Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.
Painovuosi
2015
Tutkimuksen koko nimi
Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Green caren / luontolähtöisen toiminnan mahdollisuuksia ryhmäyttämisessä ja aloitusvaiheen ohjaamisessa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Green caren / luontolähtöisen toiminnan mahdollisuuksia ryhmäyttämisessä ja aloitusvaiheen ohjaamisessa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Opiskelijoiden vieminen luontoon ensimmäiseksi opiskelupäiväksi osoittautui erittäin hyväksi toimintatavaksi. Kohteeksi valittiin lähiseudun nuotiopaikka tai tulipalopakkasella mieluummin kota. Päivän aikana tehtiin tulet, keiteltiin nokipannukahvit ja askarreltiin yksinkertaista retkiruokaa nuotiolla. Ryhmä tutustui toisiinsa erilaisin tutustumisleikein ja opetteli toistensa nimet. Tutustumisleikit ovat osittain luontoon liittyviä. Osin menetelmiä olisi voinut käyttää sisätiloissakin. Päivän ohjelmaan kuuluu myös oman luontosuhteen pohdintaa. Mitä se on ja mitä se kenellekin merkitsee.
Luontoympäristö helpottaa uuden ryhmän tutustumista ja ryhmäytymistä sekä luo ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Luontosuhteen kautta voi tutkia omia arvoja, pohtia luontoalalla toimivien ammattietiikkaa sekä parantaa itsetuntemusta. Tavoitteena oli myös parantaa tiedon vastaanottamista välttämällä ensimmäisen päivän informaatioähky.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Arvioinnissa käytettiin opiskelijoilta kerättyä vapaamuotoista palautetta.
Lupaavan käytännön tulokset
Luontoympäristössä koettu ensimmäinen opiskelupäivä keräsi pääosin kiittävää palautetta. Luontoympäristön koettiin vähentävän jännitystä, rentouttavan ja vapauttavan ilmapiiriä ja helpottavan tutustumista. Osittain jo ympäristön epämuodollisuus ja kontrasti luokkatilan pakotettuun istumajärjestykseen verrattuna tuntui helpottavan jännitystä, jota luontoympäristö vielä vahvisti.
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Arvonen, S. 2014: Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus. Latvia. 197 s
MTT, THL ja Lapin AMK 2014: Green Care –työkirja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. Saatavilla: www.mtt/greencare. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/green-care-tyokirja-17.3.2014.pdf. Viitattu 14.12.2014
Salonen, K. 2010: Mielen luonto. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Green spot. Helsinki. 136 s.
Soini, K., Ilmarinen, K., Yliviikari, A. & Kirveennummi, A. 2011: Green Care sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):3: 320-331.
VoiMaa –hanke: Luonto hyvinvoinnin lähteenä – suomalainen Green Care. VoiMaa –hanke.
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjauksen kehittäminen, artikkeli.docx (27 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Rahko
Yhteyshenkilön organisaatio
PSK-Aikuisopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.rahko@psk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2015, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisopetus, aikuisopiskelija, ilmapiiri, kehittäminen, koulun olosuhteet, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, oppimisympäristö, työmuotojen kehittäminen, voimavaraistuminen, yhteisöllisyys, ympäristö, Creen care, Luonto, ryhmäyttäminen, tutustuminen, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, Outi Ruusuvirta
Painovuosi
2015
Tutkimuksen koko nimi
Kettunen, J., Vuorinen, R., & Ruusuvirta, O. (2015). European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies. International Journal for Educational and Vocational Guidance. Advance online publication http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
This article reports findings from a phenomenographic investigation into European Lifelong Guidance Policy Network representatives’ conceptions of the role of information and communication technologies (ICT) related to national lifelong guidance policies. The role of ICT in relation to national lifelong guidance policies was conceived as (1) unexploited, (2) emerging, (3) acknowledged but fragmented, and (4) strategic. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool to enable policy makers and other stakeholders to deepen their understanding of critical aspects that may have an important role in relation to further developments and the successful implementation of existing and emerging technologies in the guidance service sector.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7
Tutkimus liitteenä
