eVOKES Database

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus -VALMA, Sedu Kauhajoki

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Riina Lahti

Julkaisun kuvaus

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa Valmassa on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa ja valmentavaa koulutusta. Yhdistämisen tarkoituksena oli muodostaa perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen toimiva ja yhtenäinen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutuskokonaisuus.

Artikkelissa kerrotaan Valman koulutuksen suunnittelusta ja koulutuksen käynnistymistä yleensä Sedussa ja etenkin maakunnassa Sedu Kauhajoella. Pieni opetuspiste luo Valma koulutuksen toteutumiselle omat haasteensa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Riina Lahti

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuskeskus Sedu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

riina.lahti@sedu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, elämänhallinta, erityisopiskelijat, henkilökohtainen ohjaus, koulutuksen ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, menetelmien kehittäminen, moniammatillinen verkostotyö, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, nuoret, nuorisotakuu, nuorten ohjaus, ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, opintopolku, opiskelijat, opiskelu, oppimateriaali, oppiminen, oppisopimuskoulutus, ryhmänohjaus, siirtymävaihe, työelämätieto, työssä oppiminen, urasuunnitteluvalmiudet, valmennus, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, opintokeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, verkosto, koulutuksessa olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, alueellinen, valtakunnallinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, James P. Sampson Jr., Raimo Vuorinen

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Sampson, J.P., & Vuorinen, R. (2015). Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 43-56. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners' understanding of competency for social media in career services. Sixteen Danish and Finnish practitioners with experience using social media in career services were interviewed in focus groups. Competency for social media in career services was conceived as (i) an ability to use social media for delivering information, (ii) an ability to use social media for delivering career services, (iii) an ability to utilise social media for collaborative career exploration and (iv) an ability to utilise social media for co-careering. The findings can be used to develop pre-service and in-service training of career practitioners and support for the deepening of their competency, using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuisten ohjaus, ammattitaito, ammattitietopalvelut, artikkeli, asiantuntijapalvelut, ELY-keskus, etäohjaus, fenomenografia, henkilöstö, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutustarve, käyttöönotto, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaava työvoima, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjaaja, uraohjaajakoulutus, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto-osaaminen, virtuaalinen ohjaus, 2015, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, kansainvälinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Ohjaus toimii -blogi / opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittäminen

2. Projektitiedot

Alkamisaika

29.11.2013

Päättymisaika

31.12.2015

Projektin kuvaus

Ohjaus toimii - blogi kuvaa opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittämisprosessissa toteutettuja harjoituksia ja niistä saatuja kokemuksia. Prosessiin osallistui puolentoista vuoden aikana kymmenkunta Kanta-Hämäläistä opinto-ohjaajaa. Prosessi jatkuu laajentuen edelleen opoille ja muille opetusalan ammattilaisille. Toimintaa kuvataan jatkossakin blogissa http://ohjaustoimii.blogspot.fi/ .

Tähänastisen kehittämisprosessin tavoitteena on ollut entistä toimivimpien, monipuolisempien ja ohjauksen näkökulmasta relevanttien ohjauksellisten menetelmien kehittäminen opinto-ohjaukseen; opotunneille, suur- ja pienryhmiin sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen. Toiminnallisten menetelmien haasteena on aiemmin ollut se, että niissä ei ole huomioitu koulun 45-75 minuutin oppituntien sykliä tai ylipäätään opinto-ohjauksellisia tavoitteita ja tarpeita. Ohjauksen toiminnallisten menetelmien lähtökohtana on kuitenkin mm. draamakasvatuksen ja tarinateatterin menetelmät.

