”Kerro minulle, mitä minun pitäisi opiskella”. Kaksi opinto-ohjaustilaisuutta Eesti Majassa Helsingissä keväällä 2015
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
”Kerro minulle, mitä minun pitäisi opiskella”. Kaksi opinto-ohjaustilaisuutta Eesti Majassa Helsingissä keväällä 2015
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Maris Leponiemi
Julkaisun kuvaus
Keväällä 2015 järjestettiin Eesti Majassa Helsingissä kaksi opinto-ohjaustilaisuutta aiheena kouluttautumismahdollisuudet Suomessa. Tapahtumiin osallistui runsaasti ohjauksen tarpeessa olevia aikuisia virolaisia maahanmuuttaja(naisia). Artikkeli on katsaus heidän ohjaustarpeisiinsa ja käsittelee elinikäistä opiskelua sekä uravalintapalveluita.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: leponiemi_evokes.pdf (115 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Maris Leponiemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
maris@leponiemi.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuiskoulutuskeskus, aikuisopetus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aikuisväestö, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammatillinen, ammatti, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, ammattitietopalvelujen kehittäminen, ammattitietopalvelut, ammattitutkinto, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, coaching, elinikäinen, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakoiva ohjaus, ennaltaehkäisy, epävirallinen oppiminen, etäohjaus, etäopiskelu, hallinnonala, hallinto, henkilökohtainen, henkilökohtainen ohjaus, hyvinvointi, ikääntyvä työvoima, ikääntyvä väestö, ikääntyvät, inhimillinen pääoma, jatko-opiskelupaikan valinta, järjestö, kansainvälinen, kansainvälisyys, kansalainen, kansalaisopisto, kansanopisto, kelpoisuus, kelpoisuusvaatimus, kielellinen vähemmistö, kielikurssit, kielitaito, kielitutkinnot, kokonaisvaltainen ohjaus, kolmas sektori, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, kotoutumiskoulutus, koulutuksen ulkopuolella olevat, koulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, kulttuurienvälisen ohjausprosessin aloitus, kulttuurienväliset viestintätaidot ohjauksessa, kunnat, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, maahanmuutto, maahanmuuttopolitiikka, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, mentorointi, moniammatillinen verkostotyö, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, nainen, naiset, neuvontapalvelut, nuorten aikuisten osaamisohjelma, näyttötutkinnot, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjaajat, Ohjaamo, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjausprosessi, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, osaamiskartoitukset, osaava työvoima, osallisuus, pääkaupunkiseutu, rahoitus, rekrytointi, riskiryhmä, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, seniorit, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, sosiaaliala, syrjäytyminen, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, tasa-arvo, teknologia, työ- ja elinkeinohallinto, työelämä, työelämän rakenteet, työelämän ulkopuolella olevat, työelämäohjaus, työelämässä pysyminen, työelämätieto, työhyvinvointi, työllisyysstrategia, työmarkkinat, työntekijät, työssä jaksaminen, työssä olevat, työttömät, työura, työvoima, työvoiman kysyntä, työvoiman osaaminen, työvoiman saatavuus, työvoiman ulkopuolella olevat, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, täydennyskoulutus, ulkomaalaiset, ura- ja rekrytointipalvelut, uranhallinta, uranhallintataidot, uraohjaaja, uraohjaus, uraohjauspalvelut, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnitteluprosessi, urasuunnitteluvalmiudet, urateoriat, uravalinta, valmennus, valtakunnallinen, verkosto, verkosto-osaaminen, verkoston kehittäminen, virtuaalinen ohjaus, väestö, välityömarkkinat, yhdenvertaisuus, yhdistykset, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, yritys, ammatinharjoittaja, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Kouluviihtyvyys toisella asteella
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Kouluviihtyvyys toisella asteella
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Tuula Laukkanen
Julkaisun kuvaus
Kiinnostuin tutkimaan kouluviihtyvyyttä, koska se on koulutyön kannalta eräs keskeisempiä tekijöitä. Aikaisempien tutkimusten selvittäminen auttoi minua lähestymään omaa työtäni. Tässä kehittämistehtävässäni käytetty näkemys perustuu osaksi Anne Konun Erik Allardtin pohjalta muokkaamaan hyvinvointikäsitykseen. Konu (2002) käsittää hyvinvoinnin kokonaisvaltaisena, ihmisen eri elämänalueet sisältävänä kokonaisuutena. Hän jakaa mallissaan hyvinvoinnin neljään osaan: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentilan. Tässä työssäni keskityn kouluviihtyvyyden tutkimiseen lähinnä kahden osa-alueen näkökulmasta: koulun olosuhteet ja sosiaaliset suhteet. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jossa oli strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Lähtökohtana oli selvittää, viihtyvätkö opiskelijat koulussa ja miten sosiaaliset suhteet ja koulun fyysinen ympäristö vaikuttavat kouluviihtyvyyteen. Tutkimuksen kohteena oli 39 opiskelijaa. Henkilöt otettiin satunnaisesti eri koulutusaloilta.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kouluviihtyvyys toisella asteella.docx (22 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tuula Laukkanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tuulalaukkanen1@gmail.com
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, kouluviihtyvyys, sosiaaliset suhteet, ilmapiiri, osallisuus, viihtyvyys, koulun olosuhteet, koulun fyysinen ympäristö, yhteisöllisyys, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Hyvinvointikeskustelu 7.luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Hyvinvointikeskustelu 7.luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Merja Jokinen
Julkaisun kuvaus
Kehittämishankkeessani pohdin, miten aiemmin vanhempainvarttina tunnettu hyvinvointikeskustelu toimii 7. luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä. Pohdinnassani hyödynnän omien kokemusteni lisäksi palautetta, jonka sain hyvinvoinnin "Vahvuudet ja vaikeudet" arviointi-menetelmää käyttäneiltä luokanohjaajilta.