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Kettunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.h.kettunen@jyu.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisten ohjaus, aluehallintovirasto (AVI), ELGPN, elinikäinen, etäohjaus, Euroopan unioni, fenomenografia, hallinto, internet, internet-ohjaus, johtaminen, julkaisu, järjestelmäarviointi, kansainvälinen, kehittäminen, kilpailukyky, kokonaisarviointi, koordinointi, korkea-asteen ohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspolitiikka, kustannustehokkuus, kustannusvaikutus, käyttökustannus, käytäntö, laadun arviointi, laatu, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tuloksellisuus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, ohjausympäristö, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiede, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietopalvelut, tietoyhteiskunta, toimintapolitiikka, toimintastrategia, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinoministeriö, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, ura- ja rekrytointipalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, 2015, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Valmentajuus ohjaamisen muotona Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Valmentajuus ohjaamisen muotona Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Minna Hult
Julkaisun kuvaus
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Valmentajuus-ohjaamisen-muotona-ammattikorkeakoulussa.docx (21 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön organisaatio
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Asiasanat
muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, coaching, kehittäminen, korkea-asteen ohjaus, ohjauksen kehittäminen, valmennus, 2015, palvelujen tuottajat, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Maisteriopintojensa aloittavien ohjauksen kehittäminen
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
Maisteriopintojensa aloittavien ohjauksen kehittäminen
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Itseohjautuvat korkeakouluopiskelijat – vai itsenäisiä ohjattavia. Opintoihin tarvitaan holistista ohjausnäkemystä kaikissa korkeakouluopintojen vaiheissa, jotta opintopolut etenisivät opintosuunnitelmien mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan maisteriopintonsa aloittavien ohjauksen kehittämistä. Tähän mennessä ohjauksen kehittämistyössä on ensisijaisesti keskitytty kandivaiheeseen, jonka systemaattisella alkuohjauksella on saavutettu informaatioteknologian tiedekunnassa erinomaisia tuloksia. Ohjauksen nähdään vaikuttavan positiivisesti opintojen etenemiseen ja niihin sitoutumiseen. Artikkelin lopussa esitellään erityisesti tietojärjestelmätieteen maisteriopintonsa aloittavien alkuohjaukseen kehitettyä mallia.
Lupaavan käytännön taustatiedot
Lupaavan käytännön arviointi
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittamistehtava.pdf (372 Kt)
- Kuvaus: Itseohjautuvat korkeakouluopiskelijat – vai itsenäisiä ohjattavia. Opintoihin tarvitaan holistista ohjausnäkemystä kaikissa korkeakouluopintojen vaiheissa, jotta opintopolut etenisivät opintosuunnitelmien mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan maisteriopintonsa aloittavien ohjauksen kehittämistä. Tähän mennessä ohjauksen kehittämistyössä on ensisijaisesti keskitytty kandivaiheeseen, jonka systemaattisella alkuohjauksella on saavutettu informaatioteknologian tiedekunnassa erinomaisia tuloksia. Ohjauksen nähdään vaikuttavan positiivisesti opintojen etenemiseen ja niihin sitoutumiseen. Artikkelin lopussa esitellään erityisesti tietojärjestelmätieteen maisteriopintonsa aloittavien alkuohjaukseen kehitettyä mallia.
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Parkkonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän yliopisto informaatioteknologian tiedekunta
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.parkkonen@jyu.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, aikuiset, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, asiantuntija, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, ennakointi, hyvinvointi, kehittäminen, kokonaisvaltainen ohjaus, korkeakouluohjaus, menetelmien kehittäminen, ohjauksen kehittäminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, työelämälähtöisyys, työelämäohjaus, uraohjaus, yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, 2014, koulutuksessa olevat, työssä olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
28.5.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Ammattikorkeakoululainsäädännön muutosten yhteydessä laista ammatillisesta opettajankoulutuksesta luovuttiin ja nykyistä ammattikorkeakoululakia noudatetaan ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Näin ollen myös opintojen hyväksilukeminen osa ammatillista opettajankoulutusta.