Toiminnallisten menetelmien käyttö vaatii kokeilua ja oman toiminnan analyysiä, jotta opinto-ohjaaja voi niitä ohjauksen pedagogisiin tavoitteisiin soveltaa ja näin kehittää edelleen omaa persoonallista ohjauksen työkalupakkiansa. Tätä koulutusprosessi kokonaisuudessaan tarjosi. Prosessi oli vuorovaikutteista ja toiminnallista kehittämistyötä, jossa oli myös työnohjauksellisia elementtejä. Opoilta koulutuksen kuluessa saadun palautteen mukaan koulutus antoi positiivista virtaa opon työhön, ammatti-identiteettiin, toiminnalliseen tekemiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön sekä voimaannutti osallistujia.

Toiminnallisten menetelmien ja koulutusprosessin avainsanoja olivat mm. turvallisuus, luottamus, oma tila, ryhmä, kiinnittyminen, kohtaaminen, oma ja toisen kokemus, vuorovaikutus – kaikki nämä asiat löytyvät myös ohjauksen ja ohjauksellisuuden ytimestä. Prosessissa niitä kehitettiin käytännön työkalupakiksi. Blogi niistä tehtiin, jotta työkalupakki olisi dokumentoitu, jaettavissa ja kokemukset reflektoitavissa.

Opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittämisen koulutusprosessin taustalla on myös tavoite tehostaa erityisesti ammatillisesta koulutuksesta valmistumista ja ns. väärien uravalintapäätösten tekemistä. Koulutusprosessin toteuttamisesta vastasi Somepedia-hanke, joka on yksi valtakunnallisen Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen hanke http://teholapaisy.wikispaces.com.

Kouluttajana ja prosessin vetäjänä toimi Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen (YTM, psykodraamaohjaaja), jolla on vankkaa kokemusta mm. psyko- ja sosiodraamamenetelmistä sekä ryhmädynamiikan ja ryhmänohjauksen menetelmien kouluttamisesta.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

http://ohjaustoimii.blogspot.fi/

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ohjaustoimii.blogspot.fi/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tarja Koskinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tarja.koskinen@kktavastia.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatinvalinnanohjaus, asiantuntijuus, blogi työvälineenä, henkilökohtainen ohjaus, hyvä käytäntö, jatko-opiskelupaikan valinta, kehittäminen, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, perusaste, prosessi, ryhmäohjaus, siirtymävaihe, uravalinta, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiset, työssä olevat, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, Hämeen ELY, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Hyvinvointikeskustelu 7.luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Merja Jokinen

Julkaisun kuvaus

Kehittämishankkeessani pohdin, miten aiemmin vanhempainvarttina tunnettu hyvinvointikeskustelu toimii 7. luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä. Pohdinnassani hyödynnän omien kokemusteni lisäksi palautetta, jonka sain hyvinvoinnin "Vahvuudet ja vaikeudet" arviointi-menetelmää käyttäneiltä luokanohjaajilta.

Täydennyskoulutus, jossa saisi tietoa ohjauskeskustelun rakentamisesta ja voisi harjoitella hyvinvointikeskustelun kaltaisia ohjaustilanteita, tukisi aineenopettajan luokanohjaajuutta kahdenvälisissä ja kolmikantakohtaamisissa. Ohjauksen näkökulman avaaminen aineenopettajalle avartaisi yleistä käsitystä siitä, että oppilaan ohjaus kuuluu vain opinto-ohjaajan tehtäviin. Tietoisuuden lisääminen ohjauksen periaatteista tukisi luokanohjaajaa tehtävässään. Luokanohjaajalle tulisi antaa myös enemmän valmiuksia ryhmän ohjaamiseen ja yhteisöllisyydentunteen rakentamiseen luokan oppilaiden kesken.

Luokanohjaajia tulisi selkeästi ohjata käyttämään Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (VaVa-kyselyä) oppilastuntemuksen lisääjänä 7. luokalla. Tuloksia voisi käyttää keskustelunavaajina tai suunnannäyttäjinä.

