Itsetuntemusta vahvistavien harjoitusten käyttö erityisnuorten ohjauksessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Itsetuntemusta vahvistavien harjoitusten käyttö erityisnuorten ohjauksessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Riitta Talka, Taru Tuulijärvi
Julkaisun kuvaus
Kehittämistyön tavoitteena on koota uranohjausmateriaalia, joka tukee erityisopetuksen kenttää ja käytännön opetusta sekä ohjaustyötä. Kehitettävän tehtävän tavoitteena on luoda selkeä käsitys ja konkreettinen kokonaisuus, urapolkukartta, opiskelijalle ja ohjaajalle seikoista, jotka vaikuttavat opiskelijan koulutusalavalintaan tällä hetkellä. Tehtävän tavoitteena on, että opiskelijalle syntyisi kokonaisvaltainen käsitys omista taidoistaan, vahvuuksistaan, rajoitteistaan ja unelmistaan. Tehtävät vahvistavat opiskelijan itsetuntemusta, valmiuksia tehdä ammatillisia koulutusvalintoja ja nuoren tulevaisuusorientaatiotaitoja. Urapolkukartta sisältää toiminnallisia opetusmenetelmiä aihealueittain, joita ovat: itsetuntemus (vahvuudet, taidot, rajoitteet, unelmat), koulutuksen ja ammattien tuntemus (työnominaisuudet), oppilaitostietoisuuden lisääminen ja tukea valmiutta valintojen tekemiseen ja varasuunnitelman luomiseen. Harjoitteiden kulusta ja ohjeistuksesta valmistettiin opetusta helpottava PP- esitys. Ohjaajan tehtäväksi jää valita selkokielellä ohjeistetuista harjoitteista tarvitsemansa tai hän voi käyttää niitä kaikkia. Tehtävien tavoitteena on ”kuljettaa” uranohjausopetusta loogisesti eteenpäin siten, että lopuksi opiskelija kokoaa itselleen konkreettisen Urapolkukartan. Urapolkukarttaa voidaan käyttää henkilökohtaisen ohjauksen tukena, esimerkiksi yhteishakua tehdessä. Urapolkukartta on selkokielinen jatkosuunnitelma kartta, jonka avulla nuoren on helppo hahmottaa tulevaisuuttaan ja tehdä valintoja.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: ITSETUNTEMUSTA VAHVISTAVIEN HARJOITUSTEN KÄYTTÖ ERITYISNUORTEN OHJAUKSESSA.pdf (507 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Seija Koskela
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
seija.koskela@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koirakaveri ohjauksen tukena
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Koirakaveri ohjauksen tukena
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tuija Huusko
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tuija Huusko
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
huuskonkaira151@gmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, erityinen tuki, lisäopetus, koulutus- ja ammattitietopalvelut, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
”Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa -vaihtoehtoja suullisen keskustelumetodin tilalle
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
”Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa -vaihtoehtoja suullisen keskustelumetodin tilalle
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Erja Misukka
Julkaisun kuvaus
Tämä artikkeli on opinto-ohjauksen kehittämistyö. Käsittelen artikkelissa suullisen ohjauksen ohessa olevia tai sitä korvaavia menetelmiä. Ohjaustyötä sosiaalialalla tehneenä olen jäänyt miettimään muidenkin ohjauksellisten menetelmien käyttöä kuin vain puheeseen perustuva. Tätä kehittämistyötä varten oli tarkoitus koota materiaalia Opettaja-lehteen laitetun ilmoituksen kautta, mutta valitettavasti sitä kautta ei tullut yhtäkään vastausta. Aineisto perustuu nyt kolmen opinto-ohjaajan haastatteluihin ammatillisissa oppilaitoksissa ja yhden lukiossa olevan opinto-ohjaajan sähköiseen haastatteluun. Mukana on myös yhden vankilassa työskentelevän opinto-ohjaajan pohdintaa, lisäksi on käytetty empiirisenä materiaalina myös opinto-ohjaajakoulutuksessa olleiden henkilöiden ohjauskeskusteluharjoitteita.
