"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
Lupaava käytäntö
1. Lupaavan käytännön nimi
"Mitenkäs on sen osaamisen laita?" - AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
2. Tiedot lupaavasta käytännöstä
Alkamisaika
28.5.2014
Päättymisaika
Lupaavan käytännön kuvaus
Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Ammattikorkeakoululainsäädännön muutosten yhteydessä laista ammatillisesta opettajankoulutuksesta luovuttiin ja nykyistä ammattikorkeakoululakia noudatetaan ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Näin ollen myös opintojen hyväksilukeminen osa ammatillista opettajankoulutusta.
Vuoden 2014 alussa opettajakorkeakoulujen yhteisessä haussa HAMK Ammatilliseen opettajankorkeakouluun oli ennätysmäärä opettajankoulutuksen hakijoita eri koulutusaloilta, yhteensä 1276 ensisijaista hakijaa. Valittujen keski‐ikä on 43 vuotta ja naisia valituista opiskelijoista on 56 %. Muissa kuin opetustehtävissä oppilaitoksissa toimivien määrä kasvoi jälleen, nyt heitä on valituista 49 % (vuonna 2013 46 % ja vuonna 2012 38 %). Opettajaopiskelijoiden erilaiset koulutustaustat ja oppilaitostyökokemuksen puuttuminen tai vähäisyys tuovat omat haasteensa niin opetuksen suunnittelulle kuin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisellekin. Opintojen ohjaajan ja opintojaksojen opetuksesta vastaavien vastuuopettajien on kyettävä ohjaamaan opettajaopiskelijaa tässä osaamisen tunnistamisen vaiheessa ja tunnistamaan myös itse muussa työelämässä kertynyttä osaamista suhteessa opettajankoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin.
HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen opinnoissa voi osaamisen tunnustamista hakea joko opintojen hyväksilukemisen tai osaamisen näytön kautta kasvatustieteellisistä perusopinnoista, ammattipedagogista opinnoista ja opetusharjoittelusta.
Lupaavan käytännön taustatiedot
AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistus on laadittu HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilöstön käyttöön. Ohjeistuksen laatimiseen ovat osallistuneet niin opetus- kuin ohjaushenkilöstökin. Uusi ohjeistus otetaan käyttöön syksyllä 2014.
Lupaavan käytännön arviointi
AHOT-prosessin käytänteiden ohjeistuksen toimivuutta voidaan arvioida lukuvuoden 2014 - 2015 aikana.
Lupaavan käytännön tulokset
Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen
Mitä seuraavaksi?
Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja
Käytäntöä kuvaavat julkaisut
Liitetiedostot
- Tiedosto: Kehittämistyön_artikkeli_Anna_Alftan.pdf (274 Kt)
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä
Englanninkielinen abstrakti
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Anna Alftan
Yhteyshenkilön organisaatio
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anna.alftan@hamk.fi
Asiasanat
hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus, arviointimenetelmä, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, itsearviointi, kehittäminen, koulutuspalvelujen kehittäminen, laatu, ohjauksen kehittäminen, ohjaussuunnitelma, palveluhenkilöstön osaaminen, 2014, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen laatu, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.
Hyvinvointikeskustelu 7.luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä
Julkaisu
1. Julkaisun nimi
Hyvinvointikeskustelu 7.luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä
2. Julkaisun tiedot
Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)
Merja Jokinen
Julkaisun kuvaus
Kehittämishankkeessani pohdin, miten aiemmin vanhempainvarttina tunnettu hyvinvointikeskustelu toimii 7. luokan luokanohjaajan ohjausvälineenä. Pohdinnassani hyödynnän omien kokemusteni lisäksi palautetta, jonka sain hyvinvoinnin "Vahvuudet ja vaikeudet" arviointi-menetelmää käyttäneiltä luokanohjaajilta.
Täydennyskoulutus, jossa saisi tietoa ohjauskeskustelun rakentamisesta ja voisi harjoitella hyvinvointikeskustelun kaltaisia ohjaustilanteita, tukisi aineenopettajan luokanohjaajuutta kahdenvälisissä ja kolmikantakohtaamisissa. Ohjauksen näkökulman avaaminen aineenopettajalle avartaisi yleistä käsitystä siitä, että oppilaan ohjaus kuuluu vain opinto-ohjaajan tehtäviin. Tietoisuuden lisääminen ohjauksen periaatteista tukisi luokanohjaajaa tehtävässään. Luokanohjaajalle tulisi antaa myös enemmän valmiuksia ryhmän ohjaamiseen ja yhteisöllisyydentunteen rakentamiseen luokan oppilaiden kesken.
Luokanohjaajia tulisi selkeästi ohjata käyttämään Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (VaVa-kyselyä) oppilastuntemuksen lisääjänä 7. luokalla. Tuloksia voisi käyttää keskustelunavaajina tai suunnannäyttäjinä.
Hyvinvointikeskustelu antaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella lasta kodin ja koulun yhteistyöverkossa ja tehdä ohjauksellisesti merkittäviä havaintoja tukien kasvua. Joidenkin perheiden kohdalla hyvinvointikeskustelu voi antaa mallin ottaa puheeksi haastavia asioita murrosikäisen kanssa. Nuorelle puolestaan voi olla hyvin voimaannuttavaa saada oma ääni kuuluviin itseä koskevissa asioissa, luokanohjaajan tukemana.
Tavoitteena olisi oltava palautteen saaminen yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista läpi yläkoulun. Tämä edellyttää kodin, luokanohjaajan ja oppilashuollon asiantuntijoiden luottamuksellista yhteistyötä, jotta tieto tuen tarpeesta siirtyisi riittävän ajoissa toteutukseen.
Merkityksellistä lapsen kannalta on, että huoltaja(t) ja koulun oppilasta varten osoittama aikuinen, luokanohjaaja, pysähtyvät yhdessä katsomaan lapsen kanssa kasvusuuntaa.
Englanninkielinen abstrakti
Verkko-osoite/osoitteet ja linkit
Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.
Liitetiedostot
- Tiedosto: Hyvinvointikeskustelu luokanohjaajan ohjausvälineenä.docx (27 Kt)
3. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön nimi
Merja Jokinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Lehtisaaren koulu/Säynätsalon peruskoulu, Jyväskylän kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
merja.jokinen@jkl.fi
Asiasanat
muut julkaisut -haku, alueellinen, arviointimenetelmä, hyvinvointi, itsearviointi, laadun arviointi, luokanohjaajuus, menetelmien kehittäminen, nivelvaiheiden ohjaus, oppilashyvinvointityö, osallisuus, vanhemmat, voimavaraistuminen, perusopetuksen oppilaanohjauksen lupaava käytäntö, 2014, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lapset, koulutuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot
Kommenttikenttä
Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.