiksi.
Hankkeessa tuotetaan akateeminen tutkimus moniarvoisuudesta työyhteisöjen tuottavuuden lisääjänä ja tutkimuksen tuloksia pyritään soveltamaan käytäntöön laajalti jo hankkkeen aikana.
Hankkeen tuloksia ja tuotteita levitetään laajalti uusien, hankkeessa luotujen sekä olemassaolevien verkostojen avulla koko hankkeen ajan.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S11675
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tuula Meres-Wuori
Yhteyshenkilön organisaatio
Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, pk-yksikkö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Tuula.Meres-Wuori@helsinki.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Uudenmaan ELY, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, aikuiset, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
Projekti
1. Projektin nimi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.01.2011
Päättymisaika
31.12.2013
Projektin kuvaus
Nuorisolakiin lisättiin 1.1.2011 alkaen pykälät paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n hallinnoimassa Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankkeessa (MYK) kehitetään ja tuetaan asiakaslähtöisiä nuorten ohjaus- ja palveluverkostomalleja sekä niiden toimintakäytäntöjä. Yhteistyöverkoston tehtävänä on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta. Verkosto myös tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä sekä edistää palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta.
Monialaista, hallinnonalat ylittävää yhteistyötä tehdään useissa kunnissa jo tällä hetkellä eri tavoin. Samoin etsivää työparitoimintaa, jota järjestettiin vuonna 2010 jo lähes 200 kunnan alueella. Toiminta on vaikuttavaa ja tavoittavaa, mutta toimintamallien ei koeta olevan vielä valmiita. Monialaisen yhteistyön kehittämishankkeessa rakennetaan ja kehitetään toimintamalleja eri toimialojen välisen monialaisen yhteistyön edistämiseksi verkostomaisella yhteistyöllä. Hankkeessa huomioidaan osatoteuttajien nykyiset hyvin toimivat monialaisen yhteistyön sekä etsivän työparitoiminnan käytännöt ja pyritään kehittämään niistä entistä vaikuttavampia. Tähän kuuluu projektissa mukana olevien työntekijöiden tukeminen. Näitä malleja pyritään hankkeen aikana levittämään myös niihin kuntiin, joissa monialaisen yhteistyön kehitystyö on vasta alkamassa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään niin Uudenmaan alueella kuin valtakunnallisestikin.
Hankkeessa suunnitellaan ja pyritään tehostamaan asiakaslähtöisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. Hankkeessa toteutetaan myös yksilö- ja pienryhmätoiminnan malleja nuorten kanssa. Lisäksi edistetään nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.
Hanke toteutetaan Uudenmaan alueella ja sen kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat tai jo syrjäytyneet alle 25-vuotiaat nuoret, ja välillisesti heidän kanssaan toimivat viranomaiset sekä muut toimijat. Hankkeen päätoteuttajana ja hallinnoijana toimii Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry. Osatoteuttajina toimivat Nuorisotutkimusseura, joka vastaa hankkeen kehittävästä prosessiarvioinnissa sekä hankkeen pilottikunnat Hyvinkää, Lohja ja Porvoo.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S11652
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Markus Söderlund
Yhteyshenkilön organisaatio
Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
markus.soderlund@alli.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Uudenmaan ELY, nuorisotoimi, nuoret, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tukena
Projekti
1. Projektin nimi
Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tukena
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.08.2010
Päättymisaika
30.06.2013
Projektin kuvaus
Pirilän Porras -hanke on Oulun seudun eteläisten kuntien hanke, jolla haetaan ratkaisuja 15 - 24-vuotiaiden nuorten työllistymiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulutuksesta ja työstä. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, TE-hallinnon ja kuntien toimijoiden kanssa.
Osana Pirilän Porras -hanketta toteutettiin edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden kanssa ammattistartilta ja kymppiluokalta eniten ammatinvalinnan ohjausta tarvitseville opiskelijoille tiivis ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava kokonaisuus. Kokonaisuus sisältää kyky- ja persoonallisuuteen liittyviä arviointeja, yksilöllisiä ohjauskeskusteluja ja ryhmätoimintaa edellä. Tavoitteena oli kehittää ammatinvalintaa selkiyttävä ja vahvistava ryhmän toiminta oppilaitoksen, TE-toimiston ja kunnan eri toimijoiden toteuttamana ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tueksi.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Nuorten työllistymisen palveluketju, Pirilän Porras -hanke
Pirilän Porras -hankkeen arviointiraportti
Liitetiedostot
- Tiedosto: ARTIKKELI 090513 Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta.pdf (398 Kt)
- Kuvaus: Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta ammattistarttilaisten ja kymppiluokkalaisten ammatinvalinnan tukena
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jenni Kiiskilä
Yhteyshenkilön organisaatio
OSAO
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jenni.kiiskila@osao.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Pohjois-Pohjanmaan ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, ESR-ohjelma, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Yoyo – Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle -hanke
Projekti
1. Projektin nimi
Yoyo – Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle -hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
19.10.2010
Päättymisaika
31.12.2011
Projektin kuvaus
Yoyo – Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama lukion opinto-ohjauksen kehittämishanke.
Hanke on Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteishanke, jossa on mukana yhteensä 17 pilottilukiota pääkaupunkiseudulta. Helsinki koordinoi hanketta.
Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:
* Opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelmanlaatiminen
* Koko koulun osallisuus opinto-ohjaukseen
* Lukiokoulutuksen järjestäjien ja lukioiden yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja korkea-koulujen kanssa
* Yhteistyön kehittäminen työvoimaviranomaisten kanssa
* Yhteistyön kehittäminen alueen elinkeinoelämän kanssa
HANKKEEN TAUSTAA
Yoyo – Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama lukion opinto-ohjauksen kehittämishanke. Opinto-ohjauksen kehittämisen tarve nousi esiin lukion kehittämistyöryhmän selvityksessä (Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio/ OKM 2010:14). Kehittämisryhmän jättämässä muistiossa on kooste ehdotuksista, joissa todetaan mm.:
Opiskelijoiden tulee laatia jatko-opintoihin orientoiva henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, joka sisällytetään henkilökohtaiseen suunnitelmaan opintojen etenemisestä (opiskelusuunnitelma). Opiskelijoilla on oikeus saada ohjausta ja tukea henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa.
Lukiokoulutuksen, korkeakoulujen, työelämän ja työvoimaviranomaisten välistä yhteistyötä tulee lisätä opiskelijan jatko-opiskeluvalmiuksien parantamiseksi, työelämätietouden lisäämiseksi ja nykyistä selkeämmän näkemyksen luomiseksi jatko-opintoihin hakeutumisesta.
Yoyo -hanke on Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteishanke, jolle myönnettiin rahoitus 19.10.2010. Hankekausi jatkuu 31.12.2011 asti. Hanketta valmistelavassa kokouksessa 29.10.2010 päätettiin, että Helsinki ottaa vastuun hankkeen koordinoinnista ja hakee täyttöluvan hankkeen toimintaa organisoivaa koordinaattoria varten. Hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö 1.12.2010.
HANKEORGANISAATIO
Hankkeessa toimii kuntien edustajista koostuva ohjausryhmä, kuntien edustajista koostuva kehittämisryhmä sekä kuntakohtaiset työryhmät. Toimintaa koordinoi projektipäällikkö. Ohjausryhmässä ovat edustettuina kuntien nuorisokoulutuksen linjajohtajat sekä ruotsinkielisten edustus. Ryhmän tehtävänä on linjata hankkeen suuntaviivat ja seurata hankkeen toteutumista.
Kehittämisryhmässä on mukana kuntien hallinnon henkilöstöä, opinto-ohjaaja sekä hankkeen projektipäällikkö. Kehittämisryhmä vastaa hankkeen toiminnan suunnittelusta ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntakohtaisista työryhmistä päättää jokainen kunta itse.
Yoyo -hankkeessa on mukana yhteensä 17 pilottilukiota pääkaupunkiseudulta. Lukioista neljä on Espoosta (Espoonlahden lukio, Etelä-Tapiolan lukio, Leppävaaran lukio ja Mattlidens gymnasium), seitsemän Helsingistä (Alppilan lukio, Sibelius-lukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin luonnontiedelukio, Kallion lukio, Itäkeskuksen lukio ja Vuosaaren lukio) sekä kuusi lukiota Vantaalta (Helsinge gymnasium, Lumon lukio, Martinlaakson lukio, Sotungin lukio, Tikkurilan lukio ja Vaskivuoren lukio). Hankkeessa mukana olevissa pilottilukioissa opiskelee yhteensä n. 9060 (Espoossa n. 2000, Helsingissä 3342 lukiolaista ja Vantaalla 3717) opiskelijaa.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Laura Savolainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Helsingin kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
laura.savolainen@hel.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Uudenmaan ELY, nuoret, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Valtti – Valmis tutkinto työelämävalttina
Projekti
1. Projektin nimi
Valtti – Valmis tutkinto työelämävalttina
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.10.2008
Päättymisaika
31.12.2011
Projektin kuvaus
Valtti -hanke on seitsemän korkeakoulun välinen yhteistyöhanke, jossa kehitetään opiskelu- ja uraohjausmalleja opiskelijoiden opintojen edistämiseksi sekä työllistymisen ja työelämään siirtymisen tukemiseksi sekä vahvistetaan korkeakoulujen opetushenkilökunnan ohjauksellisia taitoja ja opiskelijoiden ohjauksen asiantuntemusta, erityisinä teemoina uraohjaus ja työelämävalmennus.
Toimenpiteillä pyritään erityisesti tukemaan opiskelijoiden valmistumista ja työelämään siirtymistä sekä ennaltaehkäisemään opintojen pitkittymistä tai keskeytymistä.
Hankkeen aikana opiskelijoille tarjotaan opiskelu- ja uraryhmäohjausta, joissa käsitellään opintoihin, valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen liittyviä kysymyksiä. Opetushenkilökunnalle tarjotaan ohjauskoulutusta ja asiantuntijaseminaareja, joissa käsitellään ohjaukseen, työelämään ja työllistymiseen liittyviä teemoja..
Henkilökunnan ohjauskoulutus toteutetaan kouluttamalla ns. korkeakoulukohtaisia avainohjaajia ja tuutorohjaajia. Avainohjaajat vastaavat ohjaustoiminnan kehittämisestä, organisoinnista ja toteutumisesta koko korkeakoulussa. Tuutorohjaajat vastaavat puolestaan ohjaustoiminnan toteutumisesta omassa koulutusohjelmassa/ tiedekunnassa. Sekä avainohjaajat että tutoropettajat vetävät opiskelijoiden opiskelu- ja uraryhmiä.
Hanketta hallinnoi Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelut. Mukana olevat korkeakoulut ovat Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://valtti.wordpress.com/valtti/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kaisa Karhu
Yhteyshenkilön organisaatio
Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelut
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kaisa.karhu[at]oulu.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan ELY, aikuiset, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, ESR-ohjelma, alueellinen, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
LAIKKU - Laadukas aikuiskoulutuspalvelu aikuisväestölle ja yrityksille
Projekti
1. Projektin nimi
LAIKKU - Laadukas aikuiskoulutuspalvelu aikuisväestölle ja yrityksille
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.10.2009
Päättymisaika
30.06.2012
Projektin kuvaus
Projektin tarkoituksena on luoda ratkaisu työikäisen väestön ja työelämän eri toimialojen tarvitsemaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toteuttamiseen(TNO-palvelut).Tarkoituksena on edistää aikuisen edellytyksiä ylläpitää, kehittää ja uusintaa ammattitaitoaan. Erityisesti mikro- ja pienyritykset tarvitsevat asiantuntija-apua henkilöstön urasuunnittelussa ja osaamisen kehittämisessä.TNO-palveluiden on tarkoitus toimia jatkossa ”yhden luukun -periaatteella” tieto-verkkoja hyödyntäen -> toimintojen jalkauttaminen AO Lappiana aikuiskoulutukseen. Tavoitteet • ”Yhden luukun -periaate” TNO-palveluissa (toimintamalli) • TNO-palveluiden saatavuuden parantaminen • Koulutustorien (ohjaus- ja neuvontapisteet Kemissä ja Torniossa) toimintamallin ja sisällön kehittäminen toimivaksi ja tulokselliseksi • Luoda ”onnistuneen ohjauksen -kriteeristö” • Luotujen toimintamallien käytäntöön vieminen pysyväksi toiminnoiksi lähtökohtana työelämän ja koulutuksen tarjoajan entistä paremmin toimiva yhteistyö • AO Lappian ohjaushenkilöstön asiantuntijuuden kehittyminen.
•Toimivat TNO-palvelut ja niiden jalkauttaminen AO Lappian toimintaan. •Toimivampi koulutuksen tarjontajärjestelmä ”yhden luukun -periaate” •Entistä paremmin toimiva yhteistyö työelämän koulutustarpeiden (yritysten yhteistyöverkosto)ja koulutuksen tarjoajan välillä •Tietoverkkojen hyödynnettävyys mm. sähköiset palvelumahdollisuudet ja sosiaalinen media •Koulutustorien (Kemi ja Tornio)puitteissa toteutettava yhteistoiminta sopijapuolten kanssa on vakiintunut. Yhteistoiminnassa hyödynnetään projektista saatuja hyviä käytänteitä esim. kehitetty toimintamalli ja joustava yhteistyömalli ”onnistuneen ohjauksen -kriteeristö”. Koulutustorien toiminta on toimivaa ja tuloksellista. Kummassakin ohjaus- ja neuvontapisteessä työskentelee AO Lappian rekrytoimana vähintään yksi henkilö •Ohjaushenkilöstön asiantuntijuuden kehittyminen.
aikku-projekti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osittain rahoittama projekti, jolle Lapin ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen. Laikku-projektin suunnitelman mukainen toteuttamisaika on 1.10.2009-30.6.2012. Keskeiset toimenpiteet ovat kehittämistyöpajat,koulutuspäivät ja seminaarit ja yrittäjätapaamiset, ”onnistuneen ohjauksen kriteerien” ja verkkopalveluiden kehittäminen sekä syntyneiden tulosten pilotointi ja dokumentointi. Koulutustorien toimintaa kehitetään. Eri tilaisuuksien kautta verkostoidutaan ja jaetaan kokemuksia. Projektissa tiedotetaan säännöllisesti ja esitetään jatkotoimenpiteitä toimintamallin kehittämiseksi->”yhden luukun -periaate”.
Varsinainen kohderyhmä Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat projektin toiminta-alueen aikuisten ohjaus- ja neuvontapalveluita antavat henkilöt sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää ohjaavat henkilöt. Tarkennus: Ammattiopisto Lappian TNO-palveluita antavat henkilöt: Koulutustorien ohjaushenkilöstö, aikuiskoulutuspäälliköt, osa-aikaiset aikuiskoulutuspäälliköt, toimipaikkapäälliköt, aikuiskoulutuksen koulutus- ja opintosihteerit, kouluttajat, ryhmäohjaajat, oppisopimussuunnittelijat ja oppisopismusneuvojat. Työelämän (mm. kunnat, organisaatiot, yhteisöt, yritykset) kehittämis- ja palvelutehtää ohjaavat henkilöt ovat nimettyjä henkilöitä Laikku-projektin yhteistyöyrityksissä. Välilliset kohderyhmät Välillisesti toiminta kohdistuu pilotoinnin kautta alueen elinkeinoelämän yrityksiin ja organisaatioihin sekä työikäiseen TNO-palveluita tarvitsevaan aikuisväestöön.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.lappia.fi/Suomeksi/Tyoelamapalvelut/Yrityksille/Hankkeet/Oman_toiminnan_kehittaminen.iw3?ProjectID=18
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Katja Jaako-Körkkö
Yhteyshenkilön organisaatio
Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia/Ammattiopisto Lappia
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
katja.jaako-korkko@lappia.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Lapin ELY, aikuiset, työssä olevat, työttömät, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2009, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Get a Life -hanke
Projekti
1. Projektin nimi
Get a Life -hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.09.2008
Päättymisaika
31.12.2011
Projektin kuvaus
Get a Life -hankkeen tavoitteena on edistää opiskelijoiden proaktiivisuutta ja tulevan kehityksen ennakointia oman työuran suunnittelussa. Hankkeessa kehitetään opiskelijoiden ja ohjaajien tarpeisiin soveltuvia välineitä työelämän muutosten ennakointiin.
Hankkeessa tuotetaan:
o Työelämän kehityksen ennakointiin sopiva verkkotyökalu, joka on suunnattu erityisesti korkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelija pääsee luomaan itselleen erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja, skenaarioita, jotka syntyvät käyttäjän tekemien valintojen tuloksena.
o Verkkotyökalun pohjaksi laaditaan työelämän kehitykseen liittyvät taustaskenaariot, jotka perustuvat asiantuntijatietoon, työpajoissa tuotettuihin näkemyksiin sekä kirjallisuuteen.
o Pedagogisia toimintamalleja, joiden avulla työkalun käyttöön on mahdollista yhdistää jo olemassa olevia urasuunnittelun välineitä ja ohjausjärjestelmiä.
o Ohjausmalleja proaktiivisuuden, omaehtoisen yrittäjyyden ja itsenäisen ajattelun edistämiseksi.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://getalifehanke.wordpress.com/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Johanna Ollila
Yhteyshenkilön organisaatio
Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
johanna.ollila(a)utu.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Osaava ohjaus -hanke
Projekti
1. Projektin nimi
Osaava ohjaus -hanke
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.08.2010
Päättymisaika
31.07.2013
Projektin kuvaus
OSAAVA OHJAUS- hanke on erityistä tukea tarvitsevien aikuisten parissa työskenteleville henkilöille suunnattu uusia toimintatapoja kehittävä yhteistyöhanke. Hanketta hallinnoi Keskuspuiston ammattiopisto (Invalidisäätiö) ja sen toteuttajakumppaneita ovat Erilaisten oppijoiden liitto ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Kriminaalihuollon tukiyhdistys ry sekä Kuntoutus Orton Oy. Hanke toteutetaan 1.8.2010 ja 31.7.2013 välisenä aikana.
Hankkeen tavoitteena ja tuloksena on uusi osaavan ohjauksen ja jatkuvan, moniammatillisen tuen toimintamalli. Mallia toteuttaa moniammatillinen yhteistyöverkosto, joka pystyy tehokkaasti etsimään, kartoittamaan, kouluttamaan ja tukemaan erilaisia oppijoita. Hanketta markkinoidaan tiedotusseminaareissa ja itse uutta mallia levitetään erilaisilla työseminaareilla kansallisesti.
Ensisijainen kohderyhmä on se ohjaava- ja neuvova eri toimijoiden henkilöstö, jonka avulla erilaiset aikuiset henkilöt löytävät itselleen soveltuvia koulutusväyliä. Tällaista ohjaavaa ja neuvovaa henkilöstöä on HAKEVAssa vaiheessa esim. Te-keskuksissa, Kelassa, vakuutusyhtiöissä, terveydenhuollossa, liittojen palveluksessa, vapaassa sivistystyössä, järjestöissä aikuiskoulutusta järjestävissä tahoissa ja vankiloissa.
Koulutuspolun aikana ohjausta ja neuvontaa antavat lisäksi eri yritysten henkilöt työssäoppimisen ja tutkintosuoritusten arviointien merkeissä.
Välillinen kohderyhmä projektissa ovat aikuiset, jotka monenlaisista syistä ovat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa työelämästä, mutta eivät hakeudu koulutuksen pariin. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi tunnistetut tai tunnistamattomat oppimivaikeudet, mielenterveyden häiriöt, päihdeongelmat tai rikostausta.
Projektissa pilotoitava tukimalli kattaa koko koulutuskaaren hakevasta vaiheesta itse koulutukseen ja tutkinnon suorittamiseen saakka, joka merkitsee välillisen kohderyhmän kannalta oikeaan koulutukseen hakeutumista, koulutuksen läpäisemistä sekä työllistymistä paremmin edellytyksin. Hankkeen kautta kohderyhmän yhteiskunnallinen osallisuus kasvaa merkittävästi.
Projektin tuloksena on tutkittua tieto siitä, kuinka ko. interventioilla saadaan ensinnäkin syrjäytymisuhan alla olevat hakeutumaan koulutukseen ja toiseksi kuinka projektin aikana luotavat tukitoimet korreloivat koulutuksen loppuunsaattamisen ja työllistymisen kanssa. Projektin aikana tehdään seurantatutkimusta. Tulokset julkaistaan sekä projektikumppaneiden www-sivuilla että painettuna vihkosena.
Projektin laadulliset vaikutukset ovat merkittävät mikäli työstä/koulutuksesta syrjäytynyt henkilö valtaistuu takaisin työ/koulutuselämään. Kyseessä on silloin henkilön elämänlaatuun ja itsetuntoon suuresti vaikuttavat tekijät. Laadullisia vaikutuksia arvioidaan Keskuspuiston ammattiopiston laadunhallinnan tekemällä kyselyllä, joka tehdään, kun henkilö saadaan hakeutumaan koulutukseen ja kun henkilö päättää koulutuksen. Mittareina käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.osaavaohjaus.fi/
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Minna Anttinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Invalidisäätiö Orton - Keskuspuiston ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
minna.anttinen@keskuspuisto.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, järjestö, aikuiset, koulutuksessa olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, valtakunnallinen, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Näkökulmia aikuisten erityisohjauksen kehittämiseen
Tapahtuma
1. Tapahtuman nimi
Näkökulmia aikuisten erityisohjauksen kehittämiseen
2. Tapahtumatiedot
Alkamisaika
03.03.2010
klo
09.00
Päättymisaika
03.03.2010
klo
15.30
Tapahtumapaikka
Pohjois-Karjalan Aikuisopisto
Tapahtuman järjestäjä(t)
AIVO-aikuisopiskelun tieto-, neuvonta-, ja ohjauspalvelut -projekti
Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)
Seminaarin tavoitteena on nostaa esiin aikuisten erityisohjauksen kehittämisehdotuksia sekä tukea maakunnallisen toimintamallin vakiintumista.
Seminaari toteutetaan AIVO-projektin toimijoiden ohjauksen asiantuntijoiden dialogina. Asiantuntijoina seminaarissa toimivat Hanna Ilola, TAMK, Leena Selkivuori, JAMK, Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Itä-Suomen yliopisto ja Anna-Liisa Lämsä, Ammattiopisto Luovi.
Seminaari on avoin kaikille erityisohjauksesta kiinnostuneille.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=123&Itemid=497
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Projektipäällikkö Sari Turunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sari.turunen@pkky
Asiasanat
tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, Pohjois-Karjalan ELY, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, erityistä tukea tarvitsevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, maakuntaliitto, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinpaikka
Tapahtuma
1. Tapahtuman nimi
Opinpaikka
2. Tapahtumatiedot
Alkamisaika
02.11.2011
klo
09.00
Päättymisaika
3.11.2011
klo
16.00
Tapahtumapaikka
Jyväskylä, Aalto-sali
Tapahtuman järjestäjä(t)
Valtakunnalliset Opin ovi-projektit
Tapahtuman kuvaus
Opinpaikassa kohtaavat aikuisten ohjauksen ammattilaiset, päättäjät ja vaikuttajat. Tapahtumassa tehdään näkyväksi aikuisohjauksen kehittämistyön tuloksia ja rakennetaan tulevaisuutta.
Opinpaikka on oppia ja juhlaa. Tule ja osallistu!
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://opinpaikka.fi
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Auli Ryhänen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
auli.ryhanen@jamk.fi
Asiasanat
tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, Keski-Suomen ELY, aikuiset, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ryhmäohjaus osana perusopetuksen oppilaanohjausta
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ryhmäohjaus osana perusopetuksen oppilaanohjausta
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Riitta Stöckell
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa kerron kehittämistyöstäni, jonka tavoitteena oli selvittää ryhmäohjauksen käyttömahdollisuuksia osana yläkoulun perusopetuksen oppilaanohjausta. Tässä artikkelissa ryhmäohjaus tarkoittaa 4 -6 jäsenen ryhmää. Kehittämistyössäni selvitin ryhmäohjauksen taustateoriaa, ohjattavan ja ohjaajan roolia sekä ohjauksessa huomioitavia seikkoja. Ryhmäohjauksesta saatuja kokemuksia koostin kirjallisuudesta ja keskusteluista kolmen opinto-ohjaajan kanssa. Näiden perusteella selvisi, että ryhmäohjaukselle on tarvetta ja tätä toimintaa tulisi kehittää.
Opetussuunnitelman perusteessa (2004, 257 – 258) sanotaan, että oppilaanohjausta tulee järjestää henkilökohtaisena ohjauksena, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvana pienryhmäohjauksena ja luokkamuotoisena ohjauksena. Ryhmäohjauksen tavoitteena on, että oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. (POOSP 2004, 257 – 258.)
Ryhmäohjausta voidaan käyttää pienryhmien kanssa, mutta isommissakin ryhmissä voi soveltaa ryhmäohjauksellisia menetelmiä. Ryhmäohjaus voi rikastuttaa perusopetuksen oppilaanohjausta monella tapaa. (Penttinen 2013).
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ryhmäohjaus osana perusopetuksen oppilaanohjausta.docx (36 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Sähköinen uutiskirje ohjauksen tukena Jyväskylän ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Sähköinen uutiskirje ohjauksen tukena Jyväskylän ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Pia Piispanen
Julkaisun kuvaus
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) on järjestetty vuodesta 2003 lähtien sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta. Opinto-ohjauksen tarve on ollut ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoilla vähäistä, mikä saattaa johtua aikaisempien vuosien pienistä aloituspaikkaluvuista ja kohtalaisen suurista hakijamääristä.
Tämän kehittämistyön tavoitteena on ollut varmistaa ohjauksen päätavoitteen saavuttaminen. Verkko-ohjaustoiminnan mediaksi valittiin YAMK -ohjauksen kehittämisessä sähköposti, koska se tavoittaa parhaiten opiskelijat. Sähköinen uutiskirje sisältää kuukausittain vaihtuvan pääteeman opinnäytetyöprosessin kronologiseen etenemiseen liittyen. Aikuisopiskelijoiden kohdalla on haasteellista opinnäytetyön vaihe, koska heillä ei ole opinnäytetyön loppuvaiheessa enää teoreettista opiskelua jäljellä. Tämä tarkoittaa sitä, että heillä ei ole kuukausittain lähiopetusta eikä näin ollen säännöllistä kontaktia opetushenkilöstöön, kasvotusten tapahtuvaa ohjausta ja ryhmän tukea.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pia Piispanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pia.piispanen@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, sähköinen uutiskirje, opinto-ohjaus, ammattikorkeakoulu, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, opinnäytetyö, verkko-ohjaustoiminta, ohjauksen kehittäminen, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Pienryhmäohjaus lukiolaisten tukena
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Pienryhmäohjaus lukiolaisten tukena
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Meri-Tuulia Arkko
Julkaisun kuvaus
Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä koulunkäynti ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä pilareita. Julkista keskustelua käydään kuitenkin lähinnä peruskoululaisista ja esimerkiksi lukiolaisten hyvinvointiin keskittynyttä keskustelua on käyty melko vähän. Lukiolaisten ohjaustarpeesta puhuttaessa yhteis¬kunnallisen koulutuskeskustelun pääpaino on ollut lähinnä tutkinnon sisällössä ja jatkokoulutusval¬miuksissa.