Täydennyskoulutus, jossa saisi tietoa ohjauskeskustelun rakentamisesta ja voisi harjoitella hyvinvointikeskustelun kaltaisia ohjaustilanteita, tukisi aineenopettajan luokanohjaajuutta kahdenvälisissä ja kolmikantakohtaamisissa. Ohjauksen näkökulman avaaminen aineenopettajalle avartaisi yleistä käsitystä siitä, että oppilaan ohjaus kuuluu vain opinto-ohjaajan tehtäviin. Tietoisuuden lisääminen ohjauksen periaatteista tukisi luokanohjaajaa tehtävässään. Luokanohjaajalle tulisi antaa myös enemmän valmiuksia ryhmän ohjaamiseen ja yhteisöllisyydentunteen rakentamiseen luokan oppilaiden kesken.
Luokanohjaajia tulisi selkeästi ohjata käyttämään Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (VaVa-kyselyä) oppilastuntemuksen lisääjänä 7. luokalla. Tuloksia voisi käyttää keskustelunavaajina tai suunnannäyttäjinä.
Hyvinvointikeskustelu antaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella lasta kodin ja koulun yhteistyöverkossa ja tehdä ohjauksellisesti merkittäviä havaintoja tukien kasvua. Joidenkin perheiden kohdalla hyvinvointikeskustelu voi antaa mallin ottaa puheeksi haastavia asioita murrosikäisen kanssa. Nuorelle puolestaan voi olla hyvin voimaannuttavaa saada oma ääni kuuluviin itseä koskevissa asioissa, luokanohjaajan tukemana.
Tavoitteena olisi oltava palautteen saaminen yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista läpi yläkoulun. Tämä edellyttää kodin, luokanohjaajan ja oppilashuollon asiantuntijoiden luottamuksellista yhteistyötä, jotta tieto tuen tarpeesta siirtyisi riittävän ajoissa toteutukseen.
Merkityksellistä lapsen kannalta on, että huoltaja(t) ja koulun oppilasta varten osoittama aikuinen, luokanohjaaja, pysähtyvät yhdessä katsomaan lapsen kanssa kasvusuuntaa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Hyvinvointikeskustelu luokanohjaajan ohjausvälineenä.docx (27 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Merja Jokinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Lehtisaaren koulu/Säynätsalon peruskoulu, Jyväskylän kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
merja.jokinen@jkl.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, alueellinen, arviointimenetelmä, hyvinvointi, itsearviointi, laadun arviointi, luokanohjaajuus, menetelmien kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, vanhemmat, voimavaraistuminen, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2014, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Työkalupakki perusopetuksen 7.- 9. luokkien pienryhmäohjaukseen
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Työkalupakki perusopetuksen 7.- 9. luokkien pienryhmäohjaukseen
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Leila Kurtén-Korkiala
Julkaisun kuvaus
Artikkeli kertoo kehittämistyöstäni, jonka tavoitteena oli selvittää minkälaisissa asioissa pienryhmäohjausta, voisi hyödyntää yläkoulun perusopetuksen 7.-9. luokilla. Valitsin kehittämistyöni aiheeksi perusopetuksen pienryhmäohjauksen työkalupakin laatimisen, joka sisältää vaihtoehtoja teemoihin, jotka ovat käyttökelpoisia yläkoulun pienryhmäohjauksessa. Osa kehittämistyötäni oli myös kokeilla pienryhmäohjauksen toimivuutta käytännössä kahden 8. luokan pienryhmän kanssa. Laadin oman koulun käyttöön myös erilaisista harjoituksista ja tehtävistä koostuvan työkalupakin, joka sisältää tehtäviä ja harjoituksia opiskelutaitojen ja opiskelun tehostamiseksi sekä tulevaisuuden suunnitelmien kartoittamiseksi. Tulen kertomaan tässä artikkelissa kokemuksiani toteuttamastani pienryhmäohjauksesta ja millaisin menetelmin se toteutui.