Opinto-ohjaajakoulutuksessa on esitelty neljä ohjausteoriaa: systeemiteoreettinen, kognitiivis-konstruktivistinen, ratkaisukeskeinen ja psykodynaaminen. Käytän näitä ohjausteorioita artikkelissani teoreettisina luokituksina, joihin luokittelen saamiani vastauksia. Näin saan näkyville, millaisiin ohjausteoreettisiin näkökulmiin nämä puheen ohessa tai sitä korvaavat menetelmät lukeutuvat. Artikkelin loppuun olen koonnut omia ehdotuksiani muista kuin suullisesta metodista erilaisissa esimerkkiohjaustilanteissa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjauksen metodit opinto-ohjaustilanteessa lopullinen versio.doc (57 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Erja Misukka
Yhteyshenkilön organisaatio
Suomen kirkon seurakuntaopiston säätiö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
erja.misukka@seurakuntaopisto.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, 2012, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen
Strateginen linjaus
1. Strategisen linjauksen nimi
Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen
2. Muut tiedot
Alkamisaika
1.5.2002
Päättymisaika
1.5.2004
Mahdollinen säädösnumero
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
Opetusministeriö asetti 24.4.2002 opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmän ajalle 1.5.2002–1.5.2004. Työryhmän tehtävänä oli:
- kehittää nuorten koulutukseen ja työelämään ohjaamiseen liittyvää yhteistyötä (opinto-ohjaus, ammatinvalinnanohjaus, koulutus- ja ammattitietopalvelu sekä nuorten työnvälitys)
- tehdä ehdotuksia koulutus- ja työvoimapoliittisten sekä ohjauksellisten toimenpiteitten tehostamiseksi tavoitteena kaikkien nuorten sujuva siirtyminen koulutuksesta työelämään tai jatko-opintoihin
- kartoittaa hyviä ohjauskäytäntöjä ja edistää niiden levittämistä opinto-ohjausta suorittaville
- edistää nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen levittämistä opetus- ja työhallinnon aloilla.
Työryhmä ehdottaa, että perustettaisiin ohjauksen kehittämisestä ja toiminnan suunnittelusta vastaavia alueellisia yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen asiantuntijoiden ja muiden ohjaustyötä tekevien ammattilaisten edustajia. Nivelvaiheet ovat nuoren opintopolulla kohtia, jolloin ohjauspalveluiden toimivuus punnitaan. Näissä siirtymävaiheissa tarvitaan oppilaitosten välistä ja yksilön tarpeista lähtevää eri hallinnonalojen edustajien välistä yhteistyötä. Koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret eivät muodosta homogeenista ryhmää, jolle riittäisi yhdenlaisen ohjaus- ja tukimallin kehittäminen. Perusopetuksen jälkeisen koulutustakuun onnistuminen edellyttää, että on olemassa keino löytää ne nuoret, jotka ovat jäämässä vaille opiskelupaikka tai jotka eivät aloita opintoja, vaikka koulutuspaikan saisivatkin. Myös toisella asteella opintonsa keskeyttävät työtä tai uutta opiskelupaikkaa vailla olevat nuoret tulisi tavoittaa. Ohjauspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus tulisi taata. Jokaisella koulutuksen ulkopuolella olevalla nuorella tulisi olla saatavilla sellaisia ohjaus- ja tukipalveluja, jotka vastaavat hänen tarpeitaan ja jotka on sijoitettu sellaisiin tiloihin, joihin nuoren on helppo tulla.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Nuorten ohjauspalvelujen järjestäminen. Opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:29. Helsinki: Opetusministeriö.
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, työ- ja elinkeinotoimisto, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma
Strategisen linjauksen tiedot
1. Strategisen linjauksen nimi
Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma
2. Muut tiedot
Alkamisaika
04.12.2003
Päättymisaika
31.12.2008
Mahdollinen säädösnumero
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on koulutuksen perusturvan toteutumisen varmistaminen. Tavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ja tätä kautta koulutuksellisten perusoikeuksien toteutuminen kaikille ihmisille kaikilla koulujärjestelmän tasoilla. Kehittämissuunnitelman erityisiä painopisteitä ovat mm. lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus.
Tavoitteeksi asetetaan ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle. Nuorten siirtymistä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään nopeutetaan. Tämä edellyttää opiskelijavalintojen kehittämistä, koulutuksen läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään vahvistamalla tukiopetusta, erityisopetusta ja opiskelija- ja oppilashuoltoa, toteuttamalla koulutustakuu ja kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
The economic and social welfare of Finnish society is based on an egalitarian public education system and
innovations generated by the productionand application of new knowledge. An efficacious education and
research system entails a sufficient level of public funding, which secures access to education, and
research services and their international competitiveness.
The productionand utilisation of researched knowledge is gaining more and moreimportance in safeguarding sustainable economic development in all fields. Everyone should have an equal right to participate in education according to their abilities and special needs and to develop themselves irrespectively of their financial standing. It is the responsibility of the public authorities to guarantee opportunities for all, irrespective of their age, place of residence, language and economic standing, to participate in high-standard education and training.
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Opetusministeriön julkaisuja 2004:6
Liitetiedostot
- Tiedosto: Koulutus ja tutkimus 2003-2008opm_190_opm06.pdf (1 831 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_190_opm06.pdf?lang=fi
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Opetusministeriö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Lomakkeessa käytetyt asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2003, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuorisotoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Odotushuone
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Odotushuone
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
syyskuu 2017
Päättymisaika
helmikuu 2017
Lupaavan käytännön kuvaus
Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.
Lupaavan käytännön arviointi
11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.
Lupaavan käytännön tulokset
Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Odotushuone-artikkeli.doc (29 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Magdalena Biela
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
magdalena.biela@hotmail.fr
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.