Tässä artikkelissa keskitytään lukiolaisiin, heidän hyvinvointiinsa ja ohjaustarpeeseensa. Artikkelin taustalla ovat kirjoittajan työssään havainnoimat sekä erilaisista tutkimuksista paljastuvat ohjaustarpeet lähinnä yksinäisyyden kokemukseen liittyen.
Strukturoidussa pienryhmäohjauksessa keskeistä on vertaisten merkitys. Vertaisryhmä voidaan määritellä ryhmäksi, jonka jäsenet kokevat toisensa pääasiallisesti yhdenvertaisiksi. Yhdenvertaisuuden muodostuminen luo haasteita ja kaikki ryhmät eivät automaattisesti muodostu vertaisryhmiksi. Demokraattisessa ryhmässä opiskelija on ryhmän aktiivinen jäsen, joka käy aktiivisesti dialogia muiden ryhmäläisten kanssa. Ryhmä auttaa yksilöitä näkemään erilaisia elämäntyylejä ja ihmisten välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Ryhmässä käydään demokraattista keskustelua ja tehdään ohjaajan johdolla läpi erilaisia tehtäviä ja harjoitteita. Ryhmän toiminnan tulisi perustua vapaaehtoisuuteen ja opiskelijan omaan motivaatioon.
Aidon ohjaustarpeen vuoksi kootussa pienryhmässä voidaan jakaa kokemuksia, saadaan emotionaalista ja sosiaalista tukea sekä palautetta. Vertaisryhmässä vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja luottamusta tulevaisuuteen sekä positiivista asennetta ja käyttäytymisen muutoksia. Vertaisryhmä normalisoi yksilön kokemuksia, tuntemuksia, ajatuksia ja epävarmuuksia. Vertaisryhmä voi tukea yksilöohjausta, mutta se voi myös kokonaan korvata yksilöohjauksen tai osan siitä. Tiukan taloustilanteen aikana on hyvä miettiä myös resursseja ja sitä kuinka paljon ohjaajia ja ohjausaikaa on käytettävissä yhtä opiskelijaa kohden.
Ohjausryhmän valintaprosessissa kartoitetaan yksilöohjattavista sellaiset, joille ryhmästä voisi olla hyötyä ja joiden intressit näyttäisivät sopivan yhteen. Olisi hyvä, jos ryhmään valittavia yhdistäisivät jotkin samankaltaisuuden kriteerit. Vertaistukea voidaan hyödyntää ohjauksessa vain, jos vertaisuuden kriteerejä on pohdittu jo ryhmän muodostamisvaiheessa. Tärkein ryhmäohjauksessa huomioitava näkökulma on tietenkin yksilön saama hyöty ryhmästä. Miten vertaisryhmätoiminta palautuu yksilön tukemiseen ja mitä yksilö saa ryhmästä?
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Portfolio-ohjaus korkea-asteella
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Portfolio-ohjaus korkea-asteella
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Pöntinen, Katri
Julkaisun kuvaus
Tämän artikkelin tavoitteena on valottaa lukijalle portfoliotyöskentelyn ohjauksen haasteita ja mahdollisuuksia korkea-asteella. Artikkelissa käsitellään portfoliotyöskentelyn prosessia ja sen aikana yleisimmin kohdattuja haasteita portfolio-ohjauksen näkökulmasta. Lisäksi pohditaan vertaistyöskentelyn hyödyntämistä yhtenä mahdollisuutena portfolioprosessin tukemisessa. Teorian rinnalla kuvataan erään korkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoiden portfolioprosessin etenemistä ja heidän kokemiaan haasteita työskentelyn aikana sekä portfoliopajoista saatuja kokemuksia.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Katri Pöntinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, elinikäinen oppiminen, korkeakouluohjaus, opinto-ohjaus, portfolio, ryhmäohjaus, urasuunnittelu, urasuunnitteluprosessi, ammattikorkeakoulu, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Asiantuntijaluento 4.3.2013: Prof. James P. Sampson - Variables Affecting Readiness to Benefit from Career Interventions
Tapahtuma
1. Tapahtuman nimi
Asiantuntijaluento 4.3.2013: Prof. James P. Sampson - Variables Affecting Readiness to Benefit from Career Interventions
2. Tapahtumatiedot
Alkamisaika
04.03.2013
klo
12.00
Päättymisaika
04.03.2013
klo
13.30
Tapahtumapaikka
Jyväskylän yliopisto, L 304
Tapahtuman järjestäjä(t)
Koulutuksen tutkimuslaitos
Tapahtuman kuvaus
Professori Sampson Florida State Universitystä tarkastelee urasuunnittelun valmiuksien arvioinnin merkitystä ohjausprosessissa. Luento on seurattavissa myös suorana internetissä. Noin puolen tunnin alustuksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä luentosalissa että verkossa chatin välityksellä. Luento on englanninkielinen, mutta kysymyksiä voi tehdä myös suomen kielellä.
Tilaisuuden järjestäjänä toimii KTL ja Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus. Vierailuluento sisältyy myös Jyväskylän yliopiston 150 –juhlavuoden tapahtumiin.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/ktl/en/variables-affecting-readiness/live
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Raimo Vuorinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
raimo.vuorinen@jyu.fi
Asiasanat
tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, Keski-Suomen ELY, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskus, opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, kansainvälinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Prakticum -pajalta vauhtia omalle ammattiurasuunnitelmalle
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Prakticum -pajalta vauhtia omalle ammattiurasuunnitelmalle
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Jukka Pesonen
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa kuvataan prakticum-pajoja. Pajat ovat ohjauksellisia. Niissä esim. työttömät nuoret pääsevät kokeilemaan opiskelua itseä kiinnostavissa toisen asteen ammatillisissa tutkinnoissa. Pajat ovat 1- 2 päivän mittaisia. Niitä vetävät alan ammatin opettajat. Opettaja tekee lausunnon pajaan osallistuvan soveltuvuudesta alalle. Samoin kukin osallistuja tekee itsearvioinnin omasta soveltuvuudestaan alalle ja kiinnostuksestaan tutkintoon. Pajoihin osallistujat tulevat ulkopuolisen verkoston ohjaamina. Ennen pajan alkua osallistujien kanssa sovitaan, että heistä tehtävä lausunto lähetetään tiedoksi myös lähettävän tahon ohjaajalle. Jos prakticumissa kokeiltu tutkinto tuntuu osallistujalta mielekkäältä ja hänellä on motivaatio kouluttautua alalle, ohjataan osallistuja oppilaitoksessa sellaisen henkilön luokse, jonka kanssa prakticumilainen voi tehdä jatkosuunnitelman opintojen aloittamiseksi.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
htt://www.avoinammattiopisto.fi
Liitetiedostot
- Tiedosto: Prakticum-pajat.pdf (496 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jukka Pesonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Etelä-Savon ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jukka.pesonen@esedu.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Restonomikoulutuksessa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Restonomikoulutuksessa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Marja Tolonen-Martikainen
Julkaisun kuvaus
Kehittämistyön tavoitteena oli yhtenäistää ja selkiyttää Rovaniemen ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksen osaamisen tunnistamisen käytänteitä. Koulun nettisivuilla on tietoa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) prosesseista yleisellä tasolla ja koulutusohjelmista löytyvät tarkennetut ohjeet, joten AHOT on ollut tuttu prosessi jo vuosia. Siitä huolimatta restonomikoulutuksessa AHOT-käytänteet ovat vaihdelleet eri opintojaksojen kohdalla ja opettajittain. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella lähdimmekin kehittämään käytänteitä yhtenäisemmiksi ja selkeämmiksi. Vaihtelevat käytännöt ovat voineet osittain johtua opettajien vaihtuvuudesta eikä oikein kenelläkään ei ole ollut selkeää kuvaa, mitä ja miten AHOT-prosessi olisi parasta toteuttaa.
Kehittämistehtävässä luotiin ensin optima-alusta, johon koottiin hajallaan olevat ohjeet ja osittain niitä myös täsmennettiin. Alustalta löytyvät hakemuskaavakkeet, aikataulu ja ohjeet sekä palautuskansiot, mihin hakemuskaavakkeet ja näyttömateriaali tallennetaan. Optima-alustaa käytettiin lukuvuosi 2012-2013, jona aikana AHOT-kierroksia oli kaksi; yksi syksyllä ja yksi keväällä. Keväällä 2013 toteutettiin opiskelijoille kysely, missä kysyttiin AHOT-prosessin toimivuudesta, tarpeellisuudesta, opiskelijoiden motivoituneisuudesta hakea osaamisen tunnistamista jne. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että kokeilu on onnistunut pääosin hyvin, mutta informointia opiskelijoille tulee lisätä ennen opintoja ja opintojen alussa. Osaamisen näyttöjä tulee myös kehittää.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.evokes.fi/database
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli_AHOTin kehittäminen_Marja TM.pdf (448 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marja Tolonen-Martikainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marja.tolonen-martikainen@ramk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, ohjaus, ohjausprosessi, opinto-ohjaus, opiskeluprosessi, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Yrittäjyyskasvatus näkyväksi
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Yrittäjyyskasvatus näkyväksi
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Kati Ainassaari
Julkaisun kuvaus
Jokainen opettaja, kasvattaja ja opinto-ohjaaja toteuttavat työssään omalla tavallaan yrittäjyyskasvatusta niin toiminnallisten menetelmien, teoriatietojen jakamisen ja taitojen opettamisen kuin sisäisen yrittäjyyden tukemisenkin kautta. Emme aina tiedosta sitä, kun se on niin luontevana osana työmme arkea. Opinto-ohjauksessakin se omalta osaltaan on tukemassa ja edistämässä mm. nuorten metataitoja, urahallintataitoja, työelämävalmiuksia ja elämän- ja arjenhallinnan taitoja. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset, erilaiset strategiat ja linjaukset sekä opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmat osaltaan haastavat ja ohjaavat niin koulujen toimintakulttuureita kuin yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja päämääriäkin. Tässä artikkelissa syvennytään näihin teemoihin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutukseen tekemääni kehittämistyöhön (yrittäjyys-kasvatussuunnitelma yläkoululle & vuosikello) ja sen tekemisprosessiin sekä lopputuloksiin. Kehittämistyöni kautta nousi esiin mm. oman ja muiden tekemän työn tiedostamisen/tietämisen tärkeys, se miten paljon se helpottaa oppiainerajoja ylittävän yhteistyön tekemistä, päällekkäisyyksien välttämistä ja niin oppilaiden kuin opettajienkin arkea. Kun tämänhetkinen tilanne on tiedossa, on työn ja toimintojen kehittäminen sekä tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen helpompaa ja kynnys muutoksille on matalampi. Vuosikello toi konkreettisesti näkyväksi ja kaikkien tietoon keskeisimmät yläkoulun tapahtumat ja toiminnot kalenterikuukausittain koko lukuvuoden ajalta. Yrittäjyyskasvatuksen pohtiminen osana oppiaineiden arkea teki siitä näkyvää ja tiedostettua niin opettajien kuin oppilaidenkin arjessa. Artikkelin kautta sukellatkin yrittäjyyskasvatuksen syövereihin saaden makupaloja myös yläkoulun arjesta.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Yrittäjyyskasvatus_näkyväksi_päivite.docx (27 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaamispääoma, Yrittäjyyskasvatus, opinto-ohjaus, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, 2013, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjauksen kehittäminen korkea-asteen täydennyskoulutuksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ohjauksen kehittäminen korkea-asteen täydennyskoulutuksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Tarja Orellana
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa kuvataan kirjoittajan kokemuksia korkea-asteen täydennyskoulutuksessa tapahtuvan ohjauksen kehittämisestä. Esimerkkinä toimii vuonna 2009 valtakunnallisesti käynnistynyt työelämälähtöinen koulutusmalli, korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, joka nostaa esiin useita ohjauksen haasteita. Täydennyskoulutuksessa on ratkaistava, missä määrin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta tutut käsitteet ja toimintavat, esim. osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä ohjaus opintojen eri vaiheissa, ovat sovellettavissa korkea-asteella.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Orellana_ohjauksen_kehittaminen_artikkeli_eVokes.pdf (238 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tarja Orellana
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tarja.orellana@gmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, yliopisto, verkosto, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Tsemppipajat opettajaopiskelijoiden opintojen etenemistä tukemassa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Tsemppipajat opettajaopiskelijoiden opintojen etenemistä tukemassa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Maiju Ketko
Julkaisun kuvaus
Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toteutetut tsemppipajat ovat osa opettajakorkeakoulun opintojen ohjauksen kehittämistyötä. Tsemppipajat ovat tarkoitettu opiskelijoille, joilla opintojen eteneminen on viivästynyt ja valmistuminen epävarmaa. Pajojen tarkoituksena on ohjata ja tukea opettajaopiskelijoita puuttuvien tehtävien teossa sekä kannustaa – tsempata – opinnoissa eteenpäin. Pajatyöskentelyssä korostuvat vertaistuki, ohjaustarveanalyysi, jaettu asiantuntijuus ja dialogi sekä metataitojen tukeminen ja voimaantuminen. Toiminnan taustalla vaikuttavat systeemiteoreettinen ajattelu sekä ratkaisu- ja voimavarasuuntautunut lähestymistapa.
Artikkelissa tarkastelen tsemppipajakokemuksia ensimmäisen lukuvuoden jälkeen ja arvioin pajatoiminnan mahdollisuuksia osana aikuisten opintojen ohjausta. Artikkeli on samalla opinto-ohjaajankoulutuksen kehittämistyön julkaisu.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: OPO-kehittamistyo_Artikkeli_MaijuKetko.pdf (342 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Maiju Ketko
Yhteyshenkilön organisaatio
TAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
maiju.ketko@tamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen opettajankoulutus, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen esteettömyys, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, alueellinen, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Varhaisen puuttumisen tukena opiskelijahallintajärjestelmät
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Varhaisen puuttumisen tukena opiskelijahallintajärjestelmät
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Heikki Piilonen
Julkaisun kuvaus
Opinto-ohjaajan opintojen kehittämistyö.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Varhaisen puuttumisen tuki.pdf (156 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Heikki Piilonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Oulun seudun ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
heikki.piilonen@osao.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ryhmätyöskentelytaitojen merkitys ja kehittäminen ammattikorkeakouluopinnoissa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ryhmätyöskentelytaitojen merkitys ja kehittäminen ammattikorkeakouluopinnoissa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Leila Karjalainen
Julkaisun kuvaus
Opinto-ohjaajan opinnoissa tekemäni kehittämistyö.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyö, artikkeli.docx (25 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Leila Karjalainen
Yhteyshenkilön organisaatio
OAMK
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
leila.karjalainen@oamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjaussuunnitelma Viittomakielisen ohjauksen ammatilliseen koulutukseen
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Opinto-ohjaussuunnitelma Viittomakielisen ohjauksen ammatilliseen koulutukseen
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Anu Martikainen
Julkaisun kuvaus
Pohjois-Savon opisto on yksityinen oppilaitos, jossa järjestetään humanistisen ja kasvatusalan ammatillista koulutusta sekä vapaan sivistystyön koulutusta. Opinto-ohjausta on järjestetty oppilaitoksessamme monen eri toimijan taholta ja ohjaus on ollut heterogeenistä.
Viimeisen viiden vuoden aikana ammatillisen koulutuksen puolella on tapahtunut merkittäviä muutoksia; Opetusministeriön myöntämät ammatillisen koulutuksen lisäopiskelijapaikat, uudistetut perustutkintojen perusteet ja koulutusalan terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset. Muutokset ovat asettaneet uudenalaisia haasteita niin ohjaustoimintaa toteuttavalle henkilöstölle kuin koulutukseen hakeutuvalle. Lisäksi yhteiskunta- ja koulutusjärjestelmämme tuloksellisuuden ja menestyksen asettama paine sekä opiskelijoiden heterogeenisyys ovat vaikuttaneet ohjauksen viitekehyksen rakentamiseen oppilaitoksessamme. Niin ohjaustyötä toteuttavan henkilöstön kuin opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaussuunnitelman tarkastelu opinto-ohjaajankoulutuksen kehittämistyönä oli minulle luonteva valita.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Opinto-ohjaussuunnitelma Viittomakielisen ohjauksen ammatilliseen koulutukseen.docx (24 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anu Martikainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Savon opisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anu.martikainen@psko.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, opetushallitus, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, 2013, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjauksen nykytilan kartoitus yhtenäisperuskoulussa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Ohjauksen nykytilan kartoitus yhtenäisperuskoulussa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Anna-Kaisa Loukusa
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
"On se minusta ihan kunnossa" Pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilan kartoitus
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Perusopetuksen oppilaanohjaukselle tavoitteita ja haasteita asettavat niin valtakunnallinen perusopetussuunnitelma kuin hyvin heterogeeninen oppilasaines. Työssä kartoitettiin pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilaa kyselytutkimuksen avulla. Tuloksia hyödynnetään koulukohtaista ohjaussuunnitelmaa laadittaessa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: YHTENÄISPERUSKOULUN OHJAUKSEN NYKYTILAN KARTOITUS.rtf (79 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna-Kaisa Loukusa
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, ohjaussuunnitelma, opetussuunnitelma, oppilaanohjaus, peruskoulu, oppilashyvinvointityö, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen: Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen: Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Tiina Siitonen ja Katja Raitio
Painovuosi
2012
Tutkimuksen koko nimi
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen: Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
JAMK:ssa on tehty opintojen ohjaussuunnitelma, jossa on määritelty ohjauksen sisällöt. Suunnitelma perustuu sekä JAMK:n strategiaan että pedagogisiin periaatteisiin. JAMK:n strategian mukaisesti ohjauksessa tulee näkyä ammattikorkeakoulun profiilit: oppimisen laatu, kansainvälisyys ja yrittäjyys. Oppimisen laatuun liittyen yhtenä pedagogisena lähtökohtana on opiskelijoiden asiantuntijuuden sekä ammatillisen kasvun tukeminen.
JAMK:n ohjaussuunnitelman kehittäminen on ollut osa opinto-ohjaajakoulutuksemme opintoja sekä JAMK:n opetussuunnitelman päivitystä. Kehittämistoimenpiteet on toteutettu työpareittain ja -ryhmittäin niin, että yksi työpari mietti aina yhtä opintopolun vaihetta. Opintopolun vaiheet ovat hakuvaihe, opintojen aloitusvaihe, opintojen keskivaihe, opintojen loppuvaihe sekä opintojen jälkeinen vaihe.
Tässä artikkelissa keskitytään opintojen aloitusvaiheen ohjaukseen; opintojen alkuvaiheen ohjaukseen yleensä sekä JAMK:n aloitusvaiheen ohjauksen kehittämiseen. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa ja kehittämistoimenpiteet esitellään koko työryhmän ehdotuksina.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: artikkeli.pdf (390 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Katja Raitio
Yhteyshenkilön organisaatio
JAMK
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
katja.raitio@jamk.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, ennakoiva ohjaus, hyvä käytäntö, kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, moniammatillisuus, opintopolku, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2012, opinnäyte, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Valmistautuminen TaitajaPLUS semifinaaleihin sekä kilpailuihin
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Valmistautuminen TaitajaPLUS semifinaaleihin sekä kilpailuihin
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Petri Hämäläinen
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Artikkelissa kuvataan ammattitaitokilpailujen TaitajaPLUS semifinaalien sekä finaalien hyviä ja toimivia käytänteitä toteutuksen kautta havaittuna. Huomioiden kilpailujen järjestäjien kuin kilpailijoiden toiminta tapahtuman järjestelyissä.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: Valmistautuminen TaitajaPLUS semifinaaleihin sekä kilpailuihin.doc (53 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Petri Hämäläinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Ammattiopisto Luovi
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
petri.hamalainen@luovi.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, ammatillinen erityisopetus, ammattitaitokilpailut, Taitaja-toiminta, TaitajaPLUS kilpailutoiminta, lajiohjausryhmä, Skills Finnland, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, valtakunnallinen, 2012, opinnäyte, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Valinta-automaatti elinikäisen ohjauksen jatkumossa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Valinta-automaatti elinikäisen ohjauksen jatkumossa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Pekka Korhonen
Painovuosi
2012
Tutkimuksen koko nimi
Valinta-automaatti elinikäisen ohjauksen jatkumossa
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Valinta-automaatti on verkossa toimiva sovellus, joka on suunnattu 9. luokkalaisille. Se auttaa oppilasta löytämään itselleen sopivan koulutusalan Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston koulutustarjonnasta. Valinta-automaatin suunnittelu, rakentaminen ja toteutus on Lybeckerin Käsi- ja taideteollisuusopiston opinto-ohjauksen kehittämishanke.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pekka Korhonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pekka.korhonen@lybecker.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2012, opinnäyte, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Loistavaa materiaalia. Tätä kannattaa hyödyntää.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen - Ohjaus opintojen päättövaiheessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen - Ohjaus opintojen päättövaiheessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Sirpa Hukari, Pirkko Ratinen
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ohjausjärjestelmää ja sen kehittämistä opintojen päättövaiheessa. Opinto-ohjaus ammattikorkeakoulussa sisältää opintojen ohjauksen, uraohjauksen ja itsetuntemusohjauksen. Päätavoitteita ovat sujuvan opiskelun varmistaminen, asiantuntijuuden kehittyminen ja ammatillisen kasvun tukeminen. Jos opiskelut etenevät tavoitteiden mukaisesti, opiskelija suorittaa tutkinnon ohjeajassa ja työllistyy välittömästi tämän jälkeen omalle alalleen. (Ohjaus 2012, 3-4.)Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjauksen käsikirjassa ohjaus jaetaan viiteen vaiheeseen - hakeutumis- ja aloitusvaihe, opintojen aikainen vaihe, päättövaihe sekä opintojen jälkeinen vaihe. Kehittämistyön tarkoituksena on luoda uusia toimintamalleja (Kalkkiviivoilta maaliin! –nettisivusto, opintojen loppuunsaattamissuunnitelma, mobiiliohjaus ja ohjaustarpeenkartoitus) ohjauspalveluiden laadun ja tuloksellisuuden lisäämiseksi.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjaus päättövaiheessa .docx (113 Kt)
- Tiedosto: Opintojen loppuunsaattamissuunnitelma_liite1.docx (64 Kt)
- Tiedosto: Harjoittelumobiili_liite2 (2).docx (21 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pirkko Ratinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pirkko.ratinen@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2012, aikuiset, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, artikkeli, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakointi, etäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, hyvinvointi, hyvä käytäntö, internet-ohjaus, kehittäminen, korkea-asteella opiskelevat, korkea-asteen ohjaus, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspalvelujen kehittäminen, lopputyö, menetelmät ja työmuodot, muut julkaisut, neuvontapalvelut, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, nuoret, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjauksen tuloksellisuus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjausprosessi, ohjaussuunnitelma, ohjaustehtävät, ohjausympäristö, opetussuunnitelma, opinnäyte, opinto-ohjaus, opintojen viivästyminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, portfolio, rekisterit, resurssi, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, suunnitelma, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tietopalvelut, tutorointi, työelämälähtöisyys, työharjoittelu, työnhaku, uraohjaus, verkko-ohjaus, virtuaalinen ohjaus, koulutuksessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen - Ohjaus hakeutumisvaiheessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen - Ohjaus hakeutumisvaiheessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Eva Halme, Raija Lundahl
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmää ja sen kehittämistä ennen opintojen aloittamista, hakeutumisvaiheessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjauksen käsikirjassa ohjaus jaetaan viiteen vaiheeseen - hakeutumis- ja aloitusvaihe, opintojen aikainen vaihe, päättövaihe sekä opintojen jälkeinen vaihe - joilla kullakin on omat ohjauksen painopisteensä, sisältönsä ja toimijansa. Kehittämistyön tarkoituksena on selkiinnyttää näitä vaiheita ja luoda uusia toimintatapoja ohjauspalveluiden laadun ja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Ohjaus hakeutumisvaiheessa ajoittuu pääosin siihen nivelvaiheeseen, jossa toisen asteen koulutuksesta hakeudutaan ammattikorkeakouluopintoihin.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjaus hakeutumisvaiheessa.docx (46 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Eva Halme
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
eva.halme@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, valtakunnallinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lukiosta TyöElämään
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Lukiosta TyöElämään
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Julkaisun kuvaus
Lukiosta TyöElämään -julkaisu sisältää 22 erilaista työelämämallia, joissa kuvataan, millaista työelämä- ja jatkokoulutusyhteistyötä sekä pedagogista työelämälähtöistä toimintaa lukiolla on. Työelämälähtöinen lukiokoulutus näyttäytyy opiskelijoille opetuksena, jossa opettaja integroi työelämän esimerkkejä luontevasti opetukseensa. Työelämälähtöiset menetelmät tarjoavat nuorelle mahdollisuuksia esimerkiksi tiimi- ja projektityöskentelyyn sekä luovaan tiedonhakuun. Asiantuntijavierailut lukion oppitunneilla sekä työpaikoilla vierailut ovat yhteistyön keskeisiä muotoja.
Uraauurtavaa lukiokoulutuksen kehittämistyötä työtä on tehty 1,5 vuoden ajan 64 opettajasta koostuneessa työelämätiimissä. Kehittämistyön rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Keski-Suomen 15 kuntaa. Kehittämistyön päätoteuttaja on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Keski-Suomen lukiohanke.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.peda.net/img/portal/2605419/Lukiosta_tyoElamaan_2012.pdf?cs=1346840712
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kerttu Pylvänäinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, lukio, nuoret, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien – ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien – ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
Painovuosi
2012
Tutkimuksen koko nimi
Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien – ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Sosiaalikehitys Oy on toteuttanut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta yhteistyössä VATES-säätiön ja Referenssi Oy:n kanssa tutkimuksen, jossa selvitetään Välityömarkkinat -kehittämisohjelmassa luotujen toimintamallien siirrettävyyttä TE-toimistojen palvelurakenteisiin.
