eVOKES Database

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Lielahden TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9. luokan oppilaille

Käytännön lyhyt kuvaus

Tuettu perusopetus -ja ohjaushanke on aloitettu Lielahden koulun 9. luokalla vuonna 2008. Ohjauskäytäntö on vuoden mittainen prosessi, jossa keskeisinä toimijoina koulussa ovat oppilaanohjaaja, luokanvalvoja ja tukiopetusta antavat aineenopettajat sekä erityisopettaja. Kohderyhmänä ovat ne 9. luokan oppilaat, joiden kaikkien aineiden keskiarvo on alle 7,0. Oppilaille järjestetään tukiopetusta haluamissaan aineissa ja lisättyä ohjausresurssia, koulutuskokeiluja ja tutustumisia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Lisä-TET on myös mahdollinen. Osallistuminen toimintaan on oppilaalle vapaa-ehtoista. Oppilaiden oma motivaatio ja huoltajien tuki on tärkeää.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuettu perusopetus- ja ohjaushanke 9.lk oppilaille aloitettiin Lielahden koulussa Tampereella vuonna 2008. Koulussamme oli syksyllä 2008 noin 30 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo alle 7.0. Olimme huolissamme näistä oppilaista ja heidän sijoittumisestaan toiselle asteelle. On yleisesti tiedossa, että tamperelaisiin oppilaitoksiin vaaditaan hyviä keskiarvoja (yli 7.0). Ohjauskäytännön tavoitteena on tukea ns. syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä, motivoida heitä opiskeluun, numeroiden korottamiseen ja urasuunnitteluun sekä varmistaa, että he saisivat mieluisan ja itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa. Oppilaan oma motivaatio ja halu osallistua TUPO -toimintaan on tärkeää. Myös huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa pyritään lisäämään. Syksyllä 2010 15 oppilaan keskiarvo oli alle 7.0. Näistä TUPO-toimintaan lähti mukaan 9 oppilasta. Oppilaanohjaaja haastatteli yhdessä luokanvalvojan kanssa oppilaat ja huoltajat syyskuussa. Lokakuussa aloitettiin tukiopetus niissä aineissa, joissa oppilas itse halusi. Tukiopetus tapahtuu pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Oppilaanohjaaja tapaa oppilaita tehostetusti ja säännöllisesti lukuvuoden aikana, järjestää tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja toisen asteen oppilaitoksiin oppilaan toiveiden mukaisesti ennen yhteishakua. Myös lisä-TET on mahdollinen. Tarvittaessa järjestetään myös muita tukitoimia esim. kuraattori-, psykologi- ja avo-psykologitapaamisia yms.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

TUPO-ryhmää opettaneita opettajia on joka kevät haastateltu ja samalla mietitty yhdessä kehittämismahdollisuuksia opettajan näkökulmasta. Oppilailta on saatu joka kevät sekä suullista että kirjallista palautetta TUPO-ryhmään kuulumisesta ja koulun käytänteistä.

Käytännön vaikuttavuus

Karkeasti noin puolet TUPOon osallistuneista oppilaista on hyötynyt saamastaan lisätuesta. Ensimmäisenä kokonaisena vuotena TUPOon osallistuneista suurimmalla osalla oli oppimisvaikeuksia. Silti vähän yli puolet sai arvosanojaan nostettua ja eräs oppilas nosti keskiarvoaan yli numerolla. Toinen onnistuja, jolla on laajoja oppimiseen liittyviä ongelmia, nosti keskiarvoaan puolella numerolla. Lukuvuonna 2010-11 ryhmään kuuluu suureksi osaksi käyttäytymisongelmista ja oman ohjauksen toiminnan ongelmista kärsiviä oppilaita.

Tämä menetelmä korostaa oppilaan omaa motivaatiota ja vanhempien tukea kotoa. Joskus tukiopetusta järjestetään myös omalla ajalla. Numerot nousevat jos oppilas itse paneutuu asiaan, vaikka oppimisen suhteen olisikin ongelmia.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Mari Nikkanen ja Tuula Weijo

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Tampereen kaupunki, perusopetus, Lielahden koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mari.nikkanen@koulut.tampere.fi ja tuula.weijo@koulut.tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Mari 0400764424 tai Tuula 040 801 2729

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, hyvä perusopetus, koululaiset, koulut, ohjaus, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, oppiminen, syrjäytymisvaarassa olevat, tehostettu tuki, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, perusasteella opiskelevat, 2008