Hyvinvointikeskustelu antaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella lasta kodin ja koulun yhteistyöverkossa ja tehdä ohjauksellisesti merkittäviä havaintoja tukien kasvua. Joidenkin perheiden kohdalla hyvinvointikeskustelu voi antaa mallin ottaa puheeksi haastavia asioita murrosikäisen kanssa. Nuorelle puolestaan voi olla hyvin voimaannuttavaa saada oma ääni kuuluviin itseä koskevissa asioissa, luokanohjaajan tukemana.

Tavoitteena olisi oltava palautteen saaminen yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista läpi yläkoulun. Tämä edellyttää kodin, luokanohjaajan ja oppilashuollon asiantuntijoiden luottamuksellista yhteistyötä, jotta tieto tuen tarpeesta siirtyisi riittävän ajoissa toteutukseen.

Merkityksellistä lapsen kannalta on, että huoltaja(t) ja koulun oppilasta varten osoittama aikuinen, luokanohjaaja, pysähtyvät yhdessä katsomaan lapsen kanssa kasvusuuntaa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Merja Jokinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Lehtisaaren koulu/Säynätsalon peruskoulu, Jyväskylän kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.jokinen@jkl.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, alueellinen, arviointimenetelmä, hyvinvointi, itsearviointi, laadun arviointi, luokanohjaajuus, menetelmien kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, vanhemmat, voimavaraistuminen, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2014, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Adaptiivinen toiminta- ja ohjausmalli

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Riitta Oksman

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Riitta Oksman

Yhteyshenkilön organisaatio

Savon ammatti- ja aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

riitta.oksman@sakky.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammatillinen, ammatillinen erityisopetus, ammatinvalinnanohjaus, arviointi, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, hyvä käytäntö, internet-ohjaus, kehittäminen, koulutustakuu, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, moniammatillinen verkostotyö, moniammatillisuus, nivelvaiheiden ohjaus, opetus, opetussuunnitelma, opinto-ohjaus, oppimisympäristö, työelämä, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittäminen yliopistojen non- ja informaalin osaaminen tunnistamisen tueksi – kehittämistarpeita koskeva selvitys

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Julian Lindberg

Julkaisun kuvaus

Kehittämishankkeessa on selvitetty minkälaisia ohjauksen ja tuen tarpeita on yliopistojen opettajilla, ohjaajilla ja opiskelijoilla non- ja informaalin osaamisen arviointiprosessiin liittyen. Non- ja informaalin osaamisen arviointi liittyy nk. AHOT-toimintaan, jonka tavoitteena on antaa arvo opiskelijan aikaisemmalle osaamiselle hänen suorittaessaan tutkinto-opintoja yliopistossa. Non- ja informaali osaaminen poikkeaa nk. muodollisesta eli formaalista osaamisesta siten, ettei sitä voida todentaa esim. muiden oppilaitosten myöntämien todistusten perusteella, sillä se on esim. työssä tai harrastusten parissa omaksuttua osaamista. Kehittämishankkeen tulos on, että non- ja informaalin osaamisen arvioinnissa otetaan yliopistoissa vasta ensiaskeleita. Osaamisen arviointi olisi hyvä kytkeä systemaattisemmin opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman ohjausprosessiin, jolloin se luontevasti tukisi myös opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Opettajien ja ohjaajien osaamiseen ja yhteistyön tukemiseen sekä eri aloille parhaiten soveltuvien arviointimenetelmien ja erilaisten tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluiden tukemiseen kohdistuu paljon odotuksia. Nk. Ranskan malliin eli keskitettyihin arviontipalveluihin ja arviontiryhmiin suhtaudutaan ristiriitaisesti eli ne nähdään sekä mahdollisuutena, että uhkana. Osaamisperusteisten opetussuunnitelmien puuttuminen vaikeuttaa olennaisesti opettajien ja ohjaajien arviointitehtävää, ja opiskelijoille niiden puute tekee mahdottomaksi oman osaamisen arvioinnin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Julian Lindberg

