eVOKES Database

Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus
Kirjaudu sisään

Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

18.4.2014

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Bovallius - ammattiopisto on valtakunnallisesti toimiva erityisoppilaitos. Toimipaikkoja on Turussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Opiskelijoita on noin 530. Bovalliuksessa on pyritty yhtenäisiin käytäntöihin eri toimipaikoissa niin opetuksessa kuin muissakin toiminnoissa. Myös opinto-ohjausta on pyritty kehittämään yhtenäiseen suuntaan. Kehittämistyössä tarkastellaan opinto-ohjauksen tarvetta Bovallius - ammattiopistossa eri koulutusaloilla ja eri vuosiluokilla. Tarkoitus on saada yhtenäinen malli opinto-ohjauksen toteuttamisesta koko Bovalliuksessa huomioiden eri ryhmien ja erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Kehittämistyössä tulee esille lähinnä valmentava 1 - ja 2 –koulutukset sekä yleisesti ammatillisen koulutusalan opinto-ohjauksellinen tarve.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa pitää sisällään eri koulutusmuotojen (valmentava 1-koulutus, valmentava 2-koulutus ja ammatillinen peruskoulutus) opinto-ohjauksen pääteemat. Ko. käytäntöä on suunniteltu Jyväskylän Bovallius-ammattiopistossa yhteistyössä opettajien kanssa (kyselyllä). Kehittämistyötä on tavoite päästä kokeilemaan ensi lukuvuonna.Mikäli kokeilu on onnistunut ko. tietoa pyritään levittämään koko Bovalliuksen organisaatioon.

Lupaavan käytännön arviointi

Käytäntöä tullaan arvioimaan koulutusalakohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti (toimivuus, tarkoitus, päämäärät ja tarkoituksenmukaisuus eri ryhmien kohdalla). Arviointikriteerinä on opinto-ohjauksen tarkoituksellisuus, saatavuus ja sen sisältö.Arviointitietoa kerätään opiskelijoilta, ryhmänvastuuopettajilta ja mahdollisesti huoltajilta.Arviointiteto tulee osoittamaan, miten valitut aihealueet palvelevat opiskelijaa.

Lupaavan käytännön tulokset

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärven Offset Oy.
Herranen, J., 2011. Toisin toimiminen luokkamuotoisen ohjauksen haasteena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Kasurinen, H. 2011.Ohjauksen järjestäminen alue- ja kuntatasolla. Ohjauksen laatu ja arviointi. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Koskinen, T., 2011. Kunnalliset opetussuunnitelmat ja ohjauksen järjestäminen. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa: Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim). 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.
Lerkkanen, J. 2011. Väyrynen, M., 2011. Opinto-ohjaajan koulun tason tehtävät ja työn organisointi perusopetuksessa ja lukiossa. Teoksessa Kasurinen, H., Merimaa, E., Pirttiniemi, J. (toim.) 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Tiedosto: Opinto-ohjauksen kehittäminen Bovallius-ammattiopistossa.doc (77 Kt)

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marjaana Jauhiainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Bovallius-ammattiopisto Jyväskylä

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marjaana.jauhiainen@bovallius.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, 2014, ammatillinen erityisopetus, ammatinvalinnanohjaus, erityinen tuki, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, kehittäminen, menetelmien kehittäminen, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

PERUSTIEDOT

Käytännön nimi

Hatanpään koulun (Tampere) TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli

