eVOKES Database

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Pentti Väisänen

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLISISSA PERUSOPINNOISSA
Ammatillinen osaaminen, työelämän kvalifikaatiot ja itseohjautuvuus opiskelijoiden itsensä arvioimina

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa työssäoppimisesta ammatillisissa
perusopinnoissa. Tähän pyrittiin tarkastelemalla työssäoppimista ja sen arviointia
yhtäältä teoreettisina ilmiöinä, toisaalta kuvaamalla empiirisen tutkimuksen
avulla opiskelijoiden ammatillisen osaamisen itsearviointia työssäoppimisen
aikana, työssäoppimisen vaikutuksia, opiskelijoiden työelämän
kvalifikaatioita ja valmiutta itseohjattuun opiskeluun. Tutkimuksen tarkoitukseen
pyrittiin myös tarkastelemalla opiskelijoiden ammatillisen osaamisen,
työelämän kvalifikaatioiden ja itseohjautuvuusvalmiuden muutosta työssäoppimisen
(5 kk) aikana sekä opiskelijoiden ammatillisen osaamisen itsearvioinnin
selittymistä. Lisäksi kysyttiin opiskelijoiden mielipiteitä ja kokemuksia
työssäoppimisesta. Tämän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden työelämän kvalifikaatiot ja
itseohjautuvuusvalmius eivät kehittyneet työssäoppimisen aikana tilastollisesti
merkitsevästi opiskelijoiden itsensä arvioimina.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The aim of this study was to increase knowledge concerning on-the-job
learning in vocational basic education. This aim was pursued through theoretical
research into on-the-job learning and its evaluation, as well as through
empirical research on the students’ self-assessment of their vocational skills
during on-the-job learning, the effects of on-the-job learning, students’ working
life qualifications and readiness for self-directedness. We also studied the
change in students’ vocational skills, working life qualifications and readiness
for self-directedness during the on-the-job learning period (5 months) compared
to the students’ self-assessment. We also asked students for their own opinions
and experiences about on-the-job learning. Our research indicated that, on the basis of the students’ own selfassessments, the development of their working life qualifications and readiness
for self-directedness was not statistically significant.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pentti Väisänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Ohjaus toimii -blogi / opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittäminen

2. Projektitiedot

Alkamisaika

29.11.2013

Päättymisaika

31.12.2015

Projektin kuvaus

Ohjaus toimii - blogi kuvaa opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittämisprosessissa toteutettuja harjoituksia ja niistä saatuja kokemuksia. Prosessiin osallistui puolentoista vuoden aikana kymmenkunta Kanta-Hämäläistä opinto-ohjaajaa. Prosessi jatkuu laajentuen edelleen opoille ja muille opetusalan ammattilaisille. Toimintaa kuvataan jatkossakin blogissa http://ohjaustoimii.blogspot.fi/ .

Tähänastisen kehittämisprosessin tavoitteena on ollut entistä toimivimpien, monipuolisempien ja ohjauksen näkökulmasta relevanttien ohjauksellisten menetelmien kehittäminen opinto-ohjaukseen; opotunneille, suur- ja pienryhmiin sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen. Toiminnallisten menetelmien haasteena on aiemmin ollut se, että niissä ei ole huomioitu koulun 45-75 minuutin oppituntien sykliä tai ylipäätään opinto-ohjauksellisia tavoitteita ja tarpeita. Ohjauksen toiminnallisten menetelmien lähtökohtana on kuitenkin mm. draamakasvatuksen ja tarinateatterin menetelmät.

Toiminnallisten menetelmien käyttö vaatii kokeilua ja oman toiminnan analyysiä, jotta opinto-ohjaaja voi niitä ohjauksen pedagogisiin tavoitteisiin soveltaa ja näin kehittää edelleen omaa persoonallista ohjauksen työkalupakkiansa. Tätä koulutusprosessi kokonaisuudessaan tarjosi. Prosessi oli vuorovaikutteista ja toiminnallista kehittämistyötä, jossa oli myös työnohjauksellisia elementtejä. Opoilta koulutuksen kuluessa saadun palautteen mukaan koulutus antoi positiivista virtaa opon työhön, ammatti-identiteettiin, toiminnalliseen tekemiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön sekä voimaannutti osallistujia.

Toiminnallisten menetelmien ja koulutusprosessin avainsanoja olivat mm. turvallisuus, luottamus, oma tila, ryhmä, kiinnittyminen, kohtaaminen, oma ja toisen kokemus, vuorovaikutus – kaikki nämä asiat löytyvät myös ohjauksen ja ohjauksellisuuden ytimestä. Prosessissa niitä kehitettiin käytännön työkalupakiksi. Blogi niistä tehtiin, jotta työkalupakki olisi dokumentoitu, jaettavissa ja kokemukset reflektoitavissa.

Opinto-ohjauksen toiminnallisten menetelmien kehittämisen koulutusprosessin taustalla on myös tavoite tehostaa erityisesti ammatillisesta koulutuksesta valmistumista ja ns. väärien uravalintapäätösten tekemistä. Koulutusprosessin toteuttamisesta vastasi Somepedia-hanke, joka on yksi valtakunnallisen Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen hanke http://teholapaisy.wikispaces.com.

Kouluttajana ja prosessin vetäjänä toimi Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen (YTM, psykodraamaohjaaja), jolla on vankkaa kokemusta mm. psyko- ja sosiodraamamenetelmistä sekä ryhmädynamiikan ja ryhmänohjauksen menetelmien kouluttamisesta.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

http://ohjaustoimii.blogspot.fi/

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ohjaustoimii.blogspot.fi/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tarja Koskinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tarja.koskinen@kktavastia.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatinvalinnanohjaus, asiantuntijuus, blogi työvälineenä, henkilökohtainen ohjaus, hyvä käytäntö, jatko-opiskelupaikan valinta, kehittäminen, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, perusaste, prosessi, ryhmäohjaus, siirtymävaihe, uravalinta, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiset, työssä olevat, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, Hämeen ELY, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Ammattikirjasto - tarinoita työelämästä

Käytännön lyhyt kuvaus

Työelämän ja peruskoulun välinen yhteistyö näyttää suositusten ja asetusten mukaan olevan tiivistä. Peruskoulun oppilaille ja opinto-ohjaajille osoitetut tutkimukset osoittavat kuitenkin, että työelämätietoutta kaivataan enemmän. Ammattikirjastotapahtumassa rikottiin ryhmiin, aikatauluihin ja oppiaineisiin sidottu oppimisympäristö ja oppilaat tutustuivat valitsemiinsa uratarinoihin kouluun saapuneiden ammatinedustajien avulla. Ammattikirjasto tapahtuma soveltuu myös muihin oppilaitoksiin esim. ammatillisten opintojen orientaatiovaiheeseen, suuntautumisvaihtoehtojen pohdintaan tai jatkokoulutukseen motivoinnissa.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Wilma-järjestelmän uudistusten käyttöönotto ja mallinnus ammattioppilaitoksessa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) muuttui 1.8.2014 ja se on aiheuttanut muutoksia myös oppilaitoksen käytänteissä. Tässä artikkelissa kuvataan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä tapahtuneiden Wilman muutosten vaikutusta Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksan henkilökunnan tehtäviin. Lisäksi artikkelissa kuvataan lukuvuoden alussa toteutettua opettajien koulutusta sekä laadittua havainnollista Wilma-kirjausten mallia, joka toimii niin oppilashuoltohenkilöstön, ryhmänohjaajien kuin muiden opettajien työn tukena.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Koulutus koettiin onnistuneeksi ja laaditusta mallista on saatu hyvää palautetta. Nopealla aikataululla toteutetut toimenpiteet ovat aikaansaaneet sen, että henkilöstö on pystynyt toimimaan lain edellyttämällä tavalla heti lukuvuoden alusta lähtien.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kirsi Vänskä

Yhteyshenkilön organisaatio

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kirsi.vanska@pkky.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Koulutus

1. Koulutuksen nimi

Verkostoharjoittelun itsearviointi

2. Tiedot koulutuksesta

Alkamisaika

26.08.2014

klo

8.00

Päättymisaika

26.08.2014

klo

16.00

Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin

Mskk

Koulutuksen kuvaus

Oma itsearviointi, verkostoharjoittelusta

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Koulutuksen järjestäjä

Jamk

4. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Hänninen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Pirjo.hanninen @jamk.fi

Asiasanat

koulutus, koulutushaku, peruskoulu, lukio, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työttömät, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, tehostettu tuki, naiset, miehet, koulutustieto, työelämätieto, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, alueellinen, Pirkanmaan ELY, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

28.5.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Ammattikorkeakoululainsäädännön muutosten yhteydessä laista ammatillisesta opettajankoulutuksesta luovuttiin ja nykyistä ammattikorkeakoululakia noudatetaan ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Näin ollen myös opintojen hyväksilukeminen osa ammatillista opettajankoulutusta.

Vuoden 2014 alussa opettajakorkeakoulujen yhteisessä haussa HAMK Ammatilliseen opettajankorkeakouluun oli ennätysmäärä opettajankoulutuksen hakijoita eri koulutusaloilta, yhteensä 1276 ensisijaista hakijaa. Valittujen keski‐ikä on 43 vuotta ja naisia valituista opiskelijoista on 56 %. Muissa kuin opetustehtävissä oppilaitoksissa toimivien määrä kasvoi jälleen, nyt heitä on valituista 49 % (vuonna 2013 46 % ja vuonna 2012 38 %). Opettajaopiskelijoiden erilaiset koulutustaustat ja oppilaitostyökokemuksen puuttuminen tai vähäisyys tuovat omat haasteensa niin opetuksen suunnittelulle kuin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisellekin. Opintojen ohjaajan ja opintojaksojen opetuksesta vastaavien vastuuopettajien on kyettävä ohjaamaan opettajaopiskelijaa tässä osaamisen tunnistamisen vaiheessa ja tunnistamaan myös itse muussa työelämässä kertynyttä osaamista suhteessa opettajankoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin.

HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen opinnoissa voi osaamisen tunnustamista hakea joko opintojen hyväksilukemisen tai osaamisen näytön kautta kasvatustieteellisistä perusopinnoista, ammattipedagogista opinnoista ja opetusharjoittelusta.

Lupaavan käytännön taustatiedot

AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistus on laadittu HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilöstön käyttöön. Ohjeistuksen laatimiseen ovat osallistuneet niin opetus- kuin ohjaushenkilöstökin. Uusi ohjeistus otetaan käyttöön syksyllä 2014.

Lupaavan käytännön arviointi

AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistuksen toimivuutta voidaan arvioida lukuvuoden 2014 - 2015 aikana.

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna Alftan

Yhteyshenkilön organisaatio

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anna.alftan@hamk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus, arviointimenetelmä, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, kehittäminen, koulutuspalvelujen kehittäminen, laatu, ohjauksen kehittäminen, ohjaussuunnitelma, palveluhenkilöstön osaaminen, 2014, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Matin ja Liisan koulun malli työelämäyhteistyöstä

Käytännön lyhyt kuvaus

Taustaa

Lapinlahdella toteutettavan työelämäyhteistyön vahvuus on, että se ei ole pelkästään oppilaanohjauksen ja opinto-ohjaajan harteilla olevaa toimintaa. Sekä kunnan sivistystoimen johto että koulun johto ovat sitoutuneet toiminnan mahdollistamiseen ja laadulliseen kehittämiseen. Useat oppiaineet ja opettajat toteuttavat ja ovat toteuttaneet opetussuunnitelman perusteissa yhä voimakkaammin painotettua periaatetta:

Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Opetussuunnitelman perusteet 2010

Tämän opetussuunnitelman periaatteen toteutus on tapahtunut konkreettisesti työpaikoille tehdyin opintokäynnein ja monimuotoisessa yhteistyössä kummiyritysten kanssa.




Opettajien työelämäyhteistyö ja Ope -TET

Koulun yhteisenä tehtävänä nähdään opettajien perehdyttäminen työelämään ja peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sekä toisella asteella että korkea-asteella. Ohjenuorana on, että koulua käydään elämää varten ja näin ollen opettajien täytyy tietää ajantasaisesti mitä työelämässä ja jatkokoulutuksessa tapahtuu ja kuinka oppilas voi hyödyntää oppimaansa niissä.

Opettajien perehdyttäminen tapahtuu esimerkiksi opettajankokouksien ja Veso -päivien pitämisellä yrityksissä ja oppilaitoksissa. Matin ja Liisan koulun lisäksi toiminnassa ovat myös mukana yhteistyökoulut Joensuusta ja Ähtäristä. Tämän yhteistyökuvion myötä tutustumistoiminta laajenee myös Savon ulkopuolelle.

Toinen osa toimintaa on opettajien omakohtainen tutustuminen työelämään ja jatko-opintoihin.
Ope -TET toteutetaan yhdeksäsluokkalaisten TET -jakson aikana, jolloin sijaisjärjestelyt voidaan hoitaa tunneilta vapautuvien opettajien yhteistyönä. Luokanopettajat ovat tulleet myös mukaan toimintaan ja myös heille sijaiset löytyvät yläkoulun puolelta. Toiminnan tuloksena kouluyhteisöön syntyy yhteinen kokemus ja ymmärrys työelämästä.

Ope -TET -jakson pituus on Matin ja Liisan koulussa vähintään kaksi päivää ja tutustumiskohteen saa jokainen opettaja valita itse. Jaksoon kuuluu vähintään yksi päivä työpaikalla ja yksi päivä saman alan oppilaitoksessa. Tämä järjestely tuo opettajalle tietoa ja näkemystä enemmän kuin yksinomaan työpaikalla toteutettu jakso. Esimerkkinä voidaan mainita matematiikan opettaja, joka kertoi saaneensa ammattioppilaitoksen rakennuslinjalta paljon käyttökelpoista tietoa siitä, minkälaisia matemaattisia valmiuksia sinne tulevalta oppilaalta odotetaan.


