Joustava perusopetus (JOPO)
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Joustava perusopetus (JOPO)
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2006
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):
Joustava perusopetus JOPO® -hanke käynnistyi tammikuussa 2006, kun opetusministeriö myönsi määrärahaa kunnille koulupudokkaiden aktivointiin tähtäävän toiminnan kehittämiseen perusopetuksessa ja toisen asteen nivelvaiheessa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Toimintamallin avulla kehitetään perusopetukseen yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssäoppiminen. Joustavan perusopetuksen ryhmiä oli vuonna 2009 noin 100 ja niissä opiskeli 953 oppilasta. Toiminnassa tehostetaan moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat peruskoulut, kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja mahdolliset nuorten työpajat. Toiminnan tueksi järjestetään alueellista ja valtakunnallista koulutusta. Opetus järjestetään noin 10 oppilaan joustavan perusopetuksen JOPO-ryhmässä. Kouluissa toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluu opettajan lisäksi nuorisotyöntekijä/sosiaalityöntekijä tai vastaava. Opetus toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa kehitetään perusopetuksen 7—9 luokilla oleville nuorille oppilaan yksilöllisistä elämäntilanteista lähteviä opetusjärjestelyjä, toiminnallisia ja työpainotteisia opetus- ja työmuotoja sekä kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja. Oppilaan perheen kanssa tehtävällä työllä on keskeinen asema oppilaan kokonaistilanteen arvioinnissa ja sopivien työmuotojen valinnassa.
Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):
esim.
- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu
- toimijat, resurssit
- tavoitteet ja toteuttaminen
- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa
- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin
Opetusministeriö 2006
Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):
esim.
- miten käytäntöä arvioidaan
- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu
- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty
- mitä arviointitieto osoittaa
Arviointia julkaisussa Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26
Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):
esim.
- tähän mennessä saadut tulokset
- onnistumiset
- ennakoimattomat tulokset
- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin
Joustavalla perusopetuksella on vaikutusta paitsi nuorten opiskeluun, myös kunnan ja koulujen toimintaan sekä opettajien työhön. Joustavan perusopetuksen tavoitteita voidaan näiden ryhmien näkökulmista tarkastella seuraavasti: Nuorten kannalta tavoitteena on ehkäistä koulumotivaation heikkenemistä ja koulusta putoamista sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Samalla edistetään toisen asteen koulutukseen siirtymistä yksilöllisellä tuella. Koulujen kannalta tavoitteena on kehittää opiskelumuotoja, jotka perustuvat toiminnallisuuteen sekä käytännöllisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Samalla edistetään koulun ja työelämän yhteistyötä. Opettajien kannalta tavoitteena on antaa valmiuksia varhaiseen puuttumiseen tähtäävin työmuotoihin sekä kehittää opettajien taitoja moniammatilliseen yhteistyöhön. Kuntien kannalta tavoitteena on edistää eri hallinnonalojen kuten koulutoimen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):
- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin
- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen
Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)
- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja
- mahdollinen lähdekirjallisuus
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/koulupudokkaiden_aktivointi/index.html
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, 2006, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Toisen asteen koulutuksen sähköisen hakujärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio
Strateginen linjaus
1. Strategisen linjauksen nimi
Toisen asteen koulutuksen sähköisen hakujärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio
2. Muut tiedot
Alkamisaika
2005
Päättymisaika
2007
Mahdollinen säädösnumero
Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)
Opetusministeriö asetti 7.2.2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli kehittää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmää entistä toimivammaksi koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi ottamisen palvelujärjestelmäksi. Työryhmän tehtävänä oli erityisesti selvittää ja arvioida yhteishaun toimivuutta ja kehittämistarpeita yhteishakua koskevien säännösten, yhteishaun järjestämisvastuun, opiskelijavalintojen ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden toimivuuden sekä opiskelupaikkaa vaille jääneiden ohjaamisen tehostamisen näkökulmasta luoda perusteet sähköisen hakujärjestelmän käyttöön ottamiseksi ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa siitä riippumatta, sovelletaanko koulutukseen nykyisin opiskelijaksi ottamisen perusteita tai kuuluuko koulutus muilta osin yhteishakujärjestelmään selvittää ja arvioida yhteishakua koskevat tilastotarpeet ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa.
Työryhmä ehdottaa, että toisen asteen koulutukseen hakeutumista ja valintaa varten kehitetään sähköinen hakujärjestelmä, jonka avulla erilaisen pohjakoulutuksen omaavat nuoret ja aikuiset voivat hakea kaikkeen toisen asteen koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Sähköisen hakujärjestelmän avulla hakijat ja muut toimijat saavat myös tietoa tarjolla olevasta koulutuksesta, opiskelijaksi ottamisen perusteista, hakeutumista koskevista ohjeista, haku- ja valintaprosessin kulusta sekä hakijoista, valituista ja valitsematta
jääneistä. Hakujärjestelmään sisällytetään myös tiedot kaikesta toisen asteen koulutuksesta ja perusopetuksen lisäopetuksesta. Varsinaisen valinnan jälkeen vapaiksi jäävien paikkojen täytön tehostamiseksi ja tiedonkulun parantamiseksi rakennetaan sähköinen täydennyshaku osaksi hakujärjestelmää.
Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)
Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut
Toisen asteen koulutuksen sähköisen hakujärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:5. Helsinki: Opetusministeriö
Liitetiedostot
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta
Asiasanat
aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, toinen aste, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen saatavuus, valtakunnallinen, 2006, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.