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Luokanvalvojuudesta luokanohjaajuuteen Kaukajärven koulussa Tampereella

2. Projektitiedot

Alkamisaika

1.10.2008

Päättymisaika

31.12.2010

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Kaukajärven koulussa siirryttiin luokanvalvojuudesta luokanohjaajuuteen. Projektin aikana kehitettiin menetelmiä opettajien ohjaajuuden vahvistamiseksi. Tarkoituksena oli vastata oppilaiden aikuistarpeeseen, lisätä opettajien ohjaajuutta sekä kehittää käytännön menetelmiä rangaistuskeskeisyydestä kasvatuskeskeisiin menetelmiin. Näihin ongelmiin haettiin vastauksia jo toimivien mallinteiden vahvistamisesta ja niiden uudelleen jäsentämisestä. Uutena kehityskohteena tuli kasvatuksen tuki eli KaTu-opettajuus.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Herlevi-Turunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Kaukajärven koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.herlevi-turunen@koulut.tampere.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, luokanohjaajuus, peruskoulu, verkosto, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

KEVÄT - Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.06.2008

Päättymisaika

31.05.2011

Projektin kuvaus

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa KEVÄT-hanke rahoitetaan osana Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallista kehittämisohjelmaa 2007-2011: Välityömarkkinat/ siirtymätyömarkkinat, toimintalinja 2.

Tämä hanke koordinoi seuraavia välityömarkkinoiden kehittämisteemoja:
1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen
2. Kolmannen sektorin työllistämisen kehittäminen
3. Sosiaalisen yrittäjyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen
4. Moniammatillisten palvelu- ja työllistämisprosessien tukeminen

Hankkeen välittömiä kohderyhmiä ovat teemoja toteuttavien hankkeiden (Työnhakijan polku avoimille työmarkkinoille/JAO; Duunari ja Välittäjä -hankkeet/KYT; TEHO2 - sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta ja työllistöämisjärjestelmät, Witas; Yhteistyöllä tuloksiin -hanke, Saarijjärvi-Karstulan terveydenhuollon ky) toimijat ja näiden hankkeiden yhteistyökumppanit, kuten kuntien, työhallinnon, työllistämistä toteuttavien organisaatioiden ja työllistävien yritysten tässä kehittämisprosessissa olevat henkilöstö.

Välityömarkkinoiden toimintaa avoimille työmarkkinoille ohjaaviksi väyliksi kehitetään kokonaisuutena ja näin vältetään pirstaloituminen yksittäisiksi toimenpiteiksi. Koordinoinnin tavoitteena on eheyttää ja tukea kunta- ja seutukuntakohtaisten, joustavien, työllistymistä ohjaavien toiminta- ja ohjaustapojen kehittymistä. Näitä toimintatapoja kehitetään toimintaympäristön analyysien, projektiarviointien, asiakasseurannan ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin avulla. Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa antaa uusia näkökulmia myös paikallisiin ja alueellisiin ratkaisuihin.

Hankkeen tavoitteita ovat
- tukea välityömarkkinoiden kehittämishankkeiden toimintaa siten, että niistä muodostuu yhtenäinen keskisuomalaista työllistämistä tukeva kehittämiskokonaisuus
- eheyttää välityömarkkinoiden toimintakenttää kunnissa ja seutukunnilla siten, että keskisuomalaisille välityömarkkinoille syntyy ammatillista osaamista tukevat ohjaamisen tavat ja käytänteet
- vahvistaa alueellisten, seutukunnallisten ja maakunnallisten toimintamallien kehittämistä tuloksellisuuteen perustuvien arviointien avulla
- tunnistaa sosiaalisten yritysten, uusien koulutuksellisten väylien ja kolmannen sektorin uusien toimintamallien suhde muihin välityömarkkinoiden työllistämistoimenpiteisiin

Hankkeen tulokset
- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaan kuuluvat kehittämisprojektit saavuttavat määrittelemänsä tavoitteet
- välityömarkkinoilla toimivien kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisten verkostojen yhtenäiset ohjauskäytänteet vakiintuvat ja parantavat työllistämisen tehokkuutta
- välityömarkkinoiden selkeä yhteistoiminta ja työnjako, joka vahvistaa ammatillisia reittejä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi
- tunnistetaan rakennetyöttömyyttä ylläpitäviä ja työllistymistä edistäviä rakenteellisia ja toiminnallisia tekijöitä