Ope -TET -toiminnalla nähdään olevan vaikutusta myös opettajien työssä jaksamiseen. Opettajat ovat kokeneet uudella tavalla työnsä merkityksen nähtyään millaisia vaatimuksia nykyinen ja tuleva työelämä työntekijöille asettaa. Eivätkä oivallukset oman työn merkityksestä liity yksin työelämään, vaan myös yleisemmin ihmisen elämisen laatuun esimerkiksi terveystiedon ja liikunnan opetuksessa. Oman opetuksen suunnitteluun antaa uutta pontta ajatus siitä, että oppilaan tulevaisuutta katsotaan etäämmälle kuin pelkästään perusopetuksen jälkeiselle toiselle asteelOpettajat ovat kokeneet Ope -TET -jaksot erittäin myönteisinä. Heidät on otettu yrityksissä vastaan hyvin ja heihin on panostettu. Yhteinen etukäteissuunnittelu työpaikalla takaa opettajalle sen kokemuksen ja tiedot, joita hän on tullut jaksolta hakemaankOppilaat mukana jo alakoulusta läht”Uimaan oppii uimalla” ja työelämätaitojen ja tietojen oppiminen tapahtuu parhaiten siellä missä työ tehdään luokan seinien ulkopuolella. Oppilaiden omakohtaiset kokemukset työelämästä auttavat oppilasta suunnittelemaan omaa jatko-opinto- ja työuraansa ja muuttamaan asennettaan opiskelua ja työelämää kohtaSuunnitelmallinen oppilaiden työelämätietouden ja –taitojen lisääminen on Matin ja Liisan koulussa toteutettu luokan ulkopuolella tapahtuvissa 1-10 koulupäivän mittaisissa jakso6. 1 päiLähisukulaisen tms. ammattiin tutustumista huhtikuussa, kaikilla alakoul7. 1+1 päivKoulun sisäinen TET, keittiöllä ja talonmiehen/siivoojan 8. 2 päi1 päiHoiva -TET, 10 kohdetta tai oma ko2. asteen oppilaitok9. 5+5 päiv5 päivää ensimmäisellä kouluviikolla (tai aiemmin) ja 5 päivää helmikuun aKuudennelle luokalle on lisätoimintana lukuvuonna 2010-2011 tullut mahdollisuus tutustua ja toimia Taloudellisen Tiedotustoimiston Yrityskylä-projektissa. Projektia pohjustetaan ensiksi kymmenen tunnin ajan koululla, jonka jälkeen seuraa yksi toimintapäivä yrityskylässä KuopiosYhdeksännen luokan ensimmäiseen TET -jaksoon on varattu syksyn ensimmäinen kouluviikko. Oppilas on voinut olla TET -jaksolla myös ennen koulun alkua kesällä, tällöin oppilaalla on ensimmäinen kouluviikko lomaa. Tähän järjestelyyn ollaan yleisesti tyytyväisiä seuraavista syis1. Oppilaat ovat paremmin päässeet toivomiinsa paikkoihin, kun TET jakaantuu useamman viikon ajalle. Pienellä paikkakunnalla tämä on etu, sillä useampi oppilas pääsee samaan työpaikkaan. Myös kesäajan matkailu lisää tutustumismahdollisuuksia sellaisiin ammatteihin ja töihin, joita ei Lapinlahdella o2. Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä, kun oppilaat ovat tulleet TET- jaksolleen aikana, jolloin heille on mahdollista osoittaa sopivaa tekemist3. Opettajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että yhdeksännen luokan oppilaat aloittavat koulun viikkoa muita myöhemmin. Tällöin opettajille jää enemmän aikaa seitsemäsluokkalaisten ohjaukseen ja uuteen opiskeluympäristöön perehdyttämiKummiyritys- ja kummioppilastoimiMatin ja Liisan koululla on panostettu myös kummiyritystoimintaan, johon monen eri alan yritykset ovat lähteneetkin mukaan. Kummiyritystoiminnan avulla oppilaat ovat päässeet tutustumaan sellaisienkin yritysten toimintaan, jotka eivät voi ottaa oppilaita TET -jaksoilOppilaat ja opettaja määrittelevät yhteistyömuodot ja – tavat yhdessä kummiyritysten kanssa. Suunnitelmissa huomioidaan molempien osapuolten intressit ja pyritään siihen, että sekä yritykset että oppilaat hyötyvät toiminnasta. Huoltajat huomioidaan myös toiminnassa ja yhteisistä tapahtumista on jäänyt paljon myönteisiä kokemuksia. Kahdeksannen luokan vanhempainilta pidetään kummiyrityksen tiloisOnnistuneen kummiyritystoiminnan lähtökohtina nähdä1. Rehtorin myönteinen suhtautuminen kummiyritystoiminta2. Yrityksen ja koulun sitoutuminen ja yhteissuunnitte3. Opettajan mielenkiinto ja innostus yritysmaailmYrityksestä - kuten koulustakin - pitää löytää mieluiten pysyvät yhteyshenkilöt, jotka pystyvät toimintaan sitoutumaan ja siitä vastaamaan seuraavat kolme vuotta. Suunnitelmia pitää pystyä tarkistamaan uusien ideoiden ja tilanteiden mukaKummiyritystoimintaa koulun puolelta koordinoi kokonaisuutena opinto-ohjaaja. Yhdessä kunkluokanohjaajan ja kummiyrityksen edustajan kanssa suunnitellaan toimintaa siten, että se sopluontevasti ko. yritykseen ja mahdollisimman monen aineen opetukseen. Esimerkiksi kummitoiminnassa paikallisen meijerialan yrityksen kanssa on syntynyt videokäsikirjoituksia ja lehtijuttuja (äidinkieli) sekä kuvitettu reseptikirja (kuvataide ja kotitalous). Kemian tunneilla on syvennytty maidonjalostuksen resepteihin, matematiikassa tilavuus- ja prosenttilaskentaan ja maantiedossa voidaan verrata eri EU-maiden maidontuotantoa. Tutuksi ovat tulleet myös tehtaan hygieniamääräyksKummiyritystoiminnassa on tutustuttu myös yrityksen työajan ulkopuoliseen toimintaan kuten pikkujouluihin ja pilkkikisoihin. Oppilaat ovat valmistaneet yrityksen pikkujouluihin ohjelmaa ilmaisutaidon ja musiikin tunneilla, tekstiilityössä on tehty puvustukset ja somistukset ja teknisessä työssä lavastuksUusin yhteistyömuodoista on ns. kummioppilastoiminta, jonka kautta pienet yritykset voivat tulla koulu - yritysyhteistyöhön mukaan. Teknisessä työssä annetaan ahkerille ja alasta kiinnostuneille oppilaille yhdeksännellä luokalla mahdollisuus työskennellä yhden jakson ajan teknisen työn tunnit (3 h/vko) lapinlahtelaisessa yrityksessä ns. kummioppilaLapinlahdella pitkäjänteinen työ on tuonut tulokseksi tilanteen, jossa yritykset kääntyvät koulun puoleen kysyäkseen onko yhtään kummiluokkaa vapaa

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytäntö on kehitetty opetusuunnitelman pohjalta, jossa todetaan mm. eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Suunnattu peruskoulun 6.- 9. luokkien oppilaille ja opettajille.

Keskeisinä toimijoina rehtorit, opinto-ohjaajat, luokanohjaajat, ainelehtorit sekä työelämän/yritysten edustajat.

Rehtorit ovat mahdollistaneet toiminnan antamalla resursseja sekä suhtautumalla toimintoihin myönteisesti.

Yläkoulussa organisaattorina toiminut opinto-ohjaaja ja alakouluissa luokanopettajat.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Kouluyritysyhteistyöstä on tullut koulujen pysyvä käytäntö. Myös muiden opettajien kuin opinto-ohjaajan tietoisuus työelämästä ja eri koulumuodoista on parantunut. Jokainen opettaja osallistuu oppilaan ohjaukseen laajemmin kuin oman aineensa pohjalta.

Oppilaiden tietämys työelämästä on monipuolistunut ja omakohtaiset kokemukset lisääntyneet.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

Ohjauksen polkuja - perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvät käytänteet (Oppaat ja käsikirjat 2012:4, Opetushallitus)

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Raimo Heikkinen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Matin ja Liisan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

raimo.heikkinen52@gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero

050-5558924

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2000, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kaksi opoa ysien ohjauksessa

Käytännön lyhyt kuvaus

Lapinlahdella on OKE –hankkeen myötä muodostunut käytäntö, jossa yhdeksäsluokkalaisten ohjauksessa käytetään kahta opinto-ohjaajaa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa että luokkaohjauksessa.

Opinto-ohjaaja selvittää yhdeksännen luokan ensimmäisen jakson loppuun mennessä, mitkä ovat oppilaiden ensisijaiset jatkokoulutustoiveet, lukio-opinnot vai ammatillinen koulutus. Valinnan pohjaksi kaikille oppilaille on esitelty sekä lukio-koulutus että ammatillinen koulutus. Kahdeksannella luokalla on ollut myös ns. oppilaitos –TET -päivä.

Mielenkiinnon perusteella tehdyn jaon perusteella Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion opinto-ohjaaja aloittaa haastattelukierroksen toisessa jaksossa lukiosta kiinnostuneiden parissa ja perusasteen opinto-ohjaaja muiden kanssa heidän jatkosuunnitelmistaan.

Kolmannessa jaksossa molemmat opot ovat yhtä aikaa opo -tunneilla ja vetävät ryhmilleen oman ohjelman. Kaksoistutkinnosta kiinnostuneet vaihtavat ryhmää aihepiirien mukaan tarvittaessa. Jakson opo -tunteja varten on varattu kaksi luokkaa, joista toinen on atk-luokka. Opot keskenään sopivat luokkien käytöstä.

Lukio-opintoja harkitsevien ryhmässä käsiteltäviä asioita:
-tutustumista lukion oppiaineisiin
-lukion ainevalinnat
-ylioppilaskirjoitukset
-lukion lukujärjestyksen teko
-lukion jälkeiset opiskelumahdollisuudet (AMK, yliopisto)
-vierailu lukiolla

Ammatillisia opintoja harkitsevien ryhmässä käsiteltäviä asioita:
-ammatillisten tutkintojen rakenne, sisällöt, ym.
-lähiseudun ammatilliset oppilaitokset ja niiden koulutustarjonta
-projektityö eniten kiinnostavasta koulutusohjelmasta ja ammatista
-oppisopimuskoulutus
-vierailu ammattioppilaitoksella

Käytäntö on ollut käytössä nyt viisi vuotta. Oppilaiden palaute on ollut erittäin positiivista.
”Tunneilla käsiteltiin itseä kiinnostavia asioita.”
”Sain paljon tietoa ja askarruttavat asiat selveni.”
”Ryhmän koko oli hyvä, opolla oli aikaa jokaiselle.”

Kahden opon käyttöä on tarkoitus jatkaa tulevinakin lukuvuosina OKE –hankkeen loppumisesta huolimatta. Tämän mahdollistaa Matin ja Liisan koulun sekä Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion rehtoreiden myönteinen suhtautuminen asiaan sekä käytännön järjestelyjen (esim. lukujärjestyksessä molemmat opot samaan aikaan käytössä) mahdollistaminen.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytäntö on kehitetty ohjauksen tehostamiseksi oppilaan tulevaisuuden suunnitelmien selventämiseksi. Kukin oppilas saa enemmän yksilöllisempää ja henkilökohtaisempaa tietoa siitä koulumuodosta, josta on kiinnostunut.

Kohderyhmänä ovat yhdeksäsluokkalaiset oppilaat.

Keskeisenä toimijana ovat olleet Matin ja Liisan yläkoulun sekä Lapinlahden Lukion ja Kuvataidelukion opinto-ohjaajat.

Em. koulujen rehtorit suunnittelevat lukujärjestykset toiminnan mahdollistamiseksi. Yhdeksänsien luokkien opotuntien aikana molemmat opot ovat käytettävissä ysien tunneille yhtäaikaa.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Toiminta on esimerkkinä oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvissä käytänteissä Opetushallituksen Ohjauksen polkuja kirjassa (Oppaat ja käsikirjat 2012:4).

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaat ovat olleet tyytyväisiä, koska ovat saaneet syvällistä tietoa koulutuksesta, josta ovat eniten kiinnostuneita. Lukioon lähteneiden opiskelijoiden tietoisuus lukion kursseista on ollut tarkkaa jo ennen lukion aloittamista. Samoin ammatillisten tutkintojen rakenne, sisällöt ym. ovat olleet selvempiä ammatillisiin opintoihin suunnanneilla.

Oppilaat ovat olleet motivoituneita, kun tunneilla käsitellään itseä kiinnostavia asioita enemmän. Eikä tarvitse kuunnella niitä asioita, jotka eivät kosketa itseä. (oppilaiden mielipiteitä)

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Riitta Winberg

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Matin ja Liisan koulu, Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

riitta.winberg@lapinlahti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-4883241

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2009

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Luokanohjaajan materiaali

Käytännön lyhyt kuvaus

Luokanohjaajan (luokanvalvojan) materiaali on tarkoitettu tukimateriaaliksi 7.–9.-
luokkien luokanohjaajan tunneille. Materiaali on tehty kymmentä, tasaisesti lukuvuoden
ajalle sijoittuvaa luokanohjaajan tuntia varten. Materiaalissa on kymmenen eri teemaa,
ja jokaisesta teemasta on oma sovelluksensa eri vuosiluokille. Jokaiselle tunnille on
valmis tuntisuunnitelma sekä suunnitelmassa mainitut tehtävät, harjoitukset ja muut
tarvittavat materiaalit.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Luokanohjaajan materiaali on laadittu tukimateriaaliksi kerran kuukaudessa pidettäville luokanohjaajan tunneille. Ajatuksena on, että materiaalin avulla luokanohjaajan tunneilla saadaan käsiteltyä yläkoulun 7. - 9.-luokan oppilaille tärkeäksi katsottuja teemoja. Tavoitteena on ollut myös se, että tunnin valmistelu on kohtuullisen vaivatonta luokanohjaajan kannalta. Hyviä teemoja ja tehtäviä löytyy paljon eri lähteistä, mutta niiden käyttö jää harmittavan vähälle, koska aikaa niiden etsimiseen ja niihin perehtymiseen kouluarjessa on useinkin liian vähän. Materiaalikansion avulla on haluttu helpottaa tätä työtä. Suurin osa kansion materiaaleista on kerätty valmiina eri lähteistä. Osa materiaalista on kehitelty itse, ja osa on muunneltu valmiista materiaaleista. Valmiiden materiaalien lähteet on aina mainittu.

