eVOKES Database

Lissabonin strategia - Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2005-2008

Työllisyyspolitiikka sisältää työllisyysasteen nostamisen ja työmarkkinoiden toiminnan parantamisen. Tähän pääsemiseksi tarvitaan työurien pidentämistä, joka sisältää myös sen, että nuorten pitäisi päästä aikaisemmin työelämään.

15-24-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2003 Suomessa lähes 40 prosenttia ja EU:ssa hiukan alle 37 prosenttia. Suuri osa suomalaisista nuorista työskentelee opiskelun ohella, mikä hidastaa valmistumista. Suomessa 90 prosenttia 18-24-vuotiaista oli suorittanut vähintään perusasteen tutkinnon tai oli opiskelemassa, kun vastaava osuus EU-maissa keskimäärin oli 81 prosenttia vuonna 2001. Ongelmana Suomessa on koulutukseen pääsyn lykkääntyminen, koulutusaikojen pitkittyminen, koulutuksen keskeyttäminen ja työllistymisen viivästyminen valmistumisen jälkeen. Hallituksen tavoitteena on nopeuttaa nuorten siirtymistä koulutukseen ja työmarkkinoille.

Tavoitteena on, että korkeakoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskevat ja koulutuksen keskeyttämiset vähenevät. Vuonna 2005 käynnistetyn nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että 96 prosenttia perusopetuksen päättävistä sijoittuu välittömästi lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen vuonna 2008. Osuus oli 94,5 prosenttia vuonna 2003. Tähän pyritään perusopetuksen sisältöä, oppilaanohjausta ja neuvontaa parantamalla, opiskelijavalintoja kehittämällä sekä uudistamalla toisen asteen koulutuksen yhteishakujärjestelmä sähköiseksi palvelujärjestelmäksi. Ammatillisen koulutuksen yhteyteen kehitetään ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, josta opiskelija voi siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa vahvistetaan.

Uusien korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on 21 vuotta ja tutkinnon suorittaneiden keski-ikä ammattikorkeakouluissa 25 vuotta ja yliopistoissa yli 27 vuotta. Tavoitteena on, että korkeakouluopintojen aloittamisikä alenee vuodella vuoteen 2008 mennessä, jolloin 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Nyt osuus on 36 prosenttia. Lisäksi tavoitteena on, että korkeakoulusta valmistumisikä laskee vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteisiin pyritään yliopistojen opiskelijavalintoja ja hakumenettelyjä kehittämällä. Opetusministeriö pyrkii siihen, että yliopistoihin voitaisiin hakea valtakunnallisen yhteishaun kautta lukuvuodesta 2008-2009 alkaen. Lukion suorittamisessa palataan asteittain kolmen vuoden tavoiteaikaan.

Vuoden 2005 elokuussa tuli voimaan useita päätöksiä, joilla pyritään lyhentämään opintoaikoja yliopistoissa. Yliopistojen tutkintorakenne muutettiin Bolognan prosessin mukaisesti kaksiportaiseksi ja samassa yhteydessä opintojen mitoitus uudistettiin. Tutkinnon suorittamiselle asetetaan enimmäisajat, joiden puitteissa tutkinto on suoritettava.

Koulutuksen keskeytti vuonna 2003 ammatillisessa koulutuksessa noin 10 prosenttia, ammattikorkeakouluissa noin 6 prosenttia ja yliopistoissa noin 5 prosenttia opiskelijamäärästä. Koulutuksen keskeyttämisten vähentäminen kaikissa koulutusjärjestelmän osissa on otettu keskeiseksi tavoitteeksi. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa otetaan syksyllä 2006 alkavasta koulutuksesta lähtien käyttöön ammattiosaamisen näytöt, joiden tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja tehostaa siirtymistä työelämään. Kaikilla koulutusasteilla on kehitetty opetusta (ml.
verkko-opetusta), oppimisprosesseja sekä opintojen ohjausta keskeyttämisen vähentämiseksi ja nopeaa valmistumista tukevaksi.


Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen toimenpideohjelma 2005-2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3a/2005. Valtiovarainministeriö.

 

Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen toimenpideohjelma 2005-2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 3a/2005. Valtiovarainministeriö.

http://www.vm.fi/julkaisut

 

Valtiovarainministeriö