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

julianli@dnainternet.net

Asiasanat

muut julkaisut -haku, asiantuntijuus, henkilöstön kehittäminen, korkea-asteen ohjaus, koulutuspolku, laatu, menetelmien kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen arviointi, ohjauksen tuloksellisuus, ohjaus, ohjausjärjestelyt, ohjaussuunnitelma, opetussuunnitelma, opinto-ohjaus, opiskeluprosessi, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, palveluja koskeva päätöksenteko, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen - Ohjaus opintojen päättövaiheessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Sirpa Hukari, Pirkko Ratinen

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ohjausjärjestelmää ja sen kehittämistä opintojen päättövaiheessa. Opinto-ohjaus ammattikorkeakoulussa sisältää opintojen ohjauksen, uraohjauksen ja itsetuntemusohjauksen. Päätavoitteita ovat sujuvan opiskelun varmistaminen, asiantuntijuuden kehittyminen ja ammatillisen kasvun tukeminen. Jos opiskelut etenevät tavoitteiden mukaisesti, opiskelija suorittaa tutkinnon ohjeajassa ja työllistyy välittömästi tämän jälkeen omalle alalleen. (Ohjaus 2012, 3-4.)Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjauksen käsikirjassa ohjaus jaetaan viiteen vaiheeseen - hakeutumis- ja aloitusvaihe, opintojen aikainen vaihe, päättövaihe sekä opintojen jälkeinen vaihe. Kehittämistyön tarkoituksena on luoda uusia toimintamalleja (Kalkkiviivoilta maaliin! –nettisivusto, opintojen loppuunsaattamissuunnitelma, mobiiliohjaus ja ohjaustarpeenkartoitus) ohjauspalveluiden laadun ja tuloksellisuuden lisäämiseksi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirkko Ratinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pirkko.ratinen@jamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2012, aikuiset, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, artikkeli, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakointi, etäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, hyvinvointi, hyvä käytäntö, internet-ohjaus, kehittäminen, korkea-asteella opiskelevat, korkea-asteen ohjaus, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspalvelujen kehittäminen, lopputyö, menetelmät ja työmuodot, muut julkaisut, neuvontapalvelut, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, nuoret, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjauksen tuloksellisuus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjausprosessi, ohjaussuunnitelma, ohjaustehtävät, ohjausympäristö, opetussuunnitelma, opinnäyte, opinto-ohjaus, opintojen viivästyminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, portfolio, rekisterit, resurssi, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, suunnitelma, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tietopalvelut, tutorointi, työelämälähtöisyys, työharjoittelu, työnhaku, uraohjaus, verkko-ohjaus, virtuaalinen ohjaus, koulutuksessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Kahden koulutuskulttuurin kohtauspisteessä. Näkökulmia kahta tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ohjauksesta.

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Pirjo Nissinen

Julkaisun kuvaus

Artikkeli perustuu kahta tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ohjaussuunnitelman laatimisen taustaksi
koottuun tietoon. Näkökulma artikkelissa on ensisijaisesti ammatillisen kahta tutkintoa suorittavan opiskelijan ohjauksessa. Keskeisinä teemoina ovat kaksi erilaista koulutuskulttuuria ja näiden välinen yhteistyö opiskelijan ohjauksessa.
Artikkelin sisältö:
Kahden tutkinnon suorittaminen nuoren koulutusvalintana
Kahden tutkinnon opiskelun haasteista
Kahta tutkintoa suorittavan opiskelijan ohjaus
Ohjaussuunnitelma ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS opinto-ohjauksen apuna
Opintojen eteneminen

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Nissinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pirjo.nissinen@phnet.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, ammatti, ammattiala, ammattikorkeakoulu, elinikäinen oppiminen, elämänsuunnittelu, koulutus- ja työelämätietous, lukio, lukiokoulutus, menetelmät ja työmuodot, nivelvaiheiden ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, toisella asteella opiskelevat, urasuunnittelu, yliopisto, ylioppilastutkinto, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.