Luokanohjaajan materiaalissa on kymmen eri teemaa:

• Yläkouluun perehdyttäminen, 7.lk
• Ryhmäytyminen, 8.lk ja 9.lk
• Opiskelutaidot I
• Turvallisuus
• Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen
• Luokkahenki
• Opiskelutaidot II
• Vastuullinen nuori
• Nettikäyttäytyminen
• Hyvät tavat
• Lukuvuoden yhteenveto

Joillekin tunneille on vaihtoehtoisia tehtäviä tai toteutustapoja, joista luokanohjaaja voi valita luokalleen ja itselleen sopivimman vaihtoehdon. Materiaalia on pyritty laatimaan niin, että siitä riittää tekemistä koko tunnin ajalle. Kaikkea ei välttämättä ehditä käydä läpi – eikä se itsetarkoitus olekaan. Luokanohjaaja itse on se, joka lopulta tunnin sisällön päättää. Kansion materiaalia ei tarvitse orjallisesti noudattaa, omat
sovellukset ovat täysin mahdollisia. Kansion tavoite on toimia tukena luokanohjaajan työssä. Tärkeintä luokanohjaajan tunneilla on kuitenkin vastata aina nimenomaan senhetkisiin luokan tarpeisiin, jotka voivat olla joskus jotain täysin muuta kuin mitä materiaalikansiossa ehdotetaan.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

http://www.oporasti.fi/materiaalia_ylaluokkien_luokanohjaajalle_valvojalle/

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Pauliina Hentilä

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Merikadun koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pauliina.hentila@raahe.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8303122

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2009

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kotiläksypaketti peruskoulun 7.-9. luokkalaisille - apua pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen jatko-opiskelupaikan valintaan

Käytännön lyhyt kuvaus

Artikkelissani esittelen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna 2012–2013 opinto-ohjaajankoulutukseni opintoihin kuuluvan kehittämistyön. Kehittämistyössäni suunnittelin ja toteutin kotiläksypaketin peruskoulun luokille 7-9. Kotiläksypaketin tarkoituksena on edistää suunnitelmallista ja pitkällä aikavälillä tapahtuvaa oppilaiden itsetuntemusta sekä ammatti- ja jatko-opiskelupaikkatietoutta, ja näin ollen helpottaa peruskoulun päättöluokalla tapahtuvaa jatko-opiskelupaikan valintaa. Kotiläksypaketin kotitehtävät ovat luonteeltaan toiminnallisia ja edistävät samalla oppilaan tiedonhakutaitoa ja -prosessointia. Kotiläksypaketti tukee oppilasta ajattelemaan yllä mainitsemia aiheita myös koulupäivän ulkopuolella.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Katariina Pieskä

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

JAMK, opo-opiskelija 2012-2013

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kmpieska@gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, jatko-opiskelupaikan valinta, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, perusasteella opiskelevat, 2013

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

Koulutus

1. Koulutuksen nimi

Sosiaalinen media - uusi ulottuvuus ohjaukseen 5 op /Seinäjoki

2. Tiedot koulutuksesta

Alkamisaika

16.09.2011

klo

Päättymisaika

12.12.2011

klo

Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin

Seinäjoki (lähijaksot)

Koulutuksen kuvaus

Kohderyhmä:
Ammatillisen peruskoulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö, joka käyttää tai suunnittelee sosiaalisten verkkovälineiden käyttämistä ohjaamisen tukena.

Tavoite:
Saat valmiuksia soveltaa ohjaustyössäsi tarkoituksenmukaisia ja uudenlaisia menetelmiä, kuten verkko-ohjausta ja sosiaalista mediaa.

Sisältö:
Sosiaalisen median mahdollisuudet ohjauksessa
• Ohjaajan ja opiskelijan vuorovaikutus
• Erilaisia sosiaalisen median välineitä ja niiden soveltamista omassa ohjaustyössä
• Verkko-opiskelun ja ohjauksen pedagogiset ja tekniset lähtökohdat, valmiin materiaalin hyödyntäminen ja soveltaminen omiin tarpeisiin

Muu informaatio:
Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja opetuskustannuksiltaan ammatillisen peruskoulutuksen opetus ja ohjaushenkilöstölle maksuton. Muu henkilöstö voi osallistua koulutukseen maksullisesti.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Koulutuksen järjestäjä

Jyväskylän ammattikorkeakoulu,

4. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna Kaukanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anna.kaukanen@jamk.fi

Asiasanat

koulutus, koulutushaku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, menetelmät ja työmuodot, tieto- ja viestintätekniikka, opetushallinto, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Koulutus

1. Koulutuksen nimi

Opettajasta osaavaksi ohjaajaksi 3 op / Kankaanpää

2. Tiedot koulutuksesta

Alkamisaika

31.08.2011

klo

Päättymisaika

09.11.2011

klo

Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin

Kankaanpää

Koulutuksen kuvaus

Kohderyhmä: ammatillisen peruskoulutuksen opetushenkilöstö

Koulutuksessa on kolme lähiopiskelupäivää ja orientoiva ennakkotehtävä, jonka pohjalta päivien tarkempi
toteutustapa suunnitellaan. Lähipäivissä osallistujat työskentelevät teemaa ja tavoitteita parhaiten
vastaavissa pienryhmissä. Etäopiskelujaksolla työstetään omaan työ- ja oppimisympäristöön suuntautuvaa
kehittämistehtävää.

Perehdyt opettajan roolin muutoksiin ja syvennät erilaisen oppijan ohjaamisen, arvioinnin sekä
ryhmänohjaustaitojasi. Koulutuksessa saat tietoa erityisopetuksen kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä
oppilaitoksessasi.

• Työelämälähtöisen oppimisen haasteet erityisopetuksessa
• Oppimisen ja osaamisen arviointi erityisopetuksessa
• Oppijoiden moninaisuus ohjauksen ja arvioinnin haasteena
• Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppiminen
• Erityistä tukea tarvitseva opiskelija ryhmässä

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

https://amp.jamk.fi/asio_v930/kurssiilmo/jamk/index.php/asio_v930/kurssiilmo/jamk/rss.php?syote=1&asio=c2RkZGUxMzk3MTk1YzZkOWJhZjA0M2E0NDBmYTM0ZDMzO2M0OTIyNDtyT3BldHVzIGphIG9oamF1cztnQztma3Vyc3Np

Liitetiedostot

3. Koulutuksen järjestäjä

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

4. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Lea Vilmi

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, täydennyskoulutus- ja palvelutoiminta

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

lea.vilmi@jamk.fi

Asiasanat

koulutus, koulutushaku, Varsinais-Suomen ELY, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, opetushallinto, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Koulutus

1. Koulutuksen nimi

Opettajasta osaavaksi ohjaajaksi 3 op / Kokemäki

2. Tiedot koulutuksesta

Alkamisaika

30.08.2011

klo

Päättymisaika

08.11.2011

klo

Paikka, jossa koulutus järjestetään/järjestettiin

Kokemäki

Koulutuksen kuvaus

Kohderyhmä: Ammatillisen peruskoulutuksen opetushenkilöstö

Koulutuksessa on kolme lähiopiskelupäivää ja orientoiva ennakkotehtävä, jonka pohjalta päivien tarkempi toteutustapa suunnitellaan. Lähipäivissä osallistujat työskentelevät teemaa ja tavoitteita parhaiten vastaavissa pienryhmissä. Etäopiskelujaksolla työstetään omaan työ- ja oppimisympäristöön suuntautuvaa kehittämistehtävää.

Perehdyt opettajan roolin muutoksiin ja syvennät erilaisen oppijan ohjaamisen, arvioinnin sekä
ryhmänohjaustaitojasi. Koulutuksessa saat tietoa erityisopetuksen kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä
oppilaitoksessasi.

• Työelämälähtöisen oppimisen haasteet erityisopetuksessa
• Oppimisen ja osaamisen arviointi erityisopetuksessa
• Oppijoiden moninaisuus ohjauksen ja arvioinnin haasteena
• Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppiminen
• Erityistä tukea tarvitseva opiskelija ryhmässä

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

https://amp.jamk.fi/asio_v930/kurssiilmo/jamk/index.php/asio_v930/kurssiilmo/jamk/rss.php?syote=1&asio=czZiZTcxNDc0Mjk0NjQ1YzM1NDI5NDE5OGZlZTNkMTA1O2M0OTIyMztyT3BldHVzIGphIG9oamF1cztnQztma3Vyc3Np

Liitetiedostot

3. Koulutuksen järjestäjä

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

4. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Lea Vilmi

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, täydennyskoulutus- ja palvelutoiminta

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

lea.vilmi@jamk.fi

Asiasanat

koulutus, koulutushaku, Satakunnan ELY, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, opetushallinto, alueellinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Joustava perusopetus (JOPO)

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2006

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):

Joustava perusopetus JOPO® -hanke käynnistyi tammikuussa 2006, kun opetusministeriö myönsi määrärahaa kunnille koulupudokkaiden aktivointiin tähtäävän toiminnan kehittämiseen perusopetuksessa ja toisen asteen nivelvaiheessa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Toimintamallin avulla kehitetään perusopetukseen yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssäoppiminen. Joustavan perusopetuksen ryhmiä oli vuonna 2009 noin 100 ja niissä opiskeli 953 oppilasta. Toiminnassa tehostetaan moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat peruskoulut, kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja mahdolliset nuorten työpajat. Toiminnan tueksi järjestetään alueellista ja valtakunnallista koulutusta. Opetus järjestetään noin 10 oppilaan joustavan perusopetuksen JOPO-ryhmässä. Kouluissa toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluu opettajan lisäksi nuorisotyöntekijä/sosiaalityöntekijä tai vastaava. Opetus toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa kehitetään perusopetuksen 7—9 luokilla oleville nuorille oppilaan yksilöllisistä elämäntilanteista lähteviä opetusjärjestelyjä, toiminnallisia ja työpainotteisia opetus- ja työmuotoja sekä kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja. Oppilaan perheen kanssa tehtävällä työllä on keskeinen asema oppilaan kokonaistilanteen arvioinnissa ja sopivien työmuotojen valinnassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):

esim.

- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu

- toimijat, resurssit

- tavoitteet ja toteuttaminen

- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa

- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin

Opetusministeriö 2006

Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):

esim.

- miten käytäntöä arvioidaan

- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu

- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty

- mitä arviointitieto osoittaa

Arviointia julkaisussa Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26

Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):

esim.

- tähän mennessä saadut tulokset

- onnistumiset

- ennakoimattomat tulokset

- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin

Joustavalla perusopetuksella on vaikutusta paitsi nuorten opiskeluun, myös kunnan ja koulujen toimintaan sekä opettajien työhön. Joustavan perusopetuksen tavoitteita voidaan näiden ryhmien näkökulmista tarkastella seuraavasti: Nuorten kannalta tavoitteena on ehkäistä koulumotivaation heikkenemistä ja koulusta putoamista sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Samalla edistetään toisen asteen koulutukseen siirtymistä yksilöllisellä tuella. Koulujen kannalta tavoitteena on kehittää opiskelumuotoja, jotka perustuvat toiminnallisuuteen sekä käytännöllisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Samalla edistetään koulun ja työelämän yhteistyötä. Opettajien kannalta tavoitteena on antaa valmiuksia varhaiseen puuttumiseen tähtäävin työmuotoihin sekä kehittää opettajien taitoja moniammatilliseen yhteistyöhön. Kuntien kannalta tavoitteena on edistää eri hallinnonalojen kuten koulutoimen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen

Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)

- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja

- mahdollinen lähdekirjallisuus

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/koulupudokkaiden_aktivointi/index.html

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, 2006, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Kaukajärven ohjauskäytäntö 6. luokalta 7.luokalle siirryttäessä

Käytännön lyhyt kuvaus

Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa ovat osallisina yläkoulun opinto-ohjaaja, 6. luokkien luokanopettajat yläkoulun ja alakoulujen rehtorit, erityisopettajat ja yläkoulun tulevat luokanohjaajat ja aineenopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö kaikilta kouluilta. Prosessi alkaa 6. luokan marraskuussa ja jatkuu 7. luokan lokakuuhun. Mallissa on määritelty prosessin aikataulu kuukauden ja tapahtuman tarkkuudella sekä kaikkien toimintojen vastuuhenkilöt.
Malli niveltyy Kaukajärven oppilasalueella käytössä olevaan tiedonsiirtokäytäntöön, jossa oppilaan tiedot siirtyvät eskarista päättöluokalle huoltajan luokanopettajan ja luokanvalvojan yhteistyönä. Oppilas on myös aktiivinen toimija tiedonsiirrrossa.

Päätoimintoja ovat luokanopettajien aktiivinen osallistaminen, koulutus ja informointi siirtymisprosessista, oppilaiden ja heidän huoltajiensa informointi ja yläkouluun tutustuttaminen, oppilaiden konkreettinen ryhmäyttäminen tutustumispäivänä ja syksyn ryhmäytystoiminta, tulevan luokanohjaajan tutustuminen luokkaansa, tiedonsiirto ennen luokkien muodostamista ja niiden jälkeen sekä prosessin onnistumisen seuranta.

Keväällä toteutettavaan oppilaiden tutustumispäivään osallistuvat tulevan luokanohjaajan lisäksi uusien aineitten opettajat anatmalla "oppiainesuihkun omassa oppiaineessaan.
Luokanohjaajan kansioon kerätään oppilastietoja oppilaalta itseltään (oppilaan kirje tulevalle luokanohjaajalle), huoltajalta (tiedonsiirtolomake) luokanopettajalta ja erityisopettajalta ( luokan tiedonsiirtolomake ja suullinen informaatio sekä mahdollinen HOJKS tai oppimissuunnitelma).
Mallia on toteutettu vuodesta 2009 lähtien ja paranneltu palautteen, olosuhteiden ja arvioinnin mukaisesti vuosittain.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Malli on kehitetty tavoitteena saada tiedonsiirto molempiin suuntiin toimivaksi oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Aktiivisella toiminnalla saadaan ohjauksellista tietoa ja taitoa siirrettyä myös luokanopettajien työhön. Huoltajien ja oppilaiden eri toimijoilta saama ristiriitainenkin tieto on nyt yhdenmukaista.
Kohderyhmänä ovat kaikki nivelvaiheen toimijat. Tärkeimpänä oppilas ja hänen huoltajansa. Luokanopettaja, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtorit ja erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö saavat nivelvaiheen ohjaustoiminnalleen raamit ja jakavat yhteisen tiedon.
Keskeisinä toimijoina ovat luokanopettaja, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtorit ja erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö
Toiminan resurssit tulevat koulujen normaalista toiminnasta.
Toiminta on organisoitu Kaukajärven koulun oppilaaksiottoalueen puitteissa. Kaukajärven kouluun tulevat Annalan koulun ja Karosen toimipisteen sekä Kaukajärven yhtenäiskoulun kuudensien luokkien oppilaat. Toimintaa johdetaan sekä vastuut ja työnjako suoritetaan laaditun aikataulun mukaan.
Malli löytyy osoitteesta www. toponetti.fi Etusivu » Opo » Toplake-hanke » Tuotettu materiaali ja toiminta sieltä Väliseminaarin materiaali ja Yläkouluun!-esitys

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Arvointitieto kertoo arvioinnin tarpeellisuudesta kun halutaan jatkuvaa kehittämistä ja käytäntyöjen muokkaamista. Kaikkien toimijoiden mukanaolo kehittämisessä on tarpeen.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.toponetti.fi/opo/toplake-hanke/tuotettu_materiaali_ja_toiminta/
Polku: Etusivu » Opo » Toplake-hanke » Tuotettu materiaali ja toiminta ja sieltä väliseminaarin materiaali ja Yläkouluun!-esitys. Materiaalia päivitetään syksyn kuluessa lisää.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Herlevi-Turunen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, Perusopetus, Kaukajärven koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.herlevi-turunen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