Käytännön lyhyt kuvaus

Syyskuussa 2008 koulussamme oli paljon sellaisia 9.-luokan oppilaita, joilla oli niin huono 8.-luokan kevään keskiarvo, että ilman tehostettua tukea he eivät pääsisi haluamaansa toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajavetoisesti kehitettiin sellaisia tehostetun tuen muotoja, jotka auttaisivat oppilaan jatko-opintotoiveiden realisoitumista. Oppilaat, huoltajat ja kouluväki lähtivät innolla mukaan, ja oppilaat pääsivät keväällä hyvin jatko-opintoihin.
Lukuvuonna 2009-2010 koulussa toimi kaksi tupo-ryhmää, joista toisella ryhmällä oli ollut jatkuvaa tuen tarvetta jo aiemmin, ja toinen tarvitsi tukea vain ajoittain. Erityisopettajat vastasivat pitkäkestoisen tuen tarpeen ryhmästä, toisen ryhmän tukemisessa olivat mukana myös aineopettajat. Keväällä 2010 kaikki oppilaat pääsivät toisen asteen koulutukseen.
Kehitys jatkuu lukuvuonna 2010-2011, jolloin olemme lisänneet 9.- ja 8. -luokan arviointilomakkeeseen ohjaussivun, jonka ansiosta luokanvalvojat ovat voineet osallistua oppilaan ohjaukseen ja auttamiseen. Lisäksi kaikille opettajille on järjestetty sisäistä koulutusta oppilaan tuen eri rakenteista. Tuen piirissä on tänä lukuvuonna myös luokkien hiljaiset ja heikot myös kahdeksannelta ja seitsemänneltä luokalta.

KÄYTÄNNÖN TARKEMPI KUVAUS

Käytännön taustatiedot

TUPO eli tuetun perusopetuksen ja ohjauksen toimintamalli aloitettiin Hatanpään koulussa Tampereella syyskuussa 2008. Koulussamme oli tällöin noin 20 yhdeksännen luokan oppilasta, joilla oli kaikkien aineiden keskiarvo noin 6,5. Oppilaiden mahdollisuudet sijoittua haluamalleen toisen asteen koulutuspaikalle olivat keskiarvon alhaisuuden vuoksi huonot. Lähes kaikissa oppilaitoksissa Tampereella on pääsykokeita, joihin pääsy edellyttää yli 7,0 keskiarvoa. Halusimme varmistaa, että oppilaat saisivat itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan toisen asteen yhteishaussa.
Oppilaan omaa motivaatiota ja halua osallistua TUPO –toimintaan korostettiin. Huoltajien osuutta nuoren opiskelun tukemisessa ja urasuunnittelussa lisättiin. Alkukartoitus tehtiin yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaanohjaaja ja kuraattori haastattelivat oppilaat ja huoltajat syys- lokakuussa. TUPO-toiminnasta järjestettiin kaikille suunnattu tiedotustilaisuus. Tällöin kartoitettiin tuen tarve.
Tukimuotoja olivat erityisopettajan tuki, tukiopetus, tutustuminen toisen asteen kouluihin, yritysvierailut, tehostettu ohjaus ja pääsykoevalmennus sekä opiskelutekniikoiden opetus. Lisäksi oppilaille annettiin tietyissä tapauksissa lisätehtäviä lomien ajaksi.
Lukuvuonna 2009-2010 TUPO-toiminnassa muodostettiin kaksi tuen ryhmää: jatkuvan tuen ryhmä (erityisopettajavetoinen) ja täsmätuen ryhmä (aineopettajat). Osa oppilaista sai tukea koko lukuvuoden ajan, osa taas oli toiminnassa mukana tarpeen mukaan. Muut tukimuodot jatkuivat samanlaisina. JOPO-luokan kanssa tehtiin oppilaitos- ja yritysvierailuja.
Lukuvuonna 2010-2011 jo kolmasosa (30 oppilasta) 9.-luokkalaisista on tuen piirissä. Jos oppilas oli pyrkinyt JOPO-luokalle, eikä siihen päässyt, hän oli automaattisesti mukana TUPO-toiminnassa. Tänä syksynä on ollut kaikille opettajille yhteishakukoululutusta, joka auttaa kehityskeskustelun tavoitteiden arviointia. Lisäksi opettajia on koulutettu oppimissuunnitelmien laadinnassa, joka on osa oppilaille suunnattua tehostettua tukea.
Hatanpään koulussa oli erityisen ja tehostetun tuen malli näiltä osin käytössä jo ennen lain voimaantuloa. Vuoden 2010 aikana toiminta on vakiintunut osaksi koulutyötä.