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.jamk.fi/kevat

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Laitinen

Yhteyshenkilön organisaatio

JAMK

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

janne.laitinen@jamk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen ELY, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, järjestö, yritys, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Välittäjä-hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

16.06.2008

Päättymisaika

30.04.2011

Projektin kuvaus

Välittäjä-hanke on kolmannen sektorin väline parantaa sen työllisyyspalveluiden vaikuttavuutta. Projektin suunnittelussa on otettu huomioon rakennetyöttömyyttä Keski-Suomessa koskevat tilastotiedot. Yhteensä Keski-Suomessa rakennetyöttömyyden piiriin lasketaan kuuluvan noin 8300 henkilöä.
Kolmannen sektorin roolia välityömarkkinoilla halutaan korostaa lisäämällä sekä toiminnan volyymia että ennenkaikkea laatua ja vaikuttavuutta. Välittäjäorganisaatiota tarvitaan, jotta myös pienten yhdistysten osallistuminen välityömarkkinoiden kehittämiseen onnistuu ja jotta ESR-hanketoiminta ylipäätään olisi mahdollista alueellisissa kolmannen sektorin organisaatioissa. Projektilla pyritään myös edistämään paikallisten 3. sektorin keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa. KYT:n aikaisempi projektitoiminta on tuottanut runsaasti tietoa ja kokemusta 3. sektorin työllistämistoimintaa koskevista kehittämistarpeista (3Points, Aluna yms.). JärjestöPlus-projektissa tehty selvitys "Järjestökentän kuvaa etsimässä" tarkastelee keskisuomalaisia 3. sektorin yhteisöjä ja niiden tarpeita. Kolmannen sektorin välityömarkkinat-esiselvityksessä kartoitettiin kolmen seutukunnan työllistäjäorganisaatioiden kehittämisen painopisteet.
Välittäjä-hankkeella haetaan kolmannen sektorin toimijoiden hyviä käytäntöjä, joita vahvistamalla saadaan lisää laadukkaita työpaikkoja.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.kyt.fi/valittaja/index.html

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Eija Siekkinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

eija.siekkinen@kyt.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen ELY, järjestö, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Välitän-hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.10.2008

Päättymisaika

31.12.2010

Projektin kuvaus

Välitän –hanke käynnistettiin vuoden 2008 loppupuolella. Varsinaiseen toimintaan ryhdyttiin vuoden 2009 alussa. Hankkeen toteuttajana toimii 4H-yhdistys, hallinnoijana Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry ja rahoittajana ESR ja Keski-Suomen Ely-keskus yhdessä keskisuomalaisten kuntien kanssa.

Hankkeen tehtävä on löytää 17–25 –vuotiaat hankasalmelaiset työttömät, koulunsa keskeyttäneet tai vailla opiskelupaikkaa olevat nuoret.

Hankkeen tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin kehittäminen, tukeminen työnhaussa ja työllistymisen tiellä. Lähtökohtana ovat nuoren omat tarpeet. Toimintoina ovat yksilö- ja ryhmäprosessit sekä toimintapäivät.

Tavoitteena on ollut saavuttaa 15 nuorta hankkeen kautta. Tällä hetkellä nuoria on mukana 19. Nuorten kanssa on hoidettu asuntoasioita yhdessä, ohjattu harrastuksiin, työnhakuun, opiskelemaan, juteltu, kuunneltu, kyselty ja etsitty ratkaisuvaihtoehtoja. Hanke jatkaa toimintaansa vuoden 2010 loppuun saakka. Jatkorahoitusta selvitellään kevään 2010 aikana.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://hankasalmi.4h.fi/hankkeet/valitan/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sirkka Suomäki

Yhteyshenkilön organisaatio

Hankasalmen 4H yhdistys

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sirkka.suomaki@hankasalmi.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

TASSU - Tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.08.2008

Päättymisaika

29.02.2012

Projektin kuvaus

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa yksi keskeisistä yhteiskuntapoliittisista tavoitteista, sillä Suomen työmarkkinat ovat edelleen sukupuolen mukaan eriytyneet. Muita tasa-arvon haasteita ovat mm. naisten ja miesten välinen palkkaepätasa-arvo, perhevapaiden epätasainen jakautuminen vain naisille ja naisten vähäinen määrä johtavissa asemissa.