0400-592186

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Lielahden TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9. luokan oppilaille

Käytännön lyhyt kuvaus

Tuettu perusopetus -ja ohjaushanke on aloitettu Lielahden koulun 9. luokalla vuonna 2008. Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa keskeisinä toimijoina koulussa ovat oppilaanohjaaja, luokanvalvoja ja tukiopetusta antavat aineenopettajat sekä erityisopettaja. Kohderyhmänä ovat ne 9. luokan oppilaat, joiden kaikkien aineiden keskiarvo on alle 7,0. Oppilaille järjestetään tukiopetusta haluamissaan aineissa ja lisättyä ohjausresurssia, koulutuskokeiluja ja tutustumisia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Lisä-TET on myös mahdollinen. Osallistuminen toimintaan on oppilaalle vapaa-ehtoista. Oppilaiden oma motivaatio ja huoltajien tuki on tärkeää.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9.lk oppilaille aloitettiin Lielahden koulussa Tampereella vuonna 2008. Koulussamme oli syksyllä 2008 noin 30 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo alle 7.0. Olimme huolissamme näistä oppilaista ja heidän sijoittumisestaan toiselle asteelle. On yleisesti tiedossa, että tamperelaisiin oppilaitoksiin vaaditaan hyviä keskiarvoja (yli 7.0). Ohjauskäytännön tavoitteena on tukea ns. syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä, motivoida heitä opiskeluun, numeroiden korottamiseen ja urasuunnitteluun sekä varmistaa, että he saisivat mieluisan ja itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa. Oppilaan oma motivaatio ja halu osallistua TUPO -toimintaan on tärkeää. Myös huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa pyritään lisäämään. Syksyllä 2010 15 oppilaan keskiarvo oli alle 7.0. Näistä TUPO-toimintaan lähti mukaan 9 oppilasta. Oppilaanohjaaja haastatteli yhdessä luokanvalvojan kanssa oppilaat ja huoltajat syyskuussa. Lokakuussa aloitettiin tukiopetus niissä aineissa, joissa oppilas itse halusi. Tukiopetus tapahtuu pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Oppilaanohjaaja tapaa oppilaita tehostetusti ja säännöllisesti lukuvuoden aikana, järjestää tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja toisen asteen oppilaitoksiin oppilaan toiveiden mukaisesti ennen yhteishakua. Myös lisä-TET on mahdollinen. Tarvittaessa järjestetään myös muita tukitoimia esim. kuraattori-, psykologi- ja avo-psykologitapaamisia yms.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

TUPO-ryhmää opettaneita opettajia on joka kevät haastateltu ja samalla mietitty yhdessä kehittämismahdollisuuksia opettajan näkökulmasta. Oppilailta on saatu joka kevät sekä suullista että kirjallista palautetta TUPO-ryhmään kuulumisesta ja koulun käytänteistä.

Käytännön vaikuttavuus

Karkeasti noin puolet TUPOon osallistuneista oppilaista on hyötynyt saamastaan lisätuesta. Ensimmäisenä kokonaisena vuotena TUPOon osallistuneista suurimmalla osalla oli oppimisvaikeuksia. Silti vähän yli puolet sai arvosanojaan nostettua ja eräs oppilas nosti keskiarvoaan yli numerolla. Toinen onnistuja, jolla on laajoja oppimiseen liittyviä ongelmia, nosti keskiarvoaan puolella numerolla. Lukuvuonna 2010-11 ryhmään kuuluu suureksi osaksi käyttäytymisongelmista ja oman ohjauksen toiminnan ongelmista kärsiviä oppilaita.

Tämä menetelmä korostaa oppilaan omaa motivaatiota ja vanhempien tukea kotoa. Joskus tukiopetusta järjestetään myös omalla ajalla. Numerot nousevat jos oppilas itse paneutuu asiaan, vaikka oppimisen suhteen olisikin ongelmia.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Mari Nikkanen ja Tuula Weijo

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, perusopetus, Lielahden koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mari.nikkanen@koulut.tampere.fi ja tuula.weijo@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Mari 0400764424 tai Tuula 040 801 2729

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, hyvä perusopetus, koululaiset, koulut, ohjaus, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppiminen, syrjäytymisvaarassa olevat, tehostettu tuki, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2008

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Nuorten mielenterveys ja ohjaus- koulutus, Tampere

Käytännön lyhyt kuvaus

Koulutus opinto- ohjaajille, kuraattoreille, erityisopettajille ja terveydenhoitohenkilöstölle. Katso tarkemmin liitetiedostoista.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

www.toponetti.fi/opo/materiaalipankki/nuorten-mielenterveys-ja-ohjaus-/

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Juhani Kaasinen, Liisa Huhta

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juhani.kaasinen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

0400-208325

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2010, erityistä tukea tarvitsevat, koulutus, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, perusasteella opiskelevat, siirtymävaiheessa olevat

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Blogi TETin oppimispäiväkirjana 9. luokalla

Käytännön lyhyt kuvaus

Työelämääntutustumisen päivittäinen raportointi verkossa äidinkielen ja oppilaanohjauksen hankkeena. Tampereella Pyynikin koulussa muokattiin ja testattiin blogi-työkalua. Toponetin sivustolle luotiin blogi-pohja, jota noin 20 9. -luokan oppilaan kanssa testattiin. Raportointia ohjattiin päivittäisellä yhteydenpidolla opettajien ja oppilaiden välillä.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TET Tampereella
TET, työelämään tutustuminen, on Tampereen perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritelty 9. luokkien kohdalla kymmenen koulupäivän laajuiseksi. Kaikki kaupungin koulut ovat mukana Toponetin (www.toponetti.fi) tukemassa järjestelmässä. Koulut jaetaan vuosittain kuuteen kahden viikon mittaiseen TET-jaksoon. Yhtä aikaa TETissä on noin kolme koulua kerrallaan.

Tutustumispaikkoja hankitaan Toponetti-sivuston kautta. Työpaikat voivat verkkoyhteydellä ilmoittaa tutustumispaikkojen määrän jaksoittain, määritellä toivomuksia ja ilmoittaa yhteystietonsa ja toimialansa. Jokaisella koululla ja opolla on omia TET-paikkoja ja osa oppilaista saa tai joutuu myös itse hankkimaan tutustumispaikkansa riippuen julkisen tarjonnan määrästä. Yleensä oppilaat ovat kymmenen koulupäivän ajan samassa tutustumispaikassa, mutta jokaisessa koulussa on tilanteita, jolloin jokunen oppilas vaihtaa TET-paikkaa jakson aikana.

Pyynikin koulu
Pyynikillä on jo vuosia toimittu yksilöllisellä tavalla. Lähes kaikki oppilaat ovat kahdessa TET-paikassa, viikon kummassakin. Tavallisesti oppilaat ovat hankkineet toisen paikan itse ja toinen paikka on järjestetty koulun toimenpitein.

TETin raportointi Pyynikillä ja blogin osuus
Lähtiessään TETtiin oppilaat ovat ottaneet mukaansa tutustumispaikalla täytettävän palautekortin, johon työnantajan edustaja arvioi oppilasta. Lisäksi oppilailla on ollut velvollisuus pitää pienimuotoista päiväkirjaa ja kirjata huomioita työpaikasta ja ammateista (ks. liitteitä).
Blogin kirjoittaminen on varsin uusi kielenkäytön muoto. Sen ajankohtaisuus ja julkisuus kiehtovat. Siihen on mahdollisuus liittää kommentointia ja keskustelua. TETin palautemuotona blogia ei ole aikaisemmin käytetty. Halusimme testata sitä. Selvitimme, mitä pitää tehdä, että saadaan aikaiseksi toimiva blogi-alusta. Optinet Lempäälässä toimi työvälineen rakentajana.

Tapasimme Optinetissä kehitysryhmän kanssa kertaalleen. Mukana oli opo, Toplakkeen vastuuhenkilöitä, kaksi 9. -luokan oppilasta ja yrityksen työntekijöitä. Ideoimme blogin alustaa. Merkittävää oli, että oppilaan näkökulma saatiin jo tässä vaiheessa kuuluviin. Tärkein yksityiskohta oli se, että oppilaat hyväksyivät periaatteen, että opettaja lukee ja kuittaa blogitekstin ennen sen julkaisemista.

Seuraavassa vaiheessa kyseltiin halukkaita testaajia. Onnekkaasti yksi koulumme äidinkielen opettajista innostui asiasta. Hänen intoaan lisäsi mahdollisuus saada pieni korvaus hankkeen rahoista. Hän lupasi hankkia kymmenen blogistia kahdelta opettamaltaan luokalta ja opolle jäi toiset kymmenen suostuteltavaksi. Kun oppitunneilla kyselin halukkuutta raportoida blogin muodossa, innostus oli hyvin erilaista luokittain. Halukkaita löytyi varsin helposti. Pyrin siihen, että mukana on poikia ja tyttöjä tasaisesti eri luokilta. Yhteensä vain yhdeltä luokalta seitsemästä ei tullut ketään blogistia.

Kun Optinet oli saanut pohjan alustavaan kuntoon, pidettiin blogisteille koulutus. Jokaiselle annettiin tehtäväksi koulutuksen jälkeen kirjautua blogi-sivulle. Käytännössä tämä tapahtui TET:sta edeltävällä viikolla. Ensimmäiset kirjautumiset onnistuivat viikonvaihteessa ennen TET-päiviä. Suurin osa kirjautui vasta kun aloitti ensimmästä kirjoittamissessiotaan. Kirjautumista helpotti se, että ohjeet lähetettiin oppilaiden spostiin. Pieniä murheita koitui tunnuksista, joilla oppilaiden piti avata tampere.opit.fi-postinsa. Oikeastaan kaikki syyt olivat enemmän salasanojen unohtelemista kuin teknisiä hankaluuksia. Tosin heti ensivaiheessa Optinet reagoi sähäkästi muutamiin teknisiin virheisiin ja kömmähdyksiin. Työväline oli käytännössä moitteettomassa kunnossa toisen TET-päivän aamuna.

Jo toisen TET-päivän aamuna saimme kuitata ensimmäiset blogimerkinnät. Siitä alkoi kahden viikon joka aamuinen kommunikointisessio. Kaikki tekstit oli hyvä lukea ja oppilaat odottivat myös kommentteja. Päivittäin oppilaille lähetettiin vinkkejä siitä, mihin voisivat TET:ssa kiinnittää huomiota. Jotkut raportoivat saamiensa vinkkien perusteella, toiset tekivät omiaan. Vaikeudeksi tuli valita sopiva linja tekstien hyväksymisessä. Äidinkielen opettaja näki tekstit hieman toisella tavalla kuin opo. Toinen seikka, joka askarutti, oli oppilaan kirjoittamisen ja opettajan lukemisen välinen viive. Kokeilussa oli mielestäni optimimäärä oppilaita opettajaa kohden. Helposti päivittäin saattoi kulua tunti tekstien lukemiseen, kommentointiin ja julkaisemiseen tai takaisin palauttamiseen. Jos paljon palautti takaisin, joutui niitä uudelleen katselemaan uusien tekstien kera.

Joka tapauksessa on nähtävä hienona mahdollisuutena oppilaiden ja opettajien yhteistyö blogien julkaisemisessa. Kommunikaatio muistuttaa verkko-opetusta. Opettajat voivat käyttää koulun oppitunneista vapautuvan työajan erittäin järkevästi TET:n aikana tapahtuvaan yksilölliseen verkko-opetukseen seuratessaan, hyväksyessään, ohjatessaan ja kommentoidessaan oppilaiden tekstejä. Oppilaat tuntuvat kokemukseni mukaan reagoivan hyvin herkästi saamaansa palautteeseen. Helposti pystytään määrittelemään opettajien vapautuvien oppituntien perusteella, kuinka monta blogistia hänen vastuulleen määritellään. Kokeilusta saatu kokemus viittaa siihen, että oppilasta kohden kuluu noin yksi oppitunti viikossa.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Blogin onnistuminen
Kokeiluun ilmoittautui 21 oppilasta. Kirjoittamaan ryhtyi 19, jotka pääsivät myös kirjautumaan blogi-sivulle. Yksi oppilas on pitänyt päiväkirjaa omalla koneellaan ja teksti tullaan vielä siirtämään blogiksi.

Oppilaiden päivittäinen raportointi onnistui osittain. Lähes kaikki oppilaat kirjoittivat päivittäisen blogin vaikka ne saattoivat ilmestyä sykäyksittäin. Opettajien hyväksymistehtävä onnistui myös kohtuullisesti. Hyväksyttäväksi lähetettyjen blogitekstin päivittäinen lukeminen oli välillä työlästä. Aikaa kului erityisesti silloin, kun oppilaat kirjoittivat useamman päivän annoksen kerrallaan tai opettaja joutui palauttamaan tekstejä muokattavaksi ja palautetut tekstit kiertyivät uudelleen hyväksyttäväksi.

Tässä kokeilussa testattiin blogityövälinettä. Tekstien sisältöön ei paljon puututtu. Kuitenkin joka päivä tarjottiin oppilaille uutta näkökulmaa työelämän tarkastelemiseen. Vain muutama oppilas tarttui annettuihin vinkkeihin. Näyttää siltä, että blogia kirjoittaneet oppilaat ovat pohtineet enemmän TETin olemusta ja antia kuin muut.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Ari Silvennoinen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, Pyynikin koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

ari.silvennoinen@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040 738 5640

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2010, työelämäohjaus, työelämään tutustuminen, blogi työvälineenä, oppimispäiväkirja, Pirkanmaan ELY, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opettajatutortoiminta

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2009

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Väätäinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Karelia-ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

janne.vaatainen@pkamk.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Pohjois-Karjalan ELY, ammattikorkeakoulu, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, 2009, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Oppilaanohjaus oppilaan tukena- Simon yläkoulun oppilaanohjaussuunnitelma

Käytännön lyhyt kuvaus

Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Kaija Virrankari

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Simon koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kaija.virrankari@simo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

05054118413

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, Lapin ELY, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, perusasteella opiskelevat, siirtymävaiheessa olevat, 2013

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Näkökulmia Wilma-järjestelmän viestintään

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2.5.2013

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Useilla suomalaisilla peruskouluilla on käytössään koulun viestintää tukemassa internetin kautta toimiva Wilma- järjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa koulujen omaa sisäistä viestintää sekä välittää oppilaille ja huoltajille tietoa lastensa opetuksesta, opiskelun etenemisestä ja opetusjärjestelyistä. Selvitin, ovatko erään eteläsavolaisen yläkoulun opettajat tyytyväisiä Wilman käyttöön sekä mitä parannusehdotuksia heillä siihen olisi. Kaikki huoltajat eivät ainakaan ole tyytyväisiä Wilman käyttöön tiedotuskanavana.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyö.

