eVOKES Database

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

”Kerro minulle, mitä minun pitäisi opiskella”. Kaksi opinto-ohjaustilaisuutta Eesti Majassa Helsingissä keväällä 2015

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Maris Leponiemi

Julkaisun kuvaus

Keväällä 2015 järjestettiin Eesti Majassa Helsingissä kaksi opinto-ohjaustilaisuutta aiheena kouluttautumismahdollisuudet Suomessa. Tapahtumiin osallistui runsaasti ohjauksen tarpeessa olevia aikuisia virolaisia maahanmuuttaja(naisia). Artikkeli on katsaus heidän ohjaustarpeisiinsa ja käsittelee elinikäistä opiskelua sekä uravalintapalveluita.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Maris Leponiemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

maris@leponiemi.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, aikuiset, aikuiskoulutuksessa olevat, aikuiskoulutus, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuiskoulutuskeskus, aikuisopetus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aikuisväestö, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammatillinen, ammatti, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, ammattitietopalvelujen kehittäminen, ammattitietopalvelut, ammattitutkinto, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, coaching, elinikäinen, elinikäinen oppiminen, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakoiva ohjaus, ennaltaehkäisy, epävirallinen oppiminen, etäohjaus, etäopiskelu, hallinnonala, hallinto, henkilökohtainen, henkilökohtainen ohjaus, hyvinvointi, ikääntyvä työvoima, ikääntyvä väestö, ikääntyvät, inhimillinen pääoma, jatko-opiskelupaikan valinta, järjestö, kansainvälinen, kansainvälisyys, kansalainen, kansalaisopisto, kansanopisto, kelpoisuus, kelpoisuusvaatimus, kielellinen vähemmistö, kielikurssit, kielitaito, kielitutkinnot, kokonaisvaltainen ohjaus, kolmas sektori, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, kotoutumiskoulutus, koulutuksen ulkopuolella olevat, koulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, kulttuurienvälinen ohjaus, kulttuurienvälisen ohjausprosessin aloitus, kulttuurienväliset viestintätaidot ohjauksessa, kunnat, maahanmuuttajat, maahanmuuttajien ohjaus, maahanmuutto, maahanmuuttopolitiikka, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, mentorointi, moniammatillinen verkostotyö, monikulttuurinen, monikulttuurinen ohjaus, nainen, naiset, neuvontapalvelut, nuorten aikuisten osaamisohjelma, näyttötutkinnot, ohjaajan kulttuurienvälinen kompetenssi, ohjaajat, Ohjaamo, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjausprosessi, opetus, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, osaamiskartoitukset, osaava työvoima, osallisuus, pääkaupunkiseutu, rahoitus, rekrytointi, riskiryhmä, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, seniorit, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, sosiaaliala, syrjäytyminen, syrjäytymisriski, syrjäytymisvaarassa olevat, tasa-arvo, teknologia, työ- ja elinkeinohallinto, työelämä, työelämän rakenteet, työelämän ulkopuolella olevat, työelämäohjaus, työelämässä pysyminen, työelämätieto, työhyvinvointi, työllisyysstrategia, työmarkkinat, työntekijät, työssä jaksaminen, työssä olevat, työttömät, työura, työvoima, työvoiman kysyntä, työvoiman osaaminen, työvoiman saatavuus, työvoiman ulkopuolella olevat, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, täydennyskoulutus, ulkomaalaiset, ura- ja rekrytointipalvelut, uranhallinta, uranhallintataidot, uraohjaaja, uraohjaus, uraohjauspalvelut, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnitteluprosessi, urasuunnitteluvalmiudet, urateoriat, uravalinta, valmennus, valtakunnallinen, verkosto, verkosto-osaaminen, verkoston kehittäminen, virtuaalinen ohjaus, väestö, välityömarkkinat, yhdenvertaisuus, yhdistykset, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, yritys, ammatinharjoittaja, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, James P. Sampson Jr.

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Sampson, J. P. (2015). Practitioners’ Experiences of Social Media in Career Services. The Career Development Quarterly, 63, 268-282. http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners’ ways of experiencing social media in career services. Focus-group interviews were conducted with 16 Danish and Finnish career practitioners with experience using social media in career services. Four qualitatively different ways of experiencing social media in career services were identified. Social media in career services was experienced as (a) a means for delivering information, (b) a medium for 1-to-1 communication, (c) an interactive working space, and (d) an impetus for paradigm change and reform. The results suggest that models of career intervention and ways of experiencing social media appear to be intertwined. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool that enables career practitioners to deepen their ways of experiencing and understanding social media in career services by using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1002/cdq.12018

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiset, aikuiskoulutuskeskus, aikuislukio, aikuisten ohjaus, ammatillinen opettajankoulutus, artikkeli, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, asiakastyytyväisyys, asiantuntijuus, avoin yliopisto, blogi työvälineenä, eriyttäminen, etäohjaus, fenomenografia, henkilökohtainen ohjaus, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, järjestely, kansainvälinen, kehittäminen, kehittämiskohde, koordinointi, korkea-aste, korkea-asteen ohjaus, korkeakoulu, korkeakouluohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutus- ja työelämätietous perusopetuksessa, koulutuspalvelujen kehittäminen, koulutuspalvelut, koulutustarjonta, koulutustieto, käyttöönotto, käytäntö, lukio, lukiokoulutus, lupaava käytäntö, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppimisympäristö, osaamistaso, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, perusaste, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, sosiaalinen media, strateginen linjaus, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiedonhaku, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietopalvelut, tietoperusta, tietotekniikka, tietovaranto, tietoyhteiskunta, toimintatapa, toinen aste, tutkimusartikkeli, tutkimusraportti, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, uraohjaus, uraohjauspalvelut, valtakunnallinen, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto, verkostomaiset järjestelyt, viestintä, virtuaalinen ohjaus, väline, yhteistyö, yhteisöllisyys, yleinen tuki, yleissivistävä koulutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yliopisto, 2015, palvelujen käyttäjät, esiopetus, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, lapset, nuoret, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen koordinointi, alueellinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, Raimo Vuorinen, Outi Ruusuvirta

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Vuorinen, R., & Ruusuvirta, O. (2015). European Lifelong Guidance Policy Network representatives´ conceptions of the role of information and communication technologies related to national guidance policies. International Journal for Educational and Vocational Guidance. Advance online publication http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into European Lifelong Guidance Policy Network representatives’ conceptions of the role of information and communication technologies (ICT) related to national lifelong guidance policies. The role of ICT in relation to national lifelong guidance policies was conceived as (1) unexploited, (2) emerging, (3) acknowledged but fragmented, and (4) strategic. The hierarchical structure of the findings may serve as a tool to enable policy makers and other stakeholders to deepen their understanding of critical aspects that may have an important role in relation to further developments and the successful implementation of existing and emerging technologies in the guidance service sector.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1007/s10775-015-9313-7

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuiskoulutus, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, elinikäinen oppiminen, kansalaisopisto, aikuisten ohjaus, aluehallintovirasto (AVI), ELGPN, elinikäinen, etäohjaus, Euroopan unioni, fenomenografia, hallinto, internet, internet-ohjaus, johtaminen, julkaisu, järjestelmäarviointi, kansainvälinen, kehittäminen, kilpailukyky, kokonaisarviointi, koordinointi, korkea-asteen ohjaus, koulut, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspolitiikka, kustannustehokkuus, kustannusvaikutus, käyttökustannus, käytäntö, laadun arviointi, laatu, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, neuvontapalvelut, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tuloksellisuus, ohjauksen vaikuttavuus, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjauspolitiikka, ohjausprosessi, ohjausympäristö, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tiede, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietopalvelut, tietoyhteiskunta, toimintapolitiikka, toimintastrategia, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinoministeriö, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, ura- ja rekrytointipalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, 2015, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Experts in career guidance have to realize the influence of social media

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Torhild Slaatto: Jaana Kettunen interviewed by Nordic Network for Adult (NVL) netjournal DialogWeb

Julkaisun kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

The use of technologies changes daily life, job life and also career guidance. Career practitioners have to realize that the locus of control is shifting from experts to a blend of expert and socially-constructed knowledge. Technology provides new opportunities for career practitioners, but it also creates a demand of new competence. Jaana Kettunen at Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä in Finland deals with these questions in her research. She shared some of her findings at the NVL guidance seminar “Guidance on a distance – Nordic challenges and solutions” in Oslo recently. DialogWeb got the opportunity to interview her.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://nvl.org/Content/ID/13255/Experts-in-career-guidance-have-to-realize-the-influence-of-social-media

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, alle kouluikäiset, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, hyvä perusopetus, yleinen tuki, tehostettu tuki, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen, James P. Sampson Jr., Raimo Vuorinen

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J., Sampson, J.P., & Vuorinen, R. (2015). Career practitioners´ conceptions of competency for social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 43-56. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