Tutkimuksessa on selvitetty, millaisia TE-toimistoissa käyttökelpoisia ja levitettäviä toimintamalleja on syntynyt hankkeissa ja mitä lisäarvoa hanketyö on tuottanut TE-toimistoille, työnhakija-asiakkaille ja työnantaja-asiakkaille. Tutkimuksessa on kartoitettu Välityömarkkinat-ohjelman hankkeissa kehitettyjä palvelu- ja toimintamalleja ja lupaavia käytäntöjä, arvioitu hankkeissa pilotoitujen mallien käyttökelpoisuutta ja siirrettävyyttä sekä nostettu esille palveluja ja toimintamalleja, joita voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön TE-toimistojen peruspalveluissa rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Tutkimuksessa on hankittu tietoa hankkeille ja työhallinnon edustajille suunnattavien kyselyiden ja haastattelujen avulla. Tutkimuksessa on haastateltu TE-toimistojen, työnantajien ja työnhakijoiden edustajia sekä muiden palvelu- ja toimintamallien sidosryhmätahoja.
Yleisesti ottaen toimintamalleja pidetään lisäarvoa työnhakijoille, työnantajille sekä työhallinnolle ja sen yhteistyötahoille tuottaneina. Uusista toimintamalleista on ollut hyötyä etenkin työnhakijoille. Toimintamalleja pidetään myös vakiintuneina ja peruspalveluihin siirrettävissä olevina. Työhallinnon lisäksi toimintamalleja voitaisiin arvioiden mukaan siirtää työpajoille ja muihin tuettua työllistämistä tarjoaviin organisaatioihin, yhdistyksiin ja oppilaitoksiin sekä kunnissa etenkin sosiaalipalveluihin.
Keskeisenä vaikeuttavana tekijänä toimintamallien siirrettävyydessä on ollut kehittämistyön irrallisuus peruspalveluista ja hankkeiden saama heikko tuki peruspalveluista. Toimintamallien siirrettävyyttä vaikeuttavat myös välityömarkkinoilla tuotettavien palveluiden seurannan vähäisyys ja laadun vaihtelut sekä pisteittäinen palveluiden tarkastelu ja hankinta. Toimintamalleista saatavan lisäarvon ja siirrettävyyden parantamiseksi tulisikin peruspalvelut sitouttaa aidosti jo suunnitteluvaiheesta lähtien kehittämistyöhön. Tärkeää on myös panostaa jatkossa asiakasohjauksen kehittämiseen, siirtymiä tukevien yksilöllisesti ohjaavien toimintamallien rahoittamiseen, palvelukokonaisuuksien muodostamiseen sekä laatu- ja seurantakriteereiden määrittämiseen välityömarkkinapalveluissa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.tem.fi/files/32398/TEMjul_17_2012_web.pdf
Tutkimus sähköisessä muodossa
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Päivi Haavisto-Vuori
Yhteyshenkilön organisaatio
Työ- ja elinkeinoministeriö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, järjestö, yritys, nuoret, aikuiset, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, työ- ja elinkeinohallinto, valtakunnallinen, 2012, monografia, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Erikoisammattitutkinnon osa ammatillisessa perustutkinnossa - moniammatillisen ohjauksen haaste
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Erikoisammattitutkinnon osa ammatillisessa perustutkinnossa - moniammatillisen ohjauksen haaste
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Päivi Kaksonen
Julkaisun kuvaus
Julkaisu on kehittämishanke Jyväskylän ammattiopettajien korkeakoulun opinto-ohjaaja koulutuksessa. Aiheena on näyttöperusteisen erikoisammattitutkinnon osan liittäminen opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen perustutkintoon ja siihen liittyvä moniammatillinen opinto-ohjaus.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: ERIKOISAMMATTITUTKINNON OSA AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA.docx (27 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Päivi Kaksonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Haaga-Instituutti säätiö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
paivi.kaksonen@perho.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, henkilökohtainen opiskeluohjelma, kehittäminen, moniammatillinen verkostotyö, moniammatillisuus, nuorisoaste, opinto-ohjaus, opintopolku, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjaus ja hyvinvoinnin tukeminen Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitoksella Mikkelissä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ohjaus ja hyvinvoinnin tukeminen Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitoksella Mikkelissä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Elina Jouppila-Kupiainen
Julkaisun kuvaus
Kehittämistyön aiheena on pedagogisen hyvinvointiajattelun soveltaminen ohjauskäytäntöihin Mikkelin ammattikorkeakoulun Terveysalan laitoksella Mikkelissä. Kehittämistyön edetessä on jäsennetty käsitettä pedagoginen hyvinvointi sekä päivitetty ohjauksen kuvaus ja ohjauskartta. Koko prosessi on avaus ohjauksen kehittämiselle laitoksellamme. Prosessia on kehitetty yhteistyössä MAMK:n Savonlinnan kampuksella toimivien koulutusohjelmien ohjauksesta vastaavien henkilöiden kanssa sekä terveysalan toimijoiden kanssa Mikkelissä. Tämä artikkeli on kuvaus pedagogisen hyvinvointiajattelun soveltamisesta terveysalan laitoksen käytännön ohjaukseen. Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämissuunnitelmassa 2012-2015 lanseerataan hyvinvointipedagogiikan käsite osaksi opetus- ja ohjaustoimintaamme. Hyvinvointipedagogiikka käsitteenä on meille uusi ja sen soveltaminen ammattikorkeakouluympäristössä edellyttää syvällistä pohdintaa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjaus ja hyvinvoinnin tukeminen Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitoksella Mikkelissä.docx (39 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Elina Jouppila-Kupiainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
elina.jouppila-kupiainen@mamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, 2012, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä opinto-ohjaajien näkökulmasta
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä opinto-ohjaajien näkökulmasta
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Venla Keskitalo
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmää opinto-ohjaajien näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, mikä on opinto-ohjaajien rooli osana ryhmäohjaajaperustaista ohjausjärjestelmää sekä kuvata ohjaukseen liittyvää työnjakoa ryhmäohjaajien ja opinto-ohjaajien kesken.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistehtävä_artikkeli.doc (99 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Venla Keskitalo
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
venla.keskitalo@netikka.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savonia-ammattikorkeakoulussa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savonia-ammattikorkeakoulussa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Anna-Leena Ruotsalainen
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savonia-ammattikorkeakoulussa.pdf (298 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna-Leena Ruotsalainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Savonia-ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anna-leena.ruotsalainen@savonia.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2012, ammattikorkeakoulu, ammattiosaamisen näyttö, henkilökohtainen ohjaus, korkeakouluohjaus, ohjaus, opinto-ohjaus, opiskelu, oppilaanohjaus, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, siirtymävaiheessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Verkko-oppimisympäristö Moodlen hyödyntäminen opinto-ohjauksen työvälineenä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Verkko-oppimisympäristö Moodlen hyödyntäminen opinto-ohjauksen työvälineenä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Johanna Rintapää
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyön artikkeli.docx (271 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Johanna Rintapää
Yhteyshenkilön organisaatio
Mäntän seudun koulutuskeskus / Sasky
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
johanna.rintapaa@sasky.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Hyvinvoiva oppilaitos – toimintamallin jalkauttaminen oppilaitoksiimme
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Hyvinvoiva oppilaitos – toimintamallin jalkauttaminen oppilaitoksiimme
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Pirkko Loukusa, Kaisa Posti
Julkaisun kuvaus
Ammatillisen oppilaitoksen hyvinvoinnin lisäämiseksi laadittu kehittämistehtävä. Toimintamalli tietoisuuden lisäämiseksi hyvinvoinnin osatekijöostä sekä opiskelijoille, että henkilöstölle.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Hyvinvoiva_oppilaitos_artikeli.docx (56 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kaisa Posti
Yhteyshenkilön organisaatio
ammattiopisto Luovi
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kaisa.posti@luovi.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän päättötyön ohjaus taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän päättötyön ohjaus taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Irmeli Toiviainen
Julkaisun kuvaus
Tavoitteena on jäsentää taiteen perusopetuksen tanssin syventävien opintojen päättötyön ohjausta. Julkaisussa esitellään näkökulmia, joiden toivotaan auttavan tanssinopettajia päättötyön ohjauksessa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Irmelin artikkeli päättötyön ohjaus.docx (28 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Irmeli Toiviainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Keravan tanssiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
irmeli.toiviainen@keravantanssiopisto.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, naiset, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2012, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ihanaa leijonat, ihanaa! Sähköinen opinto-ohjauksen työkirja
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ihanaa leijonat, ihanaa! Sähköinen opinto-ohjauksen työkirja
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Aira Luttinen
Julkaisun kuvaus
Teemalla ”Tuntemalla historia, voin ymmärtää nykyhetkeä ja valmistautua tulevaisuuteen” tarkastelin ensin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen (vuosina 2006 - 2008) 32 keskeyttäneen opiskelijan vastuksia, siitä näkökulmasta, että miksi he keskeyttivät opiskelunsa. Sen jälkeen laadin itselleni toimintasuunnitelman miten asian kanssa olen lähtenyt etenemään. Toimenpiteinä tulevaisuuteen suuntautuminen, ryhmänohjaajien opinto-ohjaustyön tukeminen koulutuksen avulla, ryhmä/luokkamuotoisten opotuntien lisääminen sekä erityisesti ammatti-identiteetin tukeminen sähköisen työkirjan avulla.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://prezi.com/vnzq3portgux/tyokirja-1-tie-huipulle/
http://prezi.com/ztzoukvrfze4/tyokirja-2-kallioille-2/
http://prezi.com/bf-5na_71177/edit/#2_4299178 /
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Aira Luttinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Sataedu, Nakkilan yksikkö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
aira.luttinen@sataedu.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
VOKES Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus
Organisaation tiedot
1. Organisaation nimi
VOKES Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus
2. Toimiala
Koulutus ja tutkimus
3. Organisaation kuvaus (max 300 sanaa)
VOKES eli Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus kokoaa ohjauksen ja urasuunnittelun kehittäjiä ja asiantuntijoita elinikäisen ohjauksen kehitystyöhön. eVOKES on Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen verkkosivusto (www.evokes.fi). Osaamiskeskus myös kehittää ja ylläpitää ohjausalan eVOKES-tietokantaa (www.evokes.fi/database). Verkostoyhteistyön tavoitteena on vahvistaa tietoa ja asiantuntijuutta, jota tarvitaan kansallisen ja alueellisen ohjauspolitiikan kehittämisessä.
Toimintaperiaatteena on mukana olevien tahojen kesken aktivoitua tarvittaessa yhdessä kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja projektien hakukierroksiin. VOKES toimii verkostomaisesti, mutta rinnastetaan hallinnollisesti yliopiston monitieteisiin tutkimusyksiköihin.
Johtoryhmä vastaa keskuksen strategisesta kehittämisestä sekä hankealoitteiden ja kumppanuushankkeiden valmistelusta. Operatiivinen ryhmä toimii keskuksen ”työrukkasena” ja koordinaatiovastuu on Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Hankkeet toteutetaan mukana olevissa organisaatioissa.
4. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kirsi Syynimaa
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kirsi.syynimaa@jyu.fi
Organisaation osoite
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, PL 35
Postitoimipaikka
40014 Jyväskylän yliopisto
Puhelinnumero
0400 290 864(Kirsi Syynimaa)
Sähköpostiosoite
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.evokes.fi
http://www.evokes.fi/database
Liitetiedostot
Lisätietoja
Asiasanat
Organisaation taustatiedot
1. Mitä seuraavista elinikäisen ohjauksen palveluista organisaatio, yksikkö tai verkosto tarjoaa asiakkailleen tai jäsenilleen?
ammatinvalinnanohjauscoaching
esimiesvalmennus
henkilöarviointi ja testaus
henkilöstön kehittäminen
johtoryhmävalmennus
mentorointi
ohjausalan koulutus
opinto-ohjaus
osaamiskartoitukset
tieto- ja viestintäteknologia
työnohjaus
uraohjaus
2. Tutkimuksen, kehittämistyön ja/tai koulutuksen osaamisalue(et)
menetelmät ja työmuodotkoulutus- ja ammattitietopalvelut
moniammatillinen verkostotyö
monihallinnollinen verkostotyö
palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus
palvelujärjestelyt
palvelujen esteettömyys
palvelujen saatavuus
palvelujen laadunvarmennus
palvelujen vaikuttavuuden arviointi
palvelujen koordinointi
palvelujen strateginen johtaminen
palveluja koskeva päätöksenteko
palvelujen rahoitus
tieto- ja viestintätekniikka
3. Toiminta-alue(et)
Etelä-Suomen lääniItä-Suomen lääni
Lapin lääni
Länsi-Suomen lääni
Oulun lääni
pääkaupunkiseutu
ulkomaat
Ryhmänohjaajan opas opinto-ohjaajan työvälineenä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ryhmänohjaajan opas opinto-ohjaajan työvälineenä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Jenni Junttila
Julkaisun kuvaus
Ammatillisten opinto-ohjaajanopintojen kehittämistehtävänä tehdystä ryhmänohjaajan oppaasta kirjoitettu artikkeli, joka käsittelee ryhmänohjaajan oppaan tekemiseen, sisältöön ja hyödyllisyyteen liittyviä näkökulmia.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: artikkeli.doc (33 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jenni Junttila
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jenni.junttila@paha.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ryhmänohjaus, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, valtakunnallinen, 2012, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Hyvä Jenni. Varmasti hyödyllinen opas työyhteisössäsi. Olisi ihan kiva nähdä opas, jotta hyviä käytänteitä voisi saada itsellekin tiedoksi. Se vähän hämmästytti minua, että tuollaista opasta tai perehdytymateriaalia ei oltu jo aikaisemmin työyhteisössäsi tehty. Hyvä, että sinä otit sen kontollesi. Sirkku
Kuopion TE-toimiston ja Pohjois-Savon opiston ohjausyhteistyö
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Kuopion TE-toimiston ja Pohjois-Savon opiston ohjausyhteistyö
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Sirkku Eevas-Leppälä ja Terhi Räsänen
Julkaisun kuvaus
Tämä artikkeli on kirjoitettu opinto-ohjaajakoulutuksessa ohjauksen kehittämistyön tuloksena. Se tarkastelee Kuopion työ- ja elinkeinotoimiston sekä Pohjois-Savon opiston yhteistyön rakentumista sekä sen jatkokehittämistä. Kehittämistyössä tarkasteltiin em. organisaatioiden ohjauspalveluja sekä niiden yhtymäkohtia siirtymävaiheessa koulutuksesta työelämään. Kehitystehtävän päätavoitteena oli kehittää organisaatioiden ohjauksellista yhteistyötä ja edistää siirtymätilanteen ohjaavia käytäntöjä.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kuopion TE-toimiston ja Pohjois-Savon opiston ohjausyhteistyö.doc (46 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sirkku Eevas-Leppälä, Terhi Räsänen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sirkku.eevas@dnainternet.net; terhi.rasanen.ajo@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2012, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tavoitteet lupaavia
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tavoitteet lupaavia
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Suomen Lukiolaisten Liitto
Julkaisun kuvaus
Lausunto elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategisista tavoitteista
Suomen Lukiolaisten Liitto lausuu kunnioittavasti opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa:
Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän työtä arvokkaana. Ohjauksen ja oppimisen tarve eivät lopu tutkinnon suorittamiseen. Opinto- ja uraohjausta tulee siksi tarkastella kansalaisen koko eliniän mittaisena kokonaisuutena, jossa eri ohjauspalvelut muodostavat kansalaisen näkökulmasta mahdollisimman joustavan ja saumattoman jatkumon. Ohjauspalveluiden pirstaleista kokonaiskuvaa on eheytettävä ja niiden resursointi on nähtävä pitkän aikavälin sijoituksena.
Nyt julkaistut elinikäisen ohjauksen strategiset raamit kaipaavat seuraavaksi toimeenpanoa, johon SLL odottaa työryhmältä varteenotettavia ehdotuksia. SLL toivoo, että työryhmä kartoittaa jatkotyönsä tueksi vielä enemmän ohjauksen asiakkaiden, eritoten nuorten ja opiskelijoiden, näkemyksiä ohjauspalveluista ja niiden kehittämisestä.
SLL katsoo työryhmän onnistuneen vähintäänkin tyydyttävästi sille asetetusta ensimmäisestä ja varsin mittavasta tehtävästään ja haluaa kiinnittää huomiota sen raportissaan esittämiin elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategisiin tavoitteisiin.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.lukio.fi/liitto/tiedotteet-ja-lausunnot/lausunto-elinikaisen-ohjauksen-kehittamisen-strategisista-tavoitteista/
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Valtteri Aine
Yhteyshenkilön organisaatio
Suomen Lukiolaisten Liitto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, lukio, nuoret, menetelmät ja työmuodot, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Oppimisen ja osaamisen portfolio osana opinto-ohjausta lähihoitajakoulutuksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Oppimisen ja osaamisen portfolio osana opinto-ohjausta lähihoitajakoulutuksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Tuija Kannisto-Karonen
Julkaisun kuvaus
Opinto-ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on portfolion merkityksen laajentaminen koskemaan opiskelijan oppimista ja osaamista koko lähihoitajakoulutuksen aikana. Tarkoituksena on, että oppimisen ja osaamisen arviointi liitetään osaksi kaikkia lähihoitajakoulutuksen opintojaksoja sekä opinto-ohjausta. Oppimisen ja osaamisen portfolion laatimisprosessin tavoitteena on, että opiskelija arvioi ja kehittää oppimistaan sekä osaamistaan koko koulutuksen ajan, yhdistää eri opintojaksojen aikana oppimiaan aihealueita kokonaisuuksiksi sekä yhdistää teoriajakson ja työssäoppimisjakson aikana oppimiaan aihealueita kokonaisuuksiksi.
Opinto-ohjauksen näkökulmasta portfolion laajempi käyttö koulutuksen aikana selkiyttää opiskelijan oppimisprosessin sekä ammatillisen kehittymisen seuraamista ja tukemista. Opinto-ohjauksessa hyödynnetään portfolioon liitettyjä tietoja opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen liittyen. Portfolioon kertyneitä opiskelijakohtaisia tietoja voidaan käyttää oppimiseen liittyvien ongelmakohtien kartoittamiseen varhaisen puuttumisen avulla, jolloin tietoa voidaan hyödyntää jo koulutuksen alkuvaiheessa yhteistyössä erityisopettajan kanssa laadittavassa henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.
Portfolio kuuluu olennaisesti kaikkiin opintojaksoihin, joka tarkoittaa, että kunkin opintojakson vastuuopettaja kerää portfolion luettavakseen opintojakson aikana ja antaa opiskelijalle siitä yksilöllistä palautetta. Portfolion käyttö opiskelijan oppimisprosessin ja ammatillisen kehittymisen seurannassa ja arvioinnissa voidaan toteuttaa opiskelijan itsearviointia, ohjaajan ja/tai opettajan antamaa palautetta sekä ryhmän antamaa vertaispalautetta apuna käyttäen. Oppimaan oppiminen-opintojaksoon kuuluu oppimispäiväkirjan laatiminen. Oppimispäiväkirja on ensimmäinen lähihoitajakoulutuksen aikana laadittu kirjallinen osio, jonka opiskelija voi liittää portfolioonsa. Oppimaan oppiminen -opintojakson aikana opiskelija oppii myös tarvittavat opiskelua helpottavat työvälineet (mm. mind map, työjärjestyksen tekeminen), jotka hän voi niin ikään liittää portfolioonsa. Opiskelija voi liittää portfolioonsa myös kunkin oppiaineen opintojaksoihin liittyviä tehtäviä, opettajalta saadun palautteen sekä itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin myötä saadun palautteen. Lisäksi hän voi liittää omaan portfolioonsa ohjauskeskusteluissa esiin tulleita asioita ja pohdintoja. Portfoliossa yhdistyvät teoria- ja työssäoppimisjaksoilla opiskeltavat aihealueet sekä ammattiosaamisen näytöissä osoitetut tiedot ja taidot. Portfolion osiot koostuvat kunkin tutkinnon osan keskeisistä sisällöistä ja tavoitteista. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmaan, portfoliossa tuodaan esille kunkin erikoistumisalueen kannalta keskeinen oppimisprosessi ja ammatillinen osaaminen. Koulutusohjelman aikana portfolion työstäminen tapahtuu teoria- ja työssäoppimisjaksojen aikana.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tuija Kannisto-Karonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tuija.kannisto-karonen@luksia.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen laatu, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Leena Mäkinen
Julkaisun kuvaus
Opinto-ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämistyöni aiheena oli ammattikorkeakoulun liiketalouden alan ammatillisen kasvun ohjauksen kehittäminen. Työn käytännön osuudessa kehitin opiskelijoiden ensimmäisen vuoden ammatillisen kasvun opintojaksoa. Konkreettinen työ kohdistui opintojakson sähköisen työtilan kehittämiseen ja sähköisen portfolion hyödyntämiseen. Tässä artikkelissa kuvaan ne ammatillisen kasvun ohjauksen osa-alueet, jotka valitsin tukemaan opiskelijan ammatillisen kasvun polkua ja osaamisen näkyväksi tekemistä. Kehittämistyön käytännön osuus on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat opiskeluryhmä, opiskelun valinnat, portfolio ammatillisen kasvun tukena ja tiedonhallinta. Artikkeli kuvaa ohjaajalle ohjauksen tueksi tehtyä käytännön kehitystyötä. Opiskelijoiden kokemuksia ei tuoda tässä artikkelissa esiin. Artikkelin lopussa esitän niitä näkökulmia, joita tulee ottaa huomioon ammatillisen kasvun ohjausta suunniteltaessa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: kehittamishanke_artikkeli_leena_makinen.pdf (46 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Leena Mäkinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
leena.makinen@kotikone.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatti, ammattitaito, ammattikorkeakoulutus, asiantuntijuus, digitaalinen portfolio, etäohjaus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ryhmänohjaajan opas
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ryhmänohjaajan opas
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Heidi Raitokari
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Raitokari_artikkeli_ro-opas110111.doc (36 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Heidi Raitokari
Yhteyshenkilön organisaatio
Länsirannikon Koulutus Oy
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
heidi.raitokari@winnova.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ryhmänohjaus, ammatillinen oppilaitos, ohjaus, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, alueellinen, 2011, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Uraohjauksen suuntaviivoja yliopistossa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Uraohjauksen suuntaviivoja yliopistossa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Minna Markkanen
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
Uraohjauksen suuntaviivoja yliopistossa -kehittämistyön artikkeli 6.11.2011
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Kehittämishankkeen tavoitteena oli kartoittaa yhden yliopiston opettajatuutoreiden antamaa uraohjausta. Tutkimustulokset koottiin teemahaastattelun avulla. Teemat muodostuivat haastattelujen perusteella ja jakaantuivat ohjaukseen, henkilökohtaisen kehittymisen ohjaukseen ja uraohjaukseen.
Yliopiston opintojen ohjausta ovat perinteisesti tuutorointi ja opintoneuvonta. Opintojen ohjausta annetaan kolmella tasolla: laitoksissa, tiedekunnissa ja yliopiston yhteisissä palveluissa. Yliopiston ohjauksesta vastaavat useat eri toimijat, joiden tehtäväkentät ja vastuualueet tulisi olla selkeästi määritelty. Ohjausverkoston tulisi tuntea toistensa osaamisalueet ja millaista ohjausta eri tasoilla on saatavilla.
Opettajatuutorointi on ollut yliopiston yksi ohjausmuoto jo parinkymmenen vuoden ajan. Sen tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä opintojen edistäminen ja opintojen sujuvuuden tukeminen opintojen eri vaiheissa. Opettajatuutorin rooli on selvä opintojen alkuvaiheessa ja hänen ohjaustaan tarvitaan eniten opintojen alku- sekä loppuvaiheessa. Haastattelujen perusteella opettajatuutoreiden antama ohjaus ei ole systemaattista ja tiedekuntien välillä on erilaisia ohjauskäytänteitä.
Haastattelujen perusteella henkilökohtaisen kehittymisen ohjausta on vähän tarjolla ja se ei ole systemaattista. Opettajatuutorit kehittäisivät henkilökohtaisen kehittymisen ohjausta tehostamalla hops:n käyttöä opintojen eri vaiheissa, johdantokurssin sisältöjen muokkaamista, ottamalla käyttöön opiskelijoiden vuosittaiset kehittymiskeskustelut ja lisäämällä kokonaisvaltaista opintojen seurantaa.
Uraohjausta yliopistossa on saatavilla vähän. Opettajatuutorit eivät koe antavansa uraohjausta. Uraohjauksen tarvetta on erityisesti valmistumisvaiheen opiskelijoilla. Uraohjaus nähdään liittyvän ura- ja rekrytointipalveluiden antamaksi ohjaukseksi, ei opettajatuutorin ohjaukseksi.
Uraohjausta tulisi olla kaikissa opintojen vaiheissa ja kaikkien opiskelijoiden saatavilla. Sosiaalisen median käyttöä ja verkko-ohjausta uraohjauksen välineenä tulisi jatkossa kehittää. Lisäksi tulisi arvioida uudestaan ura- ja rekrytointipalveluiden riittävyys ja kehittäminen. Opettajatuutorointia tulisi kehittää enemmän opiskelijan henkilökohtaisen kehittymisen tukemisen, opintojen ohjauksen ja urasuunnittelun ohjauksen suuntaan.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: Uraohjauksen suuntaviivoja yliopistossa.doc (57 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Minna Markkanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
minna.markkanen@ek-aktiva.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen koordinointi, alueellinen, 2011, opinnäyte, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Verkko-oppimisympäristön materiaalipankki apuna opiskelijan opinnoissa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Verkko-oppimisympäristön materiaalipankki apuna opiskelijan opinnoissa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Jaana Virtanen
Julkaisun kuvaus
Artikkeli aikuisopiskelijan oppimisympäristön, verkkooppimisympäristön, henkilökohtaistamisen ja ohjauksen merkitysestä aikuisopiskelijalle.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli_materiaalipankki_apuna_opiskelijan_opinnoissa.pdf (46 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Virtanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.virtanen@jao.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, aikuiset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Kodin ja koulun yhteistyön kehittämissuunnitelma Ahtialan koulussa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Kodin ja koulun yhteistyön kehittämissuunnitelma Ahtialan koulussa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Marjo Eklund
Julkaisun kuvaus
Kehityssuunnitelman tavoitteena on tehostaa ja löytää uusia toimintamuotoja kodin ja koulun yhteistyöhön Ahtialan yhtenäiskoulussa. Lähtökohtana ovat tyytyväisyyskyselyt ja uusi Lahden kaupungin uusi perusopetuksen ohjaussuunnitelma. Kehityssuunnitelma jakautuu kahteen osa-alueeseen; viestinnän ja tilaisuuksien, palaverien ja muiden face-to-face -tilanteiden kehittämiseen. Tavoite on luoda selkeä toimintamalli, joka koskee koko henkilökuntaa ja toisaalta on tarjolla kaikille asiakkaille.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä Ahtialan kouluss.docx (20 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marjo Eklund
Yhteyshenkilön organisaatio
Ahtialan koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marjo.eklund@edu.lahti.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2011, kehittämissuunnitelma, kodin ja koulun yhteistyö, perusaste, peruskoulutus, yhteistyö, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Korkeakoulujen uraohjauksen käytäntöjä kehittämässä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Korkeakoulujen uraohjauksen käytäntöjä kehittämässä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Sakari Saukkonen ja Kirsi Syynimaa (toimittaneet).
