Raimo Vuorinen 6/2009
Haasteena elinikäisen ohjauksen tutkimusperustainen kehittäminen - Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus (VOKES) |
| Euroopan unionin ja myös Suomen kansallisissa visioissa ohjaus on nostettu keskeiseksi koulutus-, työvoima- ja hyvinvointipolitiikkaa integroivaksi tekijäksi, jonka tulisi liittää myös koulutusjärjestelmän eri osia kiinteämmin toisiinsa. Eri maiden hallitusten tavoitteena on kehittää kansalaisten osaamista ja taitoja sekä tuottaa uutta työvoimaa ikääntyvän työväestön tilalle (Plant 2007a). Jäsenmaissa on kasvava tarve osaavista ja laaja-alaisia taitoja hallitsevista yksilöistä, jotka sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin työelämässä. Ohjaukseen ja sen uudistumiseen kohdistuu suuria odotuksia opiskelijavirtojen nopeuttamiseksi sekä liikkuvuuden tehostamiseksi työmarkkinoilla. Elinikäistä ohjausta koskevan keskustelun taustalla on kasvava huoli kansalaisten hyvinvoinnista, työmarkkinoiden toimivuudesta ja koulutuksen kyvystä uudistaa osaamista kansainvälisen kilpailun edellyttämällä tavalla. Ohjaustyö on samalla laajentunut perinteisestä oppilaitoskontekstista myös muihin ammattikuntiin niin työvoimapalveluissa, aikuiskoulutuksessa, kuntoutuksessa kuin yrityksissäkin. Ohjaus on ikään kuin perusmetafora toiminnalle, jossa pyritään lähtemään aiempaa aidommin asiakkaiden ja kansalaisten omista lähtökohdista ja luomaan heihin tasaveroinen ja heidän elämänvalmiuksiaan tukeva yhteistyösuhde. Ohjauksen kysynnän kasvaessa ohjaus tulisi nähdä laajempana kuin pelkästään vuorovaikutuksen tuottamisen välineenä ja tapana tai yksittäisille opiskelijoille tarjottavana ja oppilaitosten itse tuottamana henkilökohtaisena palveluna. Yksilöllisen prosessin rinnalla ohjaus tulisi nähdä myös palvelujärjestelyinä, joissa asiakkaina opiskelijoiden rinnalla ovat oppilaitoksen henkilöstö, ylläpitäjät sekä ulkopuoliset yhteistyötahot. Euroopan unionin jäsenmaiden opetusministerit hyväksyivät Dublinissa 28.5.2004 elinikäistä ohjausta koskevan päätöslauselman, jonka mukaan: ”Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämänvaiheessa, tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään.” Esimerkkejä kyseisistä toimista ovat tietojen ja neuvojen antaminen, opinto-ohjaus, tietojen ja taitojen arviointi, opastus, neuvottelu, päätöksenteko- ja uranhallintataitojen opettaminen. EU:n jäsenvaltioissa käytetään monenlaisia termejä kuvaamaan näihin toimiin liittyviä palveluja, mm. opinto-, ammatti- tai uraohjaus, ohjaus ja opastus, uraohjauspalvelut sekä opinto-ohjauspalvelut. Edellä oleva määritelmä on eri konteksteissa toimivien ammattilaisten, tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja eri sidosryhmien yhteisesti sopima, ja se pohjautuu tähän asti laajimpaan kansainväliseen ohjauksen vertailututkimukseen (OECD 2004; Sultana 2004). Ohjausalan, kuten muunkin koulutuksen kehittämisen kansainvälisessä keskustelussa korostuu nykyisin päätöksenteon perustaminen tutkimusperustaiseen tietoon (evidence based practise and policy development). Tämä on nostanut monissa maissa esiin tarpeen koota kulutusta koskevan tiedon tuottamisen ja organisoinnin asiantuntemus omaksi yksikökseen (’clearing house’). Ohjausta koskevan kansallisen tutkimustiedon kokoamisen osalta VOKES toimii jo näitä päämääriä toteuttaen. Sen erityisenä vahvuutena on läheinen yhteys ohjausalan koulutukseen, joka mahdollistaa nopean ja joustavan tutkimusperustaisen reagoinnin työelämästä nouseviin asiantuntijuuden muutostarpeisiin. Tulevaisuudessa tavoitteena on vahvistaa osaamiskeskuksen toimintaa siten, että se kehittyy kansainvälisesti ja kansallisesti verkottuneen ohjausalan tutkimusperustaisen tiedon tuottajana ja analysoijana. Toiminnan keskeisenä päämääränä on myös tiedon tehokas jalostaminen uusiksi ohjauksen käytänteiksi ja koulutussisällöiksi. Osaamiskeskuksella on näin ollen erinomainen asiantuntemus huolehtia myös tulevaisuudessa tämän alueen kehittämistyön kansallisista velvoitteista osana eurooppalaista ohjausalan uudistustyötä. . Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus (http://www.evokes.fi) on kehittynyt nopeasti eri toimijoiden verkostomaisena yhteistyönä. Jyväskylän yliopistolla on ollut toiminnallinen vastuu verkoston toiminnasta, mitä on resurssoitu opetusministeriön hankerahoituksella. Toiminnan tuloksellisuuden osoituksena ovat lukuisat kansalliset ja kansainväliset hankkeet, joita ohjauksen kehittämiseksi on syntynyt. Esimerkiksi yliopiston sisällä VOKES on mukana opiskelijapalvelujen kehittämistutkimuksessa sekä opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja tieteellisen ajattelun kehittämistä koskevassa tutkimuksessa. Eri yksiköiden asiantuntijuutta hyödynnetään yliopiston sisäisissä työryhmissä sekä koulutusohjelmissa. Maakunnallisesti VOKES on mukana alueellisten kehittämishankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinneissa (mm. TeT-tori tukee alueellisten yritysten ja koulujen yhteistyötä). Keski-Suomen liitto on rahoittanut VOKESin verkkopalvelun kehittämistä erillisenä hankkeena. Kansallisella tasolla osaamiskeskuksen toimijat ovat aktiivisesti mukana Manner-Suomen ESR-ohjelman 2007-2013 toteutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Työvoimaopisto koordinoivat aikuisten ohjauksen valtakunnallisen kehittämisohjelman alueellisia hankkeita ja vastaavat yliopiston rinnalla hankkeeseen liittyvästä aikuiskoulutuksesta. Yliopiston täydennyskoulutus ja Koulutuksen tutkimuslaitos koordinoivat puolestaan korkea-asteelle kohdentuvia valtakunnallisia hankkeita. Opettajankoulutuslaitos toimii korkea-asteen opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämistä koskevan tutkimuksen vetäjänä. Koulutuksen tutkimuslaitos tekee vuonna 2009 esiselvitystä kansallisista ohjauksen laatukriteereistä. Osana Tampereen yliopiston kanssa tehtävää allianssiyhteistyötä keskitytään hyvinvoinnin ja työssäoppimisen tutkimukseen. VOKES on jo tunnustettu kansainvälinen toimija. EU:n Koulutus 2010 –ohjelman väliarvioinnissa osaamiskeskus nostettiin esille lupaavana innovaationa. Vastaavan tyyppisiä verkostomaisesti toimivia tutkimusyksiköitä on tämän jälkeen perustettu myös muualle, vuonna 2009 esimerkiksi Islantiin. Verkoston toimijat ovat mukana useissa kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa, ja yliopistossa toimii dosentteina tunnettuja alan huippututkijoita. Jyväskylässä järjestettiin Suomen EU puheenjohtajakaudella 2008 ohjausalan eurooppalaisen toimintapolitiikan konferenssi ja Jyväskylän yliopisto koordinoi vuosina 2007-2010 tuossa seminaarissa perustettavaksi esitettyä Euroopan ohjauspolitiikan verkostoa (ELGPN) opetusministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön valtuuttamana. EU:n ministerineuvosto vahvisti elinikäistä ohjausta koskevassa päätöslauselmassaan 21.11.2008 ELGPN-verkostolle pysyvän aseman. Päätöslauselma painottaa ohjauksen dokumentaation, luotettavien arviointivälineiden ja laadunvarmennuksen kehittämistä. Koordinaatiotehtävän jälkeen Jyväskylän yliopistolla on hyvät valmiudet jatkaa verkoston kansallisena asiantuntijaorganisaationa ministeriöiden edustajien rinnalla. Tähän asti VOKESin toiminta on perustunut erilaisiin hankkeisiin ja synergian tavoittelu on vielä alkuvaiheessa. VOKES on osoittanut tuloksellisuutensa hankerahoituksella, ja kokonaisstrategian suunnittelu on tehty samanaikaisesti hankkeiden valmistelun kanssa. Haasteena on selvittää, miten kukin mukana oleva taho hahmottaa verkostomaisen toiminnan lisäarvon pysyvänä toimintana. Tulevaisuudessa ohjausta koskevan tutkimuksen ja koulutuksen yhteys korostuu. Kansainvälisessä keskustelussa ohjaus näyttäytyy tällä hetkellä yhtä lailla yksilön valintoja ja kehitystä tukevana prosessina kuin myös monitasoisena systeemisenä kokonaisuutena, jolloin kysymys on ohjauksen organisoinnista, työnjaosta ja eri hallinnonalojen keskinäisestä vastuunjaosta. Kolmas kehitysulottuvuus on ohjausjärjestelyjä koskevan poikkihallinnollisen päätöksenteon ja strategian kokonaissuunnittelu. Kokoavana tavoitteena on edistää ohjausta koulutus-, työvoima- ja hyvinvointipolitiikan tavoitteiden integroijana, jolloin korostuu elinikäisen ohjauksen kehittäminen moniammatillisena ja alueellisena poikkihallinnollisena kokonaisuutena mukana olevien organisaatioiden yhteistyönä. |