This article reports findings from a phenomenographic investigation into career practitioners' understanding of competency for social media in career services. Sixteen Danish and Finnish practitioners with experience using social media in career services were interviewed in focus groups. Competency for social media in career services was conceived as (i) an ability to use social media for delivering information, (ii) an ability to use social media for delivering career services, (iii) an ability to utilise social media for collaborative career exploration and (iv) an ability to utilise social media for co-careering. The findings can be used to develop pre-service and in-service training of career practitioners and support for the deepening of their competency, using the critical aspects that were identified.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.939945

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, aikuisten ohjaus, ammattitaito, ammattitietopalvelut, artikkeli, asiantuntijapalvelut, ELY-keskus, etäohjaus, fenomenografia, henkilöstö, henkilöstön kehittäminen, internet, internet-ohjaus, korkea-asteen ohjaus, korkeakouluohjaus, koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelujen kehittäminen, koulutus- ja ammattitietopalvelut, koulutus- ja työelämätietous, koulutustarve, käyttöönotto, lukiokoulutus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, menetelmien kehittäminen, menetelmä, menetelmät ja työmuodot, neuvontapalvelut, nivelvaiheiden ohjaus, nuorten ohjaus, ohjaajakoulutus, ohjaajat, ohjauksen toimintapolitiikka, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan koulutus, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, oppilaanohjaus, oppimisympäristö, osaava työvoima, palvelu, palveluhenkilöstö, palveluhenkilöstön koulutus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluiden tuottajat, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen koordinointi, palvelujen koordinointi ja strateginen johtaminen, palvelujärjestelmä, palvelujärjestelyt, palveluprosessit, peruskoulu, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, sosiaalinen media, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietoon perustuva päätöksenteko, tietoon perustuvat käytännöt, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, täydennyskoulutus, ura- ja rekrytointipalvelut, uraohjaaja, uraohjaajakoulutus, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, verkosto-osaaminen, virtuaalinen ohjaus, 2015, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, kansainvälinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Työllistymispolku henkilökohtaisen ohjauksen tueksi

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Merja Paloniemi

Julkaisun kuvaus

Ammatilliselta opintojen- ja osaamisen ohjaukselta edellytetään aktiivista ja tulevaisuuteen katsovaa otetta niin työelämän, digitalisaation kuin yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen. Työammatit, työtehtävät ja osaamisvaatimukset muuttuvat ja muuntuvat kaiken aikaa. Työelämä on työn muotojen monipaikka-, moniansio-, osa-aika- ja yrittäjätyön voimakkaassa murroksessa. Opiskelijan työelämäpolun ohjauksen tukemisen edistämiseksi tärkeää olisi työstää näitä sisältöjä monipuolisesti eri näkökulmista ja nostaa esille myös kriittisiä kantoja ja kokemuksellista vastuullisuutta jo ammatillisten opintojen aikana.
Työllistymispolun ohjauksen tavoitteena ovat opiskelumotivaation vahvistaminen, tutkinnon suorittamisen tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen ammatillisessa koulutuksessa.Tutkinnon uudistamisen hengen mukaisesti ammatillisella toisella asteella pyritään aikaisempaa vahvempaan työelämälähtöisyyteen toteuttamalla yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja, mahdollistamalla opintojen ja työelämän yhteensovittamista sekä huomioimalla työelämän tarpeita valinnaisten tutkinnon osien valinnassa.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Merja Paloniemi

Yhteyshenkilön organisaatio

Oulun seudun ammattiopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

merja.paloniemi@osao.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ohjaus, ohjaussuunnitelma, opiskelumotivaatio, ohjaussuunnitelma, työelämälähtöisyys, työelämätieto, työnhaku, työura, uraohjaus, urapolku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, nuorisotoimi, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2015

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice.

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jenny Bimrose, Jaana Kettunen, Tannis Goddard

Painovuosi

2015

Tutkimuksen koko nimi

Bimrose, J., Kettunen, J. & Goddard, T. (2015). ICT – the new frontier? Pushing the boundaries of careers practice. British Journal of Guidance & Counselling, 43, 8-23. http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.975677

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Routledge

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Much progress has been made in integrating information and communications technology (ICT) into careers practice, but there is still room for improvement. An international lens is adopted to examine some key elements that contribute to the successful integration of ICT into careers practice. We start by exploring the role of policy, using the UK as a case study. Next, the perceptions that Finnish career practitioners have of ICT are reviewed using research findings into the different ways they think about social media and its purpose in career services. Finally, lessons learned from the design and integration of online services within career development programming in Canada are discussed that ensure accessibility both to practitioners and their clients.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://dx.doi.org/10.1080/03069885.2014.975677

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2015, aikuisten ohjaus, artikkeli, etäohjaus, hallinto, internet, internet-ohjaus, järjestelmä, kansainvälinen, kehittämiskohde, korkea-asteen ohjaus, menetelmien ja työmuotojen kehittäminen, neuvontapalvelut, ohjaajat, ohjauksen kehittäminen, ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen, ohjaus, ohjausalan asiantuntijat, ohjausalan tutkimus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjausympäristö, opinto-ohjaaja, opinto-ohjaus, oppilaanohjaus, palveluhenkilöstön osaaminen, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palveluhenkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen laatu, palvelujen rahoitus, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, palvelujen strateginen johtaminen, palvelujen tuottajat, sosiaalinen media, tasa-arvo, teknologia, teknologia-avusteinen ohjaus, tieteellinen artikkeli, tieto- ja viestintätekniikka, tieto- ja viestintäteknologia, tietotekniikka, tietoyhteiskunta, tutkimusartikkeli, työ- ja elinkeinohallinto, työ- ja elinkeinotoimisto, työmuodot, työmuotojen kehittäminen, työvoimapalvelut, työvoimapolitiikka, uraohjaus, uraohjauspalvelut, verkko-ohjaus, verkko-ohjaustoiminta, virtuaalinen ohjaus, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Wilma-järjestelmän uudistusten käyttöönotto ja mallinnus ammattioppilaitoksessa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) muuttui 1.8.2014 ja se on aiheuttanut muutoksia myös oppilaitoksen käytänteissä. Tässä artikkelissa kuvataan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä tapahtuneiden Wilman muutosten vaikutusta Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksan henkilökunnan tehtäviin. Lisäksi artikkelissa kuvataan lukuvuoden alussa toteutettua opettajien koulutusta sekä laadittua havainnollista Wilma-kirjausten mallia, joka toimii niin oppilashuoltohenkilöstön, ryhmänohjaajien kuin muiden opettajien työn tukena.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Lupaavan käytännön arviointi

Lupaavan käytännön tulokset

Koulutus koettiin onnistuneeksi ja laaditusta mallista on saatu hyvää palautetta. Nopealla aikataululla toteutetut toimenpiteet ovat aikaansaaneet sen, että henkilöstö on pystynyt toimimaan lain edellyttämällä tavalla heti lukuvuoden alusta lähtien.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Kirsi Vänskä

Yhteyshenkilön organisaatio

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

kirsi.vanska@pkky.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, ammatillinen oppilaitos, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Aikuisopiskelijoiden ohjaussuunnitelma ohjaustyön tukena

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Sari Palosaari

Julkaisun kuvaus

Tämä artikkeli käsittelee ohjaussuunnitelman laatimista ja sen merkitystä ohjaajan työn tukena. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistyönäni on ollut laatia ohjaussuunnitelma ammatilliselle aikuiskoulutusorganisaatiolle ja tarkastella erityisesti opinto-ohjaajan ja vastuukouluttajan rooleja opiskelijoiden ohjaajina.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sari Palosaari

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, palvelujen tuottajat, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, opintokeskus, urheiluopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaus

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Erja Rahkola, Mika Rahkola ja Outi Tieranta

Julkaisun kuvaus

Kehittämistehtävämme tavoitteena oli tuoda esille Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakate-miaopiskelijoiden ohjaukseen liittyvät tarpeet ja esittää ne kirjattavaksi osaksi Lapin ammattikorkeakoulun ohjaussuunnitelmaa. Ohjaukseen liittyviä tarpeita kysyttiin webropol-kyselynä Lapin ammattikorkeakoulun urheiluakatemiaopiskelijoilta, heidän lajivalmentajilta sekä Lapin ammatti-korkeakoulun opettajilta Rovaniemen kampuksella.