Vuoden 2014 alussa opettajakorkeakoulujen yhteisessä haussa HAMK Ammatilliseen opettajankorkeakouluun oli ennätysmäärä opettajankoulutuksen hakijoita eri koulutusaloilta, yhteensä 1276 ensisijaista hakijaa. Valittujen keski‐ikä on 43 vuotta ja naisia valituista opiskelijoista on 56 %. Muissa kuin opetustehtävissä oppilaitoksissa toimivien määrä kasvoi jälleen, nyt heitä on valituista 49 % (vuonna 2013 46 % ja vuonna 2012 38 %). Opettajaopiskelijoiden erilaiset koulutustaustat ja oppilaitostyökokemuksen puuttuminen tai vähäisyys tuovat omat haasteensa niin opetuksen suunnittelulle kuin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisellekin. Opintojen ohjaajan ja opintojaksojen opetuksesta vastaavien vastuuopettajien on kyettävä ohjaamaan opettajaopiskelijaa tässä osaamisen tunnistamisen vaiheessa ja tunnistamaan myös itse muussa työelämässä kertynyttä osaamista suhteessa opettajankoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin.
HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen opinnoissa voi osaamisen tunnustamista hakea joko opintojen hyväksilukemisen tai osaamisen näytön kautta kasvatustieteellisistä perusopinnoista, ammattipedagogista opinnoista ja opetusharjoittelusta.
Lupaavan käytännön taustatiedot
AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistus on laadittu HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilöstön käyttöön. Ohjeistuksen laatimiseen ovat osallistuneet niin opetus- kuin ohjaushenkilöstökin. Uusi ohjeistus otetaan käyttöön syksyllä 2014.
Lupaavan käytännön arviointi
AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistuksen toimivuutta voidaan arvioida lukuvuoden 2014 - 2015 aikana.
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyön_artikkeli_Anna_Alftan.pdf (274 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna Alftan
Yhteyshenkilön organisaatio
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anna.alftan@hamk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus, arviointimenetelmä, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, kehittäminen, koulutuspalvelujen kehittäminen, laatu, ohjauksen kehittäminen, ohjaussuunnitelma, palveluhenkilöstön osaaminen, 2014, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Vertaistuki opinnäytetyöprosessin voimavarana
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Vertaistuki opinnäytetyöprosessin voimavarana
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Eija Reunanen
Julkaisun kuvaus
Ammattikorkeakouluopinnoissa opinnäytetyön tekeminen on osoittautunut monelle opiskelijalle haasteelliseksi ja vaikeaksi. Opinnäytetyön tekeminen venyy ja hidastaa valmistumista. Opinnäytetyövaiheessa opiskeluryhmä hajoaa ja vertaistuki usein puuttuu. Lähes kaikki opiskelijat ovat jo työssä ja opinnäytetyön tekemiseen ei enää jakseta panostaa. Olemme kokeilleet palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa opinnäytetyöryhmää, jossa opiskelijat etenevät opinnäytetyössään samassa tahdissa ja saavat tukea ja ohjausta ohjaajan lisäksi myös toisiltaan. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää kuinka hyödyllisenä opiskelijat pitivät opinnäytetyöryhmää, mitä apua siitä on saanut ja miten opinnäytetyöryhmää voisi kehittää.
Opiskelijat kokivat vertaistuen saamisen tärkeäksi. Jatkossa opinnäytetyöryhmiä kannattaa siis jatkaa, mutta niin etteivät ne ole tiettyyn teemaan sidottuja vaan opiskelija voi osallistua ryhmään oli työ missä vaiheessa hyvänsä. Jatkossa opinnäytetyöryhmissä pitää entistä enemmän hyödyntää opiskelijoita ja heidän keskinäistä tiedon ja kokemusten jakamistaan.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistehtävä 28.9.13.pdf (406 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Eija Reunanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Tampereen ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
eija.reunanen@tamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2013, aikuisten ohjaus, ammattikorkeakoulu, kehittäminen, koulutus, nuoret, ohjauksen kehittäminen, ohjaus, opinnäytetyö, opintojen viivästyminen, opiskelu, ryhmänohjaus, vertaisarviointi, palvelujen tuottajat, aikuiset, korkea-asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, alueellinen
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen: Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa
Tutkimus
1. Tutkimuksen nimi
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen: Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa
2. Tutkimuksen tiedot
Tutkimuksen tekijä/tekijät
Tiina Siitonen ja Katja Raitio
Painovuosi
2012
Tutkimuksen koko nimi
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen: Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa
Painos
Painopaikka
Kustantaja
Tutkimuksen kuvaus
JAMK:ssa on tehty opintojen ohjaussuunnitelma, jossa on määritelty ohjauksen sisällöt. Suunnitelma perustuu sekä JAMK:n strategiaan että pedagogisiin periaatteisiin. JAMK:n strategian mukaisesti ohjauksessa tulee näkyä ammattikorkeakoulun profiilit: oppimisen laatu, kansainvälisyys ja yrittäjyys. Oppimisen laatuun liittyen yhtenä pedagogisena lähtökohtana on opiskelijoiden asiantuntijuuden sekä ammatillisen kasvun tukeminen.