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tomi Laamanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, lisäopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, sosiaali- ja terveyshallinto, nuorisohallinto, yksityinen, alueellinen, valtakunnallinen, 2013, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Huolenpitovalmiusvalmennus

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2012

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Ammatillisessa koulutuksessa toimivien ryhmänohjaajien ohjausvalmiuksien koulutus

Lupaavan käytännön taustatiedot

- Savon ammatti- ja aikuisopisto
- oppilaitoksen ohjaushenkilöstö, ryhmänohjaajat
- TATU - Tartu tutkintoon! -hanke
- tavoitteena ottaa huolenpitovalmiusvalmennus / ryhmänohjaajien perehdytys käyttöön koko Savon koulutuskuntayhtymässä
- paremman ohjausosaamisen avulla vahvistetaan opiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen tukemista

Lupaavan käytännön arviointi

- Koulutukseen osallistuvilta kerättiin kirjallinen palaute Sinisen meren -strategiaa hyödyntäen.

Lupaavan käytännön tulokset

- ryhmänohjaajuus on vahvistunut oppilaitoksessa
- keskeyttämiset ovat vähentyneet
- asenneilmasto oppilaitoksessa on muuttunut perinteisestä katedeeriopettajuudesta uutta opettajuutta

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

- huolenpitovalmiusvalmennusta suunnitellaan laajennettavaksi myös muiden opiskelijoiden parissa toimiville.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

HUPI – huolenpitovalmennusta ryhmänohjaajille, Ammatillinen opinto-ohjaaja koulutus, JAMK
-kehittämistyö

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://tartututkintoon.wordpress.com/

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kari Ranta

Yhteyshenkilön organisaatio

SAKKY, Savon ammatti- ja aikuiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kari.ranta@sakky.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, henkilöstön kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, ohjaajakoulutus, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjaustehtävät, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppilashyvinvointityö, ryhmänohjaus, ammatillinen oppilaitos, coaching, hanke, Pohjois-Savon ELY, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, opetushallinto, alueellinen, 2012, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

2007

Päättymisaika

2009

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Toiminnassa huomioidaan tutkintoon johtava aikuiskoulutus, erikoistumisopinnot, avoin ammattikorkeakouluopetus ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Hankkeen tehtävänä rakentaa valtakunnallinen, aikuisopiskelijoiden ohjaukseen keskittyvä yhteistyöverkosto ja tuottaa aikuisopiskelijoiden ohjauksen käsikirja.

Verkoston toimintaan osallistuu aikuisopiskelijoiden lisäksi tiedotus-, neuvonta-, ja ohjaustyötä tekeviä ja aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja koordinointitehtävissä toimivia henkilöitä 23 ammattikorkeakoulusta.

Keskeistä on työskentely neljässä teemaryhmässä. Ryhmien työskentely-teemoina ovat aikuisopiskelijan, aikuisen ohjaajan, aikuisopiskelijoiden opetussuunnitelmien ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kysymykset.

Ryhmät kokoontuvat ohjaajien johdolla 4-5 kertaa vuodessa. Vuosittain järjestetään seminaareja, joissa työryhmien työn tuloksia esitellään. Yhteisten seminaarien tehtävänä on käsitellä kaikille ryhmille yhteisiä aihepiirejä ja rakentaa yhdessä aikuisopiskelijoiden ohjauksen kokonaisjärjestelmää.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Ohjaus on kuin palapeliä - näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa.
Mervi Lätti, Päivi Putkuri (toim.)
http://www.pkamk.fi/julkaisut/ -->julkaisuluettelo>>C-sarja

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.pkamk.fi/aikuisopiskelijanohjaus/index.htm

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi Putkuri, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön organisaatio

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

paivi.putkuri@pkamk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, 2007, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Oped-exo

2. Projektitiedot

Alkamisaika

2004

Päättymisaika

2006

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Oped-Exo on vuosina 2004-2006 toiminut, Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoima, kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteinen ja Opetusministeriön rahoittama kolmivuotinen ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen kehittämishanke. Oped-Exon keskeisenä teemana oli opiskelijan ohjaaminen asiantuntijuuteen (Ex = Expert = asiantuntija, o = ohjaus). Aihealuetta lähestyttiin kolmesta näkökulmasta, jotka olivat:
- Ammattikorkeakouluopintojen työelämävastaavuuden varmistaminen
- toimivien ja laadukkaiden opintojen ohjausjärjestelmien kehittäminen
- Tuutoritoiminnan kehittäminen, opettajatuutorointi ja vertaistuutorointi

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www3.hamk.fi/oped-exo/dokumentit/yleiset/Oped-Exo_esite021104.pdf
http://www3.hamk.fi/oped-exo/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, 2004, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

ESOK - Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa

2. Projektitiedot

Alkamisaika

2007

Päättymisaika

2011

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

ESOK-toiminnan tavoitteena on opetuksen ja opiskelun fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen esteettömyyden kehittäminen siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://esok.jyu.fi/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Hannu Puupponen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

hannu.puupponen@jyu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, opetushallinto, valtakunnallinen, 2007, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

W5W, W5W2

2. Projektitiedot

Alkamisaika

2004

Päättymisaika

2009

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Opetusministeriön rahoittamat Walmiiksi Wiidessä Wuodessa –hankkeet (W5W 2004-2006, W5W2 2007-2009) ovat tarjonneet yliopistotutkintojen pedagogiseen kehittämiseen suuntaviivoja sekä konkretiaan meneviä yhteistyön, koulutuksen ja kehittämisen foorumeita. Kuopion ja Oulun yliopistojen W5W2-hankkeet koordinoivat toimintaa ja olivat osa hankkeen valtakunnallista verkostoa. W5W-hankkeet olivat yliopistojen yhteisponnistus Bolognan prosessin tavoitteiden edistämiseksi. Hankkeiden opetuksen pedagogisen kehittämisen näkökulma oli alusta lähtien vahva. Näkökulman valintaan vaikutti suomalaisten yliopistotutkintojen luonne, esimerkiksi se, että tutkinnot oli lähtökohtaisesti mitoitettu opiskelijan työmäärän perusteella ja perusajatus kolmen syklin tutkinnoista oli tuttu, ja monessa tutkinnossa jo konkreettisesti käytössäkin. Tästä huolimatta opetuksen uudelleenmitoitus ja opetussisällön ydinainesanalyysit osoittautuivat monessa kohden erittäin haastaviksi, sillä useiden tutkintojen havaittiin ylikuormittuneen ja mitoituksen vinoutuneen.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.uef.fi/w5w/1;jsessionid=A8D46C5FE39369322E6F379A134392F7

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, palvelujen laatu, 2004, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

IAEVG-konferenssi: Coherence, Co-operation and Quality in Guidance and Counselling

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

03.06.2009

klo

Päättymisaika

05.06.2009

klo

Tapahtumapaikka

Jyväskylän yliopisto, Suomi

Tapahtuman järjestäjä(t)

Ohjausalan kansainvälinen järjestö IAEVG

Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)

The focus in this conference is on guidance as a systemic entity which takes into account the services visible to users and the mechanisms behind the planning and managing those services in order to enhance congruence between strategic planning and the implementation of guidance and counselling services. In this framework guidance can be seen as a chain of services and the responsibility of jointly shared by multiple providers. The importance of service networks and networking as a developmental activity is addressed.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/ktl/iaevg2009fin/call

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sakari Saukkonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sakari.saukkonen@jyu.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, palvelujen laatu, ammatinharjoittaja, työ- ja elinkeinotoimisto, Keski-Suomen ELY, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, hyvä perusopetus, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, kansainvälinen, 2009, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Keski-Suomen lukiohankkeen seurantatutkimus

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Sakari Saukkonen

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Työelämätiimit toiminnassa. Keski-Suomen lukiohankkeen seurantatutkimus. Väliraportti 2012.

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos

Tutkimuksen kuvaus

Väliraportissa tarkastellaan Keski-Suomen lukiohankkeen työelämätiimien toiminnan alkuvaihetta. Keski-Suomen lukiohankkeeseen osallistuu 23 lukiota. Työelämätiimien toiminnan tavoitteena on kehittää omissa lukioissaan työelämäyhteyksiä. Toiminta on alkanut talvella 2011. Tässä raportissa on haastateltu neljän työelämätiimin opettajia eri puolella Keski-Suomea.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sakari Saukkonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sakari.saukkonen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, työelämätieto, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, opetushallinto, alueellinen, 2012, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Lukiolaisten ohjaustarpeiden arviointi

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Lerkkanen Jukka & Konttinen Raimo

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jukka Lerkkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jamk / aokk

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jukka.lerkkanen@jamk.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, lukio, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2008, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Tuella osaajaksi

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2010

Päättymisaika

01.11.2011

Projektin kuvaus

Hankeen tavoitteena on edistää nuoren kiinnittymistä ammatilliseen koulutukseen ja auttaa nuoria löytämään oma opintoalansa ja siten ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Hankkeen avulla selkeytetään nivelvaiheyhteistyötä. Hankkeesa kehitetään ATT8-toimintaa sekä kehitetään ja laajennetaan Tehto-TET-toimintaa.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirjo Rajala

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuskeskus Sedu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Pirjo.rajala@sedu.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatillinen oppilaitos, ammatinvalinnanohjaus, ohjaus, uravalinta, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, koulutustieto, opetushallinto, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projektin tiedot

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 - 2010 / kehittävä arviointi

2. Projektitiedot

Alkamisaika

1.5. 2008

Päättymisaika

31.8. 2010

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen ja tulokset)

Oppilaanohjauksen kehittämitoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnassa on mukana yhteensä 148 kunta- seutu- tai oppilaitoskohtaista hanketta. Valtakunnallista kehittämistoimintaa rahoittaa Opetusministeriö ja sen koordinoinnista vastaa Opetushallitus. Oppilaanohjausta kehitetään paikallisesti ja seudullisesti moniammatillisesti ja eri hallintokuntien, viranomaistahojen, organisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Varsinaiset kehittämistoimet toteutetaan koulutuksen järjestäjän/koulun oman paikallisen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Kehittämisen kohteena ovat perusopetuksen 6.–9. vuosiluokkien opinto- ja ammatinvalinnanohjausjärjestelyt kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämistavoitteena on tehostaa perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on varmistaa kaikille perusopetuksen päättäneille opiskelupolun jatkuminen. Huomiota kiinnitetään erityisesti palvelujen jatkumoon koulutuksen nivelvaiheissa. Oppilaitostasolla pyritään vahvistamaan oppilaiden ja opettajien jatko-opinto- ja työelämätietoutta sekä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Kehittävän arvioinnin tavoitteet ja toteuttaminen

Kehittämistyötä tuetaan valtakunnallisesti kehittävällä arvioinnilla, josta vastaa Itä-Suomen yliopisto.Kehittävän arvioinnin tavoitteena on kerätä tietoa ja havaintoja siitä, miten kehittäminen etenee. Kehittävän arvioinnin avulla pyritään nostamaan esille ja mallintamaan hyviä vaikutuksia, ilmiöitä ja käytäntöjä, jotka nousevat esiin paikallisesta oppilaanohjauksen kehittämistyöstä.

Kehittävän arvioinnin tavoitteena on:

* lisätä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta,
* tunnistaa vaikuttavia toimintaprosesseja,
* selvittää hyviä ja huonoja käytänteitä,
* vahvistaa jatkuvan kehittämisen kulttuuria,
* lisätä ohjauksellista ajattelutapaa,
* kehittää vakiinnutettavia toimintatapoja sekä
* kartoittaa, miten eri toimijat arvioivat oppilaanohjauksen kehittämistyön vaikuttavan perusopetuksen laadun kehittämiseen.

Kehittämistyön arviointikehyksen muodostavat oppilaanohjaukselle määritetyt valtakunnalliset kehittämistavoitteet, oppilaanohjaukseen liittyvä lainsäädäntö ja säädökset, valtakunnalliset linjaukset liittyen nuorten hyvinvointiin, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ehkäisemiseen ja lisäksi oppilaanohjausta sivuava ajankohtainen arviointi- ja tutkimustieto. Arvioinnissa huomioidaan myös Euroopan unionin määrittämät elinaikaisen ja elinikäisen ohjauksen keskeiset periaatteet.

Kehittämistyön aineistoa kerätään osallistuvan havainnoinnin (koulutusjaksot ja vierailut kunnissa ja oppilaitoksissa), verkkolomakkeiden (koulutuspalaute, oppilaanohjauksen tilannekartoitus hankkeen alussa ja lopussa), eri sidosryhmien teemahaastatteluiden sekä ryhmähaastatteluiden ja keskusteluiden kautta. Aineisto kerätään kehittäjäkoulutusjaksoilla sekä vierailuilla kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämishankkeista kerätään lisäksi toiminnan ja koulutuksen yhteydessä syntyvää aineistoa (esim. kuntien ja oppilaitosten toiminta- ja kehittämissuunnitelmat).

Tulokset

Arviointi- ja tutkimustietoa raportoidaan jatkuvalla periaatteella ja säännöllisin väliajoin koko kehittämishankkeen toimintakauden ajan eri toimija- ja sidosryhmille. Raportointi tapahtuu väliraporttien, esitysten ja yhteenvetojen avulla.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Atjonen, P. Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho M. 2009. Missä ohjaus on menossa?Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisestä syksyllä 2008. Moniste 7/ 2009. Helsinki: Opetushallitus.

Atjonen, P. 2009. Onko ohjaus ohjauksessa? Verkostomaisesti tuotettujen palvelujen mallin soveltaminen oppilaanohjauksen itsearviointiin. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/VOP_hankeitsearviointi.pdf

Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2009. Menossa ja mukana. Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisen tilasta syksyllä 2008. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/menos-sa_ja_mukana.pdf

Manninen, J. & Mäkinen, S. 2009. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 – 2010. Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella 2008–2009. http://www.peda.net/img/portal/1707032/koontaraportti.pdf

Mäkinen, S. 2008a. Kohti entistä ehompaa oppilaanohjausta. Vuosia 2008–2010 koskevien oppilaanohjauksen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/okoraportti1.pdf

Mäkinen, S. 2008b. Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010. Ennakko-tuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/lahtotilanne.pdf

Mäkinen, S. 2008c. Tuumasta toimeen. Oppilaanohjauksen tarkennettujen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppi-laanohjaus/tuumasta_toimeen.pdf

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan kehittävän arvioinnin raportit ovat saatavissa osoitteessa:
http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi

http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/oppilaanohjauksen_kehittamistoiminta

3. Projektin yhteystiedot

yhteyshenkilön nimi

Sanna Mäkinen

yhteyshenkilön organisaatio

Itä-Suomen yliopisto

yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.makinen@uef.fi

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, palvelujen laatu, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, peruskoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat, 2008

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Karjalainen Merja, Kasurinen Helena (toim.)

