eVOKES Database

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, James P. Sampson Jr., Raimo Vuorinen

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Sampson, J.P., & Vuorinen, R. (2015). Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 43-56. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners' understanding of competency for social media in career services. Sixteen Danish and Finnish practitioners with experience using social media in career services were interviewed in focus groups. Competency for social media in career services was conceived as (i) an ability to use social media for delivering information, (ii) an ability to use social media for delivering career services, (iii) an ability to utilise social media for collaborative career exploration and (iv) an ability to utilise social media for co-careering. The findings can be used to develop pre-service and in-service training of career practitioners and support for the deepening of their competency, using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuisten ohjaus, ammattitaito, ammattitietopalvelut, artikkeli, asiantuntijapalvelut, ELY-keskus, etäohjaus, fenomenografia, henkilöstö, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutustarve, käyttöönotto, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaava työvoima, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjaaja, uraohjaajakoulutus, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto-osaaminen, virtuaalinen ohjaus, 2015, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, kansainvälinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners' conceptions of social media in career services

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2013

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J.P., Jr. (2013). Career practitioners´ conceptions of social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 41, 301-317. doi:10.1080/03069885.2013.781572

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports the outcomes of a study, undertaken from a phenomenographic perspective, of career practitioners' conceptions of social media usage in career services. Fifteen Finnish career practitioners – representing comprehensive, secondary and higher education as well as public employment services – were interviewed in focus groups. The analysis of the interview data revealed five distinct descriptive categories reflecting the career practitioners' conceptions of social media's use in career services. Social media in career services was conceived as (1) unnecessary, (2) dispensable, (3) a possibility, (4) desirable and (5) indispensable. The results indicated associations between career practitioners' conceptions and their practice. Moreover, the critical aspects identified in this study can be used to support the career practitioners' understanding of new technologies in career services.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2013.781572

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2013, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, internet, internet-ohjaus, kaikki ikäryhmät, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjaus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön osaaminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoyhteiskunta, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkostomaiset järjestelyt, yleinen tuki, sosiaalinen media, fenomenografia, tutkimusartikkeli, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen esteettömyys, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, kansainvälinen, tieteellinen artikkeli, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Työkalupakki perusopetuksen 7.- 9. luokkien pienryhmäohjaukseen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Leila Kurtén-Korkiala

Julkaisun kuvaus

Artikkeli kertoo kehittämistyöstäni, jonka tavoitteena oli selvittää minkälaisissa asioissa pienryhmäohjausta, voisi hyödyntää yläkoulun perusopetuksen 7.-9. luokilla. Valitsin kehittämistyöni aiheeksi perusopetuksen pienryhmäohjauksen työkalupakin laatimisen, joka sisältää vaihtoehtoja teemoihin, jotka ovat käyttökelpoisia yläkoulun pienryhmäohjauksessa. Osa kehittämistyötäni oli myös kokeilla pienryhmäohjauksen toimivuutta käytännössä kahden 8. luokan pienryhmän kanssa. Laadin oman koulun käyttöön myös erilaisista harjoituksista ja tehtävistä koostuvan työkalupakin, joka sisältää tehtäviä ja harjoituksia opiskelutaitojen ja opiskelun tehostamiseksi sekä tulevaisuuden suunnitelmien kartoittamiseksi. Tulen kertomaan tässä artikkelissa kokemuksiani toteuttamastani pienryhmäohjauksesta ja millaisin menetelmin se toteutui.

Kehittämistehtävän aiheen valintaan vaikutti oma kokemus yläkoulun oppilaanohjauksesta sekä tarve kehittää omaa osaamistani pienryhmäohjauksen osalta. Perusopetuksen oppilaanohjaus tulisi opetussuunnitelman perusteiden (2004, 260) mukaan muodostua luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta. Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan että, oppilaalle tulisi järjestää pienryhmäohjausta, jossa oppilas oppii käsittelemään kaikille yhteisiä tai oppilaiden henkilökohtaisia ohjauksellisia kysymyksiä, jotka ovat jaettavissa muiden ryhmän jäsenten kanssa.(POOSP 2004, 259)
Pienryhmäohjaus hyvin suunniteltuna ja toteutettuna antaa lisäresursseja ohjaukseen ja sen avulla voidaan saada useammille oppilaille kohdistettua enemmän ohjausaikaa, josta monella opinto-ohjaajalla on pulaa suuren työmäärän takia.
Myös sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeä osa-alue perusopetuksen oppilaiden pienryhmäohjauksessa. Vertaistuki jota, oppilaat voivat saada pienryhmäohjauksessa toisiltaan on myös, tärkeä osa-alue kun puhutaan pienryhmäohjauksen hyödyistä.
Pienryhmäohjaus tarjoaa monia mahdollisuuksia oppilaanohjaajille luovaan kehittelyyn sekä soveltamiseen. Pienryhmäohjauksella voidaan monipuolisesti ohjata eri teemojen avulla mm. opiskelutaitojen kehittämistä, jatko-opintoihin ohjausta ja ammatillista suuntautumista sekä tukea myös oppilaan henkilökohtaista kasvua. Pienryhmäohjauksen käyttö oppilaanohjauksessa voi edistää nuorten taitoja koskien heidän päätöksentekoa ja elämänsuunnittelua sekä kehittää nuorten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. (Kasurinen, 2004)