Julkaisun kuvaus
Korkeakoulujen uraohjauksessa on paljon hyvää ja rutkasti kehitettävää
Korkeakoulujen uraohjauspalvelujen kehittämisessä ei ole kyse sopivien menetelmien puutteesta, vaan ensisijaisesti kokonaisuuden jäsentämisestä ja koko organisaation läpäisevästä strategisesta suunnittelusta, väittävät Sakari Saukkonen ja Kirsi Syynimaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta. Työnantajat arvostavat erityisesti valmista tutkintoa ja työelämätaitoja rekrytoidessaan korkeakoulutettuja, havaitsi Sanna Tuominen Turun yliopistosta tutkiessaan akateemisten työllistymistä.
– Uraohjauksen kehittäminen on usein yksittäisten opettajien harteilla, mutta tehokkaan uraohjauksen perustana on yhteisöllisyys, jossa koulutusorganisaatioiden hallintohenkilökunta, opettajat ja opiskelijat toimivat yhdessä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Yksittäisten opettajien ja ohjaajien intoon perustuva kehittämistyö lisää eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä, koska työn tulokset eivät jalkaudu tasaisesti koko organisaatioon, summaavat Saukkonen ja Syynimaa.
Saukkonen ja Syynimaa ovat toimittaneet juuri ilmestyneen verkkojulkaisun ”Korkeakoulujen uraohjauksen käytäntöjä kehittämässä”, jossa kuvataan suomalaisten korkeakoulujen uraohjaajien ponnisteluja uraohjauksen kehittämiseksi. Kokoomateos syntyi uraohjaajien asiantuntijaohjelman kehittämishankkeiden tuloksena ja tarjoaa autenttisen näkemyksen korkeakoulujen uraohjauksen arjesta. Julkaisun artikkelit osoittavat, että uraohjauspalveluiden kehittämistä voidaan lähestyä erilaisista näkökulmista onnistunein tuloksin. Uraohjaus nähdään laajana työkenttänä, jota ei tule sälyttää ainoastaan uraohjaajien vastuulle, vaan johon tarvitaan myös koko henkilöstön ponnistelua ja osaamista.
– Elinikäinen oppiminen ja ohjaus nähdään merkittävänä keinona yksilön työllistymisen parantamisessa ja osaamisen ylläpitämisessä. Tämän takia myös korkeakoulujen opetuksen työelämävastaavuuteen ja opiskelijoiden uraohjaukseen kohdistuu entistä enemmän vaatimuksia, arvioivat Saukkonen ja Syynimaa korkeakoulujen tilannetta.
Yleiset työelämätaidot avainasemassa työmarkkinoilla
Korkeakoulututkinto on perinteisesti avannut selkeän siirtymän työelämään. Korkeakoulualat poikkeavat kuitenkin toisistaan työnäkymien osalta ja toisaalta uudet korkeakoulutettavat sukupolvet pohtivat aiempaa monipuolisemmin työelämän eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Jo opintojen aikana työhön tai sen epävarmuuteen liittyvät kysymykset askarruttavat entistä enemmän nykyisiä korkeakouluopiskelijoita.
– Yleisten työelämätaitojen merkitys kasvaa jatkuvasti työelämässä. Työnantajat arvostavat erityisesti alan työkokemusta, valmista tutkintoa ja aktiivisuutta. Lisäksi työnantajat painottavat rekrytoinneissaan sitä, ettei opiskelun ja työn välissä ole mitään ”luppoaikoja”, kertoo johtava suunnittelija Sanna Tuominen Turun yliopiston työelämäpalveluista.
Uraohjaus on kaikkien yhteinen asia
Julkaisussa kuvataan niin hyviksi koettuja käytäntöjä kuin arjen työn haasteita. Erityisesti korkeakoulujen opettajat ovat tärkeässä asemassa, kun rakennetaan yhteyksiä opinnoista työelämään.
– Opetussuunnitelmallisesti mietitty ja sopivasti ajoitettu harjoittelu on avainasemassa, kun opinnoissa luodaan yhteyksiä työelämään, korostaa suunnittelija Saara Luhtaanmäki Oulun yliopistosta.
– Ryhmäohjauksessa kokemuksia jakamalla voidaan edistää opiskelijan opiskelukykyisyyttä. Opiskelijaa ei saa jättää yksin huoliensa kanssa, huomauttaa Vaasan ammattikorkeakoulun opinto-ohjaaja Riitta Aikkola vuosien ohjauskokemuksen perusteella.
Lisätietoja
Tutkimuskoordinaattori Sakari Saukkonen, 050 428 5279, sakari.saukkonen@jyu.fi
Suunnittelija Kirsi Syynimaa, 0400 290 864, kirsi.syynimaa@jyu.fi
Julkaisu
Saukkonen, Sakari & Syynimaa, Kirsi (toim.) (2011) Korkeakoulujen uraohjauksen käytäntöjä kehittämässä. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita 1. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.
Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011091911420. Julkaisusarja löytyy Jyväskylän yliopiston JyX-julkaisujärjestelmästä osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011091911
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/36704
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sakari Saukkonen ja Kirs Syynimaa
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sakari.saukkonen@jyu.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opiskelijoiden ohjauskäytänteiden kehittäminen. W5W2 -hankkeiden kokemuksia Joensuun yliopistosta vuosilta 2007–2009
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Opiskelijoiden ohjauskäytänteiden kehittäminen. W5W2 -hankkeiden kokemuksia Joensuun yliopistosta vuosilta 2007–2009
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Kirsi Vallius-Leinonen (toim.)
Julkaisun kuvaus
W5W (Walmiiksi Wiidessä Wuodessa) oli vuosina 2004 -2009 opetusministeriön rahoittama ja Kuopion ja Oulun yliopistojen koordinoima Bolognan prosessin tuki- ja kehittämishanke. Sen tavoitteena oli edistää tutkinnonuudistuksen käytännön toimeenpanon laatua erityisesti opetussuunnitelmatyön ja opintojen ohjauksen osalta Suomen yliopistoissa. Hankkeen toinen kolmivuotiskausi oli nimeltään W5W2 ja sen erityisinä teemoina olivat kumuloituvan oppimisen tukeminen sekä osaamistavoitteet opetussuunnitelmissa.
Tämän artikkelijulkaisun tavoitteena on esitellä Joensuun yliopistossa toteutettuja hankkeita ja toimia näin W5W2 – hankekauden loppuraporttina sekä innostaa ja rohkaista kaikkia opetuksen ja ohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita suunnittelemaan ja toteuttamaan oman yksikön kulttuuriin sopivia opiskelijoiden opintoja edistäviä ohjauksen käytänteitä. Osa hankkeista on esittäytynyt jo keväällä 2009 Joensuussa järjestetyssä valtakunnallisessa W5W2 - näyttelyssä, jossa oli mahdollisuus tutustua erilaisiin
oppimisen, opettamisen ja ohjauksen teemoihin luentojen, postereiden, kirjallisuuden sekä videoiden kautta.
Yhdeksi merkittävimmäksi osatavoitteeksi hankkeessa nostettiin opintopsykologitoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Joensuun ja tulevassaItä-Suomen yliopistossa. Tässä julkaisussa on mukana myös artikkeli, jossa kuvataan opintopsykologitoiminnan alkuvaiheita Joensuun yliopistossa
sekä kehittyvän opintopsykologitoiminnan monenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita. Julkaisun kirjoittamishetkellä Itä-Suomen yliopistossa toimii yksi opintopsykologi, Kuopion kampuksella.
Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa tutkinnonuudistuksen arvioinnin vuonna 2010. Korkeakouluille tehtävän kartoituksen tarkoituksena on selvittää, miten Bolognan prosessille asetetut alkuperäiset eurooppalaiset tavoitteet ja tutkinnonuudistukselle asetetut kansalliset tavoitteet ovat toteutuneet korkeakoulujen näkökulmasta. Tutkinnonuudistuksen arviointi kohdistuu kolmeen pääteemaan, jotka ovat tutkintorakenteen toimivuus, opiskelijoiden liikkuvuus ja tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään.
Kansallisen arviointiraportin valmistuttua tutkinnonuudistuksen toteutuksesta pyydetään myös kansainvälisen arviointiryhmän metaarviointi (KKA:n projektisuunnitelma tutkinnonuudistuksen arvioinnista
2009). Asetettujen tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lisäksi kartoituksilla on merkittävä rooli myös opiskelijoiden ohjauksen kehittämisessä saatujen hyvien kokemusten ja luotujen käytänteiden levittämisessä niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0145-3/urn_isbn_978-952-61-0145-3.pdf
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kirsi Vallius-Leinonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Itä-Suomen yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kirsi.vallius-leinonen@uef.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, valtakunnallinen, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Vastuukouluttajan opas työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Vastuukouluttajan opas työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Kirsi Ohrankämmen
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Kirsi Ohrankämmen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, aikuiskoulutuskeskus, aikuiset, koulutuksessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
ERKKERI Uutiset -lehti 1/2011
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
ERKKERI Uutiset -lehti 1/2011
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
ERKKERI-projekti
Julkaisun kuvaus
ERKKERI-uutiset on ERKKERI- ja TE-ERKKERI-projektien yhteinen lehti, joka ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa. Lehdestä voit lukea mielenkiintoisia artikkeleita ohjauksen maailmasta, kokemuksia koulutuksistamme ja muita kuulumisia toiminnasta.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: erkkeri_uutiset_1_2011.pdf (3 540 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Auli Ryhänen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattkorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
auli.ryhanen@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, 2011, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjaustarvearvion harjoitukset
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ohjaustarvearvion harjoitukset
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Lerkkanen Jukka
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Näin teen hyvän koulutusvalinnan 150611.doc (2 330 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jukka Lerkkanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jamk/aokk
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jukka.lerkkanen@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2008, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lukiolaisten ohjaustarpeiden arviointi
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Lukiolaisten ohjaustarpeiden arviointi
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Lerkkanen Jukka & Konttinen Raimo
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: Selostusta lukion lopullisen mittarin analyysiin 210908.doc (633 Kt)
Muut liitteet
- Tiedosto: Ohjaustarvetesti lukio 190908.docx (22 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jukka Lerkkanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jamk / aokk
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jukka.lerkkanen@jamk.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2008, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
e-Pakki-projekti
Projekti
1. Projektin nimi
e-Pakki-projekti
2. Projektitiedot
Alkamisaika
01.11.2008
Päättymisaika
31.12.2011
Projektin kuvaus
Projektia toteutetaan Kokkolan ja Kaustisen seutukunnassa, 07/2008 - 12/2010. Projektista vastaa Keski-Pohjanmaan aikuisopisto. Projektin kohderyhmänä ovat Aikuisopiston sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän palveluksessa olevat opettajat, kouluttajat, aikuiskouluttajat ja muut asiantuntijat.
Hankkeeen päämääränä on kehittää työelämäläheistä verkkopedagogista ja henkilökohtaistettua ammatillista aikuiskoulutusta ja näin luoda edellytyksiä ja perustaa ammatillisen aikuiskoulutuksen työelämäläheiselle ja kokonaisvaltaiselle verkkopohjaiselle koulutus- ja palveluympäristölle.
Tavoitteena projektissa on:
1. mallintaa työelämäläheistä verkko- oppimisympäristöä
2. kehittää aikuisten ammattitutkintojen näyttöjen ohjaus- ja suoritusjärjestelmää
verkkoavusteiseksi
3. kartoittaa työssä olevien sekä työnantajan näkemykset/tarpeet ja mahdollisuudet oman
työpaikan oppimisympäristön kehittämistyöhön.
4. laajentaa ja levittää saavutettuja hyviä käytänteitä aikuiskoulutuksen eri ammattisektoreille
Palvelukonsepteja testataan ja kehitetään muuta kautta rahoitettujen koulutusten yhteydessä niihin osallistuvien yritysten ja henkilöiden kanssa. Toimenpiteet kohdennetaan:
1. Aikuisten täsmä- ja räätälöityjen amm. ja yrittäjyyttä tukevien koulutusten kehittämiseen
2. Aikuisten perus-, ammatti- ja yrittäjätutkintoon valmistaviin monimuotokoulutuksiin
3. Verkkopedagogisten ohjaus- ja tukimallien kehittämiseen
4. Sähköisten työkalujen kehittämiseen (suunnittelu, henkilökohtaistaminen, toteuttaminen)
5. Yritysten näkemysten ja mahdollisuuksien kartoittamiseen
6. Saatujen mallien ja kokemusten arviointiin
7.Hyvien toimintamallien ja käytänteiden levittämiseen sekä tiedotukseen aikuiskoulutuksen eri ammattisektoreille.
Uudet tuotteet:
1.verkkopedagogiset mallit
a)testattuihin työelämäläheisiin aikuisten ammatillisiin ja yrittäjyyttä tukeviin täsmä- ja
räätälöityihin koulutuksiin
b)testattuihin aikuisten ammatillisiin tutkintotavoitteisiin koulutuksiin
2.verkkopedagogiset ohjaus- ja tukimallit
-verkkoalusta työssä olevan opiskelijan ja perustutkintojen työssäoppimisen ohjaukseen
-näyttötutkintojen verkkototeutusmalli ja ohjeistus
3. Muut sähköiset työkalut
4. verkkotietopaketti a)ohjeita koulutusten rakentajille ja malliratkaisuja kouluttajille em. toteuttamiseen
b) ohjeistukset kouluttajille ja ohjaajille, arvioijille sekä koulutuksiin osallistuville
c) verkkotietopaketti pilotoinneissa käytetyistä malleista d) opiskelijoiden kokemukset ja palautteet sekä niiden analysointi käytettävien pedagogisten menetelmien valintaan verkko-opetuksessa/ohjauksessa.
5. Tiedon levittäminen eri koulutusaloille, kokemusten esittelyjen/seminaarien kautta. Kokemusten jakaminen koulutusten kautta uusille verkko-opetusta laativille henkilöille.
Englanninkielinen abstrakti
Projektin julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A30648
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Mikä Väisälä
Yhteyshenkilön organisaatio
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/Keski-Pohjanmaan aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mika.vaisala@kpakk.fi
Asiasanat
hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, aikuiset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Oulun seudun OpinTori -palvelumallin kehittäminen verkostoyhteistyönä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Oulun seudun OpinTori -palvelumallin kehittäminen verkostoyhteistyönä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Tiina Mikkola ja Kati Korento
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli_kehittämistehtävä_Mikkola_Tiina-kk(1).doc (68 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Mikkola
Yhteyshenkilön organisaatio
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.mikkola@oamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, alueellinen, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Verkko-ohjaus osaksi OpinOvi -palveluohjausta
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Verkko-ohjaus osaksi OpinOvi -palveluohjausta
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Anne Tonteri
Painovuosi
2011
Tutkimuksen koko nimi
Verkko-ohjaus osaksi OpinOvi -palveluohjausta
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: Verkko-ohjaus osaksi OpinOvi -palveluohjausta.docx (48 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anne Tonteri
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
annetonteri@gmail.com
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, menetelmät ja työmuodot, palveluohjaus, peruskoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, alueellinen, 2011, opinnäyte, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Opinto-ohjauksen kehittäminen lukiossa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Opinto-ohjauksen kehittäminen lukiossa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Anita Pirttijärvi
Julkaisun kuvaus
Artikkeli opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyöstä (osana hanketta).
OKM käynnisti 2010 syksyllä 12 lukion kattavaa lukion opinto-ohjauksen kehittämisen pilottihankkeen (päättyy 2012 keväällä). Lukiomme on yksi hankkeeseen valituista. Keskeinen tavoite hankkeella on saada opiskelijat yksilöinä miettimään itselleen sopivia uravaihtoehtoja. Tämä tarkoittaa henkilökohtaisen ohjauksen lisäämistä ja opiskelijan tukemista valinnoissaan. Opiskelijoille rakennetaan lukio-opintojen aikainen portfolio, joka sisältää opiskelijan valintoja lukio-opinnoissa, ohjauskeskusteluraportteja, henkilökohtaisten ominaisuuksien analysointia sekä uravalintojen suunnitelmia lukio-opintojen aikana. Valintojen helpottamiseksi hankkeen aikana käynnistetään tavoitteellinen TET harjoittelu valinnaisina opinto-ohjauskursseina. TET suoritetaan työpaikoilla tai jatko-opiskelupaikoissa. Hankkeen aikana lisätään yhteistyötä työ-ja elikeinoelämään (TE-toimistot, yrittäjät) hyödyntämällä verkostossa olevia palveluja opinto-ohjauksessa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/avustukset/Lukion_opinto-ohjauksen_kehittaminen.html
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/avustukset/lukion_opinto-ohjauk-sen_kehittaminen/paatos_lukio_opo.pdf
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr14.pdf?lang=
Liitetiedostot
- Tiedosto: Opinto-ohjauksenkehittäminen_artikkeli.pdf (250 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anita Pirttijärvi
Yhteyshenkilön organisaatio
Kemijärven kaupunki/sivistyosasto/lukio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anita.pirttijarvi@kemijarvi.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, lukio, lukiokoulutus, opinto-ohjaus, opintopolku, työelämään tutustuminen, urapolku, urasuunnittelu, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, verkosto, nuoret, koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Kohti ohjauksen hyviä käytäntöjä oppisopimuskoulutuksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Kohti ohjauksen hyviä käytäntöjä oppisopimuskoulutuksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Tiina Väyrynen
Julkaisun kuvaus
Artikkeli kehittämistyöstä, jossa pyrittiin kuvaamaan oppisopimuskoulutus prosessimaisesti ohjauksen näkökulmasta.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli - ohjaus oppisopimuskoulutuksessa.pdf (144 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Väyrynen
Yhteyshenkilön organisaatio
Lapin ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.vayrynen@lao.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, Oppisopimus, ohjaus oppisopimuskoulutuksessa, aikuiset, koulutuksessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2011, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Kahden koulutuskulttuurin kohtauspisteessä. Näkökulmia kahta tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ohjauksesta.
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Kahden koulutuskulttuurin kohtauspisteessä. Näkökulmia kahta tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ohjauksesta.
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Pirjo Nissinen
Julkaisun kuvaus
Artikkeli perustuu kahta tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ohjaussuunnitelman laatimisen taustaksi
koottuun tietoon. Näkökulma artikkelissa on ensisijaisesti ammatillisen kahta tutkintoa suorittavan opiskelijan ohjauksessa. Keskeisinä teemoina ovat kaksi erilaista koulutuskulttuuria ja näiden välinen yhteistyö opiskelijan ohjauksessa.
Artikkelin sisältö:
Kahden tutkinnon suorittaminen nuoren koulutusvalintana
Kahden tutkinnon opiskelun haasteista
Kahta tutkintoa suorittavan opiskelijan ohjaus
Ohjaussuunnitelma ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS opinto-ohjauksen apuna
Opintojen eteneminen
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kahden koulutuskulttuurin kohtauspisteessä. Näkökulmia kahta tutkintoa suorittavien ohjauksesta. Artikkeli.docx (44 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pirjo Nissinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pirjo.nissinen@phnet.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, ammatti, ammattiala, ammattikorkeakoulu, elinikäinen oppiminen, elämänsuunnittelu, koulutus- ja työelämätietous, lukio, lukiokoulutus, menetelmät ja työmuodot, nivelvaiheiden ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, toisella asteella opiskelevat, urasuunnittelu, yliopisto, ylioppilastutkinto, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Karjalainen Merja, Kasurinen Helena (toim.)
Painovuosi
2006
Tutkimuksen koko nimi
Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä
Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti
Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimusselosteita 31
Painos
Painopaikka
Jyväskylä
Kustantaja
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen. Raportissa kuvataan tämän hankkeen lähtökohtia, tavoitteita, laajuutta sekä alueellisten hankkeiden toimintaa. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut ohjauspalveluiden saatavuuden, riittävyyden ja laadun takaaminen kaikille oppilaitoksissa opiskeleville. Hankkeessa on kehitetty alueellista ja moniammatillista yhteistyötä sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä. Oppilaitosten sisäinen kehittäminen on keskittynyt ohjauksen sisältöjen ja menetelmien monipuolistamiseen.
Raportti tarjoaa esimerkkejä hyvistä ohjauksen käytännöistä sekä näkökulmia ohjauksen kehittämiseen ja toteuttamiseen oppilaitoksissa ja alueellisissa verkostoissa. Aluehankkeissa on keskitytty nivelvaiheen ohjaukseen, opintojen keskeyttämisen vähentämiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.
Raportti on tarkoitettu kaikille oppilaan- ja opinto-ohjauksesta kiinnostuneille: opinto- ja oppilaanohjaajille, opettajille, rehtoreille, koulu- ja sivistystoimenjohtajille, työvoima- ja sosiaalitoimen työntekijöille ja päätöksentekijöille.
Julkaisuvuosi: 2006 | Laajuus: 210 sivua | ISBN: 951-39-2464-5 | Tuotekoodi: G031
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The National Board of Education launched in the autumn of 2003 the Career Guidance
Development Project that is due to continue until the end of 2007. The Ministry of Education
of Finland fi nances the project, which is also a part of the labour policy strategy
of the Ministry of Labour. In the Education and Research 2003–2008 Development
Plan, the Ministry of Education has made counselling services one of the central foci
of development. The labour policy strategy of the current government of Finland also
places increased emphasis on the development of counselling services for youth.
In addition, evaluation of the counselling provision presents challenges for developing
counselling services. According to the results of an OECD project evaluating counselling
provision, well-functioning information, counselling and guidance services are vital
for the education system and the job market. The Evaluation of Educational Guidance
and Counselling project by the Finnish National Board of Education in 2002 revealed
that there were large differences in the availability of student counselling services. In
particular, the transition stage from basic education to secondary-level education proved
to be problematic, according to the evaluation.
The goal of the Career Guidance Development Project is to promote regional and
intermunicipal cooperation among different professional groups and different agen8
cies. Preventive measures will be intensifi ed in order to accomplish early detection and
intervention and to decrease dropout rates. The aim of the project is to develop the guidance
and follow-up systems for transitions along the educational pathway. The Career
Guidance Development Project has been implemented as regional municipal projects.
There have been 48 of such regional projects in different areas of Finland. This report
describes the development work carried out by these regional projects. The material has
been collected in the beginning of 2006 via a questionnaire survey.
All these regional projects have developed regional, intermunicipal and interagency
cooperation among different professional groups. Student services have been enhanced
and developed. Early recognition and intervention have been addressed through regional
training events. The regional projects have discovered operational models for
decreasing dropout rate, easing transition stages along the educational pathway and
developing follow-up systems. Developing the quality criteria for guidance and developing
feedback and evaluation systems will require further resources.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://ktl.jyu.fi/img/portal/5916/Verkkojulkaisu_G031.pdf
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
- Tiedosto: Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä.pdf (1 481 Kt)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, 2006, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Henkilökohtaisen ammatinvalinnanohjauksen vaikuttavuuden tutkiminen
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Henkilökohtaisen ammatinvalinnanohjauksen vaikuttavuuden tutkiminen
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Raimo Lahti
Painovuosi
2003
Tutkimuksen koko nimi
Henkilökohtaisen ammatinvalinnanohjauksen vaikuttavuuden tutkiminen. Menetelmät on valittava käyttötarkoituksen mukaan. Työpoliittinen tutkimus 248. Työministeriö.
Painos
Painopaikka
Hakapaino, Helsinki
Kustantaja
Työministeriö
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Raportissa esitetään yleiskatsaus ohjauksen alueen evaluaatiotutkimuksista ja niiden tausta-ajattelusta. Raporti pohjustaa tulevia ammatinvalinnanohjauksen vaikuttavuustutkimuksia. Tuloksena esitetään kolmitasoinen vaikuttavuustutkimuksen malli.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
In this report is firstly presented an overview of the evaluation studies in the counselling area. On the grounds of the backround material a three-level model of effectiviness research is suggested.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Työ- ja elinkeinoministeriö, työpoliittinen tutkimus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2003, aikuiset, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, erityistä tukea tarvitsevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, työ- ja elinkeinohallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjaus Suomessa 2010
Tapahtuma
1. Tapahtuman nimi
Ohjaus Suomessa 2010
2. Tapahtumatiedot
Alkamisaika
10.02.2010
klo
Päättymisaika
11.02.2010
klo
Tapahtumapaikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki
Tapahtuman järjestäjä(t)
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ja NUOVE-projekti
Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)
Ohjaus Suomessa 2010 -seminaari tarjoaa näkökulmia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen ja toiminnan kehittämiseen niin valtakunnallisella kuin aluetasolla. Sen tavoitteena on lisätä yhteistyötä kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toimijoiden sekä keskeisimpien sidosryhmien välillä, välittää tietoa ja kokemuksia sekä tuottaa aineistoa valtakunnallisen kehittämisohjelman arvioinnin tueksi.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=246%3Aennakkokutsu-ohjaus-suomessa-2010-seminaariin&catid=1%3Aaikuisohjauksen-koordinaatioprojekti-ajankohtaista&Itemid=403&lang=fi
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Erno Hyvönen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
erno.hyvonen@jamk.fi
Asiasanat
tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, palvelujen laatu, ammatinharjoittaja, siirtymävaiheessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, esiopetuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2010, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Euroopan neuvoston päätöslauselma 2008: "Elinikäisen ohjauksen parempi sisällyttäminen elinikäisen oppimisen strategioihin"
Strategisen linjauksen tiedot
1. Strategisen linjauksen nimi
Euroopan neuvoston päätöslauselma 2008: "Elinikäisen ohjauksen parempi sisällyttäminen elinikäisen oppimisen strategioihin"
2. Muut tiedot
Alkamisaika
31.10.2008
Päättymisaika
Mahdollinen säädösnumero
15030/08
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
PÄÄTÖSLAUSELMA VAHVISTAA
ohjauksen jatkuvasti prosessiksi, joka auttaa kansalaisia iästä riippumatta ja koko elämän ajan
määrittämään voimavaransa, taitonsa ja mielenkiintonsa kohteet, tekemään koulutusta ja työtä
koskevia päätöksiä ja hallitsemaan henkilökohtaista elämänuraa koulutuksessa, työssä ja muissa
yhteyksissä, joissa on mahdollista hankkia ja/tai käyttää näitä voimavaroja ja taitoja. Ohjaus käsittää
yksilöllisiä tai ryhmässä toteutettavia toimia, jotka koskevat tiedottamista, neuvontaa, taitojen
arviointia, tukea sekä päätöksenteossa ja uranhallinnassa tarvittavien valmiuksien opettamista.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
CONFIRM:
the definition of guidance as referring to a continuous process that enables citizens at any age and at
any point in their lives to identify their capacities, competences and interests, to make educational,
training and occupational decisions and to manage their individual life paths in learning, work and
other settings in which those capacities and competences are learned and/or used. Guidance covers
a range of individual and collective activities relating to information-giving, counselling,
competence assessment, support, and the teaching of decision-making and career management
skills.