TASSU -hankkeen yleisenä tavoitteena on vähentää vertikaalista ja horisontaalista segregaatiota. Tarkoituksena on vahvistaa miesvaltaisilla aloilla asiantuntijatehtävissä toimivien naisten sekä vastaavissa asemissa naisvaltaisilla aloilla toimivien miesten valmiuksia toimia sukupuolen mukaan eriytyneissä työtehtävissä ja -paikoissa sekä valmentaa heitä esimiestehtäviin. Hankkeeseen liittyy uraohjausta miesvaltaisilta aloilta valmistuville naisille. Hanke tähtää sukupuolten tasa-arvon edistämiseen sukupuolirakenteeltaan vinoutuneissa työpaikoissa ja tukee yhdenvertaisia uramahdollisuuksia, samapalkkaisuutta, uralla etenemistä, työn vaativuuden kasvua, osaamisen kehittymistä sekä työhyvinvoinnin kehittymistä.

TASSU -hanke on koulutusprojekti, joka jakautuu kolmeen osioon: ennen ammatinvalintaa tapahtuva ohjaus, uraohjaus sekä esimies- ja tasa-arvovalmennus työelämässä.

Ennen ammatinvalintaa tapahtuva ohjaus on suunnattu erityisesti perus- ja toisen asteen opoille, opettajille ja oppilaille. Sen tavoite on tukea sukupuolisensitiivistä oppilaanohjausta ja tehdä oppilaille ja heidän vanhemmilleen tunnetuksi ns. rohkeita uravalintoja. Toimenpiteinä ovat koulutukset, infotilaisuudet, workshop-työskentely, seminaarit ja vertaisryhmäoppiminen.

Uraohjauksen keskeiset toimenpiteet ovat koulutus- sekä ohjaustilaisuuksien järjestäminen miesvaltaisten alojen naisopiskelijoille, tavoitteena vahvistaa naisopiskelijoiden itseluottamusta hakeutua oman alan töihin. Naisopiskelijoiden työnhaun ja oman osaamisen markkinoinnin aktiivinen kehittäminen on kantavana teemana läpi toimenpiteiden. Lisäksi hankkeen aikana järjestetään alumnitoimintaa ja kehittää kontakteja työelämään.

Asiantuntijasta esimieheksi -osion keskeiset toimenpiteet ovat esimiesvalmennuksen ja tasa-arvokoulutuksen tarjoaminen ensisijaisesti miesvaltaisten alojen asiantuntijatehtävissä toimiville naisille, tarkoituksena helpottaa heidän urallaetenemistään. Koulutuksen ja konsultoinnin aiheina ovat erityisesti esimiestyön haasteet segregoituneissa työyhteisöissä. Myös muita esimiestyön osa-alueita käsitellään koulutuksen aikana (mm. esimieheksi kasvaminen, esimiehen rooli ja tehtävät, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä esiintymis- ja neuvottelutaidot). Tasa-arvokoulutuksen tavoitteena on lisätä työpaikkoilla tasa-arvotietoisuutta ja tukea tasa-arvosuunnitelmien toteutumista.

Koulutus- ja konsultointitoimenpiteiden lisäksi hanke edistää myös verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen levittämistä.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin. http://www.lamk.fi/tassu/index.html

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjut Villanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu,

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjut.villanen@lamk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, nuoret, aikuiset, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, naiset, miehet, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

Alpertti-projekti

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.12.2008

Päättymisaika

30.09.2013

Projektin kuvaus

Alpertti on TAO, Turun Ammattiopistosäätiön käynnistämä hanke opiskelijoiden työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi koskien erityisesti niitä opiskelijoita, joilta näyttää puuttuvan kokonaan kiinnostus tällä hetkellä opiskelemaansa ammattialaan. Projektissa pyritään auttamaan myös niitä nuoria, jotka ovat keskeyttäneet tai saaneet ammatilliset perusopintonsa päätökseen, mutta eivät ole kuitenkaan syystä tai toisesta työllistyneet opintojaan vastaavalle alalle.