Haasteellisimmiksi asioiksi urheilun ja opiskelun yhdistämisessä kaikki kyselyyn vastaajat toivat esille harjoittelun ja opiskelun yhteisen aikataulutuksen. Opiskelijoiden mukaan tarvitaan ennen kaikkea vaihtoehtoisia suoritustapoja opiskelun aikatauluttamiseksi itselle sopivammaksi. Myös toivomus kesälukukauden järjestämisestä nousi opiskelijoiden, mutta myös opettajien, vastauksista kehitysehdotuksena esille. Kaikki vastanneet valmentajat pitivät opintosuunnitelman tuntemista tarpeellisena opiskelijan kokonaiskuormituksen kannalta. Ohjaavat opettajat esittivät kehittä-misehdotuksina vaihtoehtoisten suoritusmenetelmien tarjoamista opiskelijoille sekä urheiluaka-temian opiskelijoille erikseen nimettyä opinto-ohjaajaa. Kehittämisajatuksena toimme esille mm. ohjaajan vuosikellon laatimisen tarpeen ja kolmikantaisten kehittämiskeskustelujen käyttämisen osana opintojen ohjausta.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Mika Rahkola

Yhteyshenkilön organisaatio

Lapin ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

mika.rahkola@lapinamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2014, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, valtakunnallinen

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Fedotoff

Painovuosi

2012

Tutkimuksen koko nimi

Yhteisöllinen kehittäminen keskiössä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin
pilottihanke.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät esittivät vuonna 2005 opetusministeriölle idean nuorten tieto- ja
neuvontatyön aluekoordinoinnista. Kyseisenä vuonna nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tuotti alle 30
kuntaa – vuoden 2012 alussa palveluja tuottaa 245 kuntaa. Räjähdysmäisesti kasvanut palveluiden
määrä on kasvattanut myös ammatillisen tiedon ja lähituen tarvetta. Opinnäytetyöni tietoperustana ovat
nuorten tieto- ja neuvontatyötä linjaavat kansalliset ja eurooppalaiset suositukset sekä kehittämisohjelmat,
kehittämistyöpäivillä tuetettu tieto, sähköpostihaastattelut sekä henkilökohtainen kokemukseni ja
osaamiseni nuorten tieto- ja neuvontatyöstä.
Nuorisotyön rakenteelliset muutokset kuntaliitosten ja palvelurakenneuudistuksen myötä ovat haastaneet
vaikutuksiltaan myös nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisen ja laadun varmistamisen kaikilla
tasoilla. Uudenlainen alueellinen yhteistyö ja työn muuttuneet painopisteet sekä palveluiden kehittäminen
hankkeiden pohjalta vaatii uudenlaista ajattelua ja muutosta työn tekemiselle.
Tarkastelen opinnäytetyössäni tutkivalla ja kehittävällä otteella yhteisöllisen kehittämisen prosessia
nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointimallin pilottihankkeessa. Toimintaympäristönä on Oulun
seudun ja Oulunkaaren kunnat. Tutkimuksen osallistujat ovat alueen kuntien nuorisotyöntekijöitä, joiden
työnkuvaan kuuluu nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden toteuttaminen. Työn tilaajana toimii Sivistys-
ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupungin nuorisotoimi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Fedotoff

Yhteyshenkilön organisaatio

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.fedotoff@ouka.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, alueellinen, valtakunnallinen, 2012, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Youth Information and Counselling

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Fedotoff ja Mika Pietilä

Painovuosi

2011

Tutkimuksen koko nimi

Fedotoff, Jaana & Pietilä, Mika (2011). Youth Information and Counselling. In Merikivi, Jani & Timonen, Päivi & Tuuttila, Leena (eds.) SÄHKÖÄ ILMASSA - NÄKÖKULMIA VERKKOPERUSTAISEEN NUORISOTYÖHÖN. (CHARGED UP AND ONLINE: AD-VANCES IN YOUTH WORK). Finnish Youth Research Society, The University Of Ap-plied Sciences (HUMAK) And City Of Helsinki Youth Department: Helsinki.

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

According to one definition, the principal tasks of youth information and counselling are the provi-sion of information, guidance and counselling to young people. How does this work change when it goes online? Do the approaches and requirements change from meeting face-to-face? Which pro-fessional skills are emphasised and what are the prerequisites for online counselling? In this ar-ticle, Jaana Fedotoff, Coordinator, and Mika Pietilä, Planning Officer from the National Coordina-tion and Development Centre of Youth Information and Counselling Services attempt to address these questions by comparing meeting face-to-face with meeting online and by considering the principles of the European Youth Information Charter.
The 2010 amendment of the Finnish Youth Act (2006) placed a greater emphasis on developing information and counselling services directed at young people. The fact that youth information and counselling was mentioned in the Youth Act as one of statutory services for young people was a strong indication of the importance of these services for people working in the sector. The first youth information and counselling services were provided in the 1980s at various service centres and points. These services also included web-based information provision and counselling. After the recession in the early 1990s, this service provision model has become more popular. At the same time, co-operation and networking with other organisations in the youth service sector – even when it comes to creating web-based services for young people – has become more and more important. First and foremost, youth information and counselling services in every shape and form are preventive youth work, aimed at supporting young people‟s equal opportunities for a good life and healthy development.
In this context, the concepts of provision of information and guidance as well as counselling have a similar meaning, regardless of medium or operating environment. However, the tools and environ-ment do have an impact on the nature of the work and bring to the fore certain special features, such as ethical issues. Over recent years, the tools and channels of web-based youth information and counselling services have become more diverse. In addition to websites, social media also present new opportunities, and they have made available an expanding, diversifying matrix of ser-vices and organis

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Fedotoff

Yhteyshenkilön organisaatio

Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.fedotoff@ouka.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, yleinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2011, tieteellinen artikkeli

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Nettiin vaiko opon ovelle? TAMKin sähköiset opinto-ohjaus- ja neuvontapalvelut vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukena

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Janne Hopeela

Painovuosi

2013

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Ammattikorkeakoulujen yhdistyessä monet entiset, hyvät käytänteet pitää asettaa tarkasteluun, kun luodaan uutta yhteistä toimintakulttuuria. Yksi tällaisista muutoskohteista on organisaation sähköiset ohjaus- ja neuvontapalvelut, jotka vaikuttavat suuresti niin opiskelijan itseohjautuvuuteen ja hänen opintojensa sujumiseen kuin opinto-ohjaajan työmäärään. Sähköisiin ohjaus- ja neuvontapalveluihin kuuluvat esim. Intranet uutisineen, sähköinen opinto-opas ja sen lukusuunnitelmat, uuden organisaation toimintaa yhtenäistävä laatukäsikirja toimintaohjeineen jne. Tällainen uudistus vie helposti vuosia ennen kuin kaikki osapuolet ymmärtävät käsitteet samalla tavalla ja ennen kuin päivitystyön vastuunjaot on sovittu uudelleen.

Niukentuvien työresurssien aikana, looginen ja hyvin koordinoitu, opinto-ohjausta tukeva sähköinen ohjausviestintä ja tiedotus voi auttaa tehostamaan opinto-ohjausta. Samalla opiskelija kokee saavansa apua ongelmaseikkoihin myös iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin, jolloin hänen itseohjautuvuutensa opiskeluasioiden hoitamisessa lisääntyy.

Kun sähköisiä ohjauspalveluita uudistetaan ja kehitetään, tulee myös huomioida ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat, jotta heille tarjotaan yhtäläiset ohjauspalvelut kuin suomalaisille opiskelijoille. Suurten uudistusten yhteydessä suomenkieliset palvelut hoidetaan luonnollisesti ensimmäisenä kuntoon. Vieraskieliset opiskelijat saattavat joutua odottamaan englanninkielisiä ohjeistuksia ja englanniksi toimivia järjestelmiä suhteellisen pitkään.

Tässä artikkelissa käsiteltävä selvitystyö liittyy TAMKin kahden vieraskielisen koulutusohjelman opiskelijoiden kokemuksiin TAMKin sähköisten ohjauspalveluiden käyttötavoista, käyttäjäystävällisyydestä, selkokielisyydestä ja hyödyllisyydestä vuonna 2011 – 2012. Vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoilta kerättiin samalla kehittämisideoita TAMKin uutta Intranetiä 2013 varten (käyttöönotto kesäkuussa 2013). Samalla tutkittiin, onko suomalaisten ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoissa eroja käyttää tarjottuja ohjauksen sähköisiä palveluita. Tavoitteena oli myös selvittää, kokevatko ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tarvitsevansa enemmän kasvotusten tapahtuvaa ohjausta kuin suomalaiset tutkinto-opiskelijat.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Hopeela

Yhteyshenkilön organisaatio

Tampereen ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, ammattikorkeakoulu, nuoret, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, tieto- ja viestintätekniikka, valtakunnallinen, kansainvälinen, 2013, tieteellinen artikkeli, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Aikuisopo ohjausverkoston kehittäjänä Joutsassa

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

1.1.2010

Päättymisaika

Lupaavan käytännön kuvaus (max 300 sanaa):

Aikuisopotoimintaa on lähdetty kehittämään seudulla, jossa aikuisohjausta on toteutettu aiemmin vähemmän ja perinteisempien toimijoiden tarjoamana. Seudun ohjaustoimijoiden kanssa on rakennettu ja tiivistetty ver-kostoyhteistyötä sekä kehitetty aikuisopotoimintaa, joka pyrkii tukemaan aikuisten osaamisen kehittämistä entistä paremmin ja joustavammin sekä tuomaan myös koko maakunnan aikuisohjauspalveluja enemmän Joutsan seudulle. Aikuisten tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluja ovat pääsääntöisesti tuottaneet Joutsan TE-toimisto, Puulan seutuopisto (kansalaisopisto) sekä yhtenäiskoulun ja lukion opinto-ohjaaja. Paikkakunnalla ei ole em. lisäksi muita koulutusorganisaatioita. Aikuisopotoiminnan ’kotipesä’ on tällä hetkellä Joutsan kun-nassa, sosiaalitoimessa.
Kehittämistyön haasteena on turvata osaavaa työvoimaa seudun yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin: Mi-ten löytää osaajia työllistäville aloille? Millaiset ovat seudun nuorten ja aikuisten osaamistarpeet ja työelämä-valmiudet? Kuinka innostaa seudun aikuisia kehittämään omaa osaamistaan?
Aikuisopo työskentelee kahdella tasolla
1. Aikuisopo asiakkaan tukena: koulutusneuvonnan ja yksilöohjauksen antaminen TE -toimistosta oh-jautuville asiakkaille, joilla on itsellään motivaatiota tarkastella elämänvaihettaan annetun ohjauksen tukemana
2. Aikuisopo ohjausverkoston kutojana: koordinoi paikallista ohjausverkostoa. Ohjausverkosto kokoon-tuu säännöllisesti noin 2 kk:n välein. Tapaamisissa on mukana ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviä henkilöitä sekä paikallisesti että maakunnallisesti

Lupaavan käytännön taustatiedot (max 300 sanaa):

esim.