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: st15030.en08.pdf (131 Kt)
- Tiedosto: st15030.fi08.pdf (126 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/08/st15/st15030.en08.pdf
http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/08/st15/st15030.fi08.pdf
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Euroopan Unionin neuvosto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, palvelujen laatu, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen rahoitus, tieto- ja viestintätekniikka, kansainvälinen, 2008, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky-hankkeen väliarviointia.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky-hankkeen väliarviointia.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Sirkku Kotilainen, Katriina Siivonen ja Annikka Suoninen.
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky-hankkeen väliarviointia.
Verkkojulkaisuja 31
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Nuorisotutkimusseura ry.
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotisen (2008-2011) Myrsky-nuorisohankkeen tavoitteena on vaikuttaa nuorten hyvinvointiin tuomalla taide tiiviisti nuorten arkeen. Taiteellisen toiminnan kautta toivotaan voitavan pureutua ennakoivasti erityisesti nuorten syrjäytymisuhkiin. Kulttuurirahasto on rahoittanut eri puolilla Suomea nuorille suunnattuja taidehankkeita useilla taiteiden aloilla, joita ovat olleet esimerkiksi tanssi, teatteri, sirkus, kuvataide ja musiikki. Hankkeissa pääosin 13-17-vuotiaat nuoret tekevät itse taidetta ammattitaiteilijoiden ohjauksessa. Mukana tähänastisissa hankkeissa on ollut yli 10 000 nuorta ja välillisesti vielä enemmän, esimerkiksi yleisöinä.
Verkkojulkaisuun»
Julkaisua on mahdollista tilata paperiversiona hintaan 8 €. Tilaukset tilauslomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@nuorisotutkimus.fi
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=910
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
- Tiedosto: Nuoret taiteen tekijöinä.pdf (383 Kt)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Vs. Erikoissuunnittelija Tarja Tolonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Nuorisotutkimusseura ry.
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
toimisto@nuorisotutkimus.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, Suomen kulttuurirahasto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, järjestö, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, valtakunnallinen, 2010, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
eHOPS -ohjaus Jyväskylän yliopistossa
1. Tutkimuksen nimi
Pakollinen tieto, lomakkeen tallennus ei onnistu ilman nimeä!
eHOPS -ohjaus Jyväskylän yliopistossa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Sari Heinonen
Painovuosi
2009
Tutkimuksen koko nimi
EHOPS -OHJAUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2008. 82 sivua.
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella sähköisesti laadittavan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ehopsin, käytöstä syntyneitä kokemuksia Jyväskylän yliopiston hops-ohjausta antavien henkilöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää ohjausta antavien henkilöiden käsityksiä ehopsin vaikutuksesta opintojen ohjaukseen ja miten heidän työnkuvansa on muuttunut ehopsin käyttöönoton jälkeen. Lisäksi haluttiin selvittää millaisia kehittämisideoita ohjausta antavilta henkilöiltä nousee ehopsin kehittämiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköpostikyselyä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki ehopsien pilottiprojektissa mukana olleet laitokset ja laitosten hops-ohjausta antavat henkilöt. Tutkimukseen vastasi 30 hops-ohjausta antavaa henkilöä. Vastaukset käsiteltiin laadullisin tutkimusmenetelmin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimustulosten mukaan hops-ohjaajien suhtautuminen ehopsiin oli yleisemmin negatiivisempaa kuin positiivisempaa. Hops-ohjaajat kokivat työmääränsä ja velvollisuutensa lisääntyneen ehopsin tulon myötä. Työmäärää lisäsivät lähinnä ehopsin myötä tulleet tekniset ongelmat, jotka johtuivat osittain siitä, ettei ehopsia osattu käyttää. Velvollisuuden lisääntyminen johtui puolestaan siitä, että hopsien tekemistä oli seurattava tarkemmin niiden tultua pakollisiksi. Ehops oli tuonut ohjaukseen kuitenkin jämäkkyyttä, selkeyttä ja suunnitelmallisuutta vaikka siihen toivottiinkin lisää helppokäyttöisyyttä ja yksinkertaisuutta. Ohjausta annettiin yleisemmin sisältöön liittyen ja henkilökohtaisesti. Ehopsiin liittyvää koulutusta opiskelijat saivat erikseen. Ehops-sovellusta oli hops-ohjaajien mielestä kehitetty jo melko paljon. Jos sitä toivottiin kehitettävän edelleen, toivottiin kehitystä rakenteellisesti, visuaalisesti ja teknisesti.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
- Tiedosto: Opinnayte_Sari Heinonen_ehops.doc (807 Kt)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sari Heinonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Opettajan koulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, yliopisto, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen, 2009, opinnäyte, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Raimo Vuorinen
Asiantuntijan tiedot
1. Asiantuntijan nimi
Raimo Vuorinen
2. Henkilö- ja yhteystiedot
Peruskoulutus
KT, opinto-ohjaaja
Jatko- tai täydennyskoulutus
Työnohjaajakoulutus
Asema tai työtehtävä
Projektipäällikkö, European Lifelong Guidance Policy Network, ELGPN
Organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos
Osoite
PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto
Puhelinnumero
+358503611909
Sähköpostiosoite
raimo.vuorinen(at)jyu.fi
Lisätietoja
Toimin projektipäällikkönä ja Euroopan ohjauspolitiikan verkoston (European lifelong guidance policy network, ELGPN) koordinaattorina. Verkostossa on mukana 29 maata, ja sen työskentely liittyy elinikäisen oppimiseen liittyvän tiedonannon sekä koulutusjärjestelmien tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen konkretisointiin ohjauksen näkökulmasta. Suomi koordinoi verkostoa vuosina 2008-2010.
Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön tulossopimukseen 2007-2009 sisältyvässä ohjauksen kehittämishankkeessa vastuualueenani on ohjauksen käytännön ja toimintapolitiikan välisen suhteen jäsentäminen. Osallistun myös tammikuussa 2006 perustetun ohjausalan osaamiskeskuksen toiminnan suunnitteluun. Työhöni sisältyy lisäksi tieto- ja viestintäteknologian ohjauskäytön edistäminen. Väitöskirjatyöni Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä? (2006) teema liittyi ohjaajien kokemuksiin Internetin käytöstä ohjaustyössä.
Olen tällä sekä ohjausalan kansainvälisen keskusjärjestön IAEVG:n että ohjauspolitiikan kansainvälisen tutkimusverkoston ICCDPP:n hallitusten jäsen.
Liitetiedostot, esim. CV
Kotisivu (organisaatio ja/tai oma)
http://ktl.jyu.fi/ktl/henkilosto/raimo_vuorinen
http://elgpn.eu
Asiasanat
Asiantuntijan taustatiedot
1. Asiantuntemusala(t) - asiakastyö
ammatinvalinnanohjauscoaching
esimiesvalmennus
henkilöarviointi ja testaus
henkilöstön kehittäminen
johtoryhmävalmennus
mentorointi
ohjausalan koulutus
opinto-ohjaus
osaamiskartoitukset
tieto- ja viestintäteknologia
työnohjaus
uraohjaus
2. Asiantuntemusala(t) - tutkimus, kehittämistyö ja/tai koulutus
menetelmät ja työmuodotkoulutus- ja ammattitietopalvelut
moniammatillinen verkostotyö
monihallinnollinen verkostotyö
palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus
palvelujärjestelyt
palvelujen esteettömyys
palvelujen saatavuus
palvelujen laadunvarmennus
palvelujen vaikuttavuuden arviointi
palvelujen koordinointi
palvelujen strateginen johtaminen
palveluja koskeva päätöksenteko
palvelujen rahoitus
3. Toiminta-alue(et)
Etelä-Suomen lääniItä-Suomen lääni
Lapin lääni
Länsi-Suomen lääni
Oulun lääni
pääkaupunkiseutu
koko Suomi
ulkomaat
Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, A., Nyholm, N., Siniharju, M. & Svedlin, R
Painovuosi
2002
Tutkimuksen koko nimi
Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8. Helsinki:Opetushallitus.
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Opetushallitus
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Opetushallitus on arvioinut opinto-ohjauksen tilaa perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Arvioinnin pääkohteet olivat ohjauksen saatavuus ja sen rooli koulutuksen siirtymävaiheissa eli siirryttäessä perusopetuksen kuudennelta vuosiluokalta seitsemännelle, perusopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä toisen asteen koulutuksesta työhön tai jatko-opintoihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 7.–9. oli keskimäärin 245 oppilasta, lukioissa keskimäärin 288 ja ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin 510 opiskelijaa opinto-ohjaajaa kohti. Yhdellä ohjaajalla saattoi olla ohjattavia alle kymmenestä yli tuhanteen. Kun opinto-ohjaajalla on yli 300 ohjattavaa, eivät opiskelijat voi saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Tällaisia oppilaitoksia oli peruskouluista noin viidesosa, lukioista vajaa kolmannes ja ammatillisista oppilaitoksista runsas kolmannes. Perusopetuksen kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle siirtymiseen paneudutaan kouluissa monipuolisesti. Oppilaita ja heidän vanhempiaan perehdytetään yläluokkien opiskeluun monin tavoin. Kuitenkin noin kolmasosa tai yli puolet vanhemmista katsoi saaneensa heikosti tietoa lapsensa 7. vuosiluokalle siirtymisestä. Perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirtymistä valmistellaan opinto-ohjauksessa koko yläluokkien ajan. Arviointi osoittaa, että perusopetuksessa huolehdittiin hyvin oppilaiden hakeutumisesta yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus on yksi koulujärjestelmän ongelma-alueista. Arvioinnissa tuli monin tavoin esille erityisesti perusopetuksen oppilaiden suuri tarve tietää työelämästä ja ammateista. Opiskelijoiden mukaan tutkinnoista sai hyvin tietoja, mutta ammattien ja niiden työtehtävien sisältö jäi hämäräksi. 3,5 % ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8,5 % on vaarassa pudota tai syrjäytyä koulutuksesta. Perusopetuksen rehtorien arvion mukaan keskimäärin 5–7 % oppilaista ei ollut riittävän kypsiä siirtymään kuudennelta vuosiluokalta yläasteen opintoihin, ja noin 7 %:lla peruskoulun oppilaista ei ollut riittäviä valmiuksia siirtyä toisen asteen opintoihin. Arvioinnissa ilmeni, että vajaalla puolella oppilaitoksista oli käytössään koulukuraattoripalveluja; vielä harvemmalla oli koulupsykologin palveluja. Opinto-ohjaajat joutuivat usein hoitamaan myös tehtäviä, jotka normaalisti kuuluisivat koulukuraattorille tai -psykologille. Tilannetta ei voida pitää edes tyydyttävänä.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Ulla Numminen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Sari Poikela
Painovuosi
2003
Tutkimuksen koko nimi
Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen. Tampereen yliopisto. Tampere 2003
Painos
Painopaikka
Tampere
Kustantaja
Tampereen yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksessa tarkastellaan korkea-asteen opettajan tutorointia ongelmaperustaisen pedagogiikan viitekehyksessä.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5661-0.pdf
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2003, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, kansainvälinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Jori Leskelä
Painovuosi
2005
Tutkimuksen koko nimi
Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Acta Universitatis Tamperensis 1090.
Painos
Painopaikka
Tampereen yliopistopaino
Kustantaja
Tampereen yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksessa tarkasteltiin mentorointia osana työn ohessa opiskelevien aikuisten korkeakouluopintoja.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6331-5.pdf
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2005, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Pitkä opintie
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Pitkä opintie
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Erja Moore
Painovuosi
2003
Tutkimuksen koko nimi
Pitkä opintie. Aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan julkaisuja 61.
Painos
Painopaikka
Joensuu
Kustantaja
Joensuun yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimus käsittelee koulutuksellisen elämänkulun muutosta. Tutkittavina olivat 21 aikuisiällä yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/moore_opintie/moore.pdf
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2003, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulutus- ja uravalinnan ongelmat
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Koulutus- ja uravalinnan ongelmat
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Jukka Lerkkanen
Painovuosi
2002
Tutkimuksen koko nimi
Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Painos
Painopaikka
Jyväskylä
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimukseen osallistui 956 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) nuorten koulutuksessa syksyllä 1998 aloittanutta opiskelijaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla opintojen alkaessa ja opintojen puolivälissä. Lisäksi opintojen etenemistä ja keskeyttämistä seurattiin opiskelijarekisteristä. Tutkimuksessa mittarina käytetyn Career Thoughts Inventoryn Suomeen lokalisoitu versio (Ura-ajatusmittari) osoittautui toimivaksi työvälineeksi ammattikorkeakoulun ohjauksessa. Opintonsa kahden ensimmäisen vuoden aikana keskeytti 28 % opiskelijoista ja lopullisesti opintonsa näistä keskeytti puolet. Lähes puolet lopullisesti keskeyttäneistä ei ilmoittanut keskeyttämisensä syytä. Usealle syynä opintojen keskeyttämiseen oli aikomus jatkaa opintoja yliopistossa. Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisessä ei ollut kyse koulutusmarkkinoilta syrjäytymisestä, vaan lähes kaikki keskeyttäjät olivat jatkamassa opintojaan muualla. Keskeyttämiskäsitteen sijaan voidaankin Lerkkasen mukaan puhua "muutoksesta opiskelupolussa".
Opintojen keskeyttäminen oli yhteydessä koulutus- ja uravalintaa haittaaviin ajatuksiin. Haittaavat ajatukset ennustivat sellaista opintojen keskeyttämistä, joka ei ollut ennalta suunniteltua. Tulokset tuovat uudenlaisia haasteita ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisproblematiikan jäsentämiselle ja ohjauspalvelujen kehittämiselle. Opintojen aloitusvaiheessa 71 % opiskelijoista ilmaisi tarvetta opintojen tai ammatinvalinnan ohjaukseen. Opintojen edetessä opiskelijoiden ohjaustarpeet toisaalta vähenivät, mutta samalla ne myös eriytyivät. Opiskelijoiden opinto-ohjauksen ongelmat näyttivät osittain ratkeavan JAMK:n ohjauspalvelujen avulla. Sen sijaan opiskelijoiden ammatinvalinnan ohjauksen tarpeet olivat varsin pysyviä. Ammatinvalinnan ohjauksen tarve oli yhteydessä koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaaviin ajatuksiin.
Tutkimuksen tulosten pohjalta esitetänn kolme kehittämisehdotusta ammattikorkeakoulujen opintojen ohjaukselle: 1) ohjauspalvelut tulee määritellä selkeämmin, 2) koulutuksen pakkomallisesta rakenteesta tulee siirtyä kohti opiskelijoiden henkilökohtaista sitoutumista ja 3) ammattikorkeakoulun ohjaushenkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi jatkossa tulee tarkemmin selvittää ohjaustarpeen arviointia ja ohjausprosessin laatua.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jukka Lerkkanen
Yhteyshenkilön organisaatio
JAMK
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2002, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulutustakuu. Hallituksen strategia-asiakirja 2006. Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat.
Strateginen linjaus
1. Strategisen linjauksen nimi
Koulutustakuu. Hallituksen strategia-asiakirja 2006. Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat.
2. Muut tiedot
Alkamisaika
2003
Päättymisaika
2007
Mahdollinen säädösnumero
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
Nuorille taattavan koulutustakuun tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 96 prosenttia peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Koulutustakuu toteutetaan seuraavin toimenpitein:
1. Toteutetaan vuosina 2003–2007 oppilaanohjauksen kehittämishanke, jossa on painoalueena perusopetuksen ylempien vuosiluokkien oppilaanohjaus.
2. Vuonna 2006 käynnistetään laaja-alainen toimenpidekokonaisuus kouluhyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kehittämistoiminnassa
painottuvat varhainen puuttuminen, koulupäivän rakenteen
uudistaminen, osallisuuden lisääminen sekä koulupudokkuuden ehkäisy.
3. Vuonna 2004 uudistettujen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden toimivuus arvioidaan. Toisen asteen yhteishakujärjestelmää uudistetaan siten, että se tehostaa koulutukseen hakeutumista.
4. Perusopetuksen jälkeistä jatko-opiskelupaikkaa vaille jäävien seurantaa sekä henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa kehitetään oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten välisessä yhteistyössä.
5. Peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtymiskynnyksen madaltamiseksi käynnistetään ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistavan koulutus.
6. Laaditaan selvitys nuorten hakeutumisesta ja valikoitumisesta ammatilliseen koulutukseen sekä opintomenestyksestä ja keskeyttämisestä ja käynnistetään tarvittavat toimenpiteet.
7. Koulutuksen loppuun saattamista ja tutkintojen suorittamista edistetään kehittämällä opiskelijoiden ohjausta, opiskelumuotoja, opintotukea sekä kehittämällä koulutuksen rahoitusta tuloksellisuuteen ja kannustavuuteen perustuvana.
8. Oppisopimuskoulutusta vahvistetaan työttömien ja muiden työmarkkinoilta syrjäytymisuhan alaisten ammatillisen osaamisen kehittämisen muotona ja työmarkkinoille siirtymisen väylänä.
9. Nuorten työpajatoiminnan vakinaistamista koskeva rahoitusesitys valmistui marraskuussa 2004. Kevään 2006 aikana määritellään nuorten työpajatoiminnan minimikriteerit.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Hallituksen strategia-asiakirja 2006. Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2006
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2003, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Nivelvaiheen nuoret ja yhteistyö
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Nivelvaiheen nuoret ja yhteistyö
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Jaana Hämäläinen-Luukkainen
Painovuosi
2004
Tutkimuksen koko nimi
Nivelvaiheen nuoret ja yhteistyö. Opinto-ohjaajien ja laaja-alaisten erityisopettajien näkemyksiä peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Jyväskylän kaupungin opetusviraston julkaisusarja A 11:2004.
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Jyväskylän kaupunki
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Jyväskylän sekä Jyväskylän maalaiskunnan nuorten siirtymää peruskoulusta toiselle asteelle. Huomion keskipisteessä oli nivelvaiheessa ongelmia kohtaavien nuorten kuvaaminen, ongelmien ja syiden hahmottaminen sekä toiselle asteelle siirtymisessä käytettyjen tukitoimien ja yhteistyösuhteiden kartoittaminen. Tutkimusaineisto ja käytetty asiantuntijanäkökulma saatiin haastattelemalla keväällä 2004 kolmeatoista Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan yläasteen opinto-ohjaajaa sekä viittä laaja-alaista erityisopettajaa. Selkeimpinä ongelmien merkkeinä pidettiin poissaoloja, alhaista koulumenestystä ja häiriköimistä. Erityistä huolta kannettiin hiljaisista, vetäytyvistä ja masentuneista nuorista, nuorista jotka jäävät muita helpommin ”näkymättömyyttään ja kuulumattomuuttaan” huomion ulkopuolelle. Keskeiseen asemaan nivelvaiheessa nousi puutteellinen motivaatio koulutyöskentelyyn ja tulevaisuuden suunnitteluun, epärealistiset suunnitelmat jatko-opinnoista sekä varasuunnitelmien puute.
Nivelvaiheen ongelmat eivät ala yllättäen, vaan merkkejä on havaittavissa huomattavasti aikaisemmin. Nuorten kehitysprosessit nähtiin yksilöllisinä. Osalle uravalinnat ovat liian aikaisia, jolloin riski vääristä ja pakkovalinnoista kasvaa. Ensiarvoisen tärkeänä pidettiin nuoren koulumotivaation ja itsetunnon kasvattamista. Keskeiseksi nostettiin myös nuorelle annettu tuki ja turvallisuus, jotka muodostuvat esimerkiksi selkeistä rajoista ja vapaudenraameista niin kotona kuin koulussa. Varhaista puuttumista pienimpiinkin ongelmiin korostettiin. Koulukuraattorien ja erityisopetuksen tarjontaa pidettiin tärkeänä, vaikkakin nykyisellään riittämättömänä. Yhteistyö peruskoulun ja toisen asteen välillä koettiin hyvin erilaisena niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Yhteistyökumppaneina oppilaiden vanhemmat nähtiin tiedonhaluisina ja vaativina, yhteyttä haluttaisiin pitää pienemmistäkin asioista. Tutkimuksen tulokset antoivat uskoa sujuvien siirtymävaiheiden turvaamiseen. Tulokset herättivät myös kysymyksen siitä, kenen ”huolen” piiriin väliinputoaja nuoret kuuluvat?
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2004, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio
Strateginen linjaus
1. Strategisen linjauksen nimi
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio
2. Muut tiedot
Alkamisaika
2005
Päättymisaika
2009
Mahdollinen säädösnumero
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ei ole vain kahden koulutusasteen välinen taitekohta, jossa tehdään valintoja jatko-opinnoista. Nivelvaihe on ymmärrettävä pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuori asteittain selkiinnyttää suuntautumistaan ja pyrkimyksiään jatko-opintoihin ja ammattiin liittyen. Nivelvaiheen kysymyksiä ovat niin perusopetuksen sisällöt ja opetusjärjestelyt, oppilaanohjaus ja lisäopetus kuin toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen ja koulutusalan tai -väylän vaihto. Työryhmä on muistiossaan tarkastellut nivelvaihetta laajana moniammatillista yhteistyötä vaativana haasteena. Työryhmä esittää perusopetuksesta välittömästi jatkokoulutukseen siirtymiselle asetetun koulutuspoliittisen tavoitteen tarkistamista siten, että vuonna 2008 97 % ja vuonna 2009 97,5 % perusopetuksen päättävistä aloittaisi samana vuonna toisen asteen koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Työryhmä esittää laajaa 30 ehdotusta käsittävää toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla ehdotettu tavoitetaso voidaan saavuttaa. Toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös siihen, että aloitettu koulutus suoritetaan loppuun opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Työryhmä ehdottaa, että perusopetuksessa kehitetään erilaisia varhaisen puuttumisen keinoja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi, kohdennetaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta oppilaiden ongelmien tunnistamiseen ja käsittelyyn, lisätään työ- ja käytäntöpainotteisia opetus- ja työskentelymuotoja, säädetään oppilaille oikeus henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen sekä uudistetaan oppilaanohjauksen sisältöjä ja menetelmiä.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33. Helsinki: Opetushallitus
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2005, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Sosiaalialan ja hoitotyön asiantuntijuuden kehitysehdot ja opiskelijavalinta
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Sosiaalialan ja hoitotyön asiantuntijuuden kehitysehdot ja opiskelijavalinta
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Pekka A. Kosonen
Painovuosi
2005
Tutkimuksen koko nimi
Sosiaalialan ja hoitotyön asiantuntijuuden kehitysehdot ja opiskelijavalinta. Jyväskylän yliopisto.
Painos
Painopaikka
Jyväskylä
Kustantaja
Jyväskylän yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Haku ja valinta koulutukseen on tärkeä siirtymä elämänkulussa. Noin 100 sosiaalialan ja hoitotyön koulutusohjelmien hakijaa vastasi kyselyihin ennen valintakoetta ja valinnan tulosten julkistamisen jälkeen. Vastaajista 70 % kertoi tuloksen vaikuttavan tulevaisuudensuunnitelmiinsa ja 60 % koki sen muokkaavan omaa minäkäsitystään. Koulutukseen hakeutumisessa on kyse identiteetin toteuttamisesta ja mielekkään elämänkertomuksen rakentamisesta. On hakijoiden kannalta tärkeää ja ammattikorkeakoulun kannalta järkevää, että asianmukaisen suuntautumisen ja identiteetin omaavat pääsevät etenemään edellytystensä mukaisella uralla. Hakijoista puolet oli pitkäjänteisesti alaan suuntautuneita ja alan ammatteihin samaistuvia, näistä kuitenkin osa haki epäaidon tai osittain jäsentymättömän identiteetin varassa. Viidesosalle kyse oli yhdestä kiinnostavasta vaihtoehdosta muiden joukossa. Lähes kolmasosa oli suuntautunut muualle, ja kyseiseen koulutusohjelmaan he olivat hakeneet vain välineellisistä syistä (välivuosi), ulkoisten paineiden tai työmarkkinatuen saantiin liittyvien sanktioiden vuoksi. Hakuorientaation aitoutta ja kytkeytymistä identiteettiin voidaan tunnistaa mm. hakijan esittämien tavoitteiden, alaan liittyvien aiempien toimintojen ja harrastuneisuuden sekä tunnelatauksen perusteella.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pekka A. Kosonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2005, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Katja Komonen
Painovuosi
2001
Tutkimuksen koko nimi
Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopisto.