Kehittämistehtävän aiheen valintaan vaikutti oma kokemus yläkoulun oppilaanohjauksesta sekä tarve kehittää omaa osaamistani pienryhmäohjauksen osalta. Perusopetuksen oppilaanohjaus tulisi opetussuunnitelman perusteiden (2004, 260) mukaan muodostua luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta. Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan että, oppilaalle tulisi järjestää pienryhmäohjausta, jossa oppilas oppii käsittelemään kaikille yhteisiä tai oppilaiden henkilökohtaisia ohjauksellisia kysymyksiä, jotka ovat jaettavissa muiden ryhmän jäsenten kanssa.(POOSP 2004, 259)
Pienryhmäohjaus hyvin suunniteltuna ja toteutettuna antaa lisäresursseja ohjaukseen ja sen avulla voidaan saada useammille oppilaille kohdistettua enemmän ohjausaikaa, josta monella opinto-ohjaajalla on pulaa suuren työmäärän takia.
Myös sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeä osa-alue perusopetuksen oppilaiden pienryhmäohjauksessa. Vertaistuki jota, oppilaat voivat saada pienryhmäohjauksessa toisiltaan on myös, tärkeä osa-alue kun puhutaan pienryhmäohjauksen hyödyistä.
Pienryhmäohjaus tarjoaa monia mahdollisuuksia oppilaanohjaajille luovaan kehittelyyn sekä soveltamiseen. Pienryhmäohjauksella voidaan monipuolisesti ohjata eri teemojen avulla mm. opiskelutaitojen kehittämistä, jatko-opintoihin ohjausta ja ammatillista suuntautumista sekä tukea myös oppilaan henkilökohtaista kasvua. Pienryhmäohjauksen käyttö oppilaanohjauksessa voi edistää nuorten taitoja koskien heidän päätöksentekoa ja elämänsuunnittelua sekä kehittää nuorten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. (Kasurinen, 2004)
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Artikkeli Työkalupakki perusopetuksen 1.pdf (86 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Leila Kurtén-Korkiala
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2014, hyvä käytäntö, hyvä perusopetus, kehittäminen, nuoret, nuorten ohjaus, oppilaanohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, perusasteella opiskelevat, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ryhmäohjaus, palvelujen tuottajat, lapset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Anne Marie Turunen
Julkaisun kuvaus
Kehittämistehtävän tavoitteena oli pilotoida kokeilua, jonka avulla eriasteisesti toiminta-rajoitteiset henkilöt osallistuivat vapaaehtoistoiminnan koulutukseen oppimispiirimenetelmää hyödyntäen. Koulutuksen pilotointivaiheeseen osallistui kahdeksan henkilöä ja koko koulutusvaihe kesti yhteensä viisi (5) kuukautta sisältäen myös ensimmäiset ohjatut vapaaehtoistoiminnot. Koulutuksen sisältö rakentui soveltaen Keski - Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n järjestämää vapaaehtoistoiminnan koulutusta eli koulutusmoduulit olivat samansisältöisiä, mutta niiden läpikäymiseen käytettiin huomattavasti runsaammin aikaa. Lisäksi koulutuksessa panostettiin pienryhmä- ja yksiläohjaukseen sekä vertaistukeen niin koulutuksen aikana kuin varsinaisissa vapaaehtoistoiminnoissakin.
Kiinteänä osana pilotointiin liittyi kuukausittain toteutettavat Järjestöt esittäytyvät - tilaisuudet, joissa alueelliset järjestötoimijat esittelevät toimintaansa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille järjestötoiminnasta kiinnostuneille, vaikka ne olivat alunperin suunniteltu nimenomaan vapaaehtoistoiminnan oppimispiirikokeilun tueksi.
Kokeilun tuloksena kahdeksan henkilöä osallistui oppimispiirikokeiluun ja kävi riittävän tuen avulla koulutuskokonaisuuden läpi. Varsinaisen oppimispiirin jälkeen on toteutettu kolme vapaaehtoistoimintoa eli virikkeellisten tuokioiden järjestämistä ikäihmisten palvelutalossa mm. musiikin ja askartelun merkeissä.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Toimintarajoitteisuus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle.pdf (415 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anne Marie Turunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Keski - Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne.turunen@yhdistysverkosto.net
Asiasanat
muut julkaisut -haku, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, erityistä tukea tarvitsevat, hyvinvointi, kolmas sektori, koulutusmoduuli, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, moniammatillisuus, ryhmäohjaus, vammaiset, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, erityinen tuki, henkilökohtainen ohjaus, kansalaisjärjestöt, kehitysvammaiset, moniammatillinen verkostotyö, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, osallisuus, paikallinen, palvelujen esteettömyys, resurssi, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, yhdistykset, yhteisöllisyys, palvelujen tuottajat, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, toisella asteella opiskelevat, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, alueellinen, 2016
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.