Painovuosi

2006

Tutkimuksen koko nimi

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä
Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti
Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimusselosteita 31

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen. Raportissa kuvataan tämän hankkeen lähtökohtia, tavoitteita, laajuutta sekä alueellisten hankkeiden toimintaa. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut ohjauspalveluiden saatavuuden, riittävyyden ja laadun takaaminen kaikille oppilaitoksissa opiskeleville. Hankkeessa on kehitetty alueellista ja moniammatillista yhteistyötä sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä. Oppilaitosten sisäinen kehittäminen on keskittynyt ohjauksen sisältöjen ja menetelmien monipuolistamiseen.

Raportti tarjoaa esimerkkejä hyvistä ohjauksen käytännöistä sekä näkökulmia ohjauksen kehittämiseen ja toteuttamiseen oppilaitoksissa ja alueellisissa verkostoissa. Aluehankkeissa on keskitytty nivelvaiheen ohjaukseen, opintojen keskeyttämisen vähentämiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

Raportti on tarkoitettu kaikille oppilaan- ja opinto-ohjauksesta kiinnostuneille: opinto- ja oppilaanohjaajille, opettajille, rehtoreille, koulu- ja sivistystoimenjohtajille, työvoima- ja sosiaalitoimen työntekijöille ja päätöksentekijöille.

Julkaisuvuosi: 2006 | Laajuus: 210 sivua | ISBN: 951-39-2464-5 | Tuotekoodi: G031

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The National Board of Education launched in the autumn of 2003 the Career Guidance
Development Project that is due to continue until the end of 2007. The Ministry of Education
of Finland fi nances the project, which is also a part of the labour policy strategy
of the Ministry of Labour. In the Education and Research 2003–2008 Development
Plan, the Ministry of Education has made counselling services one of the central foci
of development. The labour policy strategy of the current government of Finland also
places increased emphasis on the development of counselling services for youth.

In addition, evaluation of the counselling provision presents challenges for developing
counselling services. According to the results of an OECD project evaluating counselling
provision, well-functioning information, counselling and guidance services are vital
for the education system and the job market. The Evaluation of Educational Guidance
and Counselling project by the Finnish National Board of Education in 2002 revealed
that there were large differences in the availability of student counselling services. In
particular, the transition stage from basic education to secondary-level education proved
to be problematic, according to the evaluation.

The goal of the Career Guidance Development Project is to promote regional and
intermunicipal cooperation among different professional groups and different agen8
cies. Preventive measures will be intensifi ed in order to accomplish early detection and
intervention and to decrease dropout rates. The aim of the project is to develop the guidance
and follow-up systems for transitions along the educational pathway. The Career
Guidance Development Project has been implemented as regional municipal projects.
There have been 48 of such regional projects in different areas of Finland. This report
describes the development work carried out by these regional projects. The material has
been collected in the beginning of 2006 via a questionnaire survey.

All these regional projects have developed regional, intermunicipal and interagency
cooperation among different professional groups. Student services have been enhanced
and developed. Early recognition and intervention have been addressed through regional
training events. The regional projects have discovered operational models for
decreasing dropout rate, easing transition stages along the educational pathway and
developing follow-up systems. Developing the quality criteria for guidance and developing
feedback and evaluation systems will require further resources.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/img/portal/5916/Verkkojulkaisu_G031.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, 2006, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Seija Nykänen

Painovuosi

2010

Tutkimuksen koko nimi

Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa. Matkalla verkostojohtamiseen? Tutkimuksia 25. Koulutuksen tutkimuslaitos.

Painos

Painopaikka

Jyväskylän yliopistopaino

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa selvitettiin opinpolun eri vaiheissa käytössä olevien ohjauksen palvelujärjestelyjen yhteistyön johtamista. Tutkimus kohdentuu palveluiden suunnitteluun ja johtamiseen. Tuloksina esitetään palvelujärjestelyjen johtamisen neljä ulottuvuutta.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The research task was to examine the management and leadership of cooperation between the guidance and counselling services available at different phases of the individual study path. Conceptions of the management of services crystallized intoi four dimensions.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Seija Nykänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

seija.nykanen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, yleinen tuki, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, opetushallinto, valtakunnallinen, 2010, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Henkilöstöjohtaminen Suomessa 1992-2009

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Tiina Schmidt ja Sinikka Vanhala

Painovuosi

2010

Tutkimuksen koko nimi

Henkilöstöjohtaminen Suomessa 1992-2009. Tutkimus suurten yritysten ja julkisten organisaatioiden henkilöstökäytäntöjen omaksumisesta ja konvergoitumisesta.

Painos

Painopaikka

Helsinki

Kustantaja

Aalto-yliopiston Helsingin kauppakorkeakoulu

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Raportissa tarkastellaan henkilöstöjohtamisen kehitystä suomalaisissa suurissa ja keskisuurissa yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa. Tutkimus on osa kansainvälistä Cranet-tutkimushanketta. Tarkastelussa on keskeistä henkilöstökäytäntöjen levinneisyys ja henkilöstöjohtamisen muutos Suomessa vuodesta 1992 vuoteen 2009. Tutkimuksessa kuvataan henkilöstöresurssien johtamista ja johtamisen muutosta talouselämän ja yhteiskunnallisen muutoksen kontekstissa.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, yritys, aikuiset, työssä olevat, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, kansainvälinen, 2010, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

Jatko-opintopäivä

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

klo

12.00

Päättymisaika

klo

15.00

Tapahtumapaikka

2. asteen oppilaitos

Tapahtuman järjestäjä(t)

Perusasteen ja 2. asteen opinto-ohjaajat

Tapahtuman kuvaus (max 300 sanaa)

Jatko-opintopäivä järjestetään 2. asteen oppilaitoksessa ja siellä on mahdollisuus tutustua päättöluokan jälkeisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä saada tietoja kevään yhteishaun aikataulusta ja toteutuksesta.

Oppilaille tietoiskuja on iltapäivällä, jolloin tutustutaan eri koulutusaloihin sekä koulutustarjontaan. Saman päivän iltana järjestetään huoltajille vanhempainilta samasta teemasta.

Keskitetyt, 2-3 yläkoulun yhteiset oppilaitos- ja koulutusesittelyt antavat kootusti ajankohtaista tietoa 2. asteen vaihtoehdoista niin nuorelle, hänen huoltajalleen kuin peruskoulun opettajillekin.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.toponetti.fi/opo/jatko-opintopaivat/

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mikko Siippainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Tampereen kaupunki, perusopetuksen hallinto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mikko.siippainen@koulut.tampere.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, peruskoulu, lukio, nuoret, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, yleinen tuki, koulutustieto, opetushallinto, alueellinen, 2008, 2009, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, A., Nyholm, N., Siniharju, M. & Svedlin, R

Painovuosi

2002

Tutkimuksen koko nimi

Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8. Helsinki:Opetushallitus.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Opetushallitus

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus on arvioinut opinto-ohjauksen tilaa perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Arvioinnin pääkohteet olivat ohjauksen saatavuus ja sen rooli koulutuksen siirtymävaiheissa eli siirryttäessä perusopetuksen kuudennelta vuosiluokalta seitsemännelle, perusopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä toisen asteen koulutuksesta työhön tai jatko-opintoihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 7.–9. oli keskimäärin 245 oppilasta, lukioissa keskimäärin 288 ja ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin 510 opiskelijaa opinto-ohjaajaa kohti. Yhdellä ohjaajalla saattoi olla ohjattavia alle kymmenestä yli tuhanteen. Kun opinto-ohjaajalla on yli 300 ohjattavaa, eivät opiskelijat voi saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Tällaisia oppilaitoksia oli peruskouluista noin viidesosa, lukioista vajaa kolmannes ja ammatillisista oppilaitoksista runsas kolmannes. Perusopetuksen kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle siirtymiseen paneudutaan kouluissa monipuolisesti. Oppilaita ja heidän vanhempiaan perehdytetään yläluokkien opiskeluun monin tavoin. Kuitenkin noin kolmasosa tai yli puolet vanhemmista katsoi saaneensa heikosti tietoa lapsensa 7. vuosiluokalle siirtymisestä. Perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirtymistä valmistellaan opinto-ohjauksessa koko yläluokkien ajan. Arviointi osoittaa, että perusopetuksessa huolehdittiin hyvin oppilaiden hakeutumisesta yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus on yksi koulujärjestelmän ongelma-alueista. Arvioinnissa tuli monin tavoin esille erityisesti perusopetuksen oppilaiden suuri tarve tietää työelämästä ja ammateista. Opiskelijoiden mukaan tutkinnoista sai hyvin tietoja, mutta ammattien ja niiden työtehtävien sisältö jäi hämäräksi. 3,5 % ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8,5 % on vaarassa pudota tai syrjäytyä koulutuksesta. Perusopetuksen rehtorien arvion mukaan keskimäärin 5–7 % oppilaista ei ollut riittävän kypsiä siirtymään kuudennelta vuosiluokalta yläasteen opintoihin, ja noin 7 %:lla peruskoulun oppilaista ei ollut riittäviä valmiuksia siirtyä toisen asteen opintoihin. Arvioinnissa ilmeni, että vajaalla puolella oppilaitoksista oli käytössään koulukuraattoripalveluja; vielä harvemmalla oli koulupsykologin palveluja. Opinto-ohjaajat joutuivat usein hoitamaan myös tehtäviä, jotka normaalisti kuuluisivat koulukuraattorille tai -psykologille. Tilannetta ei voida pitää edes tyydyttävänä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Ulla Numminen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, 2002, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy ja ammatilliseen koulutukseen aktoivointi - rahalla vai rakkaudella?

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Anna Launonen

Painovuosi

2005

Tutkimuksen koko nimi

Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy ja ammatilliseen koulutukseen aktoivointi - rahalla vai rakkaudella? Päättyneiden tavoite 3 -ohjelman ESR-projektien 2000-2003 loppuraporttien ja laadullisten raporttien analysointi ja projektien vaikuttavuuden selvittäminen. Moniste 18/ 2005. Helsinki: Opetushallitus.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Opetushallitus

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen voidaan tutkimuksen mukaan vaikuttaa eri keinoin:

1. asennemuutos oleellinen: asenne erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen ja opettamiseen, välittämisen malli on kehittynyt oppilaitoksissa.
2. asioihin puututtava välittömästi: saattaen vaihto + nivelvaiheyhteistyö, tukitoimet aloitettava heti, tulohaastattelut ja opiskeluvaikeuksien diagnosointi, säännölliset palaverit, poissaoloihin puuttuminen
3. opiskelijat tarvitsevat tukea opinnoissaan ja elämänsä hallinnassa
4. opettajat tarvitsevat tukea opetustyöhönsä ja työssä jaksamiseen: asioita voidaan jakaa yhteisesti, yhteistyö eri tahojen kanssa, täydennyskoulutus
5. keskeyttäminen hallitumpaa kuin ennen: oikeat valinnat jo ennen ammatillisen koulutuksen aloitusta (tiedottaminen perusopetukseen, tutustumiset ammatilliseen koulutukseen), erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden alkukartoitukset, opinnoissa etenemisen seuranta ja vaihtoehtoiset opiskelumenetelmät), opiskelijan ei anneta keskeyttää ennen kuin hänellä on tarjota vaihtoehtoinen suunnitelma

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen laatu, 2005, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toinen aste, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Sari Poikela

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen. Tampereen yliopisto. Tampere 2003

Painos

Painopaikka

Tampere

Kustantaja

Tampereen yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa tarkastellaan korkea-asteen opettajan tutorointia ongelmaperustaisen pedagogiikan viitekehyksessä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5661-0.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, kansainvälinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jori Leskelä

Painovuosi

2005

Tutkimuksen koko nimi

Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Acta Universitatis Tamperensis 1090.

Painos

Painopaikka

Tampereen yliopistopaino

Kustantaja

Tampereen yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa tarkasteltiin mentorointia osana työn ohessa opiskelevien aikuisten korkeakouluopintoja.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6331-5.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2005, aikuiset, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Pitkä opintie

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Erja Moore

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Pitkä opintie. Aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan julkaisuja 61.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimus käsittelee koulutuksellisen elämänkulun muutosta. Tutkittavina olivat 21 aikuisiällä yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/moore_opintie/moore.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, aikuiset, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulutus- ja uravalinnan ongelmat

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jukka Lerkkanen

Painovuosi

2002

Tutkimuksen koko nimi

Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimukseen osallistui 956 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) nuorten koulutuksessa syksyllä 1998 aloittanutta opiskelijaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla opintojen alkaessa ja opintojen puolivälissä. Lisäksi opintojen etenemistä ja keskeyttämistä seurattiin opiskelijarekisteristä. Tutkimuksessa mittarina käytetyn Career Thoughts Inventoryn Suomeen lokalisoitu versio (Ura-ajatusmittari) osoittautui toimivaksi työvälineeksi ammattikorkeakoulun ohjauksessa. Opintonsa kahden ensimmäisen vuoden aikana keskeytti 28 % opiskelijoista ja lopullisesti opintonsa näistä keskeytti puolet. Lähes puolet lopullisesti keskeyttäneistä ei ilmoittanut keskeyttämisensä syytä. Usealle syynä opintojen keskeyttämiseen oli aikomus jatkaa opintoja yliopistossa. Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisessä ei ollut kyse koulutusmarkkinoilta syrjäytymisestä, vaan lähes kaikki keskeyttäjät olivat jatkamassa opintojaan muualla. Keskeyttämiskäsitteen sijaan voidaankin Lerkkasen mukaan puhua "muutoksesta opiskelupolussa".
Opintojen keskeyttäminen oli yhteydessä koulutus- ja uravalintaa haittaaviin ajatuksiin. Haittaavat ajatukset ennustivat sellaista opintojen keskeyttämistä, joka ei ollut ennalta suunniteltua. Tulokset tuovat uudenlaisia haasteita ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisproblematiikan jäsentämiselle ja ohjauspalvelujen kehittämiselle. Opintojen aloitusvaiheessa 71 % opiskelijoista ilmaisi tarvetta opintojen tai ammatinvalinnan ohjaukseen. Opintojen edetessä opiskelijoiden ohjaustarpeet toisaalta vähenivät, mutta samalla ne myös eriytyivät. Opiskelijoiden opinto-ohjauksen ongelmat näyttivät osittain ratkeavan JAMK:n ohjauspalvelujen avulla. Sen sijaan opiskelijoiden ammatinvalinnan ohjauksen tarpeet olivat varsin pysyviä. Ammatinvalinnan ohjauksen tarve oli yhteydessä koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaaviin ajatuksiin.
Tutkimuksen tulosten pohjalta esitetänn kolme kehittämisehdotusta ammattikorkeakoulujen opintojen ohjaukselle: 1) ohjauspalvelut tulee määritellä selkeämmin, 2) koulutuksen pakkomallisesta rakenteesta tulee siirtyä kohti opiskelijoiden henkilökohtaista sitoutumista ja 3) ammattikorkeakoulun ohjaushenkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi jatkossa tulee tarkemmin selvittää ohjaustarpeen arviointia ja ohjausprosessin laatua.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jukka Lerkkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