Projektissa on perustettu kaksi pientä toimintayksikköä, joista toinen on oppilaitoksen sisällä toimiva ohjaus- ja tukipalveluyksikkö ja toinen oppilaitoksen ulkopuolella nuorten työpajatyyppisesti hoidettava työelämään johtava valmennusyksikkö. Ensin mainitun tahon muodostavat urakoordinaattori ja mielenterveysasioihin erikoistunut toimintakykyohjaaja jotka yhdessä perehtyvät vaikeuksissa olevien opiskelijoiden tilanteisiin ja pyrkivät omien asiantuntijaverkostojensa avulla ohjaamaan opiskelijaa tutkinnon loppuun saattamiseen omassa tai jossakin muussa oppilaitoksessa, tai sitten vaihtoehtoisesti selvittävät mahdollisuuksia siirtyä opiskelun tai työharjoittelun kautta kokonaan uudelle alalle. Ohjaustoimenpiteisssä tavoitteena on saavuttaa urasuunnitelmia vailla olevien nuorten luottamus siten, että heidät saadaan johdatettua edes lyhytaikaisiin työsuhteisiin tai mieluummin tietysti pitkän tähtäimen suunnitelmien avulla opiskeluun ja/tai pysyviin työsuhteisiin. Tukijärjestelmän perustaksi pyritään kehittämään atk-tekniikkaan pohjautuva uudenlainen syrjäytymisbarometri, jonka avulla on mahdollista tunnistaa syrjäytymisvaaraa aiheuttavat tekijät entistä nopeammin ja käynnistää korjaavia toimenpiteitä juuri silloin, kun niillä voidaan olettaa olevan parhaimmat vaikutusmahdollisuudet.
Työpajatyyppisesti hoidettavan valmennusyksikön tavoitteena on tarjota vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille yksi uusi väylä suoraan työelämään. Toiminta perustuu pääasiassa työpaikoilla annettavaan työvalmennukseen ja sen jälkeiseen seurantaan ja etäohjaukseen. Työpaikoiksi on valittu ensisijaisesti sellaisia yrityksiä, joilla on arvioitu olevan tulevaisuudessakin tarvetta myös melko alhaisen koulutustason omaavista työntekijöistä. Työvalmennukseen pyritään kehittämään järjestelmällinen Exert-toimintamalli, jonka esikuvana voidaan pitää vielä muutamia vuosikymmeniä sitten vallalla ollutta toimintatapaa siirtyä oppivelvollisuuden jälkeen suoraan työelämään ja kehittää työuraa työssäoppimisen tai myöhemmin aloitettavan ammattiopiskelun avulla.
Projektin ydin on toimintaympäristön realiteetit huomioonottavassa lähestymistavassa: rajatuissa kohderyhmissä syrjäytymisvaaraan joutuneet nuoret etsitään, löydetään ja ohjataan uudelleen opiskeluun tai työelämään. Nuorille pyritään selvästi osoittamaan työelämän todelliset tarpeet ja niiden mukana tulevat mahdollisuudet.

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.alpertti.fi/

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaakko Lainio

Yhteyshenkilön organisaatio

TAO, Turun Ammattiopistosäätiö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaakko.lainio@taos.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Varsinais-Suomen ELY, nuoret, aikuiset, työttömät, siirtymävaiheessa olevat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projektin tiedot

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 - 2010 / kehittävä arviointi

2. Projektitiedot

Alkamisaika

1.5. 2008

Päättymisaika

31.8. 2010

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen ja tulokset)

Oppilaanohjauksen kehittämitoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnassa on mukana yhteensä 148 kunta- seutu- tai oppilaitoskohtaista hanketta. Valtakunnallista kehittämistoimintaa rahoittaa Opetusministeriö ja sen koordinoinnista vastaa Opetushallitus. Oppilaanohjausta kehitetään paikallisesti ja seudullisesti moniammatillisesti ja eri hallintokuntien, viranomaistahojen, organisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Varsinaiset kehittämistoimet toteutetaan koulutuksen järjestäjän/koulun oman paikallisen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Kehittämisen kohteena ovat perusopetuksen 6.–9. vuosiluokkien opinto- ja ammatinvalinnanohjausjärjestelyt kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämistavoitteena on tehostaa perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on varmistaa kaikille perusopetuksen päättäneille opiskelupolun jatkuminen. Huomiota kiinnitetään erityisesti palvelujen jatkumoon koulutuksen nivelvaiheissa. Oppilaitostasolla pyritään vahvistamaan oppilaiden ja opettajien jatko-opinto- ja työelämätietoutta sekä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Kehittävän arvioinnin tavoitteet ja toteuttaminen

Kehittämistyötä tuetaan valtakunnallisesti kehittävällä arvioinnilla, josta vastaa Itä-Suomen yliopisto.Kehittävän arvioinnin tavoitteena on kerätä tietoa ja havaintoja siitä, miten kehittäminen etenee. Kehittävän arvioinnin avulla pyritään nostamaan esille ja mallintamaan hyviä vaikutuksia, ilmiöitä ja käytäntöjä, jotka nousevat esiin paikallisesta oppilaanohjauksen kehittämistyöstä.