Painos
Painopaikka
Joensuun yliopistopaino
Kustantaja
Joensuun yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Opintojen keskeyttämistä pidetään epäonnistumisena koulutusyhteiskunnan tutkintokilvassa sekä kannanottona tuon yhteiskunnan arvoja vastaan. Keskeyttäminen on liitetty osaksi laajempaa keskustelua nuorten kouluttamattomuudesta ja koulutuksellisesta syrjäytymisestä. Tällä väitöskirjatutkimuksella osallistutaan tuohon keskusteluun laajentamalla näkökulmaa keskeyttämisen merkitykseen yksilön elämänkululle. Tämän laajentamisen mahdollistavat tutkimuksen metodologiset lähtökohdat, fenomenologinen näkökulma ja symbolisen interaktionismin tarjoamat tulkinnalliset välineet. Tutkimuksessa pyritään kurkistamaan keskeyttäjistä annetun kapea-alaisen "koulutusparatiisin muukalaisen" muotokuvan taakse ja siten kyseenalaistamaan opintojen keskeyttäjistä luotua stereotyyppistä kuvaa syrjäytyjinä; koulutusuran päätepisteen sijasta keskeyttämistä tarkastellaan osana koulutukseen sijoittumisen polkua, yhtenä sen valintana tai vaiheena. Täsmälliset tutkimusongelmat kohdistuvat keskeyttämisen muotoutumiseen prosessina, koulutukseen hakeutumisen ehtoihin ja rajoituksiin sekä nuorten kiinnittymiseen uudelleen aloittamaansa koulutukseen. Kohdejoukkona ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet, mutta koulutuksen myöhemmin uudelleen aloittaneet nuoret. Aineisto koostuu 34 itäsuomalaisen nuoren elämäkerrallisista teemahaastatteluista (yht. yli 60 tuntia). Tutkimuksessa kävi ilmi, että opintojen keskeyttäminen ei välttämättä merkinnyt koulutuksen keskeyttämistä, vaan kertomuksissa korostui keskeyttäminen koulutuksesta toiseen siirtymisenä. Toisaalta esiin nousi myös keskeyttäminen koulujärjestelmästä irtaantumisena. Kaikille nuorille ammatillinen oppilaitos ei kyennyt tarjoamaan mielekkäitä oppimiskokemuksia, jolloin työelämään pyrittiin muodollisen koulutuksen ohitse. Usein prosessi laajeni elämänhallinnan ongelmiin, jolloin koulutukseen tartuttiin toisena mahdollisuutena myöhemmällä iällä, työttömyyden ja yhteiskunnallisten interventioiden pakottamana tai merkittävien oppimiskokemusten motivoimana. Opintojen keskeyttämisellä on katsottu olevan yhteys yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Näissä kertomuksissa keskeyttäminen kuitenkin näyttäytyi usein myönteisenä ratkaisuna, joka suuntasi koulutuspolkua parempaan suuntaan. Toisaalta opintojen keskeyttäminen hetkellisenä väliinputoamisena koskettaa yhä useampaa nuorta. Sen ei kuitenkaan tarvitse leimata nuoren myöhempää koulutuksellista ja elämänhallinnallista tulevaisuutta.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Katja Komonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2001, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme? Opas ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatimiseen. Helsinki: Opetushallitus
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme? Opas ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatimiseen. Helsinki: Opetushallitus
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Ulla Numminen, Jarmo Heino, Kirsi Joronen-Vallin, Roland Karlsson, Jukka Lerkkanen, Ritva Virtanen ja Juhani Pirttiniem
Julkaisun kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Juhani Pirttiniemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Opetushallitus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2005, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Janne Pietarinen
Painovuosi
1999
Tutkimuksen koko nimi
Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana. Väitöskirja. Joensuun yliopisto
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Joensuun yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää peruskoulun yläasteelle siirtymistä ja siellä opiskelua oppilaiden kokemana. Tutkimukseni teoreettinen näkökulma on rajattu ala- ja yläasteen nivelkohdassa elävän nuoren kehitysvaiheen, elämäntilanteen ja selviytymisen tarkasteluun sekä koulun tarkasteluun nuoren oppimisympäristönä. Pitkittäistutkimukseni aineistontuottamismenetelmäksi valitsin ainekirjoituksen. Erilaisista oppimisympäristöistä yläasteelle siirtyneet oppilaat (N=132) kirjoittivat aineen kuudennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan keväällä. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään pääosin kvalitatiivisesti, mutta vahvistusta sisällöllisille tulkinnoille on haettu kvantifioimalla ja tilastollisesti analysoimalla laadullista aineistoa.
Tulosten mukaan huomattava osa tutkimukseen osallistuneista oppilaista kokee yläasteelle siirtymisen positiivisena ja elämänvaiheeseensa kuuluvana luonnollisena siirtymänä. Institutionaalisen siirtymän yhteydessä oppilaan odotukset olivat yksilöllisiä ja ne olivat rakentuneet oppilaalle ala-asteen aikana muodostuneiden koulun käytänteisiin, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien kokemusten pohjalta. Oppilaat tiedostavat kaikilla luokka-asteilla koulun ensisijaisesti kognitiivisten tietojen ja taitojen oppimisen kontekstiksi. Sosiaalisten taitojen oppimista ja hyödyntämistä oppilaat eivät kuitenkaan samassa määrin tiedostaneet yksilölliseksi vahvuusalueekseen. Ala- ja yläasteen nivelvaiheessa oppilaat eivät kyenneet myöskään samaisessa määrin kuin peruskoulun päätösvaiheessa ilmaisemaan omia pyrkimyksiään sen suhteen, millaisia toimintatapoja koulun sosiaalisen verkoston säilyttäminen ja laajentaminen heiltä konkreettisesti edellyttäisi.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Janne Pietarinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 1999, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Matti Virtala
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lisensiaatintutkimus
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat itse perustelevat tekemiään jatkokoulutusvalintoja ja millaiseksi he kuvittelevat tulevaisuutensa muodostuvan tehdyn ratkaisun perusteella. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat keskisuomalaiset peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset nuoret kolmelta eri yläasteelta Jyväskylästä, Keuruulta ja Karstulasta. Aineiston alustavan analyysin perusteella tutkittavaksi otettiin myös kaupunki- ja maaseutunuorten vastausten vertailu. Tämä vertailun avulla etsittiin tietoa siitä, poikkeavatko maalla ja kaupungeissa asuvien nuorten jatkokoulutusvalintojen perustelut ja niihin perustuvat tulevaisuusorientaatiot toisistaan. Vertailu voi antaa tietoa siitä, tarvitsevatko nuoret maalla erilaista koulutus- ja urasuunnitteluun liittyvää ohjausta kuin nuoret kaupungissa.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.guidance-europe.org/country/FINLAND/nuoret1/nuoret2/resurssit/virtala/exfile.2006-05-12.9104743034/attach/Lukion%20vai%20ammattikoulun%20kautta%208.8.05.doc
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Matti Virtala
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2005, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Elämään vai sukupuoleen ohjausta?
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Elämään vai sukupuoleen ohjausta?
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Päivi-Katriina Juutilainen
Painovuosi
2003
Tutkimuksen koko nimi
Elämään vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 92.
Painos
Painopaikka
Joensuu
Kustantaja
Joensuun yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Päivi-Katriina Juutilaisen kasvatustieteen väitöstutkimuksen tehtävänä oli kuvata, jäsentää ja ymmärtää lukion opinto-ohjauskeskustelua opiskelijan elämänkokonaisuuden suunnittelun ja sukupuolen rakentamisen ja purkamisen areenana. Tutkimusaineisto hankittiin vuosina 1999 - 2001 Itä-, Etelä- ja Pohjois-Suomen maaseutu- ja kaupunkikouluista. Aineisto koostui yhdeksästä videonauhoitetusta ohjauskeskustelusta ja välittömästi niiden jälkeen toteutetusta 18 ääninauhoitetusta haastattelusta.
Tulokset osoittavat, että lukion opinto-ohjauskeskustelut ovat tietopainotteisia ja yksilökeskeisiä. Keskusteluissa käsitellään opiskelijan elämää ja tulevaisuutta oppiainelähtöisesti. Keskustelut sisältävät myös paljon opiskelijan kokemusten ja toiminnan kuvausta, mutta kuitenkin vain vähän oman elämän laaja-alaista prosessointia. Ohjauksessa nuorilta odotetaan itsenäisiä päätöksiä, vaikka henkilökohtaisen elämän suunnittelu ei ole vuorovaikutuksessa kulttuuristen normien ja lähiympäristön odotusten kanssa.
Sukupuolineutraalilta näyttävät keskustelut sisältävät runsaasti sukupuolittuneita merkityksiä. Opinto-ohjaajien sukupuolikäsitykset ovat sekä perinteistä sukupuolijärjestelmää vahvistavia että purkavia. Opinto-ohjaajan sukupuoli näyttää vaikuttavan vain vähän ohjauskeskustelun aihealueisiin tai muihin prosesseihin. Sen sijaan opiskelijan sukupuolella on suuri merkitys ohjauskeskustelujen sisältöön ja opiskelijan elämäntilanteen jäsentämiseen. Tulosten mukaan ohjaajan sukupuolikäsitykset voivat toimia suodattimena tai esteenä opiskelijan kohtaamisessa. Mitä pätevämpi ohjaajan "totuus" on yleisesti, sitä tiukemmin keskustelu etenee ohjaajan tuottamien merkitysten varassa. Ohjausprosessissa molemmilla keskustelun osapuolilla on omat osuutensa. Parhaimmillaan ohjaaja haastaa opiskelijan tutkimaan omaa elämäänsä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Opiskelijan tarinoiden avulla opinto-ohjaaja voi päästä sisään opiskelijan maailmaan. Opiskelija saattaa myös haastaa ohjaajan hänen uskomuksissaan, olettamuksissaan ja tulkinnoissaan opiskelijasta, tämän elämästä tai maailmasta yleensä. Näin ohjauskeskustelu merkitsee mahdollisuutta yhteiseen oppimiskumppanuuteen.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The objective of the present study is to describe, analyse and understand
career-counselling conversations at Finnish upper secondary
schools as an arena of planning one’s life space and constructing
and deconstructing gender. The study is counselling process research,
which aims at making the professional practice visible and at creating
new perspectives. The research objective is divided into four specified research questions.
The first of the questions tries to describe the general characteristics
of career counselling conversations at the upper secondary
school (How can career counselling conversations be analysed?) The
analysis of counselling conversations, which is called a process image
in this research, is conducted through the method of Narrative Processes
Coding Systems (NPCS). The second question views the professional practice of career
counsellors (How is gender constructed or deconstructed in career
counselling conversations?). The third research question aims at crystallising the process descriptions
of career counselling conversations (Which factors generate
the construction and deconstruction of gender in counselling conversations
at upper secondary schools?) The results show that the counsellors’
gender constructions both reproduce (stereotypes of the essence
and gender roles) and deconstruct the gender systems and socially
built gender. The fourth question aims at conceptualising the counselling process
on a more general theoretical level (How can a counselling process
be theoretically analysed on the basis of the previous?) The counsellor’s
gender constructions can act as a filter or constraint for hearing
the student’s narrative. The career counsellor’s constructions are
viewed according to their “degree of truthfulness”. The more generalisable
the counsellor’s truth is, the more restrictively the conversation
progresses and depends on the counsellor’s meanings. The counsellor’s
truths can be general truths, but they can also be formed in an
inter-subjective way during the counselling session and be fixed on
the student’s personality. The results show that the ideal of counselling process as a dialogic
negotiation is not necessarily realised. The counselling process is outlined
as an encounter, in which both sides produce their own affordances
to the process. At their best, the counsellor’s affordances challenge
the student to analyse his/her life extensively and from various
perspectives. The student’s narratives are affordances that can give the
counsellor access to the student’s world. The student’s affordances can
also challenge the counsellor in his/her beliefs, assumptions and interpretations
of the student, his/her life and the world. In this way,
the counselling conversation provides a chance for a reciprocal learning
partnership.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/juutilainen_opintoohjauskeskustelu/juutilainen.pdf
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Päivi-Katriina Juutilainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Itä-Suomen yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2003, nuoret, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Nuorten tulevaisuusorientaatiot
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Nuorten tulevaisuusorientaatiot
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Helena Kasurinen
Painovuosi
1999
Tutkimuksen koko nimi
Personal Future Orientation: Plans, Attitudes and Control Beliefs of Adolecents Living in Joensuus, Finland and Petrozavodsk, Russia in 1990s. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 53.
Painos
Painopaikka
Joensuu
Kustantaja
Joensuun yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Kasurinen tutki nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ja asenteita sekä käsityksiä siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Aineisto kerättiin Suomessa ja Venäjällä, mikä mahdollisti kahta hyvin erilaista kulttuuria edustavien nuorten vertailun. Tekijät, joiden ajateltiin vaikuttavan nuorten suunnitelmiin ja asenteisiin, valittiin aikaisempien tutkimusten perusteella. Tällaisia vaikuttavia tekijöitä olivat koulumenestys, sosiaalinen tausta, subjektiivinen hyvinvointi, ja elämässä tärkeänä pidetyt asiat. Lisäksi tutkittiin, kuinka nuoret suhtautuivat koulunkäyntiin. Kiinnostukset ja koulutussuunnitelmat sekä syyt näihin suunnitelmiin olivat myös tutkimuksen kohteena. Tutkimukseen osallistuneet nuoret asuivat Joensuussa, Pohjois-Karjalassa Suomessa ja Petroskoissa, Venäjän Karjalassa. Suomalaiset (n = 276) ja venäläiset (n = 341) nuoret olivat 14-16 vuoden ikäisiä. Nämä nuoret olivat siirtymävaiheessa koulutusurallaan, sillä suomalaiset olivat peruskoulun ja venäläiset nuoret olivat myös oppivelvollisuuskoulun viimeisellä luokalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ja venäläisten nuorten koulutussuunnitelmia osana tulevaisuuteen suuntautumista. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulumenestys ennusti parhaiten näiden nuorten koulutusreitin valintaa. Sosiaalinen tausta (vanhempien koulutus ja ammatti)näytti myös vaikuttavan siihen, suunnittelivatko nuoret ammattikoulu- vai yliopisto-opintoja. Mielenkiintoista oli, että tässä aineistossa vain venäläisten nuorten keskuudessa sukupuoli ennusti koulutussuunnitelmia. Venäläiset tytöt suunnittelivat poikia useammin yliopisto-opintoja. Nuorten erilaista tulevaisuusorientaatiot jatkaanutuivat kuteen eri ryhmään. Näiden ryhmien välillä oli eroja siinä tavassa, jolla kunkin ryhmän nuoret suhtautuivat tulevaisuuteen. Tulevaisuusorientaatioon vaikuttivat yleinen subjektiivinen hyvinvointi ja tärkeinä pidetyt asiat. Koulumenestys oli yhteydessä molempien maiden tyttöjen tapaan suunnitella tulevaisuutta ja siihen, miten he ajattelivat tulevaisuudestaan. Koulumenestyksellä ei ollut samanlaista vaikutusta poikien tulevaisuusorientaatioon.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Helena Kasurinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Työ- ja elinkeinoministeriö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
helena.kasurinen@tem.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 1999, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, kansainvälinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulukokemukset ja koulutusratkaisut
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Koulukokemukset ja koulutusratkaisut
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Juhani Pirttiniemi
Painovuosi
2000
Tutkimuksen koko nimi
Koulukokemukset ja koulutusratkaisut. Peruskoulun vaikuttavuuden tarkastelu oppilasnäkökulmasta. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 168.
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, missä määrin oppilaiden koulunkäynnin kokemukset ovat yhteydessä heidän onnistumiseensa yhteishaussa. Tutkimusaineiston tiedot on kerätty lomakekyselyllä peruskoulun 9. luokan 2099 oppilaalta. Saadut lomaketiedot on yhdistetty saman vuoden (1995) yhteishakutietoihin. Lomakkeista koottujen sekä yhteishakutietojen avulla on selvitetty koulukokemusten ja oppilaiden taustatekijöiden yhteyttä koulutukseen hakemiseen ja pääsemiseen sekä yhteishaussa epäonnistumiseen.
Tutkimustulosten perusteella oppilaiden koulukokemukset ovat monilta osin huonoja. Kielteisiä ovat erityisesti poikien opettajakokemukset, mutta myös poikien keskinäisissä sosiaalisissa suhteissa on enemmän ongelmia kuin tytöillä. Koulukokemukset ovat selvemmin yhteydessä yhteishaussa onnistumiseen kuin siinä hakemiseen. Kielteisimmät koulukokemukset ennakoivat peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Vaikka oppilaiden koulukokemuksilla on merkitystä oppilaiden peruskoulun jälkeisen tulevaisuuden kannalta, ei ole yllättävää, että taustatekijöillä on näitäkin vahvempi vaikutus. Vanhempien työttömyys sekä perhesuhteisiin liittyvät ongelmat ovat yhteydessä yhteishaussa epäonnistumiseen. Riskioppilaiden lisäksi melko suuri joukko poikia saa peruskoulussa niin huonoja arvosanoja, että toisen asteen koulutusvaihtoehdot ovat vähäiset. Koulun vaikuttavuuden tarkastelussa oppilaan henkilökohtaisen ohjauksen sekä opinto-ohjauksen tekijät tulevat voimakkaasti esille. Oppilaiden kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, ettei heitä oteta riittävästi huomioon, heidän mielipiteitään ei kuunnella, eivätkä he saa tarvitsemaansa määrää henkilökohtaista ohjausta. Yllättävää on, että opinto-ohjauksen ovat kokeneet myönteisimmin oppilaat, jotka varmimmin epäonnistuvat yhteishaussa. Tutkimustulosten perusteella koulun vaikuttavuutta oppilasnäkökulmasta kehitettäessä olisi kiinnitettävä huomiota opettajien ohjauksellisiin taitoihin. Oppilaiden tukemisen ja ohjaamisen tulisi olla nykyistä selvemmin kaikkien opettajien vastuulla. Opinto-ohjaajien olisi voitava työskennellä enemmän niiden peruskoulun päättävien oppilaiden kanssa, jotka ovat ilmeisessä vaarassa syrjäytyä koulutuksesta. Syrjäytymisen estämiseksi ja koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi peruskoulun ohjaus- ja seurantavelvoitetta olisi ulotettava peruskoulun jälkeiseenkin aikaan.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The purpose of this research was to find out to what extent students´ experiences of
school are connected with their success in the joint application of students for
secondary education after comprehensive school. The research data were collected
in 1995 through a questionnaire filled in and returned by 2099 students in the ninth
grade of comprehensive school. Data from the questionnaire were combined with
the joint application data from the same year. The information from the questionnaire
and the joint application data helped to explain the relationship between school
experiences and student background factors in applying for and admission to
secondary education as well as in poor performance in the joint application process. In assessments of school effectiveness, the personal guidance and counselling
of students are prominently mentioned. The students' criticism is especially aimed
at the fact that they do not receive enough attention, their opinions are not listened
to, and they do not receive enough personal guidance. It is surprising that student
counselling is most positively experienced by those students who are most certain
to fail in the joint application process. These findings indicate that more emphasis must be placed on the councelling skills of all teachers when improving the effectiveness of primary school education.
The teachers' role in the support and guidance of students should be increased, as
should the ability of student councellors to work with those comprehensive school
leavers who are at obvious risk of terminating their education. To prevent
marginalization and to increase the effectiveness of education, the responsibility of
student counselling and following-up during comprehensive school should be
extended also to the time after comprehensive school.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pirttiniemi/koulukok.pdf
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Juhani Pirttiniemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Opetushallitus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
juhani.pirttiniemi@oph.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2000, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Löytoretki aikuisohjauksen maailmaan - kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Löytoretki aikuisohjauksen maailmaan - kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Mervi Lätti ja Päivi Putkuri
Julkaisun kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Teos on syntynyt osana valtakunnallista Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa -hanketta, jota opetusministeriö rahoitti vuosina 2007 - 2009. Kirja on läytännönläheinen teos aikuisopiskelijan ohjauksesta ammattikorkeakoulussa.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Merki Lätti
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, valtakunnallinen, 2009, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Towards a deeper understanding of learning in teacher education
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Towards a deeper understanding of learning in teacher education
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Tiina Nikkola, Pekka Räihä, Pentti Moilanen, Matti Rautiainen ja Sakari Saukkonen
Painovuosi
2008
Tutkimuksen koko nimi
Towards a deeper understanding of learning in teacher education. Teoksessa C.Nygaard & C. Holtham (toim.) Understanding learning-centered higher education. Copenhagen Business School Press, 251 - 263.
Painos
Painopaikka
Narayana Press, Gylling
Kustantaja
Copenhagen Business School Press
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksessa kuvataan integratiivisen luokanopettajakoulutuksen malli. Mallissa ylitetään koulun oppiainerajat. Oppiminen kohdentuu kolmeen ulottuvuuteen: faktatieto, kulttuuritieto ja esteettinen tieto. Opiskelijoiden elämismaailma ja ryhmädynamiikka ovat toiminnan lähtökohtina.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The research article presents an integrative learning approach to teacher education. It was aimed at solving the problem of suerficial understanding of learning.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Nikkola
Yhteyshenkilön organisaatio
Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.nikkola@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, kansainvälinen, 2008, kokoomateos, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Johanna Penttilä
Painovuosi
2008
Tutkimuksen koko nimi
Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Painos
Painopaikka
Eräsalon kirjapaino
Kustantaja
Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Tutkimuksessa käsiteltiin opintojen keskeytymistä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Taustamuuttujina käytettiin kolmea keskeyttäjäryhmää: koulusta eronneet, opintooikeuden
menettäneet sekä poissaolevaksi ilmoittautuneet. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella,
johon vastasi 277 henkilöä. Teemoja syvennettiin tilastoaineiston analysoinnin
jälkeen haastattelemalla kymmentä henkilöä. Tutkimuksessa pyrittiin jäljittämään niin sanottua ”varmaa” sekä toisaalta vähemmän suunnitelmallista keskeyttämistä. Keskeyttämisen suunnitelmallisuus näytti olevan yhteydessä taustamuuttujiin, mitä selittää osaltaan muuttujien määrittyminen hallinnollisista
tarpeista käsin. Tulokset osoittivat, että koulusta eroaminen on varminta, kun opiskelija
hakeutuu opiskelemaan vähäisellä kiinnostuksella, omaamatta muita koulutusvaihtoehtoja
tai kun hän ei ole päässyt ensisijaiseen kiinnostuksen kohteeseensa. Poissaolevaksi ilmoittaudutaan
useimmin armeijan tai työelämään siirtymisen vuoksi, ja opintojen pariin palaamisen
aikeet ovat jokseenkin poissaolosyystä riippuvaisia. Opinto-oikeuden menettäneille
keskeyttämisaikeet ilmaantuivat muita useammin vasta opintojen kestettyä, mistä syystä
heidän opintonsa olivat sekä ajallisesti että määrällisesti muita ryhmiä laajempia. Kaikille
keskeyttäjäryhmille tyypillisintä oli kuitenkin keskeyttää yksilöllisten elämänmuutosten
vuoksi ennemmin kuin opiskeluvaikeuksien tai kouluun liittyneiden pettymysten vuoksi.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The aim of this study was to investigate dropping out in TAMK University of Applied
Sciences. Three different types of quitting studies were used as background variables:
resigning, expiring of studying rights and being absent on legitimate basis. The data was
collected with survey and the total number of answers was 277. In the interest of the study was to investigate the so called definite and on the other hand less planned quitting. The method of dropping out seemed to be in relation with background variables which is partly due to variables being defined for administrative purposes. The results indicated that resigning school was more predictable, when a student
came to school with only a little interest, had not had any other possibilities to study
while applying or had not been able to get in a more preferred school. Students registered
absent mostly because of compulsory military service or after employment, and intentions
concerning continuing studies were related to reasons being absent. Students who had lost
their studying rights appeared to consider quitting later than other groups, and thus their
quitting seemed to be less advised. However, quitting was in every group caused mostly by
individual life changes or preferences and only seldom by disappointments towards school
or difficulties in studying.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Johanna Penttilä
Yhteyshenkilön organisaatio
OTUS ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, Tampereen ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, valtakunnallinen, 2008, monografia, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Sakari Saukkonen
Asiantuntijan tiedot
1. Asiantuntijan nimi
Sakari Saukkonen
2. Henkilö- ja yhteystiedot
Peruskoulutus
Luokanopettaja
Jatko- tai täydennyskoulutus
Kasvatustieteen tohtori
Asema tai työtehtävä
Tutkimuskoordinaattori
Organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos
Osoite
Keskussairaalantie 2, 40014 Jyväskylän yliopisto
Puhelinnumero
0504285279
Sähköpostiosoite
sakari.saukkonen@jyu.fi
Lisätietoja
Liitetiedostot, esim. CV
Kotisivu (organisaatio ja/tai oma)
http://ktl.jyu.fi/ktl/henkilosto/sakari_saukkonen
Asiasanat
Asiantuntijan taustatiedot
1. Asiantuntemusala(t) - asiakastyö
ammatinvalinnanohjauscoaching
esimiesvalmennus
henkilöarviointi ja testaus
henkilöstön kehittäminen
johtoryhmävalmennus
mentorointi
ohjausalan koulutus
opinto-ohjaus
osaamiskartoitukset
tieto- ja viestintäteknologia
työnohjaus
uraohjaus
2. Asiantuntemusala(t) - tutkimus, kehittämistyö ja/tai koulutus
menetelmät ja työmuodotkoulutus- ja ammattitietopalvelut
moniammatillinen verkostotyö
monihallinnollinen verkostotyö
palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus
palvelujärjestelyt
palvelujen esteettömyys
palvelujen saatavuus
palvelujen laadunvarmennus
palvelujen vaikuttavuuden arviointi
palvelujen koordinointi
palvelujen strateginen johtaminen
palveluja koskeva päätöksenteko
palvelujen rahoitus
3. Toiminta-alue(et)
Etelä-Suomen lääniItä-Suomen lääni
Lapin lääni
Länsi-Suomen lääni
Oulun lääni
pääkaupunkiseutu
koko Suomi
ulkomaat
Tuutorointi opintojen edistäjänä
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Tuutorointi opintojen edistäjänä
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Haapaniemi T. & Voutilainen U. & Tiainen M. (toim.)
Painovuosi
2004
Tutkimuksen koko nimi
Tuutorointi opintojen edistäjänä. Kuopion ja Joensuun yliopistojen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston loppuraportti OpOKe-hankkeessa.
Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 35.
Painos
Painopaikka
Kuopio
Kustantaja
Kuopion yliopisto
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Opetusmimisteriön rahoittama Opetuksen kehittäminen opettajien koulutuksen ja opiskelijoiden ohjausjärjestelmän avulla (OpOke) -hanke toteutettiin vuosina 2000-2003. Osana hanketta kehitettiin koko opintokaaren kattavaa opiskelijan ohjausjärjestelmää. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen periaatteella opintokaaren eri vaiheisiin sijoittuvien tuutorointikokeilujen avulla. Hanketta koordinoi Kuopion yliopisto ja lisäksi siihen osallistuivat Oulun ja Joensuun yliopistot ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tässä raportissa esitellään Kuopion ja Joensuun yliopistojen ja Lappeenranna teknillisen yliopiston 12 eri yksikön tuutorointikokeilujen kokemukset. Kokeilussa toimijoina oli kymmeniä opettajatuutoreita ja yli sata vertaistuutoria.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The project "Development of Higher Education by providing training for university teachers and systematic guidance and tutoring for students 2000-2003" was funded by the Ministry of Education. The project aimed at developing a model for university students` guidance and tutoring, and at finding good practices through experiments on student tuition in different disciplines. The present report covers the aims, methods and results of the project in Universities of Kuopio, Joensuu and Lappeenranta.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/isbn951-781-134-9.pdf
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
- Tiedosto: Tuutorointi opintojen edistäjänä.pdf (7 022 Kt)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Oppimiskeskus, Kuopion yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, Kuopion yliopisto, 2004, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, alueellinen, kokoomateos, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Anna Raija Nummenmaa, Marjatta Lairio, Vesa Korhonen, Satu Eerola
Painovuosi
2005
Tutkimuksen koko nimi
Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä
Painos
Painopaikka
Yliopistopaino - Juvenes Print Oy, Tampere
Kustantaja
Tampere University Press
Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)
Opiskelijoiden opintopolut ovat erilaistuneet yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä ja opiskelijoiden ohjaamisen tarve on kasvanut. Ohjauksesta on tullut keskeinen osa yliopiston henkilökunnan osaamista. Opiskelijoiden ja ohjaustarpeiden moninaisuus on myös korostanut ohjauksellista verkostoyhteistyötä, jaettua asiantuntijuutta ja vastuuta sekä työroolien uudistamista. Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä –kirja kertoo yliopisto-ohjauksen monimuotoisuudesta, monitoimijuudesta ja moniänisyydestä.