Käytännön toimivuudesta on kerätty

ammattilaistietoa (konkreettisessa työssä syntyneitä näkemyksiä,kokemuksia ja arvioita, joita on dokumentoitu, voidaan kerätä esim. työntekijöiden kirjaamina, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla tai kyselyillä)
tutkijan/arvioijan tietoa (arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
muunlaista tietoa:

Käytännön vaikuttavuus

Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle on sujunut toiminnan ansiosta paremmin.
Oppilaiden oma käsitys omasta vastuusta ja myös huoltajien vastuu oppimisen tukemisessa on korostunut. Oppilaat ovat olleet lisääntyneestä kiinnostuksesta heidän opintoihinsa mielissään ja se on heijastunut tuloksissa.
Toiminnan piirissä olevilla oppilailla keskiarvo on noussut jopa kaksi numeroa edellisen kevään numeroista.
Opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt toiminnan seurauksena.
Huoltajat ovat sitoutuneet toimintaan ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut.
Moniammatillinen yhteistyö esim. kuraattorin kanssa on aktiivista.
Oppilaat yhdeksännellä luokalla ymmärtävät koulun roolin koulunkäynnin tukijana, eikä koulussa ole vastakkainasettelua (oppilaat vs. opettajat)
Sisäinen koulutus antaa opettajille käytännön apua tuen järjestämisessä ja lisää opettajien välistä yhteistyötä ja yhteishenkeä ("Olemme kaikki samassa veneessä").
Opojen työ on helpottunut, kun ohjaus on koko koulun asia.
Hatanpään malli on kiinnostanut myös muita kouluja ja sitä on hyödynnetty useissa kunnissa. Meillä on tehostetun tuen jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä hyvin toimiva kokonaisuus.

LISÄTIETOA KÄYTÄNNÖSTÄ

Liitetiedostot

Tiedosto: Hatanpään TUPO 2008 - 2011.ppt (707 Kt)
Tiedosto: Lomake 9lk 10-11 Hatanpää 17.12.10.doc (436 Kt)
Tiedosto: 8 lk opo-sivu.17.12.10.doc (34 Kt)
Tiedosto: pystyYhteishakukansio 16.11.2010.ppt (1 335 Kt)

Verkko-osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa

YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilön nimi

Merja Wahra/Arto Nieminen

Yhteyshenkilön edustama organisaatio ja/tai yksikkö

Hatanpään koulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.wahra@koulut.tampere.fi / arto.nieminen@tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero

040-8016683 (Arto Nieminen) ja 040-5644887 (Merja Wahra)

KOMMENTTIKENTTÄ

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

ASIASANAT

hyvä käytäntö, lapset, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, opetushallinto, peruskoulu, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2008, 2009, 2010, 2011, aineenopettaja, ammatinvalinnanohjaus, ammatti, arviointi, arviointikeskustelu, arviointitulokset, ennaltaehkäisy, erityinen tuki, erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevat, hanke, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, ohjauksen tuloksellisuus, oppilaanohjaus, vaikuttavuus, moniammatillisuus, tehostettu tuki, yleinen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, Pirkanmaan ELY, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, perusasteella opiskelevat

Adaptiivinen toiminta- ja ohjausmalli

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Adaptiivinen toiminta- ja ohjausmalli

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Riitta Oksman

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

Tiedosto: Adaptiivinen toiminta- ja ohjausmalli.pdf (340 Kt)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Riitta Oksman

Yhteyshenkilön organisaatio

Savon ammatti- ja aikuisopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

riitta.oksman@sakky.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammatillinen, ammatillinen erityisopetus, ammatinvalinnanohjaus, arviointi, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, hyvä käytäntö, internet-ohjaus, kehittäminen, koulutustakuu, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, moniammatillinen verkostotyö, moniammatillisuus, nivelvaiheiden ohjaus, opetus, opetussuunnitelma, opinto-ohjaus, oppimisympäristö, työelämä, ammatillinen oppilaitos, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa?

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa?

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Anne Koskela

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa kuvataan esteettömyyttä käsitteenä ja käytännön toimina opiskelijan arjessa Savonia-ammattikorkeakoulussa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

Aineistossa ei ole liitetiedostoja.

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anne Koskela

Yhteyshenkilön organisaatio

Savonia-ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anne.koskela@savonia.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, erityinen tuki, erityisopetus, erityisopiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat, esteettömyys, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, palvelujen esteettömyys, alueellinen, 2016

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.