”Kerro minulle, mitä minun pitäisi opiskella”. Kaksi opinto-ohjaustilaisuutta Eesti Majassa Helsingissä keväällä 2015
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
”Kerro minulle, mitä minun pitäisi opiskella”. Kaksi opinto-ohjaustilaisuutta Eesti Majassa Helsingissä keväällä 2015
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Maris Leponiemi
Julkaisun kuvaus
Keväällä 2015 järjestettiin Eesti Majassa Helsingissä kaksi opinto-ohjaustilaisuutta aiheena kouluttautumismahdollisuudet Suomessa. Tapahtumiin osallistui runsaasti ohjauksen tarpeessa olevia aikuisia virolaisia maahanmuuttaja(naisia). Artikkeli on katsaus heidän ohjaustarpeisiinsa ja käsittelee elinikäistä opiskelua sekä uravalintapalveluita.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: leponiemi_evokes.pdf (115 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Maris Leponiemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
maris@leponiemi.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuiskoulutuskeskus, aikuisopetus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aikuisväestö, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammatillinen, ammatti, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, ammattitietopalvelujen kehittäminen, ammattitietopalvelut, ammattitutkinto, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, coaching, elinikäinen, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakoiva ohjaus, ennaltaehkäisy, epävirallinen oppiminen, etäohjaus, etäopiskelu, hallinnonala, hallinto, henkilökohtainen, henkilökohtainen ohjaus, hyvinvointi, ikääntyvä työvoima, ikääntyvä väestö, ikääntyvät, inhimillinen pääoma, jatko-opiskelupaikan valinta, järjestö, kansainvälinen, kansainvälisyys, kansalainen, kansalaisopisto, kansanopisto, kelpoisuus, kelpoisuusvaatimus, kielellinen vähemmistö, kielikurssit, kielitaito, kielitutkinnot, kokonaisvaltainen ohjaus, kolmas sektori, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, kotoutumiskoulutus, koulutuksen ulkopuolella olevat, koulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, kulttuurienvälisen ohjausprosessin aloitus, kulttuurienväliset viestintätaidot ohjauksessa, kunnat, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, maahanmuutto, maahanmuuttopolitiikka, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, mentorointi, moniammatillinen verkostotyö, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, nainen, naiset, neuvontapalvelut, nuorten aikuisten osaamisohjelma, näyttötutkinnot, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjaajat, Ohjaamo, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjausprosessi, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, osaamiskartoitukset, osaava työvoima, osallisuus, pääkaupunkiseutu, rahoitus, rekrytointi, riskiryhmä, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, seniorit, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, sosiaaliala, syrjäytyminen, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, tasa-arvo, teknologia, työ- ja elinkeinohallinto, työelämä, työelämän rakenteet, työelämän ulkopuolella olevat, työelämäohjaus, työelämässä pysyminen, työelämätieto, työhyvinvointi, työllisyysstrategia, työmarkkinat, työntekijät, työssä jaksaminen, työssä olevat, työttömät, työura, työvoima, työvoiman kysyntä, työvoiman osaaminen, työvoiman saatavuus, työvoiman ulkopuolella olevat, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, täydennyskoulutus, ulkomaalaiset, ura- ja rekrytointipalvelut, uranhallinta, uranhallintataidot, uraohjaaja, uraohjaus, uraohjauspalvelut, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnitteluprosessi, urasuunnitteluvalmiudet, urateoriat, uravalinta, valmennus, valtakunnallinen, verkosto, verkosto-osaaminen, verkoston kehittäminen, virtuaalinen ohjaus, väestö, välityömarkkinat, yhdenvertaisuus, yhdistykset, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, yritys, ammatinharjoittaja, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, 2015
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN TUKENA
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN TUKENA
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
1.3.2015
Päättymisaika
28.2.2017
Lupaavan käytännön kuvaus
Liitteenä olevassa artikkelissa kuvataan Työelämätutkan pohjalta laadittua Opiskelijatutkaa, sen pilotointia ja siitä saatuja kokemuksia monikulttuurisen ohjauksen välineenä ja opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymisen tukena. Opiskelijatutka liittyy Etelä-Savon ammattiopistossa toteutettuun Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hankkeeseen (ESR 2015-2017) sekä kirjoittajan opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistehtävään Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Opiskelijatutkaa testattiin kahdessa työvoimakoulutuksessa opiskelijan itsearvioinnin välineenä. Opiskelijat arvioivat sen avulla valmiuksiaan ja motivaatiotaan koulutuksen alussa, puolessa välissä ja lopussa. Tutkan tulokset piirrettiin kuvioksi. Opiskelijatutka toimi ohjauksen välineenä sekä opiskelijan henkilökohtaisen prosessoinnin näkyväksi tekijänä. Tutka-menetelmän avulla voitiin ohjaustilanteessa ottaa puheeksi monipuolisesti erilaisia ohjattavan tilanteessa vaikuttavia tekijöitä. Ohjaajalle menetelmä avasi maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ajattelua ja maailmaa. Menetelmä tuki opiskelijaa prosessoimaan omia tavoitteitaan suhteessa valmiuksiin ja auttoi itsearviointitaitojen kehittymistä.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Opiskelijatutkaa testattiin Etelä-Savon ammattiopiston Kotomaatti-hankkeen (ESR) ammatillisissa kotoutumiskoulutuksissa vuosina 2015-2016. Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus.