Ohjauksessa on kyse korkea-asteen koulutuksen koko palvelujärjestelmästä, mikä muodostuu erilaisten ohjauksellisten toimintojen organisoinnista. Ohjaus on myös ammatillista auttamista – asiantuntijatyötä, jonka avulla opiskelija luo itselleen mielekkään opiskelu- ja oppimisprosessin.
Kirja tarkastelee ohjausta erilaisissa oppimisympäristöissä ja tutustuttaa useisiin ohjauksen menetelmiin, kuten henkilökohtaiseen neuvonta- ja ohjauskeskusteluun sekä ryhmä- ja verkko-ohjaukseen. Myös opiskelijat ja heidän ohjauskokemuksensa saavat äänensä kuuluviin. Kirja pohtii myös sitä, miten ohjauksella voidaan tukea työelämään suuntautumista ja tarkastelee moniammatillista yhteistyötä ja täydennyskoulutusta ja niiden mahdollisuuksia luoda uutta ohjauskulttuuria.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=12718
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/julkaisukeskus/tup/esittely/index.php
Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)
Muut mahdolliset liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2005, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, valtakunnallinen, kokoomateos, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lissabonin strategia - Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2005-2008
Strategisen linjauksen tiedot
1. Strategisen linjauksen nimi
Lissabonin strategia - Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2005-2008
2. Muut tiedot
Alkamisaika
2005
Päättymisaika
2008
Mahdollinen säädösnumero
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
Työllisyyspolitiikka sisältää työllisyysasteen nostamisen ja työmarkkinoiden toiminnan parantamisen. Tähän pääsemiseksi tarvitaan työurien pidentämistä, joka sisältää myös sen, että nuorten pitäisi päästä aikaisemmin työelämään.
15-24-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2003 Suomessa lähes 40 prosenttia ja EU:ssa hiukan alle 37 prosenttia. Suuri osa suomalaisista nuorista työskentelee opiskelun ohella, mikä hidastaa valmistumista. Suomessa 90 prosenttia 18-24-vuotiaista oli suorittanut vähintään perusasteen tutkinnon tai oli opiskelemassa, kun vastaava osuus EU-maissa keskimäärin oli 81 prosenttia vuonna 2001. Ongelmana Suomessa on koulutukseen pääsyn lykkääntyminen, koulutusaikojen pitkittyminen, koulutuksen keskeyttäminen ja työllistymisen viivästyminen valmistumisen jälkeen. Hallituksen tavoitteena on nopeuttaa nuorten siirtymistä koulutukseen ja työmarkkinoille.
Tavoitteena on, että korkeakoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskevat ja koulutuksen keskeyttämiset vähenevät. Vuonna 2005 käynnistetyn nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että 96 prosenttia perusopetuksen päättävistä sijoittuu välittömästi lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen vuonna 2008. Osuus oli 94,5 prosenttia vuonna 2003. Tähän pyritään perusopetuksen sisältöä, oppilaanohjausta ja neuvontaa parantamalla, opiskelijavalintoja kehittämällä sekä uudistamalla toisen asteen koulutuksen yhteishakujärjestelmä sähköiseksi palvelujärjestelmäksi. Ammatillisen koulutuksen yhteyteen kehitetään ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, josta opiskelija voi siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa vahvistetaan.
Uusien korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on 21 vuotta ja tutkinnon suorittaneiden keski-ikä ammattikorkeakouluissa 25 vuotta ja yliopistoissa yli 27 vuotta. Tavoitteena on, että korkeakouluopintojen aloittamisikä alenee vuodella vuoteen 2008 mennessä, jolloin 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Nyt osuus on 36 prosenttia. Lisäksi tavoitteena on, että korkeakoulusta valmistumisikä laskee vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteisiin pyritään yliopistojen opiskelijavalintoja ja hakumenettelyjä kehittämällä. Opetusministeriö pyrkii siihen, että yliopistoihin voitaisiin hakea valtakunnallisen yhteishaun kautta lukuvuodesta 2008-2009 alkaen. Lukion suorittamisessa palataan asteittain kolmen vuoden tavoiteaikaan.
Vuoden 2005 elokuussa tuli voimaan useita päätöksiä, joilla pyritään lyhentämään opintoaikoja yliopistoissa. Yliopistojen tutkintorakenne muutettiin Bolognan prosessin mukaisesti kaksiportaiseksi ja samassa yhteydessä opintojen mitoitus uudistettiin. Tutkinnon suorittamiselle asetetaan enimmäisajat, joiden puitteissa tutkinto on suoritettava.
Koulutuksen keskeytti vuonna 2003 ammatillisessa koulutuksessa noin 10 prosenttia, ammattikorkeakouluissa noin 6 prosenttia ja yliopistoissa noin 5 prosenttia opiskelijamäärästä. Koulutuksen keskeyttämisten vähentäminen kaikissa koulutusjärjestelmän osissa on otettu keskeiseksi tavoitteeksi. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa otetaan syksyllä 2006 alkavasta koulutuksesta lähtien käyttöön ammattiosaamisen näytöt, joiden tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja tehostaa siirtymistä työelämään. Kaikilla koulutusasteilla on kehitetty opetusta (ml.
verkko-opetusta), oppimisprosesseja sekä opintojen ohjausta keskeyttämisen vähentämiseksi ja nopeaa valmistumista tukevaksi.
Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen toimenpideohjelma 2005-2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3a/2005. Valtiovarainministeriö.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen toimenpideohjelma 2005-2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3a/2005. Valtiovarainministeriö.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Lissabonin strategia- Suomen toimenpideohj. 2005-20087.pdf (851 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.vm.fi/julkaisut
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Valtiovarainministeriö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2005, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, toinen aste, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma
Strategisen linjauksen tiedot
1. Strategisen linjauksen nimi
Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma
2. Muut tiedot
Alkamisaika
04.12.2003
Päättymisaika
31.12.2008
Mahdollinen säädösnumero
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on koulutuksen perusturvan toteutumisen varmistaminen. Tavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ja tätä kautta koulutuksellisten perusoikeuksien toteutuminen kaikille ihmisille kaikilla koulujärjestelmän tasoilla. Kehittämissuunnitelman erityisiä painopisteitä ovat mm. lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus.
Tavoitteeksi asetetaan ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle. Nuorten siirtymistä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään nopeutetaan. Tämä edellyttää opiskelijavalintojen kehittämistä, koulutuksen läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään vahvistamalla tukiopetusta, erityisopetusta ja opiskelija- ja oppilashuoltoa, toteuttamalla koulutustakuu ja kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The economic and social welfare of Finnish society is based on an egalitarian public education system and
innovations generated by the productionand application of new knowledge. An efficacious education and
research system entails a sufficient level of public funding, which secures access to education, and
research services and their international competitiveness.
The productionand utilisation of researched knowledge is gaining more and moreimportance in safeguarding sustainable economic development in all fields. Everyone should have an equal right to participate in education according to their abilities and special needs and to develop themselves irrespectively of their financial standing. It is the responsibility of the public authorities to guarantee opportunities for all, irrespective of their age, place of residence, language and economic standing, to participate in high-standard education and training.
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Opetusministeriön julkaisuja 2004:6
Liitetiedostot
- Tiedosto: Koulutus ja tutkimus 2003-2008opm_190_opm06.pdf (1 831 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_190_opm06.pdf?lang=fi
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Opetusministeriö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2003, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuorisotoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Hallituksen strategia-asiakirja 2006
Strategisen linjauksen tiedot
1. Strategisen linjauksen nimi
Hallituksen strategia-asiakirja 2006
2. Muut tiedot
Alkamisaika
2006
Päättymisaika
Mahdollinen säädösnumero
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
Hallitus on 20.4.2006 antanut periaatepäätöksen hallituksen strategia-asiakirjasta 2006. Strategia-
asiakirjalla tehostetaan hallituksen keinoja edistää, ohjata ja valvoa hallitusohjelman toteutusta.
Strategia-asiakirja sisältää hallitusohjelmassa sovitut politiikkaohjelmat, jotka ovat työllisyysohjelma,
yrittäjyyden politiikkaohjelma, tietoyhteiskuntaohjelma ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma.
Näiden lisäksi mukana ovat hallituksen erityisseurannassa olevat muut poikkihallinnolliset politiikat.
Sekä politiikkaohjelmien että poikkihallinnollisten politiikkojen osalta on asetettu vaikuttavuus- ja muut
keskeiset tavoitteet sekä määritelty konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
KOULUTUS JA KULTTUURI
Suomi yhteiskuntana rakentuu osaamisen, tiedon ja luovuuden varaan. Koulutuksella edistetään kansalaisten valmiuksia, ja samalla koulutuspoliittisilla toimenpiteillä vaikutetaan hallituksen
talouskasvun ja työllisyyden vahvistamistavoitteisiin.
Työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin kuuluu, että nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista lisätään ja nuorisotyöttömyyttä alennetaan. Tavoitteena on, että korkeakoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskee, koulutuksen läpäisy nousee ja keskeyttäminen vähenee ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopinnoissa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yliopistojen tutkintorakenteiden kehittämistä sekä opintojen ohjauksen ja keskeyttämisen vähentämisen tehokkaita tukitoimia. Yliopistojen opiskelijavalintoja kehitetään. Tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Yliopistojen yhteishakujärjestelmän rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Toteutetaan toimenpideohjelma korkeakoulututkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa. Opinto-oikeuden täsmentämisen edellyttämä yliopistolain muutos tuli voimaan 1.8.2005. Yliopistoissa toteutetaan useita hankkeita opintojen edistämiseksi (mm. kahdentoista yliopiston valmiiksi viidessä vuodessa -hanke). Ammattikorkeakouluissa läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota.
Opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat kehittämisen painopisteenä. Toteutetaan ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen toimenpideohjelma. Opinto-ohjausta sekä opiskelijoiden tuki- ja neuvontapalveluja kohdennetaan erityisesti niille opiskelijoille, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa. Keskeyttämisalttiuden tunnistamiseksi ja oikeiden toimien kohdentamiseksi selvitetään ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen yksilötason syitä sekä opintojen kulun kannalta kriittiset vaiheet. Selvitetään koulutuksen järjestäjien toimenpiteiden merkitystä keskeyttämisen vähenemiseksi ja etsitään menestyksellisiä toimintamalleja. Kartoitetaan keskeyttämisen tila aloittain ja alueittain kaikilla sektoreilla ja päätetään sen perusteella keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä lisätoimenpiteistä.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2006.
Hallituksen strategia-asiakirja 2006.
Liitetiedostot
- Tiedosto: hallituksen strategia-asiakirja_2006.pdf (737 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j03-strategia-asiakirja-2006/pdf/fi.pdf
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2006
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, toinen aste, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen strateginen johtaminen, alueellinen, valtakunnallinen, 2006, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palvelujärjestelyille. Yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n jäsenmaille ja komissiolle
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palvelujärjestelyille. Yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n jäsenmaille ja komissiolle
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto EGLPN
Julkaisun kuvaus
Tässä julkaisussa esitetään suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan ja palvelujärjestelyjen kehittämiseen opetus-, koulutus-, työllisyys- ja sosiaalialoilla. Suuntaviivojen tarkoituksena on edistää kansalaisten urasuunnittelutaitojen kehittämistä sekä urapalvelujen ja -työvälineiden ammattimaisuutta. Tavoitteena on myös osoittaa, kuinka elinikäisen ohjauksen yhtenäiset toimintapolitiikat ja palvelujärjestelyt edesauttavat koulutus-, työllisyys-, nuoriso- ja yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Kirjassa esitetyt suuntaviivat, vaihtoehdot ja indikaattorit on tarkoitettu päättäjien, toimintapolitiikan kehittäjien, yhteiskunnallisten sidosryhmien, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO-palvelujen), asiantuntijoiden, ohjaajien ja heidän kouluttajiensa käyttöön. Suuntaviivoihin on koottu ELGPN:n jäsenien vuosina 2007–15 tekemä toimintapolitiikan kehitystyö.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.elgpn.eu/publications/browse-by-language/finnish/suuntaviivoja-elinikaisen-ohjauksen-toimintapolitiikalle-ja-palvelujarjestelyille-yhteiset-tavoitteet-ja-periaatteet-eu-n-jasenmaille-ja-komissiolle
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Raimo Vuorinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
raimo.vuorinen@jyu.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Vertaismentorointi opetustyön jaksamisen tukena
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Vertaismentorointi opetustyön jaksamisen tukena
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tiina Haataja
Julkaisun kuvaus
Opinto-ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämistyöni aiheena oli vertaismentorointi opetustyön jaksamisen tukena. Tavoitteena oli selvittää mitä verme on ja mitä hyötyä on vertaismentoroinnista.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://www.dropbox.com/s/7c3k7de0xr26lvk/%20Verme.rtf?dl=0
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, aikuiset, työssä olevat, menetelmät ja työmuodot
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Laura Ilona Hekko
Asiantuntijan tiedot
1. Asiantuntijan nimi
Laura Ilona Hekko
2. Henkilö- ja yhteystiedot
Peruskoulutus
Jatko- tai täydennyskoulutus
Palveluliiketoiminnan YAMK, tuotekehittäjän EAT, näyttötutkintomestari
Ammatillinen erityisopettaja, opinto- ja uraohjaaja
LCA Life Coach, Goal Mapping -kouluttaja
Luontoyhteysohjaaja, Metsämieli-ohjaaja
Asema tai työtehtävä
Kouluttaja, asiantuntija
Organisaatio
Kouvolan seudun ammattiopisto/ KSAO Aikuisopisto
Osoite
Salpausselänkatu 57, 45100 KOUVOLA
Puhelinnumero
0405160405
Sähköpostiosoite
laura.hekko@ksao.fi
Lisätietoja
Liitetiedostot
Kotisivu
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Asiasanat
Asiantuntijan taustatiedot
1. Asiantuntemusala - asiakastyö
ammatinvalinnanohjauscoaching
esimiesvalmennus
henkilöarviointi ja testaus
henkilöstön kehittäminen
johtoryhmävalmennus
mentorointi
ohjausalan koulutus
opinto-ohjaus
osaamiskartoitukset
tieto- ja viestintäteknologia
työnohjaus
uraohjaus
2. Asiantuntemusala - tutkimus, kehittämistyö ja/tai koulutus
menetelmät ja työmuodotkoulutustieto
työelämätieto
moniammatillinen verkostotyö
monihallinnollinen verkostotyö
palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus
palvelujärjestelyt
palvelujen esteettömyys
palvelujen saatavuus
palvelujen laatu
palvelujen vaikuttavuuden arviointi
palvelujen koordinointi
palvelujen strateginen johtaminen
palveluja koskeva päätöksenteko
palvelujen rahoitus
tieto- ja viestintätekniikka
3. Toimintaympäristö
esiopetusperuskoulu
lukio
ammatillinen oppilaitos
ammattikorkeakoulu
aikuiskoulutuskeskus
kansanopisto
kansalaisopisto
opintokeskus
urheiluopisto
kesäyliopisto
yliopisto
työ- ja elinkeinotoimisto
työ- ja elinkeinoministeriö
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
aluehallintovirasto (AVI)
opetushallitus
sosiaali- ja terveystoimi
nuorisotoimi
seurakunta
järjestö
yritys
ammatinharjoittaja
verkosto
4. Toiminta-alue(et)
Etelä-Suomen lääniItä-Suomen lääni
Lapin lääni
Länsi-Suomen lääni
Oulun lääni
pääkaupunkiseutu
ulkomaat
55 op lukuvuodessa suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärän maksimoiminen ammattikorkeakoulussa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
55 op lukuvuodessa suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärän maksimoiminen ammattikorkeakoulussa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Maria Känsäkoski
Julkaisun kuvaus
Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitun tavoitesopimuksen 2013–2016 mukaisesti ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista 40 % tulisi suorittaa vähintään 55 opintopistettä lukuvuodessa. Kun tämä tavoite saavutetaan, on ammattikorkeakoulu varmistanut 24 % rahoitusosuuden itselleen sinä vuonna.
Tämän 40 % tavoitteen saavuttamisen eteen täytyy tehdä jatkuvasti työtä ja prosenttiosuutta tulee pyrkiä parantamaan, sillä ammattikorkeakoulut kilpailevat rahoituksesta keskenään.
Vastuuta opintopisteiden kertymisen seurannasta täytyy siirtää jokaiselle opiskelijan kanssa toimivalle.
Artikkelissani kerron, mitä asioita koulutuksen sisällä voidaan tehdä 55 op tavoitteen saavuttamiseksi. Laatimani vuosikello osoittaa toimenpiteitä 55 op tavoitteen suhteen.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Känsäkoski 55op seuranta.pdf (240 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Maria Känsäkoski
Yhteyshenkilön organisaatio
Centria ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
maria.kansakoski@centria.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, koulutuksen arviointi, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, ohjauksen kehittäminen, ohjausprosessi, opinto-ohjaus, rahoitus, läpäisy, opintosuoritus, seuranta, palvelujen tuottajat, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, valtakunnallinen, 2016
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Goal Mapping -menetelmä uraohjauksen työkaluna
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Goal Mapping -menetelmä uraohjauksen työkaluna
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Goal Mapping -menetelmä uraohjauksen työkaluna.docx (330 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.Suomenkielinen karttapohja ja ohjeistus
http://static1.squarespace.com/static/535e34dfe4b0b4cb5133b4e9/t/547dcc6de4b005bddc8a860d/1417530477571/Brian+Mayne+GM+worksheets+FIN.pdf
Brian Mayne esittelee kehittämänsä Goal Mapping -motivointimenetelmän
http://www.liftinternational.com/goal-mapping/index.html
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, nuorisotoimi, Ohjaamo, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, kansainvälinen, 2016, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen rajapinnoilla
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen rajapinnoilla
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tiina Saari
Painovuosi
2016
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus liitteenä
- Tiedosto: Kehittämistyö JAMK OPO 2016 Tiina Saari.pdf (946 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Sinikka Saari
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu (opinto-ohjaajaopiskelija)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiinassaari@gmail.com
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, 2016, opinnäyte
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Anne Marie Turunen
Julkaisun kuvaus
Kehittämistehtävän tavoitteena oli pilotoida kokeilua, jonka avulla eriasteisesti toiminta-rajoitteiset henkilöt osallistuivat vapaaehtoistoiminnan koulutukseen oppimispiirimenetelmää hyödyntäen. Koulutuksen pilotointivaiheeseen osallistui kahdeksan henkilöä ja koko koulutusvaihe kesti yhteensä viisi (5) kuukautta sisältäen myös ensimmäiset ohjatut vapaaehtoistoiminnot. Koulutuksen sisältö rakentui soveltaen Keski - Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n järjestämää vapaaehtoistoiminnan koulutusta eli koulutusmoduulit olivat samansisältöisiä, mutta niiden läpikäymiseen käytettiin huomattavasti runsaammin aikaa. Lisäksi koulutuksessa panostettiin pienryhmä- ja yksiläohjaukseen sekä vertaistukeen niin koulutuksen aikana kuin varsinaisissa vapaaehtoistoiminnoissakin.
Kiinteänä osana pilotointiin liittyi kuukausittain toteutettavat Järjestöt esittäytyvät - tilaisuudet, joissa alueelliset järjestötoimijat esittelevät toimintaansa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille järjestötoiminnasta kiinnostuneille, vaikka ne olivat alunperin suunniteltu nimenomaan vapaaehtoistoiminnan oppimispiirikokeilun tueksi.
Kokeilun tuloksena kahdeksan henkilöä osallistui oppimispiirikokeiluun ja kävi riittävän tuen avulla koulutuskokonaisuuden läpi. Varsinaisen oppimispiirin jälkeen on toteutettu kolme vapaaehtoistoimintoa eli virikkeellisten tuokioiden järjestämistä ikäihmisten palvelutalossa mm. musiikin ja askartelun merkeissä.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle.pdf (415 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anne Marie Turunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Keski - Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne.turunen@yhdistysverkosto.net
Asiasanat
muut julkaisut -haku, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, erityistä tukea tarvitsevat, hyvinvointi, kolmas sektori, koulutusmoduuli, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, moniammatillisuus, ryhmäohjaus, vammaiset, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, erityinen tuki, henkilökohtainen ohjaus, kansalaisjärjestöt, kehitysvammaiset, moniammatillinen verkostotyö, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, osallisuus, paikallinen, palvelujen esteettömyys, resurssi, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, yhdistykset, yhteisöllisyys, palvelujen tuottajat, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, toisella asteella opiskelevat, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, alueellinen, 2016
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Tet-jakson ohjaaminen ja raportoiminen sosiaalisessa mediassa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Tet-jakson ohjaaminen ja raportoiminen sosiaalisessa mediassa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Yläkoulun työelämään tutustumisen raportointiin on avautunut uudet mahdollisuudet tekniikan kehittymisen ja sosiaalisen median luomien mahdollisuuksien myötä. Tässä kehittämistyössä testattiin ensinnäkin älypuhelimen keskusteluryhmä-sovelluksen hyödyntämistä työelämään tutustumisjakson (tet) ohjauksessa. Toiseksi kokeiltiin luokan yhteistä blogipohjaa yhtenä tet-jakson raportointialustana.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Uutta toimintamallia kokeiltiin pienessä yksityiskoulussa 8-9-luokan oppilaille tet-jakson aikana. Raportti on osa opinto-ohjaajakoulutusta. Se antaa matalan kynnyksen esimerkin yläkoulun opinto-ohjaajille, kuinka sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää ohjauksessa.
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: TET-jakson ohjaaminen ja raportointi sosiaalisessa mediassa.docx (18 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Leena Hiltunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
leena.hiltunen@joensuu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, hyvä perusopetus, internet, internet-ohjaus, itsearviointi, kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppimispäiväkirja, ryhmäohjaus, työelämätieto, työelämään tutustuminen, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, 2015, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Tre år efter handledarpiloten- hur har WILMER verktyget fungerat?
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Tre år efter handledarpiloten- hur har WILMER verktyget fungerat?
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2011
Päättymisaika
jatkuu
Lupaavan käytännön kuvaus
Under våren 2016 har 251 studeranden, samt alla studiehandledare och några grupphandledare besvarat enkäter för att utvärdera om verktyget Wilmer används i handledningen och om studerande och handledare upplever att de har nytta av verktyget.
Under våren 2016 har verktyget även uppdaterats enligt studiehandledarnas önskemål.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Gymnasieringen Vi7 i Vasaregionen deltog i den av Utbildnings-och kulturministeriet finansierade nationella Handledningspiloten under åren 2011-13. Ett resultat av utvecklingsarbetet var ett elektroniskt verktyg för studiehandledningen. Verktyget togs i bruk i alla 7 gymnasier och fick namnet Wilmer.
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Tre år efter handledarpiloten- hur har WILMER verktyget fungerat.pdf (559 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Ann-Christin Häggblom
Yhteyshenkilön organisaatio
Centret för livslångt lärande vid åbo Akademi
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kicki.haggblom@abo.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaus ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaus ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Sari Härkönen
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa kuvataan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjausta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen eri vaiheissa.
Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välissä olevat nivelvaiheen koulutukset uudistuivat. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) käynnistyi elokuussa 2015. VALMA-koulutus soveltuu hyvin ammatilliseen koulutukseen suuntaaville maahanmuuttajataustaisille nuorille ja myös aikuisille, jotka tarvitsevat valmiuksien parantamista suoriutuakseen ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus tukee maahanmuuttajien pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja lisää näin yhdenvertaisuutta päästä työhön ja edistää osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Koulutuksen toteutus on valmentavan luonteensa ja sisältönsä puolesta hyvin ohjauksellinen. Ohjaustarpeisiin tuo oman lisänsä erilaisista kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevat opiskelijat, joille suomalainen koulutusmaailma, opiskelukulttuuri ja yksilöön kohdistuvat odotukset ovat vieraita. Monista ohjaustarpeista huolimatta on ohjaus käsitteenä vieras monille maahanmuuttajille, eikä omassa opiskeluhistoriassa ole ollut kokemuksia opinto-ohjauksesta. Ohjauksen sisältöjä, menetelmiä ja käytäntöjä suomalaisessa opiskelukulttuurissa kannattaakin avata ja tuoda esille tavoitteiden myönteiset vaikutukset opiskelijalle,
Monikulttuurinen ohjaustyö haastaa opettajien ja ohjaajien ammattitaitoa. Se on yllätyksellistä ja vaatii herkkyyttä ymmärtää ohjattavan tarpeita sekä luovuutta keksiä erilaisia keinoja, jotka auttavat asiassa eteenpäin. Kulttuurien välinen toiminta lisää sekä opettajien ja ohjaajien että opiskelijoiden kulttuurikompetenssia, tietämystä ja ymmärrystä eri kulttuureista sekä kulttuurin vaikutuksesta ihmisen elämään.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Maahanmuuttajien ohjaus Valmassa.docx (166 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sari Härkönen
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sari.harkonen@pkky.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, maahanmuuttajien ohjaus, ammatillinen oppilaitos, henkilökohtainen ohjaus, jatko-opiskelupaikan valinta, kulttuurienvälinen ohjaus, ohjaus, valma, palvelujen tuottajat, kansanopisto, nuoret, aikuiset, maahanmuuttajat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen, 2016
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Havaintoja Luxemburgin koulutusjärjestelmästä ja ohjauksesta
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Havaintoja Luxemburgin koulutusjärjestelmästä ja ohjauksesta
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Linda Björkgård, Terhi Petäjä
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Havaintoja Luxemburgin koulutusjärjestelmästä ja ohjauksesta.pdf (525 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Linda Björkgård
Yhteyshenkilön organisaatio
Kokkolan kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
linda.bjorkgard@kokkola.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, opetushallitus, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, kansainvälinen, 2016
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Monimuoto restonomiopiskelijoiden ohjaus etätyömenetelmillä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Monimuoto restonomiopiskelijoiden ohjaus etätyömenetelmillä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Sirpa Sahinjoki
Julkaisun kuvaus
Julkaisussa esitellään Mikkelin ammattikorkeakoulun, Kotkan yksikön monimuoto restonomiopiskelijoiden etäohjauksen Moodle-portaali toimintoineen.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Monimuoto restonomiopiskelijoiden ohjaus etätyömenetelmillä.docx (23 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sirpa Sahinjoki
Yhteyshenkilön organisaatio
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sirpa.sahinjoki@mamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kesäyliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2016
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Lähihoitajakoulutuksen opiskelijavalinnan tarkastelua: soveltuvuuskoe vai todistusvalinta?