JAMK

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2002, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nivelvaiheen nuoret ja yhteistyö

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Jaana Hämäläinen-Luukkainen

Painovuosi

2004

Tutkimuksen koko nimi

Nivelvaiheen nuoret ja yhteistyö. Opinto-ohjaajien ja laaja-alaisten erityisopettajien näkemyksiä peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Jyväskylän kaupungin opetusviraston julkaisusarja A 11:2004.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Jyväskylän kaupunki

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Jyväskylän sekä Jyväskylän maalaiskunnan nuorten siirtymää peruskoulusta toiselle asteelle. Huomion keskipisteessä oli nivelvaiheessa ongelmia kohtaavien nuorten kuvaaminen, ongelmien ja syiden hahmottaminen sekä toiselle asteelle siirtymisessä käytettyjen tukitoimien ja yhteistyösuhteiden kartoittaminen. Tutkimusaineisto ja käytetty asiantuntijanäkökulma saatiin haastattelemalla keväällä 2004 kolmeatoista Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan yläasteen opinto-ohjaajaa sekä viittä laaja-alaista erityisopettajaa. Selkeimpinä ongelmien merkkeinä pidettiin poissaoloja, alhaista koulumenestystä ja häiriköimistä. Erityistä huolta kannettiin hiljaisista, vetäytyvistä ja masentuneista nuorista, nuorista jotka jäävät muita helpommin ”näkymättömyyttään ja kuulumattomuuttaan” huomion ulkopuolelle. Keskeiseen asemaan nivelvaiheessa nousi puutteellinen motivaatio koulutyöskentelyyn ja tulevaisuuden suunnitteluun, epärealistiset suunnitelmat jatko-opinnoista sekä varasuunnitelmien puute.
Nivelvaiheen ongelmat eivät ala yllättäen, vaan merkkejä on havaittavissa huomattavasti aikaisemmin. Nuorten kehitysprosessit nähtiin yksilöllisinä. Osalle uravalinnat ovat liian aikaisia, jolloin riski vääristä ja pakkovalinnoista kasvaa. Ensiarvoisen tärkeänä pidettiin nuoren koulumotivaation ja itsetunnon kasvattamista. Keskeiseksi nostettiin myös nuorelle annettu tuki ja turvallisuus, jotka muodostuvat esimerkiksi selkeistä rajoista ja vapaudenraameista niin kotona kuin koulussa. Varhaista puuttumista pienimpiinkin ongelmiin korostettiin. Koulukuraattorien ja erityisopetuksen tarjontaa pidettiin tärkeänä, vaikkakin nykyisellään riittämättömänä. Yhteistyö peruskoulun ja toisen asteen välillä koettiin hyvin erilaisena niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Yhteistyökumppaneina oppilaiden vanhemmat nähtiin tiedonhaluisina ja vaativina, yhteyttä haluttaisiin pitää pienemmistäkin asioista. Tutkimuksen tulokset antoivat uskoa sujuvien siirtymävaiheiden turvaamiseen. Tulokset herättivät myös kysymyksen siitä, kenen ”huolen” piiriin väliinputoaja nuoret kuuluvat?

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2004, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, alueellinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Sosiaalialan ja hoitotyön asiantuntijuuden kehitysehdot ja opiskelijavalinta

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Pekka A. Kosonen

Painovuosi

2005

Tutkimuksen koko nimi

Sosiaalialan ja hoitotyön asiantuntijuuden kehitysehdot ja opiskelijavalinta. Jyväskylän yliopisto.

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Haku ja valinta koulutukseen on tärkeä siirtymä elämänkulussa. Noin 100 sosiaalialan ja hoitotyön koulutusohjelmien hakijaa vastasi kyselyihin ennen valintakoetta ja valinnan tulosten julkistamisen jälkeen. Vastaajista 70 % kertoi tuloksen vaikuttavan tulevaisuudensuunnitelmiinsa ja 60 % koki sen muokkaavan omaa minäkäsitystään. Koulutukseen hakeutumisessa on kyse identiteetin toteuttamisesta ja mielekkään elämänkertomuksen rakentamisesta. On hakijoiden kannalta tärkeää ja ammattikorkeakoulun kannalta järkevää, että asianmukaisen suuntautumisen ja identiteetin omaavat pääsevät etenemään edellytystensä mukaisella uralla. Hakijoista puolet oli pitkäjänteisesti alaan suuntautuneita ja alan ammatteihin samaistuvia, näistä kuitenkin osa haki epäaidon tai osittain jäsentymättömän identiteetin varassa. Viidesosalle kyse oli yhdestä kiinnostavasta vaihtoehdosta muiden joukossa. Lähes kolmasosa oli suuntautunut muualle, ja kyseiseen koulutusohjelmaan he olivat hakeneet vain välineellisistä syistä (välivuosi), ulkoisten paineiden tai työmarkkinatuen saantiin liittyvien sanktioiden vuoksi. Hakuorientaation aitoutta ja kytkeytymistä identiteettiin voidaan tunnistaa mm. hakijan esittämien tavoitteiden, alaan liittyvien aiempien toimintojen ja harrastuneisuuden sekä tunnelatauksen perusteella.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pekka A. Kosonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2005, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Katja Komonen

Painovuosi

2001

Tutkimuksen koko nimi

Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopisto.

Painos

Painopaikka

Joensuun yliopistopaino

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opintojen keskeyttämistä pidetään epäonnistumisena koulutusyhteiskunnan tutkintokilvassa sekä kannanottona tuon yhteiskunnan arvoja vastaan. Keskeyttäminen on liitetty osaksi laajempaa keskustelua nuorten kouluttamattomuudesta ja koulutuksellisesta syrjäytymisestä. Tällä väitöskirjatutkimuksella osallistutaan tuohon keskusteluun laajentamalla näkökulmaa keskeyttämisen merkitykseen yksilön elämänkululle. Tämän laajentamisen mahdollistavat tutkimuksen metodologiset lähtökohdat, fenomenologinen näkökulma ja symbolisen interaktionismin tarjoamat tulkinnalliset välineet. Tutkimuksessa pyritään kurkistamaan keskeyttäjistä annetun kapea-alaisen "koulutusparatiisin muukalaisen" muotokuvan taakse ja siten kyseenalaistamaan opintojen keskeyttäjistä luotua stereotyyppistä kuvaa syrjäytyjinä; koulutusuran päätepisteen sijasta keskeyttämistä tarkastellaan osana koulutukseen sijoittumisen polkua, yhtenä sen valintana tai vaiheena. Täsmälliset tutkimusongelmat kohdistuvat keskeyttämisen muotoutumiseen prosessina, koulutukseen hakeutumisen ehtoihin ja rajoituksiin sekä nuorten kiinnittymiseen uudelleen aloittamaansa koulutukseen. Kohdejoukkona ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet, mutta koulutuksen myöhemmin uudelleen aloittaneet nuoret. Aineisto koostuu 34 itäsuomalaisen nuoren elämäkerrallisista teemahaastatteluista (yht. yli 60 tuntia). Tutkimuksessa kävi ilmi, että opintojen keskeyttäminen ei välttämättä merkinnyt koulutuksen keskeyttämistä, vaan kertomuksissa korostui keskeyttäminen koulutuksesta toiseen siirtymisenä. Toisaalta esiin nousi myös keskeyttäminen koulujärjestelmästä irtaantumisena. Kaikille nuorille ammatillinen oppilaitos ei kyennyt tarjoamaan mielekkäitä oppimiskokemuksia, jolloin työelämään pyrittiin muodollisen koulutuksen ohitse. Usein prosessi laajeni elämänhallinnan ongelmiin, jolloin koulutukseen tartuttiin toisena mahdollisuutena myöhemmällä iällä, työttömyyden ja yhteiskunnallisten interventioiden pakottamana tai merkittävien oppimiskokemusten motivoimana. Opintojen keskeyttämisellä on katsottu olevan yhteys yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Näissä kertomuksissa keskeyttäminen kuitenkin näyttäytyi usein myönteisenä ratkaisuna, joka suuntasi koulutuspolkua parempaan suuntaan. Toisaalta opintojen keskeyttäminen hetkellisenä väliinputoamisena koskettaa yhä useampaa nuorta. Sen ei kuitenkaan tarvitse leimata nuoren myöhempää koulutuksellista ja elämänhallinnallista tulevaisuutta.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Katja Komonen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2001, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Janne Pietarinen

Painovuosi

1999

Tutkimuksen koko nimi

Peruskoulun yläasteelle siirtyminen ja siellä opiskelu oppilaiden kokemana. Väitöskirja. Joensuun yliopisto

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää peruskoulun yläasteelle siirtymistä ja siellä opiskelua oppilaiden kokemana. Tutkimukseni teoreettinen näkökulma on rajattu ala- ja yläasteen nivelkohdassa elävän nuoren kehitysvaiheen, elämäntilanteen ja selviytymisen tarkasteluun sekä koulun tarkasteluun nuoren oppimisympäristönä. Pitkittäistutkimukseni aineistontuottamismenetelmäksi valitsin ainekirjoituksen. Erilaisista oppimisympäristöistä yläasteelle siirtyneet oppilaat (N=132) kirjoittivat aineen kuudennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan keväällä. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään pääosin kvalitatiivisesti, mutta vahvistusta sisällöllisille tulkinnoille on haettu kvantifioimalla ja tilastollisesti analysoimalla laadullista aineistoa.
Tulosten mukaan huomattava osa tutkimukseen osallistuneista oppilaista kokee yläasteelle siirtymisen positiivisena ja elämänvaiheeseensa kuuluvana luonnollisena siirtymänä. Institutionaalisen siirtymän yhteydessä oppilaan odotukset olivat yksilöllisiä ja ne olivat rakentuneet oppilaalle ala-asteen aikana muodostuneiden koulun käytänteisiin, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien kokemusten pohjalta. Oppilaat tiedostavat kaikilla luokka-asteilla koulun ensisijaisesti kognitiivisten tietojen ja taitojen oppimisen kontekstiksi. Sosiaalisten taitojen oppimista ja hyödyntämistä oppilaat eivät kuitenkaan samassa määrin tiedostaneet yksilölliseksi vahvuusalueekseen. Ala- ja yläasteen nivelvaiheessa oppilaat eivät kyenneet myöskään samaisessa määrin kuin peruskoulun päätösvaiheessa ilmaisemaan omia pyrkimyksiään sen suhteen, millaisia toimintatapoja koulun sosiaalisen verkoston säilyttäminen ja laajentaminen heiltä konkreettisesti edellyttäisi.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Pietarinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 1999, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Matti Virtala

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Lukion vai ammattikoulun kautta? - Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lisensiaatintutkimus

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat itse perustelevat tekemiään jatkokoulutusvalintoja ja millaiseksi he kuvittelevat tulevaisuutensa muodostuvan tehdyn ratkaisun perusteella. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat keskisuomalaiset peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset nuoret kolmelta eri yläasteelta Jyväskylästä, Keuruulta ja Karstulasta. Aineiston alustavan analyysin perusteella tutkittavaksi otettiin myös kaupunki- ja maaseutunuorten vastausten vertailu. Tämä vertailun avulla etsittiin tietoa siitä, poikkeavatko maalla ja kaupungeissa asuvien nuorten jatkokoulutusvalintojen perustelut ja niihin perustuvat tulevaisuusorientaatiot toisistaan. Vertailu voi antaa tietoa siitä, tarvitsevatko nuoret maalla erilaista koulutus- ja urasuunnitteluun liittyvää ohjausta kuin nuoret kaupungissa.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.guidance-europe.org/country/FINLAND/nuoret1/nuoret2/resurssit/virtala/exfile.2006-05-12.9104743034/attach/Lukion%20vai%20ammattikoulun%20kautta%208.8.05.doc

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Matti Virtala

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2005, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Elämään vai sukupuoleen ohjausta?

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Päivi-Katriina Juutilainen

Painovuosi

2003

Tutkimuksen koko nimi

Elämään vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 92.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Päivi-Katriina Juutilaisen kasvatustieteen väitöstutkimuksen tehtävänä oli kuvata, jäsentää ja ymmärtää lukion opinto-ohjauskeskustelua opiskelijan elämänkokonaisuuden suunnittelun ja sukupuolen rakentamisen ja purkamisen areenana. Tutkimusaineisto hankittiin vuosina 1999 - 2001 Itä-, Etelä- ja Pohjois-Suomen maaseutu- ja kaupunkikouluista. Aineisto koostui yhdeksästä videonauhoitetusta ohjauskeskustelusta ja välittömästi niiden jälkeen toteutetusta 18 ääninauhoitetusta haastattelusta.
Tulokset osoittavat, että lukion opinto-ohjauskeskustelut ovat tietopainotteisia ja yksilökeskeisiä. Keskusteluissa käsitellään opiskelijan elämää ja tulevaisuutta oppiainelähtöisesti. Keskustelut sisältävät myös paljon opiskelijan kokemusten ja toiminnan kuvausta, mutta kuitenkin vain vähän oman elämän laaja-alaista prosessointia. Ohjauksessa nuorilta odotetaan itsenäisiä päätöksiä, vaikka henkilökohtaisen elämän suunnittelu ei ole vuorovaikutuksessa kulttuuristen normien ja lähiympäristön odotusten kanssa.
Sukupuolineutraalilta näyttävät keskustelut sisältävät runsaasti sukupuolittuneita merkityksiä. Opinto-ohjaajien sukupuolikäsitykset ovat sekä perinteistä sukupuolijärjestelmää vahvistavia että purkavia. Opinto-ohjaajan sukupuoli näyttää vaikuttavan vain vähän ohjauskeskustelun aihealueisiin tai muihin prosesseihin. Sen sijaan opiskelijan sukupuolella on suuri merkitys ohjauskeskustelujen sisältöön ja opiskelijan elämäntilanteen jäsentämiseen. Tulosten mukaan ohjaajan sukupuolikäsitykset voivat toimia suodattimena tai esteenä opiskelijan kohtaamisessa. Mitä pätevämpi ohjaajan "totuus" on yleisesti, sitä tiukemmin keskustelu etenee ohjaajan tuottamien merkitysten varassa. Ohjausprosessissa molemmilla keskustelun osapuolilla on omat osuutensa. Parhaimmillaan ohjaaja haastaa opiskelijan tutkimaan omaa elämäänsä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Opiskelijan tarinoiden avulla opinto-ohjaaja voi päästä sisään opiskelijan maailmaan. Opiskelija saattaa myös haastaa ohjaajan hänen uskomuksissaan, olettamuksissaan ja tulkinnoissaan opiskelijasta, tämän elämästä tai maailmasta yleensä. Näin ohjauskeskustelu merkitsee mahdollisuutta yhteiseen oppimiskumppanuuteen.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The objective of the present study is to describe, analyse and understand
career-counselling conversations at Finnish upper secondary
schools as an arena of planning one’s life space and constructing
and deconstructing gender. The study is counselling process research,
which aims at making the professional practice visible and at creating
new perspectives. The research objective is divided into four specified research questions.
The first of the questions tries to describe the general characteristics
of career counselling conversations at the upper secondary
school (How can career counselling conversations be analysed?) The
analysis of counselling conversations, which is called a process image
in this research, is conducted through the method of Narrative Processes
Coding Systems (NPCS). The second question views the professional practice of career
counsellors (How is gender constructed or deconstructed in career
counselling conversations?). The third research question aims at crystallising the process descriptions
of career counselling conversations (Which factors generate
the construction and deconstruction of gender in counselling conversations
at upper secondary schools?) The results show that the counsellors’
gender constructions both reproduce (stereotypes of the essence
and gender roles) and deconstruct the gender systems and socially
built gender. The fourth question aims at conceptualising the counselling process
on a more general theoretical level (How can a counselling process
be theoretically analysed on the basis of the previous?) The counsellor’s
gender constructions can act as a filter or constraint for hearing
the student’s narrative. The career counsellor’s constructions are
viewed according to their “degree of truthfulness”. The more generalisable
the counsellor’s truth is, the more restrictively the conversation
progresses and depends on the counsellor’s meanings. The counsellor’s
truths can be general truths, but they can also be formed in an
inter-subjective way during the counselling session and be fixed on
the student’s personality. The results show that the ideal of counselling process as a dialogic
negotiation is not necessarily realised. The counselling process is outlined
as an encounter, in which both sides produce their own affordances
to the process. At their best, the counsellor’s affordances challenge
the student to analyse his/her life extensively and from various
perspectives. The student’s narratives are affordances that can give the
counsellor access to the student’s world. The student’s affordances can
also challenge the counsellor in his/her beliefs, assumptions and interpretations
of the student, his/her life and the world. In this way,
the counselling conversation provides a chance for a reciprocal learning
partnership.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/juutilainen_opintoohjauskeskustelu/juutilainen.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi-Katriina Juutilainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Itä-Suomen yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2003, nuoret, koulutuksessa olevat, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nuorten tulevaisuusorientaatiot

