eVOKES Database

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Joustava perusopetus (JOPO)

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

2006

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):

Joustava perusopetus JOPO® -hanke käynnistyi tammikuussa 2006, kun opetusministeriö myönsi määrärahaa kunnille koulupudokkaiden aktivointiin tähtäävän toiminnan kehittämiseen perusopetuksessa ja toisen asteen nivelvaiheessa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Toimintamallin avulla kehitetään perusopetukseen yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssäoppiminen. Joustavan perusopetuksen ryhmiä oli vuonna 2009 noin 100 ja niissä opiskeli 953 oppilasta. Toiminnassa tehostetaan moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat peruskoulut, kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja mahdolliset nuorten työpajat. Toiminnan tueksi järjestetään alueellista ja valtakunnallista koulutusta. Opetus järjestetään noin 10 oppilaan joustavan perusopetuksen JOPO-ryhmässä. Kouluissa toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluu opettajan lisäksi nuorisotyöntekijä/sosiaalityöntekijä tai vastaava. Opetus toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa kehitetään perusopetuksen 7—9 luokilla oleville nuorille oppilaan yksilöllisistä elämäntilanteista lähteviä opetusjärjestelyjä, toiminnallisia ja työpainotteisia opetus- ja työmuotoja sekä kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja. Oppilaan perheen kanssa tehtävällä työllä on keskeinen asema oppilaan kokonaistilanteen arvioinnissa ja sopivien työmuotojen valinnassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):

esim.

- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu

- toimijat, resurssit

- tavoitteet ja toteuttaminen

- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa

- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin

Opetusministeriö 2006

Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):

esim.

- miten käytäntöä arvioidaan

- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu

- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty

- mitä arviointitieto osoittaa

Arviointia julkaisussa Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26

Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):

esim.

- tähän mennessä saadut tulokset

- onnistumiset

- ennakoimattomat tulokset

- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin

Joustavalla perusopetuksella on vaikutusta paitsi nuorten opiskeluun, myös kunnan ja koulujen toimintaan sekä opettajien työhön. Joustavan perusopetuksen tavoitteita voidaan näiden ryhmien näkökulmista tarkastella seuraavasti: Nuorten kannalta tavoitteena on ehkäistä koulumotivaation heikkenemistä ja koulusta putoamista sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Samalla edistetään toisen asteen koulutukseen siirtymistä yksilöllisellä tuella. Koulujen kannalta tavoitteena on kehittää opiskelumuotoja, jotka perustuvat toiminnallisuuteen sekä käytännöllisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Samalla edistetään koulun ja työelämän yhteistyötä. Opettajien kannalta tavoitteena on antaa valmiuksia varhaiseen puuttumiseen tähtäävin työmuotoihin sekä kehittää opettajien taitoja moniammatilliseen yhteistyöhön. Kuntien kannalta tavoitteena on edistää eri hallinnonalojen kuten koulutoimen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen

Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)

- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja

- mahdollinen lähdekirjallisuus

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Ulla Numminen & Najat Ouakrim-Soivio2009. Joustava perusopetus. JOPO®-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:26

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/koulupudokkaiden_aktivointi/index.html

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, opetushallinto, valtakunnallinen, 2006, palvelujen käyttäjät

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Karjalainen Merja, Kasurinen Helena (toim.)

Painovuosi

2006

Tutkimuksen koko nimi

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä
Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti
Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimusselosteita 31

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen kuvaus (tavoitteet ja tulokset, max 300 sanaa)

Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen. Raportissa kuvataan tämän hankkeen lähtökohtia, tavoitteita, laajuutta sekä alueellisten hankkeiden toimintaa. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut ohjauspalveluiden saatavuuden, riittävyyden ja laadun takaaminen kaikille oppilaitoksissa opiskeleville. Hankkeessa on kehitetty alueellista ja moniammatillista yhteistyötä sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä. Oppilaitosten sisäinen kehittäminen on keskittynyt ohjauksen sisältöjen ja menetelmien monipuolistamiseen.

Raportti tarjoaa esimerkkejä hyvistä ohjauksen käytännöistä sekä näkökulmia ohjauksen kehittämiseen ja toteuttamiseen oppilaitoksissa ja alueellisissa verkostoissa. Aluehankkeissa on keskitytty nivelvaiheen ohjaukseen, opintojen keskeyttämisen vähentämiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

Raportti on tarkoitettu kaikille oppilaan- ja opinto-ohjauksesta kiinnostuneille: opinto- ja oppilaanohjaajille, opettajille, rehtoreille, koulu- ja sivistystoimenjohtajille, työvoima- ja sosiaalitoimen työntekijöille ja päätöksentekijöille.

Julkaisuvuosi: 2006 | Laajuus: 210 sivua | ISBN: 951-39-2464-5 | Tuotekoodi: G031

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The National Board of Education launched in the autumn of 2003 the Career Guidance
Development Project that is due to continue until the end of 2007. The Ministry of Education
of Finland fi nances the project, which is also a part of the labour policy strategy
of the Ministry of Labour. In the Education and Research 2003–2008 Development
Plan, the Ministry of Education has made counselling services one of the central foci
of development. The labour policy strategy of the current government of Finland also
places increased emphasis on the development of counselling services for youth.

In addition, evaluation of the counselling provision presents challenges for developing
counselling services. According to the results of an OECD project evaluating counselling
provision, well-functioning information, counselling and guidance services are vital
for the education system and the job market. The Evaluation of Educational Guidance
and Counselling project by the Finnish National Board of Education in 2002 revealed
that there were large differences in the availability of student counselling services. In
particular, the transition stage from basic education to secondary-level education proved
to be problematic, according to the evaluation.

The goal of the Career Guidance Development Project is to promote regional and
intermunicipal cooperation among different professional groups and different agen8
cies. Preventive measures will be intensifi ed in order to accomplish early detection and
intervention and to decrease dropout rates. The aim of the project is to develop the guidance
and follow-up systems for transitions along the educational pathway. The Career
Guidance Development Project has been implemented as regional municipal projects.
There have been 48 of such regional projects in different areas of Finland. This report
describes the development work carried out by these regional projects. The material has
been collected in the beginning of 2006 via a questionnaire survey.

All these regional projects have developed regional, intermunicipal and interagency
cooperation among different professional groups. Student services have been enhanced
and developed. Early recognition and intervention have been addressed through regional
training events. The regional projects have discovered operational models for
decreasing dropout rate, easing transition stages along the educational pathway and
developing follow-up systems. Developing the quality criteria for guidance and developing
feedback and evaluation systems will require further resources.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://ktl.jyu.fi/img/portal/5916/Verkkojulkaisu_G031.pdf

Tutkimus sähköisessä muodossa (liite)

Muut mahdolliset liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, työ- ja elinkeinotoimisto, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, sosiaali- ja terveystoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen strateginen johtaminen, opetushallinto, alueellinen, valtakunnallinen, 2006, muu tieteellinen julkaisu, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.