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Lähihoitajakoulutuksen opiskelijavalinnan tarkastelua: soveltuvuuskoe vai todistusvalinta?
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Eeva Rauhala
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Valmis_kehitt_työ_Rauhala_docx (167 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Eeva Rauhala
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
rauhala.eeva@gmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2016
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ahlmanin koulun Säätiö sr
Organisaation tiedot
1. Organisaation nimi
Ahlmanin koulun Säätiö sr
2. Toimiala
Ahlman on yksityinen koulutus- ja palvelukokonaisuus, joka edistää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta
3. Organisaation kuvaus
Ahlmanin koulun Säätiö sr on yksityinen säätiö, joka ylläpitää Ahlmanin ammatti- ja aikuisopistoa. Oppilaitos tarjoaa yli 18 -vuotiaille toisen asteen ammatillista ja aikuiskoulutusta että kansanopisto opintoja.
4. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Leila Arponen
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
leila.arponen@ahlman.fi
Organisaation osoite
Hallilantie 24
Organisaation postitoimipaikka
33820 Tampere
Organisaation puhelinnumero
043-8240534
Organisaation sähköpostiosoite
ahlman@ahlman.fi
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
https://ahlmaninkoulunsaatio.sharepoint.com/sites/Opintojenohjaus/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=%7BDFF42FF7-68FD-4ADF-BB09-36E26EA898F5%7D&file=Laatu%20opintojen%20ohjaus-,%20neuvonta-%20ja%20tukipalveluty%C3%B6ss%C3%A4.docx&action=default
Liitetiedostot
- Tiedosto: Laatu opintojen ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelutyössä.docx (919 Kt)
Lisätietoja
Asiasanat
Organisaation taustatiedot
1. Mitä seuraavista elinikäisen ohjauksen palveluista organisaatio, yksikkö tai verkosto tarjoaa asiakkailleen tai jäsenilleen?
ammatinvalinnanohjauscoaching
esimiesvalmennus
henkilöarviointi ja testaus
henkilöstön kehittäminen
johtoryhmävalmennus
mentorointi
ohjausalan koulutus
ohjausalan tutkimus
opinto-ohjaus
osaamiskartoitukset
tieto- ja viestintäteknologia
työnohjaus
uraohjaus
2. Tutkimuksen, kehittämistyön ja/tai koulutuksen osaamisalue(et)
menetelmät ja työmuodotkoulutustieto
työelämätieto
moniammatillinen verkostotyö
monihallinnollinen verkostotyö
palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus
palvelujärjestelyt
palvelujen esteettömyys
palvelujen saatavuus
palvelujen laatu
palvelujen vaikuttavuuden arviointi
palvelujen koordinointi
palvelujen strateginen johtaminen
palveluja koskeva päätöksenteko
palvelujen rahoitus
tieto- ja viestintätekniikka
3. Toiminta-alue(et)
Etelä-Suomen lääniItä-Suomen lääni
Lapin lääni
Länsi-Suomen lääni
Oulun lääni
pääkaupunkiseutu
ulkomaat
Applying phenomenography in guidance and counselling research
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Applying phenomenography in guidance and counselling research
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Kettunen & Päivi Tynjälä
Painovuosi
2017
Tutkimuksen koko nimi
Applying phenomenography in guidance and counselling research. British Journal of Guidance & Counselling. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2017.1285006
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Taylor & Francis
Tutkimuksen kuvaus
This paper examines phenomenography as a viable qualitative approach in guidance and counselling research. A phenomenographic study maps the qualitatively different ways in which people experience a specific phenomenon and helps researchers to describe the aspects that make one way of experiencing a certain phenomenon qualitatively distinct from another. This paper presents an overview of phenomenographic research, encompassing theoretical, methodological and practical considerations. The application of this approach in guidance and counselling studies is illustrated with examples.
Englanninkielinen abstrakti
This paper examines phenomenography as a viable qualitative approach in guidance and counselling research. A phenomenographic study maps the qualitatively different ways in which people experience a specific phenomenon and helps researchers to describe the aspects that make one way of experiencing a certain phenomenon qualitatively distinct from another. This paper presents an overview of phenomenographic research, encompassing theoretical, methodological and practical considerations. The application of this approach in guidance and counselling studies is illustrated with examples.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2017.1285006
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, metodi, fenomenografia, 2017, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, tieteellinen artikkeli
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Päiväkirjanmuotoisen opinnäytetyön ohjaus Savonian sosionomikoulutuksessa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Päiväkirjanmuotoisen opinnäytetyön ohjaus Savonian sosionomikoulutuksessa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Pirjo Turunen
Painovuosi
2016
Tutkimuksen koko nimi
Päiväkirjanmuotoisen opinnäytetyön ohjaus Savonian sosionomikoulutuksessa-
opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Päiväkirjanmuotoisen opinnäytetyön ohjaus Savonian sosionomikoulutuksessa-
opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö sisältää kuvauksen päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tekemisestä ja pohdintoja siitä miten ko. muotoinen opinnäytetyö haastaa ohjauksen. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö on yksi mahdollisuus ammattikorkeakoulun opinnäytetyön opinnollistamistamiseen.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus liitteenä
- Tiedosto: Päiväkirjanmuotoinen opinnäyteytyö.docx (61 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pirjo Turunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Savonia ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Pirjo.Turunen@savonia.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, 2016, muu tieteellinen julkaisu
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Odotushuone
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Odotushuone
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
syyskuu 2017
Päättymisaika
helmikuu 2017
Lupaavan käytännön kuvaus
Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.
Lupaavan käytännön arviointi
11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.
Lupaavan käytännön tulokset
Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Odotushuone-artikkeli.doc (29 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Magdalena Biela
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
magdalena.biela@hotmail.fr
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjauksen merkitys JOPO-toiminnassa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ohjauksen merkitys JOPO-toiminnassa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Minna Peurala
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa kuvataan, miten ohjaus näkyy ja mitä se merkitsee JOPO-toiminnassa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli Ohjauksen merkitys JOPOssa.pdf (228 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2017, palvelujen tuottajat, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
” Mitä sinä teet, mitä minä teen?” Peruskoulun ohjaussuunnitelman laatimisprosessi
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
” Mitä sinä teet, mitä minä teen?” Peruskoulun ohjaussuunnitelman laatimisprosessi
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Sanna Aho
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Mitä_sinä_teet_-artikkeli.docx (18 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Sanna Aho
Yhteyshenkilön organisaatio
Kannonkosken koulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sanna.aho@kannonkoski.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2017, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
HumaniaHoiva - lähihoitajakoulutuksen oppimisympäristö
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
HumaniaHoiva - lähihoitajakoulutuksen oppimisympäristö
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
09.2016
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Lähihoitajakoulutuksen uuden työelämälähtöisen oppimisympäristön kehittäminen ja käyttöönotto
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: HumaniaHoiva.pdf (556 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Marika Uotinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marika.uotinen@samiedu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuiskoulutus, ammatillinen oppilaitos, ammattitaito, henkilökohtainen ohjaus, kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nuorisoaste, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, oppiminen, oppimisympäristö, sosiaali- ja terveystoimi, työssä oppiminen, yhteistyö, aikuiskoulutuskeskus, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, opetushallinto, alueellinen, Etelä-Savon ELY, 2016, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulutukseen valitsematta jääneen hakijan ohjaus
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Koulutukseen valitsematta jääneen hakijan ohjaus
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Ohjaavan opettajan kirje, jonka voi lähettää koulutukseen valitsematta jääneelle hakijalle
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Niina Tarma
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Karjalan aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
niina.tarma@pkky.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuiskoulutuskeskus, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, Pohjois-Karjalan ELY, 2016, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Korkeakouluopintoihin valmentautuminen -pilotti Jyväskylän ammattiopistossa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Korkeakouluopintoihin valmentautuminen -pilotti Jyväskylän ammattiopistossa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Katja Sääjärvi
Julkaisun kuvaus
Jyväskylän ammattiopistossa pilotoitiin lukuvuonna 2016-2017 korkeakouluopintoihin valmentautumisopintoja osana koulutuksellisen toisen nivelvaiheen ohjaus- ja tukipalveluja. Julkaisussa kuvataan Korkeakouluopintoihin valmentautuminen -pilottiin osallistuneiden opiskelijoiden lähtötilannetta sekä pilotin käytännön toteutusta. Lopuksi esitetään pilotissa tehtyjä havaintoja. Pilotin sanoma on selvä; ammatillisen toisen asteen nuoret ovat myös kiinnostuneita korkea-asteen opinnoista. He kaipaavat tukea sekä apua valmistautuessaan jatko-opintoihin hakemiseen ja korkea-asteelle siirtymiseen.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Korkeakouluopintoihin valmentautuminen pilotti_JAO.pdf (819 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Katja Sääjärvi
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä / Jyväskylän ammattiopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
katja.saajarvi@jao.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2017, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Mentoroinnin kehittäminen ammattiopiston luonnonvara-alan Kannuksen toimipaikassa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Mentoroinnin kehittäminen ammattiopiston luonnonvara-alan Kannuksen toimipaikassa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jari Orjala
Painovuosi
Tutkimuksen koko nimi
Mentoroinnin kehittäminen ammattiopiston luonnonvara-alan Kannuksen toimipaikassa
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Keski-Pohjanmaan alueella tilojen keskikoko on suurempi kuin valtakunnan keskiarvo, mutta myös koulutustaso on alhaisempi alueella kuin valtakunnassa keskimäärin. Luonnonvara-alan tulevaisuuteen varautumisessa yksi tärkeä näkökulma on koulutustason nostaminen nykyisestä riittävän osaamistason varmistamiseksi.
Ammattiopiston Kannuksen toimipaikassa, jossa koulutetaan tulevaisuuden luonnonvara-alan osaajia, on pohdittu keinoja alueen koulutustason nostamiseksi, niin luonnonvara-alalla kuin laajemminkin. Yhdeksi keinoksi löydettiin mentorointi ja sen kehittäminen vastaamaan edellä mainittuihin luonnonvara-alan haasteisiin. Toiminta käynnistyi keväällä 2017 ensimmäisen luokan osalta ja toimintaa on tarkoitus laajentaa syksyllä 2017 niin, että kaikilla luokilla olisi oma mentori joulukuuhun 2017 mennessä.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Orjala Jari
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2017, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, alueellinen, opinnäyte
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Maija-Sisko Kauppila
Asiantuntijan tiedot
1. Asiantuntijan nimi
Maija-Sisko Kauppila
2. Henkilö- ja yhteystiedot
Peruskoulutus
lukio
Jatko- tai täydennyskoulutus
Yhteiskuntatieteiden maisteri, Yhteisöpedagogi (amk), Nuorisotyön tutkinto, ammatillinen opettajakoulutus, opinto-ohjaajankoulutus, opetushallinnon tutkinto, vapaa-aikatoimen johtamisen erikoistumiskoulutus
Asema tai työtehtävä
Lehtori
Organisaatio
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Osoite
Patteristonkatu 3D, 50100 Mikkeli
Puhelinnumero
040 519 5429
Sähköpostiosoite
maija-sisko.kauppila@xamk.fi
Lisätietoja
Liitetiedostot
Kotisivu
http://www.xamk.fi
Asiasanat
Asiantuntijan taustatiedot
1. Asiantuntemusala - asiakastyö
ammatinvalinnanohjauscoaching
esimiesvalmennus
henkilöarviointi ja testaus
henkilöstön kehittäminen
johtoryhmävalmennus
mentorointi
ohjausalan koulutus
opinto-ohjaus
osaamiskartoitukset
tieto- ja viestintäteknologia
työnohjaus
uraohjaus
2. Asiantuntemusala - tutkimus, kehittämistyö ja/tai koulutus
menetelmät ja työmuodotkoulutustieto
työelämätieto
moniammatillinen verkostotyö
monihallinnollinen verkostotyö
palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus
palvelujärjestelyt
palvelujen esteettömyys
palvelujen saatavuus
palvelujen laatu
palvelujen vaikuttavuuden arviointi
palvelujen koordinointi
palvelujen strateginen johtaminen
palveluja koskeva päätöksenteko
palvelujen rahoitus
tieto- ja viestintätekniikka
3. Toimintaympäristö
esiopetusperuskoulu
lukio
ammatillinen oppilaitos
ammattikorkeakoulu
aikuiskoulutuskeskus
kansanopisto
kansalaisopisto
opintokeskus
urheiluopisto
kesäyliopisto
yliopisto
työ- ja elinkeinotoimisto
työ- ja elinkeinoministeriö
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
aluehallintovirasto (AVI)
opetushallitus
sosiaali- ja terveystoimi
nuorisotoimi
seurakunta
järjestö
yritys
ammatinharjoittaja
verkosto
4. Toiminta-alue(et)
Etelä-Suomen lääniItä-Suomen lääni
Lapin lääni
Länsi-Suomen lääni
Oulun lääni
pääkaupunkiseutu
ulkomaat
Yhteisohjaajuutta etsimässä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Yhteisohjaajuutta etsimässä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Maija-Sisko Kauppila
Julkaisun kuvaus
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogikoulutuksessa on toteutettu kahden opettajan yhteisohjaajuutta monimuotokoulutuksessa kahden vuoden ajan. Tässä artikkelissa kerrotaan yhteisohjaajuuden toteuttamisesta, sen hyödyistä ja haasteista.
Opinto-ohjaajat tekevät paljon yhteistyötä oppilaitoksen eri toimijoiden kanssa. Suurimmissa oppilaitoksissa opinto-ohjaajat voivat toimia myös tiimeissä. Yhtä yleistä ei ole yhdessä ohjaaminen eli yhteisohjaajuus. Yhteisohjaajuuden onnistumisen edellytys on luottamus. Ohjaajan tulee luottaa itseensä sekä työpariinsa. Toimiva ja ajan kanssa syntynyt luottamussuhde vie ohjausta syvällisemmälle tasolle.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Yhteisohjaajuutta etsimässä.pdf (213 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Maija-Sisko Kauppila
Yhteyshenkilön organisaatio
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
maija-sisko.kauppila@xamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulu, opettajatuutorointi, lupaava käytäntö, ohjaajat, Ohjaamo, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, yhteistyö, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Sosiodynaaminen ohjaus työpajatoiminnassa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Sosiodynaaminen ohjaus työpajatoiminnassa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Terhi Tamminen
Julkaisun kuvaus
Jokaisella nuorella on oikeus positiiviseen tulevaisuuteen sekä saada ohjausta ja tukea sen toteuttamiseen. Muun muassa työpajoilla on paljon nuoria ja ohjaajia, joita sosiodynaamisen ohjauksen ajatukset hyödyntäisivät. Olen työskennellyt erilaisissa työpajaympäristöissä vuosia sekä opettanut tulevia nuorisotyöntekijöitä ja työpajaohjaajia. Tein osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opinto-ohjaan opintojani kehittämistyön työpajakontekstissa. Työssäni suunnittelin kehittämispäivän, jossa hyödynnetään sosiodynaamisen ohjauksen ajatuksia: itsetutkiskelu, polun lähteillä ja elämänkenttä. Avaan liitteenä olevassa artikkelissa kehittämisen lähtökohtia ja teemoja.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Sosiodynaaminen ohjaus työpajatoiminnassa - Terhi Tamminen.docx (37 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, työmuotojen kehittäminen, työttömät, 2017, palvelujen tuottajat, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN TUKENA
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN TUKENA
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
1.3.2015
Päättymisaika
28.2.2017
Lupaavan käytännön kuvaus
Liitteenä olevassa artikkelissa kuvataan Työelämätutkan pohjalta laadittua Opiskelijatutkaa, sen pilotointia ja siitä saatuja kokemuksia monikulttuurisen ohjauksen välineenä ja opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymisen tukena. Opiskelijatutka liittyy Etelä-Savon ammattiopistossa toteutettuun Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hankkeeseen (ESR 2015-2017) sekä kirjoittajan opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistehtävään Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Opiskelijatutkaa testattiin kahdessa työvoimakoulutuksessa opiskelijan itsearvioinnin välineenä. Opiskelijat arvioivat sen avulla valmiuksiaan ja motivaatiotaan koulutuksen alussa, puolessa välissä ja lopussa. Tutkan tulokset piirrettiin kuvioksi. Opiskelijatutka toimi ohjauksen välineenä sekä opiskelijan henkilökohtaisen prosessoinnin näkyväksi tekijänä. Tutka-menetelmän avulla voitiin ohjaustilanteessa ottaa puheeksi monipuolisesti erilaisia ohjattavan tilanteessa vaikuttavia tekijöitä. Ohjaajalle menetelmä avasi maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ajattelua ja maailmaa. Menetelmä tuki opiskelijaa prosessoimaan omia tavoitteitaan suhteessa valmiuksiin ja auttoi itsearviointitaitojen kehittymistä.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Opiskelijatutkaa testattiin Etelä-Savon ammattiopiston Kotomaatti-hankkeen (ESR) ammatillisissa kotoutumiskoulutuksissa vuosina 2015-2016. Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus.
Kotomaatti-koulutus oli tarkoitettu niille maahanmuuttajille, joilla on aikaisempaa koulutusta tai osaamista tai selkeytynyt ammatinvalinta, mutta joiden valmiudet koulutuksen aloittamiseen eivät vielä riitä. Kahteen Kotomaatti-koulutukseen osallistui yhteensä 28 opiskelijaa. He edustivat 16 eri kansalaisuutta ja tavoitteena oli 11 eri ammatillista tutkintoa.Työvoimakoulutus kesti 200 työpäivää.
Lupaavan käytännön arviointi
Opiskelijatutkan arvioinnissa tärkeintä oli kuulla opiskelijoiden palautetta. Monet kertoivat visuaalisen Tutkan olleen \"kuva pään sisältä\" ja selkeyttäneen omia ajatuksia koulutuksen aikana. Opiskelijoiden mielestä koulutuksen alussa tehty ensimmäinen itsearviointikierros oli vaikea, mutta sen jälkeen itsearviointi ja sen perusteleminen helpottuivat. Toisella kerralla koulutuksen puolivälissä ja kolmannella kerralla koulutuksen lopussa itsearvioinnin perustelut olivat monipuolisia ja niiden pohjalta käydyt ohjauskeskustelut pääsääntöisesti laajoja. Saatuun henkilökohtaiseen ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Oletamme, että opiskelijoiden itsearviointitaidot kehittyivät valmentavan koulutuksen aikana. Tieteellistä arviointia käytännölle ei tehty.
Lupaavan käytännön tulokset
Opiskelijatutka osoittautui menetelmänä mielenkiintoiseksi ohjauksen työkaluksi pitkäkestoisen koulutuksen aikana. Liitteenä olevassa artikkelissa on kuvattu visuaalisesti ja sanallisesti opiskelijoiden prosessoinnin kehittymistä omista valmiuksistaan ja tavoitteistaan kymmenen kuukauden aikana,
Opiskelijatutkan avulla saatujen tietojen pohjalta voidaan olettaa, että opiskelijoiden omat prosessoinnit osaamisestaan, tavoitteistaan ja minäpystyvyydestään etenivät ja selkeytyivät koulutuksen aikana. Opiskelijatutkan pilotointiin osallistuneet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat etenivät hyvin henkilökohtaisilla poluillansa työvoimakoulutuksen jälkeen. Opiskelijoista 90 % eteni jatkosuunnitelmansa mukaisesti. 79 % (22) pääsi ammatillisiin opintoihin ja 11 % (3) työllistyi.
Opiskelijoiden taustatekijöillä (maahanmuuttosyy, sukupuoli, ikä, kansalaisuus) ei ollut merkitystä siinä, miten hyvin he etenivät ammatilliseen koulutukseen tai työelämään.
Opiskelijatutkan tulosten mukaan tärkeämpiä selittäviä tekijöitä työvoimakoulutuksen jälkeiselle etenemiselle olivat opiskelijoiden korkea motivaatio edetä kohti työelämää, selkeä henkilökohtainen päämäärä sekä sitoutuminen työskentelyyn. Kielitaito kehittyi useimmilla koulutuksen aikana tasolle B1.1. Ammatillisiin opintoihin pääsi myös joitain opiskelijoita, joiden kielitaito ei kehittynyt ammatillisessa koulutuksessa vaadittuun tasoon. Heitä valikoitui kuitenkin työllistäville aloille.
Koulutuksen ohjaajille Opiskelijatutka antoi arvokasta tietoa opiskelijoiden yksilöllisistä prosesseista koulutuksen aikana. Tämä auttoi suuntaamaan opetusta ja ohjausta joustavasti esille tulleiden tarpeiden mukaisesti.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN JA TUKENA.pdf (405 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Minna Hallikainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Etelä-Savon Koulutus Oy
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
minna.hallikainen@esedu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2017, artikkeli, Etelä-Savon ELY, itsearviointi, kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, maahanmuuttajien ohjaus, menetelmien kehittäminen, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjauksen vaikuttavuus, projekti, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, ESR-ohjelma, alueellinen, 2015, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Kettunen
Painovuosi
2017
Tutkimuksen koko nimi
Kettunen, J. (2017). Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research. Studies, 32. Dissertation. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1
Painos
Painopaikka
Jyväskylä
Kustantaja
Finnish Institute for Educational Research
Tutkimuksen kuvaus
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ja sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa. Työn pyrkimyksenä on lisätä tietämystä ja keskustelua tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ohjauspalveluissa. On tärkeää, ettei aihetta tarkastella ainoastaan tutkijoiden näkökulmasta, vaan siinä voidaan nähdä myös mahdollisuudet merkittäviin muutoksiin ohjaajan työssä. Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli (1) tutkia ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ohjauspalveluissa; (2) tarkastella ohjaajien käsityksiä tarvittavasta osaamisesta sosiaalisen median käyttöön ohjauspalveluissa; ja (3) havaita kriittiset tekijät sosiaalisen median osaamisen kehittämisessä ammattikunnan sisällä.
Englanninkielinen abstrakti
This research examines career practitioners’ conceptions of social media and competency for social media in career services, contributing to current understanding and discussion of the use of ICT in a career services context. It is important to see this body of knowledge not only from the perspective of researcher but also as a potentially transforming approach to the work of career practitioners. New technologies and social media offer significant opportunities for career services, but they also create demand for new competency among career practitioners. The research aims (1) to investigate career practitioners’ conceptions of social media in career services; (2) to examine career practitioners’ conceptions of competency for social media in career services; and (3) to identify the critical aspects in developing social media competency within the profession. In the three empirical studies that comprise the thesis, data were gathered in two sets of focus group interviews—the first with Finnish career practitioners who had little or no experience of using social media in their professional work, and so were considered novices in the professional use of social media, and the second with Finnish and Danish career practitioners with experience of using social media in the course of their work.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Finnish Institute for Educational research
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, 2017, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, opinnäyte
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Jatkuvan haun kautta opiskelun aloittaneiden opiskelijoiden joustava opintojen aloitus oppilaitoksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Jatkuvan haun kautta opiskelun aloittaneiden opiskelijoiden joustava opintojen aloitus oppilaitoksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Maarit Rauma
Julkaisun kuvaus
Kehittämistyön aiheena oli kehittää konkreettinen työväline, jota voidaan hyödyntää opiskelijoiden jatkuvassa haussa ja sisäänotossa. Uuden opiskelijan aloittaessa oppilaitoksessa on paljon opintoihin liittyviä asioita, jotka opiskelijan täytyy saada tietoonsa heti ensimmäisien päivien aikana. Esimerkiksi omaan osaamisalaan ja opetussuunnitelmaan, opiskelijapalveluihin ja opiskelukulttuuriin sekä opiskelumuotoihin.
Ensimmäisenä tärkeänä tavoitteena oli turvata jatkuvan sisään oton kautta opiskelijaksi hakeutuneen hyvä alku opinnoille. Toisena tavoitteena oli helpottaa jatkuvan sisään oton tuomaa lisäkuormitusta ryhmänohjaajien ja opintosihteerien työhön. Kolmantena tavoitteena oli tehdä konkreettinen työkalu kaikkien osaamisalojen ryhmänohjaajille.
Kehittämistehtävä saavutti asetetut tavoitteet hyvin. Se on saanut hyvää palautetta sekä opiskelijoilta, koulutusalajohtajilta, että ryhmänohjaajilta. Opiskelija saadaan nopeasti sisään oppilaitoksen toimintaympäristön käytänteisiin, opiskeluvälineisiin ja toimintatapoihin. Tämä helpottaa opiskelun aloittamista. Kurssi koettiin helpoksi hahmottaa ja navigoida. Kurssin suorittamista ja opintojen alkuun saamista motivoi ensimmäisen osaamispisteen saavuttaminen. Ryhmänohjaajat kokivat verkkokurssin helpoksi muokata omaan osaamisalaan soveltuvaksi. Sinne on helppoa lisätä tarvittavia alakohtaisia tietoja ja sen päivittäminen on vaivatonta. Ryhmänohjaajat kokivat kurssin omaa työtään helpottavaksi.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Maarit Rauma
Yhteyshenkilön organisaatio
Järviseudun ammatti-instituuttu, Lappajärven toimipiste
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
maarit.rauma@jamin.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Oppisopimuksen ja tutkintoperusteisuuden yhdistämisen vaikutukset ohjauksen toteuttamiseen: Case AmoN metalli
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Oppisopimuksen ja tutkintoperusteisuuden yhdistämisen vaikutukset ohjauksen toteuttamiseen: Case AmoN metalli
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jussi Nyblom
Painovuosi
2018
Tutkimuksen koko nimi
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus liitteenä
- Tiedosto: OpoKehittminen.docx (18 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jussi Nyblom
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jussi.nyblom@riveria.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Ohjauksen kehittäminen ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Ohjauksen kehittäminen ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Liisa Lahtinen
Julkaisun kuvaus
Tavoitteena oli mallintaa ohjauksen ja tuen sisältöä ja vaiheita ammatillisella toisella asteella ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Kehitetyn mallin avulla ohjauksen kokonaisuus ja vaiheet tulevat näkyviksi. Sitä voidaan hyödyntää, kun opiskelijan ohjauksen ja tuen tarpeita suunnitellaan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Liisa Lahtinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
liisa.lahtinen@hotmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, ammatillinen oppilaitos, kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, työssä olevat, palvelujen tuottajat, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.