Kotomaatti-koulutus oli tarkoitettu niille maahanmuuttajille, joilla on aikaisempaa koulutusta tai osaamista tai selkeytynyt ammatinvalinta, mutta joiden valmiudet koulutuksen aloittamiseen eivät vielä riitä. Kahteen Kotomaatti-koulutukseen osallistui yhteensä 28 opiskelijaa. He edustivat 16 eri kansalaisuutta ja tavoitteena oli 11 eri ammatillista tutkintoa.Työvoimakoulutus kesti 200 työpäivää.
Lupaavan käytännön arviointi
Opiskelijatutkan arvioinnissa tärkeintä oli kuulla opiskelijoiden palautetta. Monet kertoivat visuaalisen Tutkan olleen \"kuva pään sisältä\" ja selkeyttäneen omia ajatuksia koulutuksen aikana. Opiskelijoiden mielestä koulutuksen alussa tehty ensimmäinen itsearviointikierros oli vaikea, mutta sen jälkeen itsearviointi ja sen perusteleminen helpottuivat. Toisella kerralla koulutuksen puolivälissä ja kolmannella kerralla koulutuksen lopussa itsearvioinnin perustelut olivat monipuolisia ja niiden pohjalta käydyt ohjauskeskustelut pääsääntöisesti laajoja. Saatuun henkilökohtaiseen ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Oletamme, että opiskelijoiden itsearviointitaidot kehittyivät valmentavan koulutuksen aikana. Tieteellistä arviointia käytännölle ei tehty.
Lupaavan käytännön tulokset
Opiskelijatutka osoittautui menetelmänä mielenkiintoiseksi ohjauksen työkaluksi pitkäkestoisen koulutuksen aikana. Liitteenä olevassa artikkelissa on kuvattu visuaalisesti ja sanallisesti opiskelijoiden prosessoinnin kehittymistä omista valmiuksistaan ja tavoitteistaan kymmenen kuukauden aikana,
Opiskelijatutkan avulla saatujen tietojen pohjalta voidaan olettaa, että opiskelijoiden omat prosessoinnit osaamisestaan, tavoitteistaan ja minäpystyvyydestään etenivät ja selkeytyivät koulutuksen aikana. Opiskelijatutkan pilotointiin osallistuneet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat etenivät hyvin henkilökohtaisilla poluillansa työvoimakoulutuksen jälkeen. Opiskelijoista 90 % eteni jatkosuunnitelmansa mukaisesti. 79 % (22) pääsi ammatillisiin opintoihin ja 11 % (3) työllistyi.
Opiskelijoiden taustatekijöillä (maahanmuuttosyy, sukupuoli, ikä, kansalaisuus) ei ollut merkitystä siinä, miten hyvin he etenivät ammatilliseen koulutukseen tai työelämään.
Opiskelijatutkan tulosten mukaan tärkeämpiä selittäviä tekijöitä työvoimakoulutuksen jälkeiselle etenemiselle olivat opiskelijoiden korkea motivaatio edetä kohti työelämää, selkeä henkilökohtainen päämäärä sekä sitoutuminen työskentelyyn. Kielitaito kehittyi useimmilla koulutuksen aikana tasolle B1.1. Ammatillisiin opintoihin pääsi myös joitain opiskelijoita, joiden kielitaito ei kehittynyt ammatillisessa koulutuksessa vaadittuun tasoon. Heitä valikoitui kuitenkin työllistäville aloille.
Koulutuksen ohjaajille Opiskelijatutka antoi arvokasta tietoa opiskelijoiden yksilöllisistä prosesseista koulutuksen aikana. Tämä auttoi suuntaamaan opetusta ja ohjausta joustavasti esille tulleiden tarpeiden mukaisesti.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: OPISKELIJATUTKA OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN JA MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN JA TUKENA.pdf (405 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Minna Hallikainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Etelä-Savon Koulutus Oy
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
minna.hallikainen@esedu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2017, artikkeli, Etelä-Savon ELY, itsearviointi, kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, maahanmuuttajien ohjaus, menetelmien kehittäminen, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjauksen vaikuttavuus, projekti, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, ESR-ohjelma, alueellinen, 2015, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.