- missä lupaava käytäntö on kehitetty ja kokeiltu

- toimijat, resurssit

- tavoitteet ja toteuttaminen

- miten käytäntöä aiotaan levittää ja juurruttaa

- miten käytäntö liittyy mahdollisiin alueellisiin tai kansallisiin strategioihin

Joutsan seudun aikuisohjauksen kehittäminen osana Opin ovi -kokonaisuutta.

Lupaavan käytännön arviointi (max 300 sanaa):

esim.

- miten käytäntöä arvioidaan

- millä kriteereillä käytäntöä on arvioitu

- miten ja keneltä arviointitieto on kerätty

- mitä arviointitieto osoittaa

Lupaavan käytännön tulokset (max 300 sanaa):

esim.

- tähän mennessä saadut tulokset

- onnistumiset

- ennakoimattomat tulokset

- mahdolliset ongelmakohdat ja vaikeudet, miten ratkaistiin

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen (max 300 sanaa):

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessiin

- asiakkaiden/käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluprosessien kehittämiseen

Mitä seuraavaksi (max 300 sanaa)?

Seuraava askel kehittämisessä on laajemmasta, verkostomaisesta aikuisohjauksen toimintatavasta sopiminen. Paikallisella toimintatavalla pyritään varmentamaan parempi aikuisohjauksen saatavuus Joutsan seudulla myös jatkossa. Lisäksi paikallinen toimintatapa tukee aikuisten elinikäistä oppimista tukevaa ohjaus-palvelua koko Keski-Suomessa.

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja (max 300 sanaa)

- toiminnan taustalla mahdollisesti oleva teoria/tutkimuspohja

- mahdollinen lähdekirjallisuus

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.opinovi.fi/keski-suomi

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä:

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Seija Vuori

Yhteyshenkilön organisaatio

Joutsan sosiaalitoimi

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

seija.vuori@joutsa.fi

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, Keski-Suomen ELY, lukio, kansalaisopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, verkosto, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, siirtymävaiheessa olevat, toisella asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, sosiaali- ja terveyshallinto, alueellinen, 2010, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi ja mahdollinen lyhenne

Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa -hanke

2. Projektitiedot

Alkamisaika

2007

Päättymisaika

2009

Projektin kuvaus (tavoitteet, toteuttaminen, tulokset ja arviointi) (max 400 sanaa)

Toiminnassa huomioidaan tutkintoon johtava aikuiskoulutus, erikoistumisopinnot, avoin ammattikorkeakouluopetus ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Hankkeen tehtävänä rakentaa valtakunnallinen, aikuisopiskelijoiden ohjaukseen keskittyvä yhteistyöverkosto ja tuottaa aikuisopiskelijoiden ohjauksen käsikirja.

Verkoston toimintaan osallistuu aikuisopiskelijoiden lisäksi tiedotus-, neuvonta-, ja ohjaustyötä tekeviä ja aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja koordinointitehtävissä toimivia henkilöitä 23 ammattikorkeakoulusta.

Keskeistä on työskentely neljässä teemaryhmässä. Ryhmien työskentely-teemoina ovat aikuisopiskelijan, aikuisen ohjaajan, aikuisopiskelijoiden opetussuunnitelmien ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kysymykset.

Ryhmät kokoontuvat ohjaajien johdolla 4-5 kertaa vuodessa. Vuosittain järjestetään seminaareja, joissa työryhmien työn tuloksia esitellään. Yhteisten seminaarien tehtävänä on käsitellä kaikille ryhmille yhteisiä aihepiirejä ja rakentaa yhdessä aikuisopiskelijoiden ohjauksen kokonaisjärjestelmää.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Projektin julkaisut

Ohjaus on kuin palapeliä - näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa.
Mervi Lätti, Päivi Putkuri (toim.)
http://www.pkamk.fi/julkaisut/ -->julkaisuluettelo>>C-sarja

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.pkamk.fi/aikuisopiskelijanohjaus/index.htm

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Päivi Putkuri, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön organisaatio

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

paivi.putkuri@pkamk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, 2007, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Projekti

1. Projektin nimi

KEVÄT - Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa

2. Projektitiedot

Alkamisaika

01.06.2008

Päättymisaika

31.05.2011

Projektin kuvaus

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa KEVÄT-hanke rahoitetaan osana Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallista kehittämisohjelmaa 2007-2011: Välityömarkkinat/ siirtymätyömarkkinat, toimintalinja 2.

Tämä hanke koordinoi seuraavia välityömarkkinoiden kehittämisteemoja:
1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen
2. Kolmannen sektorin työllistämisen kehittäminen
3. Sosiaalisen yrittäjyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen
4. Moniammatillisten palvelu- ja työllistämisprosessien tukeminen

Hankkeen välittömiä kohderyhmiä ovat teemoja toteuttavien hankkeiden (Työnhakijan polku avoimille työmarkkinoille/JAO; Duunari ja Välittäjä -hankkeet/KYT; TEHO2 - sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta ja työllistöämisjärjestelmät, Witas; Yhteistyöllä tuloksiin -hanke, Saarijjärvi-Karstulan terveydenhuollon ky) toimijat ja näiden hankkeiden yhteistyökumppanit, kuten kuntien, työhallinnon, työllistämistä toteuttavien organisaatioiden ja työllistävien yritysten tässä kehittämisprosessissa olevat henkilöstö.

Välityömarkkinoiden toimintaa avoimille työmarkkinoille ohjaaviksi väyliksi kehitetään kokonaisuutena ja näin vältetään pirstaloituminen yksittäisiksi toimenpiteiksi. Koordinoinnin tavoitteena on eheyttää ja tukea kunta- ja seutukuntakohtaisten, joustavien, työllistymistä ohjaavien toiminta- ja ohjaustapojen kehittymistä. Näitä toimintatapoja kehitetään toimintaympäristön analyysien, projektiarviointien, asiakasseurannan ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin avulla. Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa antaa uusia näkökulmia myös paikallisiin ja alueellisiin ratkaisuihin.

Hankkeen tavoitteita ovat
- tukea välityömarkkinoiden kehittämishankkeiden toimintaa siten, että niistä muodostuu yhtenäinen keskisuomalaista työllistämistä tukeva kehittämiskokonaisuus
- eheyttää välityömarkkinoiden toimintakenttää kunnissa ja seutukunnilla siten, että keskisuomalaisille välityömarkkinoille syntyy ammatillista osaamista tukevat ohjaamisen tavat ja käytänteet
- vahvistaa alueellisten, seutukunnallisten ja maakunnallisten toimintamallien kehittämistä tuloksellisuuteen perustuvien arviointien avulla
- tunnistaa sosiaalisten yritysten, uusien koulutuksellisten väylien ja kolmannen sektorin uusien toimintamallien suhde muihin välityömarkkinoiden työllistämistoimenpiteisiin

Hankkeen tulokset
- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaan kuuluvat kehittämisprojektit saavuttavat määrittelemänsä tavoitteet
- välityömarkkinoilla toimivien kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisten verkostojen yhtenäiset ohjauskäytänteet vakiintuvat ja parantavat työllistämisen tehokkuutta
- välityömarkkinoiden selkeä yhteistoiminta ja työnjako, joka vahvistaa ammatillisia reittejä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi
- tunnistetaan rakennetyöttömyyttä ylläpitäviä ja työllistymistä edistäviä rakenteellisia ja toiminnallisia tekijöitä

Englanninkielinen abstrakti

Projektin julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.jamk.fi/kevat

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Janne Laitinen

Yhteyshenkilön organisaatio

JAMK

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

janne.laitinen@jamk.fi

Asiasanat

hanke, projekti, projekti- ja hankehaku, Keski-Suomen ELY, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, järjestö, yritys, nuoret, aikuiset, koulutuksen ulkopuolella olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, työ- ja elinkeinohallinto, ESR-ohjelma, alueellinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lomakeohje_1.1.pdf

Tapahtuma

1. Tapahtuman nimi

Opinpaikka

2. Tapahtumatiedot

Alkamisaika

02.11.2011

klo

09.00

Päättymisaika

3.11.2011

klo

16.00

Tapahtumapaikka

Jyväskylä, Aalto-sali

Tapahtuman järjestäjä(t)

Valtakunnalliset Opin ovi-projektit

Tapahtuman kuvaus

Opinpaikassa kohtaavat aikuisten ohjauksen ammattilaiset, päättäjät ja vaikuttajat. Tapahtumassa tehdään näkyväksi aikuisohjauksen kehittämistyön tuloksia ja rakennetaan tulevaisuutta.