Kehittävän arvioinnin tavoitteena on:

* lisätä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta,
* tunnistaa vaikuttavia toimintaprosesseja,
* selvittää hyviä ja huonoja käytänteitä,
* vahvistaa jatkuvan kehittämisen kulttuuria,
* lisätä ohjauksellista ajattelutapaa,
* kehittää vakiinnutettavia toimintatapoja sekä
* kartoittaa, miten eri toimijat arvioivat oppilaanohjauksen kehittämistyön vaikuttavan perusopetuksen laadun kehittämiseen.

Kehittämistyön arviointikehyksen muodostavat oppilaanohjaukselle määritetyt valtakunnalliset kehittämistavoitteet, oppilaanohjaukseen liittyvä lainsäädäntö ja säädökset, valtakunnalliset linjaukset liittyen nuorten hyvinvointiin, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ehkäisemiseen ja lisäksi oppilaanohjausta sivuava ajankohtainen arviointi- ja tutkimustieto. Arvioinnissa huomioidaan myös Euroopan unionin määrittämät elinaikaisen ja elinikäisen ohjauksen keskeiset periaatteet.

Kehittämistyön aineistoa kerätään osallistuvan havainnoinnin (koulutusjaksot ja vierailut kunnissa ja oppilaitoksissa), verkkolomakkeiden (koulutuspalaute, oppilaanohjauksen tilannekartoitus hankkeen alussa ja lopussa), eri sidosryhmien teemahaastatteluiden sekä ryhmähaastatteluiden ja keskusteluiden kautta. Aineisto kerätään kehittäjäkoulutusjaksoilla sekä vierailuilla kunnissa ja oppilaitoksissa. Kehittämishankkeista kerätään lisäksi toiminnan ja koulutuksen yhteydessä syntyvää aineistoa (esim. kuntien ja oppilaitosten toiminta- ja kehittämissuunnitelmat).

Tulokset

Arviointi- ja tutkimustietoa raportoidaan jatkuvalla periaatteella ja säännöllisin väliajoin koko kehittämishankkeen toimintakauden ajan eri toimija- ja sidosryhmille. Raportointi tapahtuu väliraporttien, esitysten ja yhteenvetojen avulla.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Atjonen, P. Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho M. 2009. Missä ohjaus on menossa?Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisestä syksyllä 2008. Moniste 7/ 2009. Helsinki: Opetushallitus.

Atjonen, P. 2009. Onko ohjaus ohjauksessa? Verkostomaisesti tuotettujen palvelujen mallin soveltaminen oppilaanohjauksen itsearviointiin. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/VOP_hankeitsearviointi.pdf

Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2009. Menossa ja mukana. Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisen tilasta syksyllä 2008. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/menos-sa_ja_mukana.pdf

Manninen, J. & Mäkinen, S. 2009. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008 – 2010. Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella 2008–2009. http://www.peda.net/img/portal/1707032/koontaraportti.pdf

Mäkinen, S. 2008a. Kohti entistä ehompaa oppilaanohjausta. Vuosia 2008–2010 koskevien oppilaanohjauksen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/okoraportti1.pdf

Mäkinen, S. 2008b. Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010. Ennakko-tuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista. http://www.edu.fi/hankkeita/oppilaanohjaus/lahtotilanne.pdf

Mäkinen, S. 2008c. Tuumasta toimeen. Oppilaanohjauksen tarkennettujen kehittämissuunnitelmien analyysi. http://www.edu.fi/hankkeita/oppi-laanohjaus/tuumasta_toimeen.pdf

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan kehittävän arvioinnin raportit ovat saatavissa osoitteessa:
http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi

http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/oppilaanohjauksen_kehittamistoiminta

3. Projektin yhteystiedot

yhteyshenkilön nimi

Sanna Mäkinen

yhteyshenkilön organisaatio

Itä-Suomen yliopisto

yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sanna.makinen@uef.fi

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, palvelujen laatu, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, peruskoulu, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat, 2008

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.