JAMK:n ohjaussuunnitelman kehittäminen on ollut osa opinto-ohjaajakoulutuksemme opintoja sekä JAMK:n opetussuunnitelman päivitystä. Kehittämistoimenpiteet on toteutettu työpareittain ja -ryhmittäin niin, että yksi työpari mietti aina yhtä opintopolun vaihetta. Opintopolun vaiheet ovat hakuvaihe, opintojen aloitusvaihe, opintojen keskivaihe, opintojen loppuvaihe sekä opintojen jälkeinen vaihe.
Tässä artikkelissa keskitytään opintojen aloitusvaiheen ohjaukseen; opintojen alkuvaiheen ohjaukseen yleensä sekä JAMK:n aloitusvaiheen ohjauksen kehittämiseen. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa ja kehittämistoimenpiteet esitellään koko työryhmän ehdotuksina.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Tutkimus sähköisessä muodossa
- Tiedosto: artikkeli.pdf (390 Kt)
Muut liitteet
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Katja Raitio
Yhteyshenkilön organisaatio
JAMK
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
katja.raitio@jamk.fi
Asiasanat
tutkimus, tutkimushaku, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, ennakoiva ohjaus, hyvä käytäntö, kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, moniammatillisuus, opintopolku, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, alueellinen, 2012, opinnäyte, palvelujen käyttäjät
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen - Ohjaus opintojen päättövaiheessa
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen - Ohjaus opintojen päättövaiheessa
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät
Sirpa Hukari, Pirkko Ratinen
Julkaisun kuvaus
Artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ohjausjärjestelmää ja sen kehittämistä opintojen päättövaiheessa. Opinto-ohjaus ammattikorkeakoulussa sisältää opintojen ohjauksen, uraohjauksen ja itsetuntemusohjauksen. Päätavoitteita ovat sujuvan opiskelun varmistaminen, asiantuntijuuden kehittyminen ja ammatillisen kasvun tukeminen. Jos opiskelut etenevät tavoitteiden mukaisesti, opiskelija suorittaa tutkinnon ohjeajassa ja työllistyy välittömästi tämän jälkeen omalle alalleen. (Ohjaus 2012, 3-4.)Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjauksen käsikirjassa ohjaus jaetaan viiteen vaiheeseen - hakeutumis- ja aloitusvaihe, opintojen aikainen vaihe, päättövaihe sekä opintojen jälkeinen vaihe. Kehittämistyön tarkoituksena on luoda uusia toimintamalleja (Kalkkiviivoilta maaliin! –nettisivusto, opintojen loppuunsaattamissuunnitelma, mobiiliohjaus ja ohjaustarpeenkartoitus) ohjauspalveluiden laadun ja tuloksellisuuden lisäämiseksi.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Ohjaus päättövaiheessa .docx (113 Kt)
- Tiedosto: Opintojen loppuunsaattamissuunnitelma_liite1.docx (64 Kt)
- Tiedosto: Harjoittelumobiili_liite2 (2).docx (21 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Pirkko Ratinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pirkko.ratinen@jamk.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, 2012, aikuiset, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, artikkeli, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakointi, etäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, hyvinvointi, hyvä käytäntö, internet-ohjaus, kehittäminen, korkea-asteella opiskelevat, korkea-asteen ohjaus, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspalvelujen kehittäminen, lopputyö, menetelmät ja työmuodot, muut julkaisut, neuvontapalvelut, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, nuoret, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjauksen tuloksellisuus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjausprosessi, ohjaussuunnitelma, ohjaustehtävät, ohjausympäristö, opetussuunnitelma, opinnäyte, opinto-ohjaus, opintojen viivästyminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, portfolio, rekisterit, resurssi, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, suunnitelma, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tietopalvelut, tutorointi, työelämälähtöisyys, työharjoittelu, työnhaku, uraohjaus, verkko-ohjaus, virtuaalinen ohjaus, koulutuksessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.