Opinpaikka on oppia ja juhlaa. Tule ja osallistu!

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://opinpaikka.fi

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Auli Ryhänen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

auli.ryhanen@jamk.fi

Asiasanat

tapahtuma, tapahtumahaku, tilaisuus, Keski-Suomen ELY, aikuiset, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, ESR-ohjelma, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Restonomikoulutuksessa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Marja Tolonen-Martikainen

Julkaisun kuvaus

Kehittämistyön tavoitteena oli yhtenäistää ja selkiyttää Rovaniemen ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksen osaamisen tunnistamisen käytänteitä. Koulun nettisivuilla on tietoa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) prosesseista yleisellä tasolla ja koulutusohjelmista löytyvät tarkennetut ohjeet, joten AHOT on ollut tuttu prosessi jo vuosia. Siitä huolimatta restonomikoulutuksessa AHOT-käytänteet ovat vaihdelleet eri opintojaksojen kohdalla ja opettajittain. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella lähdimmekin kehittämään käytänteitä yhtenäisemmiksi ja selkeämmiksi. Vaihtelevat käytännöt ovat voineet osittain johtua opettajien vaihtuvuudesta eikä oikein kenelläkään ei ole ollut selkeää kuvaa, mitä ja miten AHOT-prosessi olisi parasta toteuttaa.

Kehittämistehtävässä luotiin ensin optima-alusta, johon koottiin hajallaan olevat ohjeet ja osittain niitä myös täsmennettiin. Alustalta löytyvät hakemuskaavakkeet, aikataulu ja ohjeet sekä palautuskansiot, mihin hakemuskaavakkeet ja näyttömateriaali tallennetaan. Optima-alustaa käytettiin lukuvuosi 2012-2013, jona aikana AHOT-kierroksia oli kaksi; yksi syksyllä ja yksi keväällä. Keväällä 2013 toteutettiin opiskelijoille kysely, missä kysyttiin AHOT-prosessin toimivuudesta, tarpeellisuudesta, opiskelijoiden motivoituneisuudesta hakea osaamisen tunnistamista jne. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että kokeilu on onnistunut pääosin hyvin, mutta informointia opiskelijoille tulee lisätä ennen opintoja ja opintojen alussa. Osaamisen näyttöjä tulee myös kehittää.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.evokes.fi/database

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Marja Tolonen-Martikainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

marja.tolonen-martikainen@ramk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, AHOT, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hyväksiluku, ohjaus, ohjausprosessi, opinto-ohjaus, opiskeluprosessi, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Opinto-ohjaussuunnitelma Viittomakielisen ohjauksen ammatilliseen koulutukseen

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Anu Martikainen

Julkaisun kuvaus

Pohjois-Savon opisto on yksityinen oppilaitos, jossa järjestetään humanistisen ja kasvatusalan ammatillista koulutusta sekä vapaan sivistystyön koulutusta. Opinto-ohjausta on järjestetty oppilaitoksessamme monen eri toimijan taholta ja ohjaus on ollut heterogeenistä.

Viimeisen viiden vuoden aikana ammatillisen koulutuksen puolella on tapahtunut merkittäviä muutoksia; Opetusministeriön myöntämät ammatillisen koulutuksen lisäopiskelijapaikat, uudistetut perustutkintojen perusteet ja koulutusalan terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset. Muutokset ovat asettaneet uudenalaisia haasteita niin ohjaustoimintaa toteuttavalle henkilöstölle kuin koulutukseen hakeutuvalle. Lisäksi yhteiskunta- ja koulutusjärjestelmämme tuloksellisuuden ja menestyksen asettama paine sekä opiskelijoiden heterogeenisyys ovat vaikuttaneet ohjauksen viitekehyksen rakentamiseen oppilaitoksessamme. Niin ohjaustyötä toteuttavan henkilöstön kuin opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaussuunnitelman tarkastelu opinto-ohjaajankoulutuksen kehittämistyönä oli minulle luonteva valita.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Anu Martikainen

Yhteyshenkilön organisaatio

Pohjois-Savon opisto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

anu.martikainen@psko.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, opetushallitus, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, toisella asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, alueellinen, 2013, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä ja sen kehittäminen - Ohjaus opintojen päättövaiheessa

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Sirpa Hukari, Pirkko Ratinen

Julkaisun kuvaus

Artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ohjausjärjestelmää ja sen kehittämistä opintojen päättövaiheessa. Opinto-ohjaus ammattikorkeakoulussa sisältää opintojen ohjauksen, uraohjauksen ja itsetuntemusohjauksen. Päätavoitteita ovat sujuvan opiskelun varmistaminen, asiantuntijuuden kehittyminen ja ammatillisen kasvun tukeminen. Jos opiskelut etenevät tavoitteiden mukaisesti, opiskelija suorittaa tutkinnon ohjeajassa ja työllistyy välittömästi tämän jälkeen omalle alalleen. (Ohjaus 2012, 3-4.)Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjauksen käsikirjassa ohjaus jaetaan viiteen vaiheeseen - hakeutumis- ja aloitusvaihe, opintojen aikainen vaihe, päättövaihe sekä opintojen jälkeinen vaihe. Kehittämistyön tarkoituksena on luoda uusia toimintamalleja (Kalkkiviivoilta maaliin! –nettisivusto, opintojen loppuunsaattamissuunnitelma, mobiiliohjaus ja ohjaustarpeenkartoitus) ohjauspalveluiden laadun ja tuloksellisuuden lisäämiseksi.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Pirkko Ratinen

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

pirkko.ratinen@jamk.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, 2012, aikuiset, aikuisopiskelija, aikuisten ohjaus, aktiivinen siirtyminen, aktiivinen työllistyminen, ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulutus, ammattitaito, ammattitaitovaatimus, artikkeli, elämänhallinta, elämänsuunnittelu, ennakointi, etäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtainen opiskeluohjelma, hyvinvointi, hyvä käytäntö, internet-ohjaus, kehittäminen, korkea-asteella opiskelevat, korkea-asteen ohjaus, koulutus- ja työelämätietous, koulutuspalvelujen kehittäminen, lopputyö, menetelmät ja työmuodot, muut julkaisut, neuvontapalvelut, nivelvaihe, nivelvaiheiden ohjaus, nuoret, nuorten ohjaus, ohjaajat, ohjauksen tuloksellisuus, ohjausjärjestelmien suunnittelu, ohjausjärjestelmien toteuttaminen, ohjausjärjestelmä, ohjausjärjestelyt, ohjausprosessi, ohjaussuunnitelma, ohjaustehtävät, ohjausympäristö, opetussuunnitelma, opinnäyte, opinto-ohjaus, opintojen viivästyminen, palvelujen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, portfolio, rekisterit, resurssi, ryhmänohjaus, ryhmäohjaus, saatavuus, saavutettavuus, siirtyminen, siirtymävaihe, siirtymävaiheessa olevat, suunnitelma, teknologia-avusteinen ohjaus, tieto- ja viestintätekniikka, tietopalvelut, tutorointi, työelämälähtöisyys, työharjoittelu, työnhaku, uraohjaus, verkko-ohjaus, virtuaalinen ohjaus, koulutuksessa olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, koulutus- ja ammattitietopalvelut, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tavoitteet lupaavia

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Suomen Lukiolaisten Liitto

Julkaisun kuvaus

Lausunto elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategisista tavoitteista

Suomen Lukiolaisten Liitto lausuu kunnioittavasti opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa:

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän työtä arvokkaana. Ohjauksen ja oppimisen tarve eivät lopu tutkinnon suorittamiseen. Opinto- ja uraohjausta tulee siksi tarkastella kansalaisen koko eliniän mittaisena kokonaisuutena, jossa eri ohjauspalvelut muodostavat kansalaisen näkökulmasta mahdollisimman joustavan ja saumattoman jatkumon. Ohjauspalveluiden pirstaleista kokonaiskuvaa on eheytettävä ja niiden resursointi on nähtävä pitkän aikavälin sijoituksena.