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Helena Kasurinen

Painovuosi

1999

Tutkimuksen koko nimi

Personal Future Orientation: Plans, Attitudes and Control Beliefs of Adolecents Living in Joensuus, Finland and Petrozavodsk, Russia in 1990s. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 53.

Painos

Painopaikka

Joensuu

Kustantaja

Joensuun yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Kasurinen tutki nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ja asenteita sekä käsityksiä siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Aineisto kerättiin Suomessa ja Venäjällä, mikä mahdollisti kahta hyvin erilaista kulttuuria edustavien nuorten vertailun. Tekijät, joiden ajateltiin vaikuttavan nuorten suunnitelmiin ja asenteisiin, valittiin aikaisempien tutkimusten perusteella. Tällaisia vaikuttavia tekijöitä olivat koulumenestys, sosiaalinen tausta, subjektiivinen hyvinvointi, ja elämässä tärkeänä pidetyt asiat. Lisäksi tutkittiin, kuinka nuoret suhtautuivat koulunkäyntiin. Kiinnostukset ja koulutussuunnitelmat sekä syyt näihin suunnitelmiin olivat myös tutkimuksen kohteena. Tutkimukseen osallistuneet nuoret asuivat Joensuussa, Pohjois-Karjalassa Suomessa ja Petroskoissa, Venäjän Karjalassa. Suomalaiset (n = 276) ja venäläiset (n = 341) nuoret olivat 14-16 vuoden ikäisiä. Nämä nuoret olivat siirtymävaiheessa koulutusurallaan, sillä suomalaiset olivat peruskoulun ja venäläiset nuoret olivat myös oppivelvollisuuskoulun viimeisellä luokalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ja venäläisten nuorten koulutussuunnitelmia osana tulevaisuuteen suuntautumista. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulumenestys ennusti parhaiten näiden nuorten koulutusreitin valintaa. Sosiaalinen tausta (vanhempien koulutus ja ammatti)näytti myös vaikuttavan siihen, suunnittelivatko nuoret ammattikoulu- vai yliopisto-opintoja. Mielenkiintoista oli, että tässä aineistossa vain venäläisten nuorten keskuudessa sukupuoli ennusti koulutussuunnitelmia. Venäläiset tytöt suunnittelivat poikia useammin yliopisto-opintoja. Nuorten erilaista tulevaisuusorientaatiot jatkaanutuivat kuteen eri ryhmään. Näiden ryhmien välillä oli eroja siinä tavassa, jolla kunkin ryhmän nuoret suhtautuivat tulevaisuuteen. Tulevaisuusorientaatioon vaikuttivat yleinen subjektiivinen hyvinvointi ja tärkeinä pidetyt asiat. Koulumenestys oli yhteydessä molempien maiden tyttöjen tapaan suunnitella tulevaisuutta ja siihen, miten he ajattelivat tulevaisuudestaan. Koulumenestyksellä ei ollut samanlaista vaikutusta poikien tulevaisuusorientaatioon.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Helena Kasurinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Työ- ja elinkeinoministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

helena.kasurinen@tem.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 1999, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, kansainvälinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Koulukokemukset ja koulutusratkaisut

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Juhani Pirttiniemi

Painovuosi

2000

Tutkimuksen koko nimi

Koulukokemukset ja koulutusratkaisut. Peruskoulun vaikuttavuuden tarkastelu oppilasnäkökulmasta. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 168.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, missä määrin oppilaiden koulunkäynnin kokemukset ovat yhteydessä heidän onnistumiseensa yhteishaussa. Tutkimusaineiston tiedot on kerätty lomakekyselyllä peruskoulun 9. luokan 2099 oppilaalta. Saadut lomaketiedot on yhdistetty saman vuoden (1995) yhteishakutietoihin. Lomakkeista koottujen sekä yhteishakutietojen avulla on selvitetty koulukokemusten ja oppilaiden taustatekijöiden yhteyttä koulutukseen hakemiseen ja pääsemiseen sekä yhteishaussa epäonnistumiseen.
Tutkimustulosten perusteella oppilaiden koulukokemukset ovat monilta osin huonoja. Kielteisiä ovat erityisesti poikien opettajakokemukset, mutta myös poikien keskinäisissä sosiaalisissa suhteissa on enemmän ongelmia kuin tytöillä. Koulukokemukset ovat selvemmin yhteydessä yhteishaussa onnistumiseen kuin siinä hakemiseen. Kielteisimmät koulukokemukset ennakoivat peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Vaikka oppilaiden koulukokemuksilla on merkitystä oppilaiden peruskoulun jälkeisen tulevaisuuden kannalta, ei ole yllättävää, että taustatekijöillä on näitäkin vahvempi vaikutus. Vanhempien työttömyys sekä perhesuhteisiin liittyvät ongelmat ovat yhteydessä yhteishaussa epäonnistumiseen. Riskioppilaiden lisäksi melko suuri joukko poikia saa peruskoulussa niin huonoja arvosanoja, että toisen asteen koulutusvaihtoehdot ovat vähäiset. Koulun vaikuttavuuden tarkastelussa oppilaan henkilökohtaisen ohjauksen sekä opinto-ohjauksen tekijät tulevat voimakkaasti esille. Oppilaiden kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, ettei heitä oteta riittävästi huomioon, heidän mielipiteitään ei kuunnella, eivätkä he saa tarvitsemaansa määrää henkilökohtaista ohjausta. Yllättävää on, että opinto-ohjauksen ovat kokeneet myönteisimmin oppilaat, jotka varmimmin epäonnistuvat yhteishaussa. Tutkimustulosten perusteella koulun vaikuttavuutta oppilasnäkökulmasta kehitettäessä olisi kiinnitettävä huomiota opettajien ohjauksellisiin taitoihin. Oppilaiden tukemisen ja ohjaamisen tulisi olla nykyistä selvemmin kaikkien opettajien vastuulla. Opinto-ohjaajien olisi voitava työskennellä enemmän niiden peruskoulun päättävien oppilaiden kanssa, jotka ovat ilmeisessä vaarassa syrjäytyä koulutuksesta. Syrjäytymisen estämiseksi ja koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi peruskoulun ohjaus- ja seurantavelvoitetta olisi ulotettava peruskoulun jälkeiseenkin aikaan.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The purpose of this research was to find out to what extent students´ experiences of
school are connected with their success in the joint application of students for
secondary education after comprehensive school. The research data were collected
in 1995 through a questionnaire filled in and returned by 2099 students in the ninth
grade of comprehensive school. Data from the questionnaire were combined with
the joint application data from the same year. The information from the questionnaire
and the joint application data helped to explain the relationship between school
experiences and student background factors in applying for and admission to
secondary education as well as in poor performance in the joint application process. In assessments of school effectiveness, the personal guidance and counselling
of students are prominently mentioned. The students' criticism is especially aimed
at the fact that they do not receive enough attention, their opinions are not listened
to, and they do not receive enough personal guidance. It is surprising that student
counselling is most positively experienced by those students who are most certain
to fail in the joint application process. These findings indicate that more emphasis must be placed on the councelling skills of all teachers when improving the effectiveness of primary school education.
The teachers' role in the support and guidance of students should be increased, as
should the ability of student councellors to work with those comprehensive school
leavers who are at obvious risk of terminating their education. To prevent
marginalization and to increase the effectiveness of education, the responsibility of
student counselling and following-up during comprehensive school should be
extended also to the time after comprehensive school.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pirttiniemi/koulukok.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Juhani Pirttiniemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetushallitus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

juhani.pirttiniemi@oph.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2000, peruskoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, hyvä perusopetus, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, monografia, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Towards a deeper understanding of learning in teacher education

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Tiina Nikkola, Pekka Räihä, Pentti Moilanen, Matti Rautiainen ja Sakari Saukkonen

Painovuosi

2008

Tutkimuksen koko nimi

Towards a deeper understanding of learning in teacher education. Teoksessa C.Nygaard & C. Holtham (toim.) Understanding learning-centered higher education. Copenhagen Business School Press, 251 - 263.

Painos

Painopaikka

Narayana Press, Gylling

Kustantaja

Copenhagen Business School Press

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Tutkimuksessa kuvataan integratiivisen luokanopettajakoulutuksen malli. Mallissa ylitetään koulun oppiainerajat. Oppiminen kohdentuu kolmeen ulottuvuuteen: faktatieto, kulttuuritieto ja esteettinen tieto. Opiskelijoiden elämismaailma ja ryhmädynamiikka ovat toiminnan lähtökohtina.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The research article presents an integrative learning approach to teacher education. It was aimed at solving the problem of suerficial understanding of learning.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Nikkola

Yhteyshenkilön organisaatio

Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiina.nikkola@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, kansainvälinen, 2008, kokoomateos, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen rajapinnoilla

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tiina Saari

Painovuosi

2016

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Sinikka Saari

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (opinto-ohjaajaopiskelija)

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiinassaari@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, 2016, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Odotushuone

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

syyskuu 2017

Päättymisaika

helmikuu 2017

Lupaavan käytännön kuvaus

Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.

Lupaavan käytännön arviointi

11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.

Lupaavan käytännön tulokset

Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Magdalena Biela

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

magdalena.biela@hotmail.fr

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

HumaniaHoiva - lähihoitajakoulutuksen oppimisympäristö

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

09.2016

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Lähihoitajakoulutuksen uuden työelämälähtöisen oppimisympäristön kehittäminen ja käyttöönotto

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marika Uotinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marika.uotinen@samiedu.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, aikuiskoulutus, ammatillinen oppilaitos, ammattitaito, henkilökohtainen ohjaus, kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nuorisoaste, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, oppiminen, oppimisympäristö, sosiaali- ja terveystoimi, työssä oppiminen, yhteistyö, aikuiskoulutuskeskus, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujärjestelyt, opetushallinto, alueellinen, Etelä-Savon ELY, 2016, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Veturiopetus

Käytännön lyhyt kuvaus

Artikkelissa käsittelen Kauhajoen avosairaalakoulu, Veturiopetuksen, taustaa lainsäädännöstä sekä Veturiopetuksen tavoitteita sekä ohjaustarpeita.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

Kauhajoen Veturiopetus (avopuolen sairaalakoulu) on perusopetuslakiin perustuvaa toimintaa, jonka mukaisesti avo- tai osastohoidossa (erityissairaanhoito sekä sijaishuolto) olevalle oppilaalle on aina järjestettävä opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. (Perusopetuslaki 4 a §)

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Veturiopetuksen tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti perusopetuslain mukaisesti avohoidon ja/tai sijaishuollon aikana sekä tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhdessä hoidon asettamien tavoitteiden kanssa. Jakson aikana tavoitteena voivat olla esimerkiksi koulumuotoarviot, koulunkäynnin tilanteen selkiyttäminen ja tukeminen, oppilaan syrjäytymisen estäminen tai peruskoulun suorittaminen loppuun. Tavoitteena voi myös olla tutkimusjakson aikana tehtävät tutkimukset, jolloin oppilas on sairaalakoulussa, jolloin turvataan hänen oppimistaan jakson aikana.
Veturiopetuksen aikana opetus toteutetaan yhteistyössä oman lähikoulun kanssa. Tavoitteena on pedagogisen kuntoutuksen myötä palauttaa oppilas takaisin omaan ryhmäänsä tai löytää oppilaalle ryhmä, jossa hän voi edetä omien kykyjensä mukaisesti. Pyrkimyksenä on noudattaa mahdollisuuksien mukaan oppilaan oman luokka-asteen mukaista viikkotuntimäärää tai jaksojärjestelmää, jolloin paluu omaan lähikouluun on helpompaa. Oppilaan lopullinen viikkotuntimäärä määräytyy kuitenkin oppilaan koulukuntoisuuden mukaan.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Viljanen Niina

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Kauhajoen kaupunki, Kauhajoen yhteiskoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

niina.viljanen@kauhajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, perusasteella opiskelevat

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anna-Maija Virtanen

Painovuosi

2018

Tutkimuksen koko nimi

Digitutortoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Kehittämistyö kertoo, miten digitutortoiminta käynnistettiin ja jalkautettiin Ylivieskan kouluihin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anna-Maija Virtanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jokirannan koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anna-maija.virtanen@edu.ylivieska.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, hyvä perusopetus, koulut, koulutus, mentorointi, ohjaus, opetus, opetussuunnitelma, peruskoulu, tieto- ja viestintäteknologia, tietotekniikka, verkosto, palvelujen käyttäjät, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, tieto- ja viestintätekniikka, opetushallinto, alueellinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.