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Leila Kurtén-Korkiala

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, hyvä käytäntö, hyvä perusopetus, kehittäminen, nuoret, nuorten ohjaus, oppilaanohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, perusasteella opiskelevat, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ryhmäohjaus, palvelujen tuottajat, lapset, koulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Lielahden TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9. luokan oppilaille

Käytännön lyhyt kuvaus

Tuettu perusopetus -ja ohjaushanke on aloitettu Lielahden koulun 9. luokalla vuonna 2008. Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa keskeisinä toimijoina koulussa ovat oppilaanohjaaja, luokanvalvoja ja tukiopetusta antavat aineenopettajat sekä erityisopettaja. Kohderyhmänä ovat ne 9. luokan oppilaat, joiden kaikkien aineiden keskiarvo on alle 7,0. Oppilaille järjestetään tukiopetusta haluamissaan aineissa ja lisättyä ohjausresurssia, koulutuskokeiluja ja tutustumisia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Lisä-TET on myös mahdollinen. Osallistuminen toimintaan on oppilaalle vapaa-ehtoista. Oppilaiden oma motivaatio ja huoltajien tuki on tärkeää.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9.lk oppilaille aloitettiin Lielahden koulussa Tampereella vuonna 2008. Koulussamme oli syksyllä 2008 noin 30 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo alle 7.0. Olimme huolissamme näistä oppilaista ja heidän sijoittumisestaan toiselle asteelle. On yleisesti tiedossa, että tamperelaisiin oppilaitoksiin vaaditaan hyviä keskiarvoja (yli 7.0). Ohjauskäytännön tavoitteena on tukea ns. syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä, motivoida heitä opiskeluun, numeroiden korottamiseen ja urasuunnitteluun sekä varmistaa, että he saisivat mieluisan ja itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa. Oppilaan oma motivaatio ja halu osallistua TUPO -toimintaan on tärkeää. Myös huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa pyritään lisäämään. Syksyllä 2010 15 oppilaan keskiarvo oli alle 7.0. Näistä TUPO-toimintaan lähti mukaan 9 oppilasta. Oppilaanohjaaja haastatteli yhdessä luokanvalvojan kanssa oppilaat ja huoltajat syyskuussa. Lokakuussa aloitettiin tukiopetus niissä aineissa, joissa oppilas itse halusi. Tukiopetus tapahtuu pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Oppilaanohjaaja tapaa oppilaita tehostetusti ja säännöllisesti lukuvuoden aikana, järjestää tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja toisen asteen oppilaitoksiin oppilaan toiveiden mukaisesti ennen yhteishakua. Myös lisä-TET on mahdollinen. Tarvittaessa järjestetään myös muita tukitoimia esim. kuraattori-, psykologi- ja avo-psykologitapaamisia yms.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

TUPO-ryhmää opettaneita opettajia on joka kevät haastateltu ja samalla mietitty yhdessä kehittämismahdollisuuksia opettajan näkökulmasta. Oppilailta on saatu joka kevät sekä suullista että kirjallista palautetta TUPO-ryhmään kuulumisesta ja koulun käytänteistä.

Käytännön vaikuttavuus

Karkeasti noin puolet TUPOon osallistuneista oppilaista on hyötynyt saamastaan lisätuesta. Ensimmäisenä kokonaisena vuotena TUPOon osallistuneista suurimmalla osalla oli oppimisvaikeuksia. Silti vähän yli puolet sai arvosanojaan nostettua ja eräs oppilas nosti keskiarvoaan yli numerolla. Toinen onnistuja, jolla on laajoja oppimiseen liittyviä ongelmia, nosti keskiarvoaan puolella numerolla. Lukuvuonna 2010-11 ryhmään kuuluu suureksi osaksi käyttäytymisongelmista ja oman ohjauksen toiminnan ongelmista kärsiviä oppilaita.

Tämä menetelmä korostaa oppilaan omaa motivaatiota ja vanhempien tukea kotoa. Joskus tukiopetusta järjestetään myös omalla ajalla. Numerot nousevat jos oppilas itse paneutuu asiaan, vaikka oppimisen suhteen olisikin ongelmia.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Mari Nikkanen ja Tuula Weijo

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, perusopetus, Lielahden koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mari.nikkanen@koulut.tampere.fi ja tuula.weijo@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Mari 0400764424 tai Tuula 040 801 2729

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, hyvä perusopetus, koululaiset, koulut, ohjaus, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppiminen, syrjäytymisvaarassa olevat, tehostettu tuki, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2008

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen nykytilan kartoitus yhtenäisperuskoulussa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Anna-Kaisa Loukusa

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

"On se minusta ihan kunnossa" Pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilan kartoitus

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Perusopetuksen oppilaanohjaukselle tavoitteita ja haasteita asettavat niin valtakunnallinen perusopetussuunnitelma kuin hyvin heterogeeninen oppilasaines. Työssä kartoitettiin pienen yhtenäisperuskoulun ohjauksen nykytilaa kyselytutkimuksen avulla. Tuloksia hyödynnetään koulukohtaista ohjaussuunnitelmaa laadittaessa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna-Kaisa Loukusa

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ohjaussuunnitelma, opetussuunnitelma, oppilaanohjaus, peruskoulu, oppilashyvinvointityö, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.