Nyt julkaistut elinikäisen ohjauksen strategiset raamit kaipaavat seuraavaksi toimeenpanoa, johon SLL odottaa työryhmältä varteenotettavia ehdotuksia. SLL toivoo, että työryhmä kartoittaa jatkotyönsä tueksi vielä enemmän ohjauksen asiakkaiden, eritoten nuorten ja opiskelijoiden, näkemyksiä ohjauspalveluista ja niiden kehittämisestä.

SLL katsoo työryhmän onnistuneen vähintäänkin tyydyttävästi sille asetetusta ensimmäisestä ja varsin mittavasta tehtävästään ja haluaa kiinnittää huomiota sen raportissaan esittämiin elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategisiin tavoitteisiin.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.lukio.fi/liitto/tiedotteet-ja-lausunnot/lausunto-elinikaisen-ohjauksen-kehittamisen-strategisista-tavoitteista/

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Valtteri Aine

Yhteyshenkilön organisaatio

Suomen Lukiolaisten Liitto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Asiasanat

muut julkaisut -haku, lukio, nuoret, menetelmät ja työmuodot, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Uraohjauksen suuntaviivoja yliopistossa

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät

Minna Markkanen

Painovuosi

Tutkimuksen koko nimi

Uraohjauksen suuntaviivoja yliopistossa -kehittämistyön artikkeli 6.11.2011

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Kehittämishankkeen tavoitteena oli kartoittaa yhden yliopiston opettajatuutoreiden antamaa uraohjausta. Tutkimustulokset koottiin teemahaastattelun avulla. Teemat muodostuivat haastattelujen perusteella ja jakaantuivat ohjaukseen, henkilökohtaisen kehittymisen ohjaukseen ja uraohjaukseen.

Yliopiston opintojen ohjausta ovat perinteisesti tuutorointi ja opintoneuvonta. Opintojen ohjausta annetaan kolmella tasolla: laitoksissa, tiedekunnissa ja yliopiston yhteisissä palveluissa. Yliopiston ohjauksesta vastaavat useat eri toimijat, joiden tehtäväkentät ja vastuualueet tulisi olla selkeästi määritelty. Ohjausverkoston tulisi tuntea toistensa osaamisalueet ja millaista ohjausta eri tasoilla on saatavilla.

Opettajatuutorointi on ollut yliopiston yksi ohjausmuoto jo parinkymmenen vuoden ajan. Sen tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä opintojen edistäminen ja opintojen sujuvuuden tukeminen opintojen eri vaiheissa. Opettajatuutorin rooli on selvä opintojen alkuvaiheessa ja hänen ohjaustaan tarvitaan eniten opintojen alku- sekä loppuvaiheessa. Haastattelujen perusteella opettajatuutoreiden antama ohjaus ei ole systemaattista ja tiedekuntien välillä on erilaisia ohjauskäytänteitä.

Haastattelujen perusteella henkilökohtaisen kehittymisen ohjausta on vähän tarjolla ja se ei ole systemaattista. Opettajatuutorit kehittäisivät henkilökohtaisen kehittymisen ohjausta tehostamalla hops:n käyttöä opintojen eri vaiheissa, johdantokurssin sisältöjen muokkaamista, ottamalla käyttöön opiskelijoiden vuosittaiset kehittymiskeskustelut ja lisäämällä kokonaisvaltaista opintojen seurantaa.

Uraohjausta yliopistossa on saatavilla vähän. Opettajatuutorit eivät koe antavansa uraohjausta. Uraohjauksen tarvetta on erityisesti valmistumisvaiheen opiskelijoilla. Uraohjaus nähdään liittyvän ura- ja rekrytointipalveluiden antamaksi ohjaukseksi, ei opettajatuutorin ohjaukseksi.

Uraohjausta tulisi olla kaikissa opintojen vaiheissa ja kaikkien opiskelijoiden saatavilla. Sosiaalisen median käyttöä ja verkko-ohjausta uraohjauksen välineenä tulisi jatkossa kehittää. Lisäksi tulisi arvioida uudestaan ura- ja rekrytointipalveluiden riittävyys ja kehittäminen. Opettajatuutorointia tulisi kehittää enemmän opiskelijan henkilökohtaisen kehittymisen tukemisen, opintojen ohjauksen ja urasuunnittelun ohjauksen suuntaan.

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus sähköisessä muodossa

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Minna Markkanen

Yhteyshenkilön organisaatio

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

minna.markkanen@ek-aktiva.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, yliopisto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, palvelujen koordinointi, alueellinen, 2011, opinnäyte, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Julkaisu

1. Julkaisun nimi

Korkeakoulujen uraohjauksen käytäntöjä kehittämässä

2. Julkaisun tiedot

Julkaisun tekijä/tekijät

Sakari Saukkonen ja Kirsi Syynimaa (toimittaneet).

Julkaisun kuvaus

Korkeakoulujen uraohjauksessa on paljon hyvää ja rutkasti kehitettävää

Korkeakoulujen uraohjauspalvelujen kehittämisessä ei ole kyse sopivien menetelmien puutteesta, vaan ensisijaisesti kokonaisuuden jäsentämisestä ja koko organisaation läpäisevästä strategisesta suunnittelusta, väittävät Sakari Saukkonen ja Kirsi Syynimaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta. Työnantajat arvostavat erityisesti valmista tutkintoa ja työelämätaitoja rekrytoidessaan korkeakoulutettuja, havaitsi Sanna Tuominen Turun yliopistosta tutkiessaan akateemisten työllistymistä.

– Uraohjauksen kehittäminen on usein yksittäisten opettajien harteilla, mutta tehokkaan uraohjauksen perustana on yhteisöllisyys, jossa koulutusorganisaatioiden hallintohenkilökunta, opettajat ja opiskelijat toimivat yhdessä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Yksittäisten opettajien ja ohjaajien intoon perustuva kehittämistyö lisää eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä, koska työn tulokset eivät jalkaudu tasaisesti koko organisaatioon, summaavat Saukkonen ja Syynimaa.

Saukkonen ja Syynimaa ovat toimittaneet juuri ilmestyneen verkkojulkaisun ”Korkeakoulujen uraohjauksen käytäntöjä kehittämässä”, jossa kuvataan suomalaisten korkeakoulujen uraohjaajien ponnisteluja uraohjauksen kehittämiseksi. Kokoomateos syntyi uraohjaajien asiantuntijaohjelman kehittämishankkeiden tuloksena ja tarjoaa autenttisen näkemyksen korkeakoulujen uraohjauksen arjesta. Julkaisun artikkelit osoittavat, että uraohjauspalveluiden kehittämistä voidaan lähestyä erilaisista näkökulmista onnistunein tuloksin. Uraohjaus nähdään laajana työkenttänä, jota ei tule sälyttää ainoastaan uraohjaajien vastuulle, vaan johon tarvitaan myös koko henkilöstön ponnistelua ja osaamista.

– Elinikäinen oppiminen ja ohjaus nähdään merkittävänä keinona yksilön työllistymisen parantamisessa ja osaamisen ylläpitämisessä. Tämän takia myös korkeakoulujen opetuksen työelämävastaavuuteen ja opiskelijoiden uraohjaukseen kohdistuu entistä enemmän vaatimuksia, arvioivat Saukkonen ja Syynimaa korkeakoulujen tilannetta.



Yleiset työelämätaidot avainasemassa työmarkkinoilla

Korkeakoulututkinto on perinteisesti avannut selkeän siirtymän työelämään. Korkeakoulualat poikkeavat kuitenkin toisistaan työnäkymien osalta ja toisaalta uudet korkeakoulutettavat sukupolvet pohtivat aiempaa monipuolisemmin työelämän eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Jo opintojen aikana työhön tai sen epävarmuuteen liittyvät kysymykset askarruttavat entistä enemmän nykyisiä korkeakouluopiskelijoita.

– Yleisten työelämätaitojen merkitys kasvaa jatkuvasti työelämässä. Työnantajat arvostavat erityisesti alan työkokemusta, valmista tutkintoa ja aktiivisuutta. Lisäksi työnantajat painottavat rekrytoinneissaan sitä, ettei opiskelun ja työn välissä ole mitään ”luppoaikoja”, kertoo johtava suunnittelija Sanna Tuominen Turun yliopiston työelämäpalveluista.



Uraohjaus on kaikkien yhteinen asia

Julkaisussa kuvataan niin hyviksi koettuja käytäntöjä kuin arjen työn haasteita. Erityisesti korkeakoulujen opettajat ovat tärkeässä asemassa, kun rakennetaan yhteyksiä opinnoista työelämään.

– Opetussuunnitelmallisesti mietitty ja sopivasti ajoitettu harjoittelu on avainasemassa, kun opinnoissa luodaan yhteyksiä työelämään, korostaa suunnittelija Saara Luhtaanmäki Oulun yliopistosta.

– Ryhmäohjauksessa kokemuksia jakamalla voidaan edistää opiskelijan opiskelukykyisyyttä. Opiskelijaa ei saa jättää yksin huoliensa kanssa, huomauttaa Vaasan ammattikorkeakoulun opinto-ohjaaja Riitta Aikkola vuosien ohjauskokemuksen perusteella.



Lisätietoja

Tutkimuskoordinaattori Sakari Saukkonen, 050 428 5279, sakari.saukkonen@jyu.fi

Suunnittelija Kirsi Syynimaa, 0400 290 864, kirsi.syynimaa@jyu.fi



Julkaisu

Saukkonen, Sakari & Syynimaa, Kirsi (toim.) (2011) Korkeakoulujen uraohjauksen käytäntöjä kehittämässä. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita 1. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011091911420. Julkaisusarja löytyy Jyväskylän yliopiston JyX-julkaisujärjestelmästä osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/.





http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011091911

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/36704

Liitetiedostot

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Sakari Saukkonen ja Kirs Syynimaa

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

sakari.saukkonen@jyu.fi

Asiasanat

muut julkaisut -haku, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuoret, aikuiset, menetelmät ja työmuodot, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, valtakunnallinen, 2011, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strategisen linjauksen tiedot

1. Strategisen linjauksen nimi

Euroopan neuvoston päätöslauselma 2008: "Elinikäisen ohjauksen parempi sisällyttäminen elinikäisen oppimisen strategioihin"

2. Muut tiedot

Alkamisaika

31.10.2008

Päättymisaika

Mahdollinen säädösnumero

15030/08

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

PÄÄTÖSLAUSELMA VAHVISTAA
ohjauksen jatkuvasti prosessiksi, joka auttaa kansalaisia iästä riippumatta ja koko elämän ajan
määrittämään voimavaransa, taitonsa ja mielenkiintonsa kohteet, tekemään koulutusta ja työtä
koskevia päätöksiä ja hallitsemaan henkilökohtaista elämänuraa koulutuksessa, työssä ja muissa
yhteyksissä, joissa on mahdollista hankkia ja/tai käyttää näitä voimavaroja ja taitoja. Ohjaus käsittää
yksilöllisiä tai ryhmässä toteutettavia toimia, jotka koskevat tiedottamista, neuvontaa, taitojen
arviointia, tukea sekä päätöksenteossa ja uranhallinnassa tarvittavien valmiuksien opettamista.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

CONFIRM:
the definition of guidance as referring to a continuous process that enables citizens at any age and at
any point in their lives to identify their capacities, competences and interests, to make educational,
training and occupational decisions and to manage their individual life paths in learning, work and
other settings in which those capacities and competences are learned and/or used. Guidance covers
a range of individual and collective activities relating to information-giving, counselling,
competence assessment, support, and the teaching of decision-making and career management
skills.

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/08/st15/st15030.en08.pdf
http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/08/st15/st15030.fi08.pdf

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Euroopan Unionin neuvosto

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, palvelujen laatu, esiopetuksessa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, verkosto, koulutuksessa olevat, työssä olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työelämän ulkopuolella olevat, työttömät, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, maahanmuuttajat, hyvä perusopetus, menetelmät ja työmuodot, koulutus- ja ammattitietopalvelut, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, palvelujen rahoitus, tieto- ja viestintätekniikka, kansainvälinen, 2008, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strategisen linjauksen tiedot

1. Strategisen linjauksen nimi

Lissabonin strategia - Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2005-2008

2. Muut tiedot

Alkamisaika

2005

Päättymisaika

2008

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Työllisyyspolitiikka sisältää työllisyysasteen nostamisen ja työmarkkinoiden toiminnan parantamisen. Tähän pääsemiseksi tarvitaan työurien pidentämistä, joka sisältää myös sen, että nuorten pitäisi päästä aikaisemmin työelämään.

15-24-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2003 Suomessa lähes 40 prosenttia ja EU:ssa hiukan alle 37 prosenttia. Suuri osa suomalaisista nuorista työskentelee opiskelun ohella, mikä hidastaa valmistumista. Suomessa 90 prosenttia 18-24-vuotiaista oli suorittanut vähintään perusasteen tutkinnon tai oli opiskelemassa, kun vastaava osuus EU-maissa keskimäärin oli 81 prosenttia vuonna 2001. Ongelmana Suomessa on koulutukseen pääsyn lykkääntyminen, koulutusaikojen pitkittyminen, koulutuksen keskeyttäminen ja työllistymisen viivästyminen valmistumisen jälkeen. Hallituksen tavoitteena on nopeuttaa nuorten siirtymistä koulutukseen ja työmarkkinoille.

Tavoitteena on, että korkeakoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskevat ja koulutuksen keskeyttämiset vähenevät. Vuonna 2005 käynnistetyn nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että 96 prosenttia perusopetuksen päättävistä sijoittuu välittömästi lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen vuonna 2008. Osuus oli 94,5 prosenttia vuonna 2003. Tähän pyritään perusopetuksen sisältöä, oppilaanohjausta ja neuvontaa parantamalla, opiskelijavalintoja kehittämällä sekä uudistamalla toisen asteen koulutuksen yhteishakujärjestelmä sähköiseksi palvelujärjestelmäksi. Ammatillisen koulutuksen yhteyteen kehitetään ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, josta opiskelija voi siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa vahvistetaan.

Uusien korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on 21 vuotta ja tutkinnon suorittaneiden keski-ikä ammattikorkeakouluissa 25 vuotta ja yliopistoissa yli 27 vuotta. Tavoitteena on, että korkeakouluopintojen aloittamisikä alenee vuodella vuoteen 2008 mennessä, jolloin 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Nyt osuus on 36 prosenttia. Lisäksi tavoitteena on, että korkeakoulusta valmistumisikä laskee vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteisiin pyritään yliopistojen opiskelijavalintoja ja hakumenettelyjä kehittämällä. Opetusministeriö pyrkii siihen, että yliopistoihin voitaisiin hakea valtakunnallisen yhteishaun kautta lukuvuodesta 2008-2009 alkaen. Lukion suorittamisessa palataan asteittain kolmen vuoden tavoiteaikaan.

Vuoden 2005 elokuussa tuli voimaan useita päätöksiä, joilla pyritään lyhentämään opintoaikoja yliopistoissa. Yliopistojen tutkintorakenne muutettiin Bolognan prosessin mukaisesti kaksiportaiseksi ja samassa yhteydessä opintojen mitoitus uudistettiin. Tutkinnon suorittamiselle asetetaan enimmäisajat, joiden puitteissa tutkinto on suoritettava.

Koulutuksen keskeytti vuonna 2003 ammatillisessa koulutuksessa noin 10 prosenttia, ammattikorkeakouluissa noin 6 prosenttia ja yliopistoissa noin 5 prosenttia opiskelijamäärästä. Koulutuksen keskeyttämisten vähentäminen kaikissa koulutusjärjestelmän osissa on otettu keskeiseksi tavoitteeksi. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa otetaan syksyllä 2006 alkavasta koulutuksesta lähtien käyttöön ammattiosaamisen näytöt, joiden tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja tehostaa siirtymistä työelämään. Kaikilla koulutusasteilla on kehitetty opetusta (ml.
verkko-opetusta), oppimisprosesseja sekä opintojen ohjausta keskeyttämisen vähentämiseksi ja nopeaa valmistumista tukevaksi.


Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen toimenpideohjelma 2005-2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3a/2005. Valtiovarainministeriö.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen toimenpideohjelma 2005-2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3a/2005. Valtiovarainministeriö.

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.vm.fi/julkaisut

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Valtiovarainministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2005, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto, nuorisotoimi, nuoret, koulutuksessa olevat, toinen aste, korkea-aste, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Strategisen linjauksen tiedot

1. Strategisen linjauksen nimi

Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma

2. Muut tiedot

Alkamisaika

04.12.2003

Päättymisaika

31.12.2008

Mahdollinen säädösnumero

Strategisen linjauksen kuvaus (max 300 sanaa)

Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on koulutuksen perusturvan toteutumisen varmistaminen. Tavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ja tätä kautta koulutuksellisten perusoikeuksien toteutuminen kaikille ihmisille kaikilla koulujärjestelmän tasoilla. Kehittämissuunnitelman erityisiä painopisteitä ovat mm. lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus.

Tavoitteeksi asetetaan ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle. Nuorten siirtymistä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään nopeutetaan. Tämä edellyttää opiskelijavalintojen kehittämistä, koulutuksen läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään vahvistamalla tukiopetusta, erityisopetusta ja opiskelija- ja oppilashuoltoa, toteuttamalla koulutustakuu ja kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta.

Englanninkielinen abstrakti (max 300 sanaa)

The economic and social welfare of Finnish society is based on an egalitarian public education system and
innovations generated by the productionand application of new knowledge. An efficacious education and
research system entails a sufficient level of public funding, which secures access to education, and
research services and their international competitiveness.

The productionand utilisation of researched knowledge is gaining more and moreimportance in safeguarding sustainable economic development in all fields. Everyone should have an equal right to participate in education according to their abilities and special needs and to develop themselves irrespectively of their financial standing. It is the responsibility of the public authorities to guarantee opportunities for all, irrespective of their age, place of residence, language and economic standing, to participate in high-standard education and training.

Strategiseen linjaukseen liittyvät julkaisut

Opetusministeriön julkaisuja 2004:6

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_190_opm06.pdf?lang=fi

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Yhteyshenkilön organisaatio

Opetusministeriö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Muuta lisätietoa strategisesta linjauksesta

Lomakkeessa käytetyt asiasanat

aloite, strateginen linjaus, strateginen linjaus -haku, 2003, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, nuorisotoimi, lapset, nuoret, koulutuksessa olevat, perusaste, toinen aste, korkea-aste, yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen koordinointi, valtakunnallinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen rajapinnoilla

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Tiina Saari

Painovuosi

2016

Tutkimuksen koko nimi

Painos

Painopaikka

Kustantaja

Tutkimuksen kuvaus

Englanninkielinen abstrakti

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Tiina Sinikka Saari

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (opinto-ohjaajaopiskelija)

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

tiinassaari@gmail.com

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulu, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, korkea-asteella opiskelevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, moniammatillinen verkostotyö, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, valtakunnallinen, 2016, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Lupaava käytäntö

1. Lupaavan käytännön nimi

Odotushuone

2. Tiedot lupaavasta käytännöstä

Alkamisaika

syyskuu 2017

Päättymisaika

helmikuu 2017

Lupaavan käytännön kuvaus

Odotushuoneessa opetetaan suomen kieltä ja annetaan ohjausta muiden kielten kautta 6-12 kuukaden ajan. Sen lisäksi opetetaan kulttuuria, yhteiskunnan sääntöjä sekä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Näin maahanmuuttaja saa nopeammin välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa.

Lupaavan käytännön taustatiedot

Odotushuone luotiin Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa vuonna 2003 ja sitä käytettiin vuosina 2003-2014.

Lupaavan käytännön arviointi

11 vuoden aikana moni maahanmuuttaja piti Odotushuone-ryhmää erittäin hyödyllisenä. Vastaava ryhmä perustettiin eri nimellä myös Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Jokaisen lukuvuoden jälkeen jokainen opiskelija täytti arviointilomakkeen. Niihin kirjoitetut vastaukset osoittivat, miten tärkeä ja hyödyllinen tällainen ryhmä on maahanmuuttajaopetuksessa.

Lupaavan käytännön tulokset

Koulun rehtori seurasi ja arvioi jatkuvasti hankkeen toimintaa ja tuloksia. Opiskelijoilta pyydettiin kirjallista itsearviointia sekä opettajan työn ja lukuvuoden alussa ja koulutuksen aikana saadun informaation laadun arviointia. Opiskelijaa pyydettiin arvioimaan myös oppituntien työskentelyilmapiiriä, ohjauksen ja neuvonnan laatua, sekä kertomaan, onko hänen elämänsä muuttunut paremmaksi odotushuoneessa. Arviointi pyydettiin nimettömänä, niin että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä.
Odotushuone on osoittautunut toimivaksi maahanmuuttajien tuki- ja ohjausjärjestelmäksi. Siitä todistavat Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa saadut myönteiset kokemukset. Teorian ja käytännön välillä on tietenkin aina eroja. Odotushuonekin on järjestelynä teoriassa ihanteellinen. Käytännössä ilmenee kuitenkin erilaisia ongelmia. Maahanmuuttajien kotoutumisessa voi tulla vastaan erilaisia esteitä, jotka on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaajan tulee olla jatkuvasti valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Siksi Odotushuoneesta vastaavan opinto-ohjaajan pitäisi olla maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on itse käynyt läpi kotoutumisprosessin. Odotushuonetta järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajana toimivan maahanmuuttajakoordinaattorin rooliin. Kokemus on osoittanut Riihimäen aikuislukiossa, että jos Odotushuoneessa opetusryhmän koordinaattorina ja suomen kielen opettajana toimii sama henkilö, siitä voi syntyä paljon väärinkäsityksiä. Opettajan ja koordinaattorin tehtävät tulisi siksi rajata selkeästi. Koordinaattori-opettajan kaksoistehtävä aiheuttaa usein myös väärinkäsityksen: opiskelijat kuvittelevat, että opettajan tulee antaa neuvoja ja ohjausta myös oppituntien aikana tai tauoilla. Sen takia oli parasta, että opiskelijoita ohjaava ja neuvova koordinaattori ja suomen kielen opettaja olivat eri henkilöitä.

Asiakkaiden/käyttäjien näkökulman ja osallisuuden huomioon ottaminen

Mitä seuraavaksi?

Taustalla oleva teoria/tutkimuspohja

Käytäntöä kuvaavat julkaisut

Liitetiedostot

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

Aineistoon ei ole määritelty viittauksia ulkopuolisiin sivustoihin.

Muuta lisätietoa lupaavasta käytännöstä

Englanninkielinen abstrakti

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Magdalena Biela

Yhteyshenkilön organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

magdalena.biela@hotmail.fr

Asiasanat

hyvä käytäntö, lupaava käytäntö, lupaava käytäntö -haku, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopisto, opintokeskus, nuorisotoimi, verkosto, Ohjaamo, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, tehostettu tuki, erityinen tuki, menetelmät ja työmuodot, palvelujärjestelyt, palvelujen koordinointi, opetushallinto, työ- ja elinkeinohallinto, yksityinen, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, valtakunnallinen, alueellinen, palvelujen tuottajat

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.

Tutkimus

1. Tutkimuksen nimi

Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services

2. Tutkimuksen tiedot

Tutkimuksen tekijä/tekijät (etunimi sukunimi)

Jaana Kettunen

Painovuosi

2017

Tutkimuksen koko nimi

Kettunen, J. (2017). Career practitioners´ conceptions of social media and competency for social media in career services. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research. Studies, 32. Dissertation. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Painos

Painopaikka

Jyväskylä

Kustantaja

Finnish Institute for Educational Research

Tutkimuksen kuvaus

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ja sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa. Työn pyrkimyksenä on lisätä tietämystä ja keskustelua tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ohjauspalveluissa. On tärkeää, ettei aihetta tarkastella ainoastaan tutkijoiden näkökulmasta, vaan siinä voidaan nähdä myös mahdollisuudet merkittäviin muutoksiin ohjaajan työssä. Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli (1) tutkia ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ohjauspalveluissa; (2) tarkastella ohjaajien käsityksiä tarvittavasta osaamisesta sosiaalisen median käyttöön ohjauspalveluissa; ja (3) havaita kriittiset tekijät sosiaalisen median osaamisen kehittämisessä ammattikunnan sisällä.

Englanninkielinen abstrakti

This research examines career practitioners’ conceptions of social media and competency for social media in career services, contributing to current understanding and discussion of the use of ICT in a career services context. It is important to see this body of knowledge not only from the perspective of researcher but also as a potentially transforming approach to the work of career practitioners. New technologies and social media offer significant opportunities for career services, but they also create demand for new competency among career practitioners. The research aims (1) to investigate career practitioners’ conceptions of social media in career services; (2) to examine career practitioners’ conceptions of competency for social media in career services; and (3) to identify the critical aspects in developing social media competency within the profession. In the three empirical studies that comprise the thesis, data were gathered in two sets of focus group interviews—the first with Finnish career practitioners who had little or no experience of using social media in their professional work, and so were considered novices in the professional use of social media, and the second with Finnish and Danish career practitioners with experience of using social media in the course of their work.

Verkko-osoite/osoitteet ja linkit

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Tutkimus liitteenä

Muut liitteet

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilön nimi

Jaana Kettunen

Yhteyshenkilön organisaatio

Finnish Institute for Educational research

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

jaana.h.kettunen@jyu.fi

Asiasanat

tutkimus, tutkimushaku, 2017, palvelujen käyttäjät, palvelujen tuottajat, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, kansalaisopisto, opintokeskus, urheiluopisto, kesäyliopisto, yliopisto, työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), aluehallintovirasto (AVI), opetushallitus, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestö, yritys, ammatinharjoittaja, verkosto, nuoret, aikuiset, koulutuksessa olevat, koulutuksen ulkopuolella olevat, työssä olevat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, siirtymävaiheessa olevat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat, perusasteella opiskelevat, toisella asteella opiskelevat, korkea-asteella opiskelevat, aikuiskoulutuksessa olevat, menetelmät ja työmuodot, koulutustieto, työelämätieto, moniammatillinen verkostotyö, monihallinnollinen verkostotyö, palveluhenkilöstön osaaminen ja koulutus, palvelujärjestelyt, palvelujen esteettömyys, palvelujen saatavuus, palvelujen laatu, palvelujen vaikuttavuuden arviointi, palvelujen koordinointi, palvelujen strateginen johtaminen, palveluja koskeva päätöksenteko, tieto- ja viestintätekniikka, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen, opinnäyte

Kommenttikenttä

Käyttäjät eivät ole kommentoineet kyseistä aihetta.